Petteri Orpon hallitus

[Tadu]

Ne työttömyyskassan (ei liiton) rahat on tarkoitettu ihmisille, jotka ei löydä työtä. Ei millekään akkujen latailijoille. Minulta on maksuja peritty nyt neljännellä vuosikymmenellä, enkä silti todellakaan koe, että minulla olisi jokin oikeus nostaa korvausta johonkin lepäilyyn ilman aikomustakaan hakea työtä.

Nythän se oli kait muuttumassa, että ansiosidonnaista saadakseen piti olla 12 kk töissä. Hyvä homma. Mutta eiköhän hallitus tuossakin peräänny kun ei ole tarpeeksi munaa.

 

[Tami Talk]

Suurin syy opettajien ongelmiin on vapaa kasvatus. Ongelmat näkyy jo päiväkodeissa kun siellä lapset haistaattelee v.ttua lastenhoitajille. Ja mistäkö tiedän? No kun vaimoni on tehnyt ikänsä lasten hoito työtä ja on nähnyt ja kertonut miten vuosien saatossa lapset on muuttuneet vapaan kasvatuksen myötä. Kaikkia lapsia ei voi yleistää mutta nykyään suuri osa on näitä ns. erityislapsia.

Vapaa kasvatus ja tiukan kurin kasvatus tappeli, kumpi voitti?

Muistan, että vapaan kasavtuksen ongelmista puhuttiin jo 1980-luvulla. Ettei nyt aivan tuoreesta ilmiöstä ole kyse. Muistan, että jo silloin tuota termiä käytettiin aika huolettomasti. Lasten ongelmat johtuivat vapaasta kasvatuksesta, mutta kukaan ei sitä vapaata kasvatusta oikein osannut määritellä, eilä varsinkaan näyttää mitään yhteyttä lasten ongelmiin. Kyllä niitä ongelmia on myös lapsilla, joilla on tiukka kuri. Ja toisaalta erittäin hyviä lapsia kasvoi ”vapaan kasvatuksen” lapsista.

 

[Tadu]

Vapaa kasvatus vs tiukan kurin kasvatus tappeli, kumpi voitti?

Muistan, että vapaan kasavtuksen ongelmista puhuttiin jo 1980-luvulla. Etrei nyt aivan tuoreesta ilmiöstä ole kyse. Muistan, että jo silloin tuota termiä käytettiin aika huolettomasti. Lasten ongelmat johtuivat vapaasta kasvatuksesta, mutta kukaan ei sitä vapaata kasvatusta oikein osannut määritellä, eilä varsinkaan näyttää mitään yhteyttä lasten ongelmiin. Kyllä niitä ongelmia on myös lapsilla, joilla on tiukka kuri. Ja toisaalta erittäin hyviä lapsia kasvoi ”vapaan kasvatuksen” lapsista.

Joo eiköhän ongelma ole ihan muu kuin ”vapaa kasvatus”. Vapaa kasvatus on termi, jolla edeltävät lapsia haukkuneet ja hakkaneet sukupolvet kutsuvat moderneja kasvatusmenetelmiä, samalla kun ovat itse aiheuttaneet lapsilleen elinikäisiä traumoja.

 

[Tami Talk]

Joo eiköhän ongelma ole ihan muu kuin ”vapaa kasvatus”. Vapaa kasvatus on termi, jolla edeltävät lapsia haukkuneet ja hakkaneet sukupolvet kutsuvat moderneja kasvatusmenetelmiä, samalla kun ovat itse aiheuttaneet lapsilleen elinikäisiä traumoja.

Ettei menisi keskusteluksi lapsen kasvatuksesta ja ohi ketjun aiheesta, niin linkitetään tämä ketjun aiheeseen ja hallitukseen.

