Petteri Orpon hallitus

[Uuhis #97]

Suurin osa suomalaisista työttömistä haluaisi töihin, jos vain töitä olisi heille tarjolla.

Tarkennetaan, haluaisi töihin joita heidän olisi kyvyillään ja koulutuksellaan mielekästä tehdä. Erilaista proviisiopohjaista puhelinmyynti/suoramyyntityötähän on työkkäri pullollaan, mutta kovin moni ei sillä saa raavittua leipää pöytään.

 

[Vellihousu]

Ratkaisu tähän olisi vähentää erilaisiin tukiin käytettävää rahaa luomalla esimerkiksi työttömyysturvaa tarvitseville työpaikkoja, eikä laittaa pääpainoa valtavan ihmismäärän peruselämään tarkoitettujen tukien riittävyyteen.

Ratkaisu olisi panostaa ihmisten koulutukseen ja työelämä, työnhaku ja elämänhallinta-valmiuksen ylläpitämiseen ja parantamiseen että he kykenevät tavoittelemaan niitä työpaikkoja joita ylipäätään on tarjolla. Tukirahojen vähentäminen ei työpaikkoja lisää.

 

[Pantteli]

Tukirahojen vähentäminen ei työpaikkoja lisää.

Pointtina oli että työpaikkojen lisääminen vähentää tarvittavia tukirahoja. Jokainen työllistetty prosentti vähentää maksettuja tukirajoja samaisen prosentin verran.

 

[Pantteli]

Juu ja ei. Esimerkiksi itsellä on se tilanne että mun ei kannata tehdä töitä missä kuukausipalkka on 2000-3000€ koska olen ulosotossa vielä seuraavat 10v. Vaikka haluaisin tehdä töitä niin mikäli palkka menee tuohon haarukkaan 40h viikkotyöajalla niin käteenjäävä osuus ei nouse merkittävästi.

Itse haluan kannustinloukkusysteemin sijaan jonkinlaista bonussysteemiä. Nykyisin töiden hakeminen ja vastaanottaminen voi johtaa jopa ihan runsaisiinkin taloudellisiin menetyksiin. Tukijärjestelmän yksinkertaistaminen ja työnteosta palkintona käteen jäävä reilusti suurempi rahapalkka olisi nykyistä mallia parempi. Mitä enemmän yhteiskunta nojaa erilaisten tukien varaan, sitä enemmän eri osapuolet oppivat käyttämään niitä kikkailemalla hyväkseen ja ne eivät vastaa välttämättä enää tarkoitustaan. Minusta on esimerkiksi järjetöntä, että työmatkojen verovähennyssysteemi ei toimi lainkaan alueilla joissa ei (käytännössä) ole julkista liikennettä. Suomessa oman auton käyttö on todella kallista. Tai auton omistaminen yleensäkin.

Sinun tapaus on vähän harvinaisempi, mutta kyllä sieltä löytää sen yhden selkeän matalapalkka-alojen kannustinloukun.

 

[peksa]

Itse haluan kannustinloukkusysteemin sijaan jonkinlaista bonussysteemiä. Nykyisin töiden hakeminen ja vastaanottaminen voi johtaa jopa ihan runsaisiinkin taloudellisiin menetyksiin. Tukijärjestelmän yksinkertaistaminen ja työnteosta palkintona käteen jäävä reilusti suurempi rahapalkka olisi nykyistä mallia parempi. Mitä enemmän yhteiskunta nojaa erilaisten tukien varaan, sitä enemmän eri osapuolet oppivat käyttämään niitä kikkailemalla hyväkseen ja ne eivät vastaa välttämättä enää tarkoitustaan. Minusta on esimerkiksi järjetöntä, että työmatkojen verovähennyssysteemi ei toimi lainkaan alueilla joissa ei (käytännössä) ole julkista liikennettä. Suomessa oman auton käyttö on todella kallista. Tai auton omistaminen yleensäkin.

Sinun tapaus on vähän harvinaisempi, mutta kyllä sieltä löytää sen yhden selkeän matalapalkka-alojen kannustinloukun.

Toi ulosoton systeemi on järjetön juuri tässä mielessä koska se ei kannusta tekeen töitä. Kannustinloukku johon pitäisi kehittää ratkaisu. Suojaosuuden nosto ei ole ratkaisu koska ei se kannusta tekemään yhtään sen enempää.

Ainoa järkevä mikä motivoisi itseä on tyyliin 20% liksasta voudille ja tietyn rajan jälkeen porrastus 25% -> 30% -> jne....
Nyt se on käytännössä 33% jos tienaan 2000-3000€/kk ja tottakai verottaja vie enemmän myös kun tienaat 3000€/kk.....

Mä tein jatkuvaa kolmivuoroa 4 vuotta ja sillä liksalla oli kiva käydä töissä vaikka ulosottoon menikin hyvä summa mutta käteen jäi myös kivasti. Lomautuksen jälkeen oli keskeytyvä kolmivuoro jossa liksa putosi 25% ja käytännössä piti tehdä hommaa 1300€ nettoansioilla/kk joka on fyysisesti raskasta sekä kaikki vuorotyön haitat. Mikäli jää 1700€/kk netto niin teen hommaa mielelläni.

No, mulla hajos olkapää ja toipumisennuste on vuosi kun omaa hommaa ei pysty tekeen, eikä kyllä tämän jälkeen huvitakkaan mikäli työaikamuoto on viimeksimainittu.

 

[tommy36]

Yhteiskunnassa on tapahtunut näiden asioiden lisäksi paljon muitakin muutoksia. Täällä ei voida elellä sillä samalla tutulla ja turvallisella mukavuusalueella millä ollaan menty useita vuosikymmeniä tekemättä mitään kunnollisia muutoksia asioihin. Terveydenhuollon ongelmat "ratkotaan" palkkaharmonisoinnilla ja sote-alueilla ja sitä rahaa. Jokainen muutos ja ratkaisu on kipeä aina jollekin osapuolelle ja niitä vastustetaan sen takia hamaan tappiin asti. Muualla on tajuttu ajatella yhteistä hyvää ja edetty kompromissein eteenpäin. Suomalaiset taasen maksavat satasen siitä ettei naapuri saa viittä kymppiä.

Tai haluavat sen satasen ettei naapurille jää viittäkymppiä. Mutta joo, paha paikka varmastikin on, mutta sittenkin löytyy keinoja olla lähestymättä asioita eksiksi köyhiä kyykyttämällä, ja myös keinoja joilla sosiaaliturvaa saadaan vähennettyä. Kuten jo sanoinkin, niin ensin täytyy tarkastella, että kauanko kannattamatonta yksityistä tuetaan voittojen saavuttamiseksi makselemalla osa palkasta sosiaalitukena. ei kauhean kestävää kuitenkaan.

 

[tommy36]

@tommy36 Mikä ihme on "luksus-ALV"? Verojen lasku alimman desiilin osalta myös aika mahdotonta, kun nytkään jo 3 alinta desiiliä (vuositulot 15k tai alle) eivät maksa veroja.

Muutenkin koko viesti tuota samaa näpertelyä "rikkaiden" verotuksen kanssa, maassa jossa jo valmiiksi on maailman kärkipään progressio verotuksessa. Helposti voi nähdä tämän kaltaisten ehdotusten vain lisäävän ongelmia kuin ratkaisevan mitään, kerättävät lisätulot ovat korkeintaan muutamissa sadoissa miljoonissa ja tuollaisilla summilla ei ole mitään merkitystä mihinkään.

Tutki vaikka briteistä, jossa ainakin taannoin moista käyttivät. Mutta nopeasti sanoenhan, se on ALV, joka kohdistuu tuotteisiin jotka eivät ole mitenkään perusteltavissa välttämättömiksi tarpeiksi ihmisen elämässä. Esim veneet, kalliimmat autot ja erityisesti katumaasturit ja vastaavat. Vaikkapa oopperaliput, lätkäliput, työsuhdeautoilu parkkihalleineen ym ym. Onhan noita paljonkin kun vaan viitsii katsella. Noissa voi ALVia nostaa vaikka useammakin prossankin verran.

ja vaikka näperelläänkin rikkaiden tai vaikkapa keskiluokankin verojen kanssa, niin uskon ja jopa tiedänkin, siellä olevan kyllä veronmaksuhalukkuuta, eikä useitakaan haittaisi vaikka verotus hiukan nousisi. Yritystuista voi leikata, jonka jo aiemmin sanoinkin. Matkailuun kohdistuvia veroja voi myös nostaa, ja erityisen paljon niitä voi nostaa siellä ykkösluokassa matkustavilla.

Voidaan myös vähentää turhia virkoja ja purkaa oikeasti sitä himmeliä hallintojen osalta. Merkitsemättömien yhtiöiden pääomavaerotus voidaan palauttaa osaksi kokonaisverotusta, veroparatiisihallintaa voitaneen myös parantaa sekä muutenkin tarkistella verokikkailua.
harva btw siihen veronmaksuun koskaan on kuollut tai sen takia sillalta hypännyt kuitenkaan. Mutta joo, ei tarvitse sitä tuloveroakaan kiristää, mutta voi ohjata pääosan siitä "tasaverosta" tuotteisiin joita ei juuri muutoin ostella kuin lystin vuoksi.

 

[Hermes#41]

Johtajuus:
Olisi jätetty typerät veronkevennykset tässä kohtaa tekemättä, niin nuo leikkauksetkin olisi ollut helpompi perustella.
Jätettäisiin muiden haukkuminen vähemmälle ja tehtäisiin politiikkaa, jonka takana voi seistä selkä suorana.

Talouskasvun puute on isoin ongelma. Työn tuottavuus on heikkoa. Yritykset eivät kasva. Suomen tukien avulla kasvatetut yritykset myydään ulkomaille. Osaavaa työvoimaa ei ole eikä haluta tuoda ulkoa.

Väestö vanhenee ja eläkekulut ja sotekulut kasvaa siinä mukana.

Menoja voidaan karsia, mutta se ei ole se tie, millä Suomi tästä nousee. BKT pitää saada lasvuun ja yritykset työllistämään. Myös julkiselle puolelle voi ihan hyvin työllistää lisää ihmisiä sen sijaan, että ajetaan ihmiset toimeentulotuelle.

 

[Vatso]

Tutki vaikka briteistä, jossa ainakin taannoin moista käyttivät. Mutta nopeasti sanoenhan, se on ALV, joka kohdistuu tuotteisiin jotka eivät ole mitenkään perusteltavissa välttämättömiksi tarpeiksi ihmisen elämässä. Esim veneet, kalliimmat autot ja erityisesti katumaasturit ja vastaavat. Vaikkapa oopperaliput, lätkäliput, työsuhdeautoilu parkkihalleineen ym ym. Onhan noita paljonkin kun vaan viitsii katsella. Noissa voi ALVia nostaa vaikka useammakin prossankin verran.

ja vaikka näperelläänkin rikkaiden tai vaikkapa keskiluokankin verojen kanssa, niin uskon ja jopa tiedänkin, siellä olevan kyllä veronmaksuhalukkuuta, eikä useitakaan haittaisi vaikka verotus hiukan nousisi. Yritystuista voi leikata, jonka jo aiemmin sanoinkin. Matkailuun kohdistuvia veroja voi myös nostaa, ja erityisen paljon niitä voi nostaa siellä ykkösluokassa matkustavilla.

Voidaan myös vähentää turhia virkoja ja purkaa oikeasti sitä himmeliä hallintojen osalta. Merkitsemättömien yhtiöiden pääomavaerotus voidaan palauttaa osaksi kokonaisverotusta, veroparatiisihallintaa voitaneen myös parantaa sekä muutenkin tarkistella verokikkailua.
harva btw siihen veronmaksuun koskaan on kuollut tai sen takia sillalta hypännyt kuitenkaan. Mutta joo, ei tarvitse sitä tuloveroakaan kiristää, mutta voi ohjata pääosan siitä "tasaverosta" tuotteisiin joita ei juuri muutoin ostella kuin lystin vuoksi.

No tutkin, vero on otettu käyttöön v. 1940 ja korvattu 1973 alvilla, oikeastiko taloutta lähdetään korjaamaan näillä opeilla?

Kovasti täällä heitellään ideoita lisäverotuksesta ja osaavan työvoiman ja talouskasvun puutteesta, mitä jos nuo mahdollisesti liittyvätkin toisiinsa? Mm. OECD:n raportista vähän lyhennetty lainaus: "OECD kiinnittää huomiota Suomen kansainvälisesti vertaillen korkeisiin veroihin, jotka voivat myös vaikuttaa paitsi erityisosaajien pysymiseen Suomessa, myös muuttoaikeisiin ulkomailta Suomeen. OECD suosittelikin talouskasvun ja työllisyyden kohentamiseksi keventämään työn verotaakkaa Suomessa."

Syrjäinen, kallis ja korkean verotuksen omaavan valtion on vaikea kilpailla osaajista ilman mitään kilpailuvaltteja, yritykset eivät kasva ja ne vähät menestyvät myydään ulkomaille, jossa toimintaympäristö on paljon miellyttävämpi.

 

[aquanqua]

Mitä tulee tuohon sosiaaliluokkahyppyyn/sosiaaliseen liikkuvuuteen, niin Suomi tarjoaa maailmassa – jopa läntisen Euroopan kontekstissa – siihen aivan poikkeuksellisen avoimen ja saavutettavan mahdollisuuden koulutuksen kautta, ja se tie on auki pitkälle aikuisuuteen, jolloin lähtökohtaisesti yksilöllä on mahdollisuus tehdä vapaasti itsenäisiä ratkaisuja.

Jos hyvinvointiyhteiskuntaa halutaan ylläpitää, niin kannattaa pitää huolta myös niiden ihmisten intresseistä, joilla on verotettavaa varallisuutta ja ns. tuottavaa osaamista. Tällä porukalla on kasvavassa määrin mahdollisuus viedä omaa varallisuuttaan tai itsensä kokonaan pois Suomesta, ja heidän sitoutumisensa yhteiskuntajärjestelmään on elintärkeää.

 

[tommy36]

No tutkin, vero on otettu käyttöön v. 1940 ja korvattu 1973 alvilla, oikeastiko taloutta lähdetään korjaamaan näillä opeilla?

Kovasti täällä heitellään ideoita lisäverotuksesta ja osaavan työvoiman ja talouskasvun puutteesta, mitä jos nuo mahdollisesti liittyvätkin toisiinsa? Mm. OECD:n raportista vähän lyhennetty lainaus: "OECD kiinnittää huomiota Suomen kansainvälisesti vertaillen korkeisiin veroihin, jotka voivat myös vaikuttaa paitsi erityisosaajien pysymiseen Suomessa, myös muuttoaikeisiin ulkomailta Suomeen. OECD suosittelikin talouskasvun ja työllisyyden kohentamiseksi keventämään työn verotaakkaa Suomessa."

Syrjäinen, kallis ja korkean verotuksen omaavan valtion on vaikea kilpailla osaajista ilman mitään kilpailuvaltteja, yritykset eivät kasva ja ne vähät menestyvät myydään ulkomaille, jossa toimintaympäristö on paljon miellyttävämpi.