Itselle on syntynyt aika pysyvästi vaikutelma siitä, että osin suomalaisen yhteiskunnan ongelmissa on kaikuja näistä kasvatusmenetelmistä. Varsinkin vanhemman polven miesten toiminnassa näkyy tuo ajatus tiukasta kasvatuksesta ja tiukasta johtamisesta. Tiukka ja vaativa isä kertoo lapselleen, mikä on oikea tapa, jolla lapsen odotetaan toimivan. Tiukka isä ei halua kuunnella vastaväitteitä, eikä hänellä ole tarvetta perustella päätöksiään, koska hän kyllä tietää, mikä on oikea tapa toimia ja mikä on lapselle (ja yhteiskunnalle) parhaaksi.

Iso osa näistä tämän päivän isojen yritysten ja EK:n johdossa olevista miehistä on tämän veteraanisukupolven kasvatteja ja ovat itse lapsesta asti oppineet tähän tiukan kurin ja ohjeiden tarkan noudattamisen maailmaan. Ja heille tuntuu olevan kovin vaikeaa ymmärtää, että maailma ei toimikaan niin kuin he haluavat.

He eivät tunnu ymmärtävän, että miksi osa-aikainen yksinhuoltaja ei tajua, että hänen nyt vain pitää ponnistella enemmän tai miksi työntekijä lakkoilee ensimmäisen sairaspäivän palkattomuuden vuoksi. Kyllä pitäisi olla tiukempi kuri, että nuo tottelemattomat muuttaisivat toimintaansa ja tottelisivat. Neuvotteluita on turha käydä, koska EK ja Arto Satonen tietävät, että ei sieltä tule mitään parannusta. Parannukset tulevat, kun tehdään niinkuin Arto Satonen ja EK kertovat. Koska he tietävät asiat ja he tietävät, mikä on työttömän parhaaksi.

 

[Tuuletin]

Ne työttömyyskassan (ei liiton) rahat on tarkoitettu ihmisille, jotka ei löydä työtä. Ei millekään akkujen latailijoille. Minulta on maksuja peritty nyt neljännellä vuosikymmenellä, enkä silti todellakaan koe, että minulla olisi jokin oikeus nostaa korvausta johonkin lepäilyyn ilman aikomustakaan hakea työtä.

Enhän mä työttömyyskassasta mitään puhunutkaan. Vai oliko ehdotuksesi, että lopetan liittoon maksamisen tai pyydän liittoa olemaan maksamatta minulle siltä kahdelta kuulta kun olen lomautuksella. Voi olla että tulee mielenkiintoinen soitto liitosta kun pyydän heitä olemaan maksamatta minulle mitään. Todennäköisesti kehottavat menemään mielenterveystutkimukseen tai jotain vastaavaa. Ja pitäisikö mielestäsi minun hakea esim hezelle töihin tuon kahden kuun ajaksi jotta olisin tunnollinen kansalainen? Vai pitäisikö uudelleen kouluttautua ammattiin jossa saa tehdä töitä 12kk vuodessa?

 

[Zamboni]

Ei liitto sulle mitään ansiosidonnaista maksa. Valtiolta se leijonanosa tulee ja loppu muruset työttymyyskassan rahoista. Liiton osuus on 0 euroa

 

[Tadu]

Enhän mä työttömyyskassasta mitään puhunutkaan. Vai oliko ehdotuksesi, että lopetan liittoon maksamisen tai pyydän liittoa olemaan maksamatta minulle siltä kahdelta kuulta kun olen lomautuksella. Voi olla että tulee mielenkiintoinen soitto liitosta kun pyydän heitä olemaan maksamatta minulle mitään. Todennäköisesti kehottavat menemään mielenterveystutkimukseen tai jotain vastaavaa. Ja pitäisikö mielestäsi minun hakea esim hezelle töihin tuon kahden kuun ajaksi jotta olisin tunnollinen kansalainen? Vai pitäisikö uudelleen kouluttautua ammattiin jossa saa tehdä töitä 12kk vuodessa?

Ihmeellinen keskustelun spinnaus ja uhriutuminen. Ei tässä sinua syytetä yhtään mistään tai pyydetä mitään tekemään tai jättämään tekemättä. Sä toimit yhteiskunnan sääntöjen mukaan. Itse kukin meistä toimisi varmasti samassa tilanteessa samoin.