Toisaaltahan tätäkin on jo useampi taloustietelijä kertonut, ja missään ei ainkaan veronalennuksia kukaan suosittele.

Kansantalous | Suomen velkaongelma ei ole niin paha kuin kansalle kerrotaan. ”Puheissa on pelottelun retoriikkaa.”

Onko Suomen velkatilanne oikeasti niin paha kuin julkisuudessa käydystä keskustelusta voisi päätellä? Kolmen taloustieteilijän mielestä suomalaisia pelotellaan jo liikaa.

www.hs.fi

Mutta joo Briteistä tosiaankin poistettu jossakin kohtaa, mutta edelleen painotus on siinä, että mm Ruuan ALV on vissiin luokkaa 0%, ja isompaa verokantaa sitten alkaa löytymään tuotteissa joita ei niinkään pidetä välttämättömyystuotteina.

Ja taitaa Tanskassakin olla melko korkea veroaste kyllä. Eikä toi mun mielestä nyt ihan säälimättömältä näytä kokonaisverotuskaan, kun oikein katsoo. Meillähän joihinkin maihin nähden nimenomaan keskituloiset ovat onnellisemassa asemassa palkan verotuksen suhteen kuin useammassa euroopan maassa, joten ei kai pieni kiristys vaikeassa tilenteessa huonoksi olisi ollut.

Palkansaajan tuloveroprosentit OECD

Palkansaajan tuloverot eräissä OECD-maissa neljällä eri palkkatasolla.

www.veronmaksajat.fi

 

[Vatso]

Juuri kukaan järkevästi ajatteleva tuskin on sitä mieltä, että Suomen velka olisi nyt tällä hetkellä jotenkin huolestuttavalla tasolla, mutta mikäli katsoo sekä menneisyyden trendiä että tulevaisuuden ennustetta, ei ole mitenkään liioiteltua olla huolissaan velan määrästä. Talous ei käytännössä ole kasvanut lainkaan viimeiseen 10-15 vuoteen ja samassa ajassa velan määrä on tuplaantunut, lisäksi kroonisen alijäämän määrä tuntuu vain kasvavan vuosittain ja talouskin on jo menossa taantumaan, tämä sama trendi kun jatkuu seuraavat 15 vuotta alkaakin olemaan jo ihan eri tilanne päällä.

Ongelmiin ei tällä hetkellä löydy ratkaisua, koska todellista kriisiä ei ole vielä ja kukaan ei halua ryhtyä tekemään niitä vaikeita päätöksiä ja todellisia muutoksia rakenteisiin.

Alv-asiasta olemme itse asiassa lopulta aika samaa mieltä, on äärimmäisen typerää korottaa jotain lääkkeiden ja liikuntapalveluiden verotusta ja edes ottaa puheeksi joku ruuan alv-korotus. Ruuan alv. on Euroopassa keskimäärin puolet Suomen verotasosta ja ennemmin kaikkien tavoitteena pitäisi olla painaa verotus vähintään siihen, mieluummin vielä alemmas ja korvata tuo vaikka yleisen alv-kannan korotuksella.

Tanskan verotuksen ihmeestä en osaa kommentoida oikein mitään, ilmeisesti Tanskankin hallitus on huomannut tuossa jotain korjattavaa, koska ovat toteuttamassa tuloverouudistusta vuodelle 2025, uudistuksen tarkoitus on tehdä työnteosta kannattavampaa verotusta keventämällä. Lisäksi jopa Tanskan verotus on Suomea reilusti kevyempää jo 75k vuositulojen kohdalla, joten voisi olettaa sen 61k (keskipalkka Tanskassa) vuodessa tienaavan keskimääräisen Tanskalaisenkin jo maksavan pienempiä veroja kuin Suomessa.

 

[tommy36]

Juuri kukaan järkevästi ajatteleva tuskin on sitä mieltä, että Suomen velka olisi nyt tällä hetkellä jotenkin huolestuttavalla tasolla, mutta mikäli katsoo sekä menneisyyden trendiä että tulevaisuuden ennustetta, ei ole mitenkään liioiteltua olla huolissaan velan määrästä. Talous ei käytännössä ole kasvanut lainkaan viimeiseen 10-15 vuoteen ja samassa ajassa velan määrä on tuplaantunut, lisäksi kroonisen alijäämän määrä tuntuu vain kasvavan vuosittain ja talouskin on jo menossa taantumaan, tämä sama trendi kun jatkuu seuraavat 15 vuotta alkaakin olemaan jo ihan eri tilanne päällä.

Ongelmiin ei tällä hetkellä löydy ratkaisua, koska todellista kriisiä ei ole vielä ja kukaan ei halua ryhtyä tekemään niitä vaikeita päätöksiä ja todellisia muutoksia rakenteisiin.

Alv-asiasta olemme itse asiassa lopulta aika samaa mieltä, on äärimmäisen typerää korottaa jotain lääkkeiden ja liikuntapalveluiden verotusta ja edes ottaa puheeksi joku ruuan alv-korotus. Ruuan alv. on Euroopassa keskimäärin puolet Suomen verotasosta ja ennemmin kaikkien tavoitteena pitäisi olla painaa verotus vähintään siihen, mieluummin vielä alemmas ja korvata tuo vaikka yleisen alv-kannan korotuksella.

Tanskan verotuksen ihmeestä en osaa kommentoida oikein mitään, ilmeisesti Tanskankin hallitus on huomannut tuossa jotain korjattavaa, koska ovat toteuttamassa tuloverouudistusta vuodelle 2025, uudistuksen tarkoitus on tehdä työnteosta kannattavampaa verotusta keventämällä. Lisäksi jopa Tanskan verotus on Suomea reilusti kevyempää jo 75k vuositulojen kohdalla, joten voisi olettaa sen 61k (keskipalkka Tanskassa) vuodessa tienaavan keskimääräisen Tanskalaisenkin jo maksavan pienempiä veroja kuin Suomessa.

No en nyt tied, että onko ero tanskan kanssa päätä huimaava, jos se tuossa 75 000 kohdalla on puolen prosentien erolla. Lisäksi Tanskassa on isompi ALV käytössä, mutta en tosiaankaan tiedä millaista muutosta ovat tekemässä, joten se jää nähtäväksi.
Mutta yhtä mieltä tosiaankin nuo kaikki tuntuivat olevan siitä, että nyt on huono hetki alkaa laskemaan verotusta.

Työn tuottavuudesta on vaikea ottaa kantaa ihan tarkkaan sen suhteen, että onko vika huonoissa työntekijöissä vai huonossa johdossa sekä myynnissä, ja mahdollisesti myös huonossa tuotekehityksessä. Lisäksihän yritykset tuntuvat mielummin jakavan osinkoja kuin investoivan, joten ei kai voida edes odottaa hirmuista "tuottavuuden parantumista" jos ei muuta muutosta keksi kuin repiä sitä työntekijöiden perslihasta.

Myös se nostettiin esiin, että velkarahalla kannattaa kyllä tukea innovointia sekä koulutusta. Mutta koulutusta pitäisi nyt alkaa miettimään entistäkin spesifimmin, ja myös vahvistaa -eikä hallituksen tavalla purkaa- sitä aikuiskoulutustakin.

Joku tuossa nostikin esiin saman asian kuin itsekin, että kyllä sen julkisenkin kannattaa vaan työllistää ennemin kuin jäädä jumiin vain tukien maksamiseen. Ja edelleen korostan, että tukea ei pitäisi joutua maksamaan lainkaan yksityiselle työnantajalle. Eli jos ei yritys voi maksaa säällistä palkkaa tekijöilleen, vaan odottaa yhteiskunnan maksavan osan palkasta, ja silti kerätään voittoja, niin se nyt ei ainakaan ole oikeanlaista yritystukea.
Olenkin pitkään ihmetellyt tätä intoa vaalia halpatyötä, josta kuitenkin jää voittoja jaettavaksi. Ihan outo yhtälö siis, että maksetaan yritykselle tukea jotta voisi jakaa voittoja siitä, että on kekskinyt nerokkaan idean työllistää ihmisiä halvalla.

Tällaiset alat kannattaa siis siirtää mielummin voittoa tavoittelemattomille yksiköille, eli esim niille kunnille, tai sitten miettiä niiden kilpailuttamisen parantamista yksinyrittäjien eduksi. Tällöin niiden tuotto jää pääosin tai jopa kokonaan sen tekijän hyvödyksi.

Nyt jo on nähtävissä, että hallituksen touhut eivät tule johtamaan yhtään mihinkään järjelliseen. Ja ei, en tarkoita että tässä edellinen hallitus oli parempi, mutta kyllä se koronan ja sodan hoiteli paremmin kuin ikinä olisi orpo tai sipilä pystyneet. Elii vaikka miten tekeekin mieli haukkua edellistä hallitusta, niin ei sekään nyt ihan kaikkee päin persettä tehnyt. No paitsi jos haluaa jälkiviisastella asioissa. Nyt oltaisiin jo viisaampia seuraavan pandemian iskiessä.

Muutoksia varmasti tarvitaan, kuten jo monesti sanottu, mutta kyllä siellä saa se liike-elämäkin katsella itseään peilistä, että onkohan nyt ihan kaikki tehty mitä on kyetty, vai onko vain sama ura levyssä jäänyt sielläkin junnaamaan. Ja sitten on vain istuttu käsien päälle ja rypistelty otsaa sekä kiukuteltu veemäistä yhteiskuntaa joka ei tarjoa yhtään mitään ja työntekijäkin vaan riistää.

 

[Kilgore Trout]

Saas nähdä lisääkö alv-huojennuksen poisto harmaata taloutta pienyrittäjien joukossa. Perinteinen tapahan on, että hinnasta saa alvin verran alennusta, kun maksaa pimeästi. Itse en ole koskaan niin maksanut, mutta isot pojat kertoivat.
Kotitalousvähennys on kuulemma vähentänyt tätä kikkailua.

Alv-huojennuksen poisto kiristää pienyrittäjien verotaakkaa – ”Muutos koskettaa lähes 40 000 yrittäjää”

Suomen Yrittäjät on tyytyväinen, että yritysten ja yrittäjien verotus ei hallitusohjelman kirjausten mukaan pääosin kiristy. Pienyrittäjillä on kuitenkin suuri huoli alv-huojennuksen poistumisesta.

www.yrittajat.fi

 

[Individual]

Mistähän nyt tuulee, kun setämiesten kuningas piikittelee nykyhallitusta?

Kommentti: Riikka Purra näyttää suorastaan hekumoivan, kun kylmäävät talousennusteet lyödään pöytään joulun alla

Valtiovarainministeri Riikka Purra tuntuu ottavan ilon irti, kun tänään julkistettavissa ennusteissa Suomen taloustilanteesta maalataan tummansynkkä kuva, politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala ihmettelee.

www.is.fi

 

[Tadu]

Mistähän nyt tuulee, kun setämiesten kuningas piikittelee nykyhallitusta?

Kommentti: Riikka Purra näyttää suorastaan hekumoivan, kun kylmäävät talousennusteet lyödään pöytään joulun alla

Valtiovarainministeri Riikka Purra tuntuu ottavan ilon irti, kun tänään julkistettavissa ennusteissa Suomen taloustilanteesta maalataan tummansynkkä kuva, politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala ihmettelee.

www.is.fi

Eikös Haapala ole ollut erityisesti kepun fanittaja? Vaikka toki yleisesti oikealle kallellaan toki onkin.

 

[Andromeda]

Taas rakennusalalta synkkä uutinen

Lehto Groupin tytäryhtiöiden myynti eurooppalaiselle rahastoyhtiölle peruuntui.

www.iltalehti.fi

Hallituksen kannattaisi keskittyä hieman isompiin ongelmiin kuin heikompiosaisten kyykyttämiseen. Nämä uutiset kun vähenee niin talous kasvaa

 

[Euro71]

Ja edelleen korostan, että tukea ei pitäisi joutua maksamaan lainkaan yksityiselle työnantajalle. Eli jos ei yritys voi maksaa säällistä palkkaa tekijöilleen, vaan odottaa yhteiskunnan maksavan osan palkasta, ja silti kerätään voittoja, niin se nyt ei ainakaan ole oikeanlaista yritystukea. Olenkin pitkään ihmetellyt tätä intoa vaalia halpatyötä, josta kuitenkin jää voittoja jaettavaksi. Ihan outo yhtälö siis, että maksetaan yritykselle tukea jotta voisi jakaa voittoja siitä, että on kekskinyt nerokkaan idean työllistää ihmisiä halvalla.

Tämä on mielestäni monipiippuisempi kysymys.

Omassa koulutetussakin tuttavapiirissäni on sellaista harhaa, että palkka olisi sidoksissa esimerkiksi koulutukseen, työtehtävään tai kokemukseen. Näin voi olla julkisella puolella, mutta yksityinen yritys maksaa työntekijöille palkkaa sen mukaan, mitä asiakas maksaa tehdystä työstä.

Yritys menee konkurssiin, jos asiakkaiden maksut eivät riitä kustannuksiin. Ihan kokemuksesta sanon, että Suomessa yritysten keinot sopeutua markkinatilanteeseen ovat vähissä. Jos asiakkailta ei voi laskuttaa enempää, niin oikeastaan ainoa keino on irtisanoa työntekijöitä, joka puolestaan on kannattavuuden kanssa tuskailevalle yritykselle omaan jalkaan ampumista. Aniharvassa tapauksessa se johtaa parantuneeseen kassavirtaan, yleensä se tarkoittaa toiminnan supistamista.

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Jos yritys toimii työvoimavaltaisella alalla - esimerkiksi IT-ala, ravintola-ala, terveydenhuolto - niin ainoa keino parantaa kannattavuutta on teetättää sama työ vähemmällä työvoimalla. Sillä puolestaan on iso vaikutus niin työilmapiiriin, työssä jaksamiseen kuin työturvallisuuteenkin. Tuolla Suomen demografia -ketjussa olen kirjoittanut, että demografian muutoksenkin takia meidän olisi hyvä tarkastella sitä, miten ihmiset saataisiin töihin ja pysymään töissä pidempään, koska uskon, että pelkällä työperäisellä maahanmuutolla voidaan kehitystä vain hidastaa muttei pysäyttää.

Tästä syystä en ole sitä vastaan, ettäkö yrityksiä voisi jollain tavalla tukea palkkaamaan työntekijöitä yli sen, mitä asiakkailta voi laskuttaa. Ainakin hyvin tuntemallani IT-alalla olisi terveellistä, jos tekijöitä olisi jonkun verran enemmän kuin tehtävää työtä. Nyt jo pitkään tilanne on ollut se, että työt tahtovat kasaantua, kun samasta työntekijämäärästä pyritään ottamaan irti yhä enemmän. Työuupumus on suorastaan kansantauti.

Minulla vain ei ole ehdottaa mitään konkreettisia keinoja, joilla työnantajat saataisiin palkkaamaan sellainen 10% ekstra tarjolla olevaan, asiakkailta laskutettavaan työhön.