Se on sitten eri keskustelu, että ovatko ne säännöt järkevät jos ansiosidonnaista työttömyyskorvausta nostetaan tarkoitukselliseen lomailuun.

 

[Tuuletin]

Se on sitten eri keskustelu, että ovatko ne säännöt järkevät jos ansiosidonnaista työttömyyskorvausta nostetaan tarkoitukselliseen lomailuun.

Siihen juuri vetoan että ovat. Juuri tästä syystä maksan maksuja jotta saan jotain korvausta ajasta jonka olen kotona, koska työ mitä teen on kausi luontoista. Mun mielestä on naurettavaa alkaa alkaa moralisoimaan ihmisiä jotka ovat lomautuksella lyhyitä aikoja ilman että haluavat hakea uutta työpaikkaa, koska omat hommat kuitenkin jatkuvat suhteellisen nopeastikkin.

 

[Jymäkkä]

Siihen juuri vetoan että ovat. Juuri tästä syystä maksan maksuja jotta saan jotain korvausta ajasta jonka olen kotona, koska työ mitä teen on kausi luontoista. Mun mielestä on naurettavaa alkaa alkaa moralisoimaan ihmisiä jotka ovat lomautuksella lyhyitä aikoja ilman että haluavat hakea uutta työpaikkaa, koska omat hommat kuitenkin jatkuvat suhteellisen nopeastikkin.

Tämä on oikeasti vähän kaksipiippuinen juttu. Kyllä minun oikeustajuun se mahtuu, että pariksi kuukaudeksi lomautettava saa työttömyyskorvaukset(vaikka ei töitä aktiivisesti hakisikaan), kun on kuitenkin tuon ajan vailla tuloja, ja toisaalta järkevää työtä väliajalle voi olla ihan todella vaikea löytää. Mutta sitten kun miettii vaikka tuollaista kausityötä, niin siinä 9kk aikana saatetaan painaa tosiaan ihan vuoden työt, mutta saadaan toisaalta siitä vuoden palkkaa vastaava korvaus. Sitten tähän päälle tulee korvaukset työttömyysajalta, joita siis "saman työn" tasaisesti vuoden aikana tekevä ei saa, eihän tämäkään ihan oikein ole, vai? Tulee mieleen, että voisiko tällaisissa töissä työnantaja järjestää palkanmaksun ja työsuhteet niin, etteivät työsuhteet katkeaisi aina muutamaksi kuukaudeksi. Opettajien palkkahan maksetaan tasaisesti koko vuoden, joskin toki työmääräkin huomattavasti paremmin ennakoitavissa, jopa täysin tiedossa isolta osin. Mutta kyllä jonkinlaista tasausjärjestelmää olisi varmasti mahdollista soveltaa. Vähän tuossa on semmoinen järjestelmän hyväksikäytön maku niin työnantajan kuin tekijänkin kohdalla. Ja tämä nyt ilman mitään sarvia ja hampaita.

 

[ftr]

Tämä on oikeasti vähän kaksipiippuinen juttu. Kyllä minun oikeustajuun se mahtuu, että pariksi kuukaudeksi lomautettava saa työttömyyskorvaukset(vaikka ei töitä aktiivisesti hakisikaan), kun on kuitenkin tuon ajan vailla tuloja, ja toisaalta järkevää työtä väliajalle voi olla ihan todella vaikea löytää. Mutta sitten kun miettii vaikka tuollaista kausityötä, niin siinä 9kk aikana saatetaan painaa tosiaan ihan vuoden työt, mutta saadaan toisaalta siitä vuoden palkkaa vastaava korvaus. Sitten tähän päälle tulee korvaukset työttömyysajalta, joita siis "saman työn" tasaisesti vuoden aikana ei saa, eihän tämäkään ihan oikein ole, vai? Tulee mieleen, että voisiko tällaisissa töissä työnantaja järjestää palkanmaksun ja työsuhteet niin, etteivät työsuhteet katkeaisi aina muutamaksi kuukaudeksi. Opettajien palkkahan maksetaan tasaisesti koko vuoden, joskin toki työmääräkin huomattavasti paremmin ennakoitavissa, jopa täysin tiedossa isolta osin. Mutta kyllä jonkinlaista tasausjärjestelmää olisi varmasti mahdollista soveltaa. Vähän tuossa on semmoinen järjestelmän hyväksikäytön maku niin työnantajan kuin tekijänkin kohdalla. Ja tämä nyt ilman mitään sarvia ja hampaita.

Ja "akkujen lataus"-korvaukset on toki kovaa luokkaa, kun kyse on ansiosidonnaisesta ja 9 kuukaudessa on tehty vuoden hommat. Eihän tuo kovin järkevältä kuulosta kuin tietysti kyseessä olevan yksilön kannalta.

 

[erku]

Siihen juuri vetoan että ovat. Juuri tästä syystä maksan maksuja jotta saan jotain korvausta ajasta jonka olen kotona, koska työ mitä teen on kausi luontoista. Mun mielestä on naurettavaa alkaa alkaa moralisoimaan ihmisiä jotka ovat lomautuksella lyhyitä aikoja ilman että haluavat hakea uutta työpaikkaa, koska omat hommat kuitenkin jatkuvat suhteellisen nopeastikkin.

Suomen työttömyysturvajärjestelmän peruslähtökohta on se, että työttömyysetuuden vastineeksi pitää olla valmis hakemaan ja vastaanottamaan kokoaikatyötä. Noin lähtökohtaisesti kuulostaa järjestelmän hyväksikäytöltä, jos on lomautettuna työnhakijana, mutta ei tosiallisesti edes halua nopeasti työllistyä, vaan vain latailee akkuja ja odottelee lomautuksen päättymistä.

 

[Styge]

Suomen työttömyysturvajärjestelmän peruslähtökohta on se, että työttömyysetuuden vastineeksi pitää olla valmis hakemaan ja vastaanottamaan kokoaikatyötä. Noin lähtökohtaisesti kuulostaa järjestelmän hyväksikäytöltä, jos on lomautettuna työnhakijana, mutta ei tosiallisesti edes halua nopeasti työllistyä, vaan vain latailee akkuja ja odottelee lomautuksen päättymistä.

No helpoin tapahan tähän olisi ainakin julkisellapuolella se, että opettajille ja muille samassa asemassa oleville tehtäisiin vakituiset työsopimukset. Nyt sitten kohtuullisen marginaalisia säästöjä haetaan 9 kuukauden määräaikaisuuksilla. Vai halutaanko sinne edes niitä päteviä opettajia? Olisi kiva tietää, että kuinka suuresta joukosta taas puhutaan. Jonkun pienen marginaalin takia oltaisiin taas surutta leikkaamassa kaikilta. Toki se nyt sopii tälle hallitukselle oikein hyvin.

 

[Gorbatjovi]

Orpon hallituskauden jälkeen ollaan tilanteessa jossa työttömiä on jopa 200k enemmän kuin nyt, köyhyysrajan alapuolella eläviä lapsia enemmän kuin nyt. Silti se millä kaikki tämä kurjistaminen oikeutetaan eli se pyhä talous ja velkojen maksu ei toteudu koska lainaa otetaan koko ajan vain lisää. Tässä tehdään nyt uudenlaista yhteiskuntaa Suomeen missä jatkossa työntekijän asema on heikko ja työnantajan asema vahva. Työntekijät tanssii työnantajan pillin tahtiin ja tämähän on toisille juuri se tavoite.