 

[tommy36]

Tämä on mielestäni monipiippuisempi kysymys.

Omassa koulutetussakin tuttavapiirissäni on sellaista harhaa, että palkka olisi sidoksissa esimerkiksi koulutukseen, työtehtävään tai kokemukseen. Näin voi olla julkisella puolella, mutta yksityinen yritys maksaa työntekijöille palkkaa sen mukaan, mitä asiakas maksaa tehdystä työstä.

Yritys menee konkurssiin, jos asiakkaiden maksut eivät riitä kustannuksiin. Ihan kokemuksesta sanon, että Suomessa yritysten keinot sopeutua markkinatilanteeseen ovat vähissä. Jos asiakkailta ei voi laskuttaa enempää, niin oikeastaan ainoa keino on irtisanoa työntekijöitä, joka puolestaan on kannattavuuden kanssa tuskailevalle yritykselle omaan jalkaan ampumista. Aniharvassa tapauksessa se johtaa parantuneeseen kassavirtaan, yleensä se tarkoittaa toiminnan supistamista.

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Jos yritys toimii työvoimavaltaisella alalla - esimerkiksi IT-ala, ravintola-ala, terveydenhuolto - niin ainoa keino parantaa kannattavuutta on teetättää sama työ vähemmällä työvoimalla. Sillä puolestaan on iso vaikutus niin työilmapiiriin, työssä jaksamiseen kuin työturvallisuuteenkin. Tuolla Suomen demografia -ketjussa olen kirjoittanut, että demografian muutoksenkin takia meidän olisi hyvä tarkastella sitä, miten ihmiset saataisiin töihin ja pysymään töissä pidempään, koska uskon, että pelkällä työperäisellä maahanmuutolla voidaan kehitystä vain hidastaa muttei pysäyttää.

Tästä syystä en ole sitä vastaan, ettäkö yrityksiä voisi jollain tavalla tukea palkkaamaan työntekijöitä yli sen, mitä asiakkailta voi laskuttaa. Ainakin hyvin tuntemallani IT-alalla olisi terveellistä, jos tekijöitä olisi jonkun verran enemmän kuin tehtävää työtä. Nyt jo pitkään tilanne on ollut se, että työt tahtovat kasaantua, kun samasta työntekijämäärästä pyritään ottamaan irti yhä enemmän. Työuupumus on suorastaan kansantauti.

Minulla vain ei ole ehdottaa mitään konkreettisia keinoja, joilla työnantajat saataisiin palkkaamaan sellainen 10% ekstra tarjolla olevaan, asiakkailta laskutettavaan työhön.

Ihan ok pointteja, mutta niin kauan kun yritys tuottaa voittoa, ei ole perusteltua saada rahaa voiton jakoon omistajille, ja varsinkaan ei sen halpatyön tukemiseksi. Kai se sitten on niin, että kannattamaton yritys kannattaa laittaa nurin vaikka pahaa tekisikin. Sillä toisaaltahan näin saadaan myös kovasti porukkaa nauttimaan niistä työttömien runsaista etuisuuksista joita kovin kadehditaan, joka taas voisi johtaa toisenlaiseen tarkasteluun sen suhteen, miten asiat kannattaisi toteuttaa.

Terveessä yrityksessä, ja erityisestikin jos siellä on myös tekijöitä sijoittajina, voidaan aina miettiä sitäkin, että miten mahdollinen tuotto halutaan ohjata. Jokin osa investointeihin, jokin osa taas "investoidaan" sen työn kuormaa helpottamaan. Mä en usko maailmaan, jossa ainoa tehokkuden mittari sekä edistysmalli olisi se, että tehdään mahdollisimman paljon mahdollisimman vähällä väellä. Työn kuormituksen tasaaminenhan lienee jo ensimmäinen askel siihen, että ylipäätään työllistytään. Vaikeaahan se on mennä työhön jota ei ole, ja se juuri on jo iso virhe ur..orpon hallituksen ajattelussa.

Pidän vähän hassuna ajatuksena, jos sen demografisen muutoksen -jos ei ainoa, niin ainakin merkittävä- tavoite olisi vain saada tänne halpatyötä, koska muuten ei saada Suomea nousuun.

Jollakin tapaa siis olisi kuitenkin hyvä miettiä, että jos ei yritys voi tuottaa voittoa kuin saamalla halpaa tai ilmaista työvoimaa, jota sitäkin pitää valtion/kunnan tukea sosiaalisilla tuilla, niin silloin kannattaa siirtää tällaiset työt voittoa tavoittelemattomille yksiköille. Oli se sitten kunta tai vaikkapa yksin-/yhteisyrittäjyys jossakin muodossa.

Todennäköisesti hinta on tilaajalle edullisempi, mutta tekijälle tuottoisampi. Ja kasvua siis tosiaankin voi ajatella myös sitä kautta, että näillä ihmisillä kyllä se raha on kierrossa, voisi sanoa jopa kokonaisuudessaan, joten sekin on hyvä asia.

Samalla ratkeaa kannattamattomien yritysten kasvuvaateet, ja työn laatukin paranee. Ja jotta taas ei joku revi sitä sontakonettaan, niin todettakoon, että tietenkään ei sovi kaikkiin aloihin, mutta näitäkin tosiaan on joihin hyvin sopii. Ja erityisesti niitä tuntuisi olevan siellä ns "halpatyön" saralla.

 

[Euro71]

Ihan ok pointteja, mutta niin kauan kun yritys tuottaa voittoa, ei ole perusteltua saada rahaa voiton jakoon omistajille, ja varsinkaan ei sen halpatyön tukemiseksi.

Yrityksen nyt on joka tapauksessa tehtävä voittoa. Se on sen olemassaolon tarkoitus. Yritys hengittää rahaa. Jos tulos on plus-miinus-nolla, niin se vastaa tilannetta, jossa ihmistä kuristetaan. Sellainen yritys on henkihieverissä ja ellei kassavirta muutu, se kuolee. Yrityksen on pakko tehdä voittoa pystyäkseen investoimaan tulevaisuuteen ja pysyäkseen hengissä.

Kai se sitten on niin, että kannattamaton yritys kannattaa laittaa nurin vaikka pahaa tekisikin.

Kannattamattomuutta on montaa eri lajia. Työvoimavaltaisilla aloilla työn kannattavuus ei ole ihan kokonaan yrityksen omissa käsissä. Työtä kannattaa teetättää, kun työn hedelmistä nauttivat asiakkaat maksavat siitä enemmän kuin mitä työn teettäminen kustantaa yritykselle.

Ei siis suoranaisesti ole kannattamatonta työtä: on vain työtä, josta asiakkaat eivät maksa tarpeeksi, jotta se kannattaisi teettää kulloisellakin työlainsäädännöllä, työehtosopimuksilla ja palkkauksella.

Sillä toisaalta saadaan myös kovasti porukkaa nauttimaan niistä työttömien runsasista etuisuuksista, joka taas voisi johtaa toisenlaiseen tarkasteluun sen suhteen, miten asiat kannattaa toteuttaa.

Näinpä.

Terveessä yrityksessä, ja erityisestikin jos siellä on myös tekijöitä sijoittajina, voidaan aina miettiä sitäkin, että miten mahdollinen tuotto halutaan ohjata. Jokin osa investointeihin, jokin osa taas "investoidaan" sen työn kuormaa helpottamaan.

Yritykset kyllä yleensä sijoittavat koko ajan tulevaisuuteen ja toiminnan jatkamiseen. Se, näkyykö tämä voitossa vai ei, on usein kirjanpidollinen ratkaisu. Yrityksillä on usein syy sille, jos se maksaa osinkoja. Yksi yleinen syy on se, kun yritys suunnittelee hankkivansa ulkopuolista rahoitusta / on saanut ulkopuolista rahoitusta.