Vanha sanonta on että valtion sivistys mitataan sillä mitkä on kaikista heikoimpien kansalaisten olosuhteet. Tämä hallitus kurjistaa heikoimpien olosuhteita. Itse äänestin kokoomusta mutta olin sokea tälle agendalle jossa käännetään koko yhteiskunta uuteen järjestykseen. Tyytyväiset työntekijät tekevät työnantajan tyytyväiseksi. Näin se on. Toki on hankalia tapauksia kuten elämässä yleensäkin, heille pitäisi saada helpommin jotain tehtyä mutta kyllä työntekijät usein pitävät puoliaan nimenomaan silloin kun alkaa työnantaja sooloilemaan. Kyllä jokainen on ihan tyytyväinen elämäänsä kun se on vakaata ja ennustettavaa. Kohta menee ennustettavuus hankalaksi kun töissä voi olla vaikea pysyä kun vakituisista työsuhteista tulee harvinaista herkkua. Se väistämättä vaikuttaa tyytyväisyyteen, sitten kun ei kohta saa lakkoilla niin ihmiset ottavat sen itseensä. Tulee saikkuja ja masennuksia kun elämältä lähtee matto alta. Silti kuitenkin ne onnekkaat (tai siis kovasti töitä tehneet) jotka ovat saavuttaneet satumaisen tulotason, he tulevat saamaan etuudet samaan malliin ja verohelpotuskin siellä tuntuu ihan kivasti. Tässä voisi jo kysyä että sellainen maako tämä tuleva Suomi on, jossa vain vahvat kukoistaa? Eikö tämä maa ole aina pitänyt huolta kaikista? Nyt se siis loppuu kun loppuu rahat? Keneltä loppuu rahat, kyllä itse ainakin annan vaikka viimeisistäni apua sille kuka sitä oikeasti tarvitsee.

 

[IceWalker]

https://vnk.fi/documents/10616/146554548/Tiedotustilaisuuteen_VMin_esitysmateriaali_hallituksen+budjettiriihi.pdf/eb195a3f-9623-b1fe-9e63-10db3b4918b5?t=1695152719698

Tässä siis tuore budjettikehys. Kokonaiskuva on keskustelussa syytä pitää mielessä, velkaa otetaan joka vuosi yli 10 mrd euroa. Säästöjä pitäisi löytää ja radikaalejakin toimenpiteitä pitäisi tehdä. Kaiken lisäksi hallituksen työllisyystavoitteet ovat epärealistisia. Korkomenot taas tulevat nousemaan ja talouden tila tulee huononemaan. Lisää työttömyyttä, lisää sosiaalimenoja, lisää eläkeläisiä.

Jokaista budjetin lohkoa pitäisi tarkastella ennakkoluulottomasti. Onko esimerkiksi t&k-rahoitus tarkoituksenmukaista kaikilta osin? On olemassa teknologioita, jotka vievät tolkuttomasti rahaa, mutta joiden tuotto suhteessa panostuksiin on pientä, vaikkapa bioteknologia esimerkkinä. Mitä tutkijoita koulutetaan ja miksi? Suomen akatemian rahoituskäytäntöjä pitää perata huolellisesti, aivan ilmeistä on, että tutkimuksen pitää kohdistua tuottaviin aloihin.

Kvanttitietokone kuulostaa hienolta, mutta kuka uskoo, että juuri Suomessa tapahtuisi alalla jotakin ratkaisevaa läpimurtoa? Kun esimerkiksi saamme tietää IQM:n koneesta ja siitä, että VTT:llä on 30 vuoden kokemus asiasta, niin kriittinen lukija miettii heti, että miksi asiaan on mennyt niin kauan aikaa? Olisiko järkevämpää odottaa paljon suurempia satsauksia tehneiltä mailta läpimurtoa asiasta? Teknologia, jos joskus tulee markkinoille, on aikaa myöten halpaa ja kaikkien käytettävissä. En vain usko, että Suomessa syntyy uusi IBM. USA käyttää liittovaltion rahaa kyseiseen teknologiaan 900 milj. puhumattakaan siitä, mikä on rahoituksen määrä muilta rahoittajilta.