Mä en usko maailmaan, jossa ainoa tehokkuden mittari sekä edistysmalli olisi se, että tehdään mahdollisimman paljon mahdollisimman vähällä väellä. Työn kuormitukset tasaaminenhan lienee jo ensimmäinen askel siihen, että ylipäätään työllistytään.

En minäkään sellaiseen maailmaan usko, mutta sellaiseksi maailma on kehittynyt tässä 20-30 vuoden ajassa.

Pidän vähän hassuna ajatuksena, jos sen demografisen muutoksen -jos ei ainoa, niin ainakin merkittävä- tavoite olisi vain saada tänne halpatyötä, koska muuten ei saada Suomea nousuun. Jollakin tapaa siis olisi kuitenkin hyvä miettiä, että jos ei yritys voi tuottaa voittoa kuin saamalla halpaa tai ilmaista työvoimaa, hjota sitäkin pitää valtion/kunnan tukea sosiaalisilla tuilla, niin silloin kannattaa siirtää tällaiset työt voittoa tavoittelemattomille yksiköille. Oli se sitten kunta, yksinyrittäjyys jossakin muodossa.

Ei kyse ole halpatyöstä, vaan työn kannattavuudesta työvoimavaltaisilla aloilla. Haluan korostaa sitä, että työvoimavaltaisella alalla yrityksen kannattavuus on kiinni kahdesta tekijästä: (1) asiakkailta laskutettavasta työn hinnasta, ja (2) työvoimakustannuksista. Näiden kahden tekijän on vain pakko kohdata. Jos työvoimakustannukset kasvavat, asiakkailta on saatava enemmän rahaa eli palvelun hinta nousee. Jos asiakkailta ei saada enempää rahaa, työvoimakustannuksia on laskettava.

Jos suomalainen yritys joutuu pienentämään työvoimakustannuksia, se tarkoittaa irtisanomisia. Se ei kuitenkaan saisi vaikuttaa asiakkailta tulevaan kassavirtaan, joten työntekijöistä halutaan irti enemmän - pienemmällä porukalla on tehtävä sama työ mitä tehtiin aiemmin isommalla porukalla. Jos irtisanomiset vaikuttavat työvoimakustannusten lisäksi asiakkailta tulevaan kassavirtaan (eli ammutaan palveluja alas), on irtisanottava vielä lisää.

Haluan korostaa, ettei minulla ole asiaan konkreettista parannusehdotusta. Tuo vain on sitä todellisuutta, jossa olen jo aika kauan elänyt ja nähnyt sen myös "konehuoneen puolelta". En yhtään ihmettele esimerkiksi nuorisotyöttömyyttä, koska nk. "entry level" -hommia on tarjolla vähän, koska yritykset eivät vaan voi palkata työntekijää ellei se johda suurempaan kassavirtaan asiakkailta.

Asiakkailta ei puolestaan ole odotettavissa minkäänlaista vastaan tulemista: he haluavat mahdollisimman hyvä katteen rahoilleen. Esimerkiksi IT-alalla alihankintapuolella yksikään - korostan: ei yksikään - asiakasfirma ei vuokraa kokematonta työntekijää.

 

[Kilgore Trout]

...

Asiakkailta ei puolestaan ole odotettavissa minkäänlaista vastaan tulemista: he haluavat mahdollisimman hyvä katteen rahoilleen. Esimerkiksi IT-alalla alihankintapuolella yksikään - korostan: ei yksikään - asiakasfirma ei vuokraa kokematonta työntekijää.

Minä olen tehnyt niin, että kun on tuntuma hyvistä ajoista, on palkkauksessa otettu etunojaa ja jos mahdollista on kokematon työntekijä sijoitettu kiinteähintaiseen hommaan joukon jatkoksi oppimaan. Hyvinä aikoina uusia tekijöitä, kokemattomiakin, on vaikea löytää ja lähtijöitäkin saattaa olla. Sitten huonoina aikoina ei ole irtisanottu ketään, vaan on pyritty säilyttämään asemat ja teetetty omia kehityshankkeita, joista sitten taas on hyötyä tulevaisuudessa. Ihan pakon edessä on turvauduttu lomautuksiin, samalla on hyväksytty se, että tulos on huonompi.
Tämä tapa on johtanut siihen, että kasvu on hidasta, mutta toiminta on koko ajan kannattavaa.

90-luvun lama opetti sen, että todella alhaaltakin voidaan nousta. Sen jälkeen ei oikeastaan mikään taantuma ole tuntunut juuri miltään.

 

[tommy36]

Yrityksen nyt on joka tapauksessa tehtävä voittoa. Se on sen olemassaolon tarkoitus. Yritys hengittää rahaa. Jos tulos on plus-miinus-nolla, niin se vastaa tilannetta, jossa ihmistä kuristetaan. Sellainen yritys on henkihieverissä ja ellei kassavirta muutu, se kuolee. Yrityksen on pakko tehdä voittoa pystyäkseen investoimaan tulevaisuuteen ja pysyäkseen hengissä.


Kannattamattomuutta on montaa eri lajia. Työvoimavaltaisilla aloilla työn kannattavuus ei ole ihan kokonaan yrityksen omissa käsissä. Työtä kannattaa teetättää, kun työn hedelmistä nauttivat asiakkaat maksavat siitä enemmän kuin mitä työn teettäminen kustantaa yritykselle.

Ei siis suoranaisesti ole kannattamatonta työtä: on vain työtä, josta asiakkaat eivät maksa tarpeeksi, jotta se kannattaisi teettää kulloisellakin työlainsäädännöllä, työehtosopimuksilla ja palkkauksella.


Näinpä.


Yritykset kyllä yleensä sijoittavat koko ajan tulevaisuuteen ja toiminnan jatkamiseen. Se, näkyykö tämä voitossa vai ei, on usein kirjanpidollinen ratkaisu. Yrityksillä on usein syy sille, jos se maksaa osinkoja. Yksi yleinen syy on se, kun yritys suunnittelee hankkivansa ulkopuolista rahoitusta / on saanut ulkopuolista rahoitusta.


En minäkään sellaiseen maailmaan usko, mutta sellaiseksi maailma on kehittynyt tässä 20-30 vuoden ajassa.


Ei kyse ole halpatyöstä, vaan työn kannattavuudesta työvoimavaltaisilla aloilla. Haluan korostaa sitä, että työvoimavaltaisella alalla yrityksen kannattavuus on kiinni kahdesta tekijästä: (1) asiakkailta laskutettavasta työn hinnasta, ja (2) työvoimakustannuksista. Näiden kahden tekijän on vain pakko kohdata. Jos työvoimakustannukset kasvavat, asiakkailta on saatava enemmän rahaa eli palvelun hinta nousee. Jos asiakkailta ei saada enempää rahaa, työvoimakustannuksia on laskettava.

Jos suomalainen yritys joutuu pienentämään työvoimakustannuksia, se tarkoittaa irtisanomisia. Se ei kuitenkaan saisi vaikuttaa asiakkailta tulevaan kassavirtaan, joten työntekijöistä halutaan irti enemmän - pienemmällä porukalla on tehtävä sama työ mitä tehtiin aiemmin isommalla porukalla. Jos irtisanomiset vaikuttavat työvoimakustannusten lisäksi asiakkailta tulevaan kassavirtaan (eli ammutaan palveluja alas), on irtisanottava vielä lisää.

Haluan korostaa, ettei minulla ole asiaan konkreettista parannusehdotusta. Tuo vain on sitä todellisuutta, jossa olen jo aika kauan elänyt ja nähnyt sen myös "konehuoneen puolelta". En yhtään ihmettele esimerkiksi nuorisotyöttömyyttä, koska nk. "entry level" -hommia on tarjolla vähän, koska yritykset eivät vaan voi palkata työntekijää ellei se johda suurempaan kassavirtaan asiakkailta.

Asiakkailta ei puolestaan ole odotettavissa minkäänlaista vastaan tulemista: he haluavat mahdollisimman hyvä katteen rahoilleen. Esimerkiksi IT-alalla alihankintapuolella yksikään - korostan: ei yksikään - asiakasfirma ei vuokraa kokematonta työntekijää.

Kiitos asiallisesta vastauksesta. Aina on mukavaa kun ei aleta vaan tölvimään, vaan käydään ajatusten vaihtoa.
yritän nyt vielä korjata mitä tarkoitin tuolla "kannattamattomalla" yrityksellä.

Eli jos yrityksen ainoa vaihtoehto suhteessa siihen, mitä se voi myymästään työstä laskuttaa, nojaa siihen ajatukseen, että työntekijälle hinta on saatava kestämättömälle tasolle, jotta yritys tuottaisi voittoa, niin nähdäkseni työntekijän etu ei ole, että tällaisen työn myynti on voittoa hakevan yrityksen kontolla.
Tilaava yritys todennäköisesti vieläpä säästäisi siinä, kun voittoa tavoitteleva yksikkö (yritys) ei olisi tämän työn myymisen välissä, jolloin taas työn arvo sen tekijälle nousisi sellaiseksi, että voisi mahdollisesti välttää kierteensä sosiaalisten tukien verokostossa.

Nythän siis tuntuu, että siellä jonkinlainen "hyvä veli kerho" ylläpitää tilannetta, jossa hinta saa olla korkeampi, kunhan vaan kaveri saa tästä jostakin hyötyä, ja siksi ei oikeastaan edes mahdollisteta sen työn myymistä yrtiykselle suoraan sellaiselta instanssilta, joka ei tavoittele omaa hyöytyä siitä suorittavasta työstä.
Tämän muuttaminen johtaisi laajempaan osotovoiman kohoamiseen siinä työnsuorittajaportaassa, ja vähentäisi yhteiskunnan maksamien tukien määrää. En siis keksi varsinaisesti mitään syytä, miksi pitäisi mitenkään tukea ajtusta, jossa ihan kaikesta työstä pitäisi jonkun saada itselleen voittoa, tekemättä fyysisesti sitä työtä, josta voitto kerätään.
Haluaisin siis kannustaa ihmisiä siihen, että eivä tvaan mene tällaiseen yritykseen töihin, mutta se on mahdotonta, koska juuri nämä yritykset ovat sen demografian perään huutamassa eniten, sillä heillä ei olisi halpatyövoimaa hyväksikäytettävänä, ellei tätä mahdollistettaisi ihan hallitustaholta asti.

On siis ok, että tänne tullaa töihin, mutta se halpatyö lopulta tuottaa kaikkein vähiten, sillä ostovoima on heikko, verotusta ei juurikaan kerry, ja yrityskin tekee verojärjestelyitä sekä lisäksi yhteiskunta maksaa yrityksen voitot. Melko härski yhtälö meikäläisestä kyllä, ja kun vielä ottaa huomioon, että monessakaan tapauksessa se tekijä ei mitenkään sen työnsuorittamisen kannalta tarvitse sitä yritystä muuhun kuin palkan maksuun, jonka voisi hoitaa hyvinkin ilman sitä yritystä siinä välissä.
Antaisin siis tilaaville yrityksillekin vähän vastuuta siitä, että mistä ja keneltä työn tilaavat, sillä tällä voidaan hyvinkin vaikuttaa sen halpatyön vähenemiseen, ja tuoda valoa sillekin osastolle.

 

[tommy36]

Minä olen tehnyt niin, että kun on tuntuma hyvistä ajoista, on palkkauksessa otettu etunojaa ja jos mahdollista on kokematon työntekijä sijoitettu kiinteähintaiseen hommaan joukon jatkoksi oppimaan. Hyvinä aikoina uusia tekijöitä, kokemattomiakin, on vaikea löytää ja lähtijöitäkin saattaa olla. Sitten huonoina aikoina ei ole irtisanottu ketään, vaan on pyritty säilyttämään asemat ja teetetty omia kehityshankkeita, joista sitten taas on hyötyä tulevaisuudessa. Ihan pakon edessä on turvauduttu lomautuksiin, samalla on hyväksytty se, että tulos on huonompi.
Tämä tapa on johtanut siihen, että kasvu on hidasta, mutta toiminta on koko ajan kannattavaa.

90-luvun lama opetti sen, että todella alhaaltakin voidaan nousta. Sen jälkeen ei oikeastaan mikään taantuma ole tuntunut juuri miltään.

Ajattelisipa useampi näin. Tässä se nähdään, ettei sen kannattavan yritystoiminnan ainoa kriteeri voi olla ikuinen voittojen kasvattaminen. Näin homma pyörii ja tulovirtaa kautta rantain on koko ajan liikkeessä. Nostan hattua.

 

[Euro71]

Eli jos yrityksen ainoa vaihtoehto suhteessa siihen, mitä se voi myymästään työstä laskuttaa, nojaa siihen ajatukseen, että työntekijälle hinta on saatava kestämättömälle tasolle, jotta yritys tuottaisi voittoa, niin nähdäkseni työntekijän etu ei ole, että tällaisen työn myynti on voittoa hakevan yrityksen kontolla.

En oikein päässyt käsiksi tähän ajatukseen. Voit selventää, jos haluat, mutta:

Tilaava yritys todennäköisesti vieläpä säästäisi siinä, kun voittoa tavoitteleva yksikkö (yritys) ei olisi tämän työn myymisen välissä, jolloin taas työn arvo sen tekijälle nousisi sellaiseksi, että voisi mahdollisesti välttää kierteensä sosiaalisten tukien verokostossa.

Yksityisen ihmisen tai yrityksen on mahdotonta myydä sellaista tavaraa tai palvelua, jonka asiakas saa halvemmalla tekemällä se itse. Koko homman perusidea on se, että ostetaan sellaista, jonka tekeminen itse tulisi kalliimmaksi, ja myydään sellaista, joka voidaan tuottaa halvemmalla kuin mitä siitä asiakas maksaa.

Nythän siis tuntuu, että siellä jonkinlainen "hyvä veli kerho" ylläpitää tilannetta, jossa hinta saa olla korkeampi, kunhan vaan kaveri saa tästä jostakin hyötyä, ...

Ei tällaista hyvä veli -kerhoa ole olemassakaan, paitsi ehkä julkisella tai kartelleissa, mutta kartellit on lailla kielletty. Voittoprosentti on korkeampi sellaisissa palveluissa, joissa on vähän kilpailua, mutta itse palvelu on tuikitärkeä. Voittoprosentti laskee, kun on kilpailua.

Yhteiskunnan kannalta kyse on siitä, kuinka halpaa tai kallista siinä yhteiskunnassa on tehdä mitäkin. Se on asia, johon voidaan yhteiskunnallisesti vaikuttaa, esimerkiksi hallituksessa tai eduskunnassa. Niillä markkinoilla nykyään kilpailu on globaalia, joka näkyy esimerkiksi siinä, että suomalaiset niin yksityisinä kuluttajina kuin yrityksinäkin ostavat palvelunsa Kiinasta.

...ja siksi ei oikeastaan edes mahdollisteta sen työn myymistä yrtiykselle suoraan sellaiselta instanssilta, joka ei tavoittele omaa hyöytyä siitä suorittavasta työstä.