Tieteen rahoituksen arvioinnissa ongelmana ovat pienet piirit. Asiantuntijat usein tuntevat toisensa ja kaikki ovat samalla puolella arvioimassa uutta teknologiaa: Kvanttiteknologian murroksessa pärjääminen vaatii Suomelta toimia, asiantuntijat sanovat | Helsingin yliopisto

Kuka voisi enää väittää vastaan, kun kokonainen verkottunut tieteenhaara iskee kakkosnelosella päähän? Toisaalta, myös ongelmat ovat erittäin suuria: What Are The Remaining Challenges of Quantum Computing?

Itse suosittelisin vahvasti, että budjetin tarkasteluun kokonaisuutena otettaisiin tekoäly käyttöön. Jokainen meno täytyy katsoa ja sitä pitää peilata kokonaisuuteen, myös erilaisiin vaikuttavuusarvioihin. Yksi ihminen ei siihen pysty, koska hänen pitäisi tietää jokaisen eri budjettikehyksen lohkon menoista ja niiden perusteluista hyvin paljon. Tekoälyn tuottama informaatio vaatii tietenkin myös ihmispanosta, koska myös arvovalintoja joudutaan tekemään.

Toisaalta, ihmisten luottamusta politiikkaan kasvatettaisiin, jos voitaisiin olla varmoja siitä, että hallitus kykenee kokonaisarvioon, vaikka pelkkiä utiliteettien arvioiminenkin onkin hyvin hankalaa. Tiedetään toki, että jos sosiaalimenoja kasvatettaisiin runsaasti, silloin esimerkiksi lapsiperheiden asema paranisi ja voitaisiin paljon suuremmalla todennäköisyydellä ehkäistä niitä negatiivisia vaikutuksia, joita köyhästä lapsuudesta ihmisille on. Koska on vain rajallisesti rahaa käytössä, pitäisi löytää piste, jossa yhteiskunnalle tulevat haitat ja hyödyt leikkaavat toisensa.

Eri asioiden liittyminen toisiinsa pitää huomioida, vain sitä kautta voidaan budjettia kiristää ja rahankäyttöä tehostaa. Luonnollista on, että katse siirtyy ensimmäisenä budjetin suuriin lohkoihin.

Ohessa tämän vuoden budjetti:

Budjettitalouden määrärahat hallinnonaloittain, mrd. euroa	2023
Eduskunta, Tasavallan presidentti ja Valtioneuvosto	0,4
Ulkoministeriö	1,3
Oikeusministeriö	1,1
Sisäministeriö	2,5
Puolustusministeriö	6,2
Valtiovarainministeriö	34,6
Opetus- ja kulttuuriministeriö	7,8
Maa- ja metsätalousministeriö	2,8
Liikenne- ja viestintäministeriö	3,4
Työ- ja elinkeinoministeriö	4,3
Sosiaali- ja terveysministeriö	16,1
Ympäristöministeriö	0,4
Valtionvelan korot	2,6
Budjettitalouden menot yhteensä, mrd. euroa	83,5
Budjettitalouden menot yhteensä, % BKT:sta	29,4 %

Joten tästä eteenpäin suunnataan katse valtionvarainministeriöön ja tätä kautta pääsemme VVM:n omaan budjettiin:

Hallinnonalan määrärahoista hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän rahoituksen osuus on 64 prosenttia, kunnille maksettavien valtionapujen osuus 9 prosenttia, valtion maksamien eläkkeiden ja korvausten 15,5 prosenttia, EU:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen maksuosuuksien 6,8 prosenttia, energiaverotuen 0,2 prosenttia ja Ahvenanmaan maakunnalle suoritettavien maksujen 0,8 prosenttia. Määrärahoista virastojen toimintamenojen osuus on 2,6 prosenttia ja hallinnonalan arvonlisäveromenot 0,5 prosenttia.