Polkuhintaan myyminen on kilpailun vääristämistä ja usein se kielii esimerkiksi verojen tai työnantajamaksujen kiertämisestä. Varsin epäreilua se on, jos se tapahtuu yhteiskunnan varoilla - toisin sanoen, firmat veroja maksamalla rahoittavat itselleen kilpailijan, joka syö viimeisenkin kannattavuuden myymällä palvelunsa polkuhintaan. Tästä asiasta on käyty katkeria riitoja, esimerkiksi vaikkapa valtion rahoittama VTT on myynyt alihankintaa yrityksille sellaisilla hinnoilla, joihin yksityinen yritys ei vain mitenkään pääse.

Tämän muuttaminen johtaisi laajempaan osotovoiman kohoamiseen siinä työnsuorittajaportaassa, ja vähentäisi yhteiskunnan maksamien tukien määrää.

En ehkä ihan ymmärrä, mutta jos tarkoitat, että työvoimavaltaisilla aloilla kustannusten siirtäminen hintaan kohottaa elinkustannuksia, niin olen ihan samaa mieltä. Elinkustannusten kohoaminen puolestaan hankaloittaa kaikkien ihmisten elämää ja varsin paljon juuri pienituloisimpien elämää.

Minä puhun trendistä, joka on jatkunut jo about 20-30 vuotta. Trendi on sellainen, että raskas automaatio yhdellä alalla (teollisuus) puskee palkkoja ylöspäin, joka puolestaan syö työn kannattavuuden työvoimavaltaisilla aloilla, joka puolestaan kohottaa elinkustannukset pilviin. On yksinkertaisesti niin, että kaikella työllä ei voi saavuttaa samaa elintasoa, ne eivät ole tuottavuudeltaan (asiakkaan maksuvalmius vs kustannukset) samanarvoisia. Jos elintasoeroa halutaan tasoittaa, on työn tekemistä tuettava.

En siis keksi varsinaisesti mitään syytä, miksi pitäisi mitenkään tukea ajtusta, jossa ihan kaikesta työstä pitäisi jonkun saada itselleen voittoa, tekemättä fyysisesti sitä työtä, josta voitto kerätään.

Yksityisen yrityksen on vain tehtävä voittoa, ei se sille mitään voi. Omavaraistalous on sellainen talousmalli, jossa voittoa ei tehdä. Jotta omavaraistalouteen syntyy erikoistumista (esim. kyläseppä), niin tuon erikoistumisen on oltava muille sen verran arvokasta, että he ovat siitä valmiita toiselle maksamaan, ts. erikoistunut kyläseppä pystyy tekemään asiat nopeammin kuin omavarainen maanviljelijä itse, niin, että maanviljelijälle tulee kokonaisuutenaan halvemmaksi ostaa palvelu kuin tuottaa se itse.

Haluaisin siis kannustaa ihmisiä siihen, että eivä tvaan mene tällaiseen yritykseen töihin, mutta se on mahdotonta, koska juuri nämä yritykset ovat sen demografian perään huutamassa eniten, sillä heillä ei olisi halpatyövoimaa hyväksikäytettävänä, ellei tätä mahdollistettaisi ihan hallitustaholta asti.

En tiedä, mitkä yritykset huutavat demografian perään, mutta ihan faktaa on se, että porukkaa tippuu koko ajan työelämän ulkopuolelle, koska he eivät pysty tekemään sellaista työtä, josta vaikkapa sinä olisit valmis maksamaan sen mitä työkustannukset edellyttävät.

Teet itse valintoja ihan koko ajan. Mistä kaupasta ostat, mitä ostat, käytkö ulkona syömässä, missä, mitä suoratoistopalvelua maksat, minkä puhelimen ostat, milloin käytät julkista, milloin kävelet tai pyöräilet, milloin ajat autolla, millä autolla, paljonko olet valmis maksamaan autosta. Missä asut, asutko vuokralla, muutatko isompaan vai vaihdatko pienempään.

On siis ok, että tänne tullaa töihin, mutta se halpatyö lopulta tuottaa kaikkein vähiten, sillä ostovoima on heikko, verotusta ei juurikaan kerry, ja yrityskin tekee verojärjestelyitä sekä lisäksi yhteiskunta maksaa yrityksen voitot.

Jos tarkoitat sitä, että Suomen ongelma on se, että palkansaajista iso osa on pienituloisia, niin olen samaa mieltä. Mutta toisaalta tämä länsimainen yhteiskunnallinen kokeilu on osoittanut, ettei kaikista ole tekemään niitä isopalkkaisia töitä.

Eivät yksityiset yritykset tälle voi yhtään mitään, kyllä tämä on yhteiskunnallinen asia. Yksityinen yritys ei vain voi millään palkata ihmistä tekemään työtä, josta yrityksen oma asiakas ei maksa niin paljoa, että sillä saadaan kulut katettua.

Melko härski yhtälö meikäläisestä kyllä, ja kun vielä ottaa huomioon, että monessakaan tapauksessa se tekijä ei mitenkään sen työnsuorittamisen kannalta tarvitse sitä yritystä muuhun kuin palkan maksuun, jonka voisi hoitaa hyvinkin ilman sitä yritystä siinä välissä.

Eihän tuo pidä paikkaansa. Jokainen Suomessa oleva työntekijä saa ihan vapaasti perustaa oman toiminimensä ja alkaa myydä työtään ilman mitään välikäsiä. Yllättävää kyllä, useimmille tämä ei ole mikään rahasampo.

Antaisin siis tilaaville yrityksillekin vähän vastuuta siitä, että mistä ja keneltä työn tilaavat, sillä tällä voidaan hyvinkin vaikuttaa sen halpatyön vähenemiseen, ja tuoda valoa sillekin osastolle.

Se jolla on tästä asiasta vastuu olet sinä. Ja minä. Me kuluttajat.

 

[Boogey]

Minä olen tehnyt niin, että kun on tuntuma hyvistä ajoista, on palkkauksessa otettu etunojaa ja jos mahdollista on kokematon työntekijä sijoitettu kiinteähintaiseen hommaan joukon jatkoksi oppimaan. Hyvinä aikoina uusia tekijöitä, kokemattomiakin, on vaikea löytää ja lähtijöitäkin saattaa olla. Sitten huonoina aikoina ei ole irtisanottu ketään, vaan on pyritty säilyttämään asemat ja teetetty omia kehityshankkeita, joista sitten taas on hyötyä tulevaisuudessa. Ihan pakon edessä on turvauduttu lomautuksiin, samalla on hyväksytty se, että tulos on huonompi.

Tämä oli hieno kuulla, tähän nimittäin kiteytyy myös se olennainen asia että niitä uusia experttejä saadaan vain oppimisen kautta. Vaatimukset ja tarpeet elää kokoajan. Ainoa tapa pysyä kelkassa mukana on oppia, oli se sitten ensikokemus, uuden asian oppimista tai uudelleenopettelua.

Olennainen osa oppimista on epäonnistumiset, niiden kääntäminen oppikokemukseksi ja ympäristö jossa uskalletaan / sallitaan epäonnistumisten lisäksi vakiintuneiden käytäntöjen haastaminen. Pahin tulevaisuudentappaja on toisteinen lause "näin on ennen tehty, ja siksi tehdään nytkin."

Vielä kun mahdollisuuksien rajoissa yhtälöön pystyy tarjoamaan työntekijälle itselleen mahdollisuudet vaikuttaa siihen mitä tekee ja missä näkee tarvetta oppimiselle, niin aletaan olla aikalailla siellä ytimessä mistä onnistuneita kasvutarinoita ammennetaan.