Ja täältä edelleen löytyy leikkauskohteita, joita tarkastellaan taas suurentamalla mittakaavaa, kunnes päästään itse asiaan, eli konkreettiseen leikkauskohteeseen. Mitä vaikutuksia kohteen x leikkauksilla olisi VVM:n budjettiin. Hyvinvointivointialueet otetaan tarkastelun kohteeksi ja sen jälkeen katsotaan, voidaanko niiden toimintaa tehostaa ja voitaisiinko alueita yhdistää. Budjettia kasvattavana tekijänä ovat myös alueiden palkkakustannukset, jonka johdosta tietysti moni alueella työskentelevä henkilö on valmis työtaisteluun ja sitä kautta taas lisäämään viime kädessä valtion menoja. Jotka kerätään veronmaksajilta etc.

Valtion budjetti on kokonaisuus, jonka kaikki detaljit eivät ole kenenkään hallussa. Olisi kuitenkin suotavaa, että päästäisiin keskustelemaan myös ei-tunneperäisistä menoleikkauksista. Leikattavaa riittää, kunhan unohdetaan ideologiset sitoutumiset ja suostutaan kylmän järkiperäiseen budjettianalyysiin. Ja siinä, kuten todettua, tekoäly tarjoaa auttavan ööö jonkun.

 

[Tuuletin]

Tämä on oikeasti vähän kaksipiippuinen juttu. Kyllä minun oikeustajuun se mahtuu, että pariksi kuukaudeksi lomautettava saa työttömyyskorvaukset(vaikka ei töitä aktiivisesti hakisikaan), kun on kuitenkin tuon ajan vailla tuloja, ja toisaalta järkevää työtä väliajalle voi olla ihan todella vaikea löytää. Mutta sitten kun miettii vaikka tuollaista kausityötä, niin siinä 9kk aikana saatetaan painaa tosiaan ihan vuoden työt, mutta saadaan toisaalta siitä vuoden palkkaa vastaava korvaus. Sitten tähän päälle tulee korvaukset työttömyysajalta, joita siis "saman työn" tasaisesti vuoden aikana tekevä ei saa, eihän tämäkään ihan oikein ole, vai? Tulee mieleen, että voisiko tällaisissa töissä työnantaja järjestää palkanmaksun ja työsuhteet niin, etteivät työsuhteet katkeaisi aina muutamaksi kuukaudeksi. Opettajien palkkahan maksetaan tasaisesti koko vuoden, joskin toki työmääräkin huomattavasti paremmin ennakoitavissa, jopa täysin tiedossa isolta osin. Mutta kyllä jonkinlaista tasausjärjestelmää olisi varmasti mahdollista soveltaa. Vähän tuossa on semmoinen järjestelmän hyväksikäytön maku niin työnantajan kuin tekijänkin kohdalla. Ja tämä nyt ilman mitään sarvia ja hampaita.

Ymmärrän pointtisi, mutta olisi kohtuutonta myös työnantajaa kohtaan, että palkanmaksuvelvoite jatkuisi vaikka työntekijät ovat kotona sohvalla tekemättä mitään. Eikös liiton maksuja makseta nimenomaan siksi, jotta tulotaso pysyy tasaisena vaikka työtä ei välttämättä kokoaikaa ole. Vuodet eivät ole meidänkään alalla samanlaisia ja lomautus jaksot ovat eri mittaisia jolloin myös vuosituloissa saattaa olla suurtakin vaihtelua.

 

[Tuuletin]

Suomen työttömyysturvajärjestelmän peruslähtökohta on se, että työttömyysetuuden vastineeksi pitää olla valmis hakemaan ja vastaanottamaan kokoaikatyötä. Noin lähtökohtaisesti kuulostaa järjestelmän hyväksikäytöltä, jos on lomautettuna työnhakijana, mutta ei tosiallisesti edes halua nopeasti työllistyä, vaan vain latailee akkuja ja odottelee lomautuksen päättymistä.

Kuka haluaa palkata työntekijän joka sanoo lähtevänsä takaisin vanhaan työpaikkaan seuraavan kahdeksan viikon aikana?

 

[Jeffrey]

Orpon hallituksen valtionvarainministeri saa myös kiitosta meidän tiedemaailman huipulta.

Linkki: https://twitter.com/InvestmentTraps/status/1705488460889346320?t=_qUG92mMDzirF6Qn8iuj3Q&s=19

 

[Tadu]

Orpon hallituksen valtionvarainministeri saa myös kiitosta meidän tiedemaailman huipulta.

Linkki: https://twitter.com/InvestmentTraps/status/1705488460889346320?t=_qUG92mMDzirF6Qn8iuj3Q&s=19

Ei Puttonenkaan tiedä mistään mitään. Paremmat taloustieteen osaajat löytyvät SAK:sta ja Jatkoajan keskustelupalstalta.

 

[Jymäkkä]

Ymmärrän pointtisi, mutta olisi kohtuutonta myös työnantajaa kohtaan, että palkanmaksuvelvoite jatkuisi vaikka työntekijät ovat kotona sohvalla tekemättä mitään. Eikös liiton maksuja makseta nimenomaan siksi, jotta tulotaso pysyy tasaisena vaikka työtä ei välttämättä kokoaikaa ole. Vuodet eivät ole meidänkään alalla samanlaisia ja lomautus jaksot ovat eri mittaisia jolloin myös vuosituloissa saattaa olla suurtakin vaihtelua.

No ei se kohtuutonta olisi, jos vain maksamista venytettäisiin koko vuodelle, mutta eihän tuo monella alalla toimisi, niin kuin sanoinkin.

Muutenkin tuo sillä tavalla hankala, että jos esimerkiksi:

Henkilö A saa kaljakuppilassa normaalia pientä tarjoilijanpalkkaa normaaleilla työajoilla, 1800 €/kk, ja lomautetaan hiljaisen sesongin aikaan pariksi kuukaudeksi. Saa sitten työttömyyskorvauksen voimin sinniteltyä uuteen pestiin parin kuukauden päästä samassa kuppilassa sovitusti.

Henkilö B painaa 12-16h päivää asvalttitöissä 9kk, tienaa 65 000, ja jää sitten työttömäksi 3kk ajaksi odottelemaan kevättä ja uutta pestiä ilman aikomustakaan työllistyä.

Henkilö C sama kuin B, mutta hakee työttömyysaikana vimmatusti uutta duunia.

Monen mielestä A ja C ehkä oikeutetumpia korvauksiin, mutta teknisesti ja lain silmissä toimivat kaikki täsmälleen samoin.

 

[Styge]

Kuka haluaa palkata työntekijän joka sanoo lähtevänsä takaisin vanhaan työpaikkaan seuraavan kahdeksan viikon aikana?

Mansikkasesonkihan on siinä sopivaan aikaan. Kyllä siellä ahkeralle poimijalle on hommia.

 

[Jeffrey]

Julkisuudessa Hallituksen on kerrottu leikkaavan esimerkiksi opiskelijoilta. Todellisuudessa hallitus on nostamassa opiskelijoiden käytössä olevaa rahavirtaa korottamalla opintolainan valtiontakausta. Pidän muutosta hyvänä, ja tällä siirretään vastuu kustannuksista (tulevaisuuden) hyväosaisille.

Ei nuoren opinnoista valmistuneen arki helppoa ole. Opintoaikoina on ehtinyt luomaan mielikuvan hyvän palkan tuomasta taloudellisesta vapaudesta. Todellisuus on kuitenkin monesti toinen verokarhun hyökätessä täydellä voimalla kimppuun, opintoaikaisten velkojen painaessa ja oman elämän "huoltovelan" noustessa silmille. Omalla kohdalla minulla oli merkittävä määrä luottovelkoja opintolainan lisäksi. Näillä muutoksilla olisin pystynyt elämään ilman luottokortteja ja täten taloudellinen tilanteeni olisi ollut selkeästi parempi valmistuttuani. Naisystävä rahoitti opintojaan lainaamalla läheisiltään. Näissä lainoissa taas korkoja ei ole, mutta ne on mielekkäämpi maksaa takaisin huomattavasti nopeammin kuin opintolainan maksimi takaisinmaksuaika 20v.

Eli tällä muutoksella ainakin meidän talouden tilanne olisi huomattavasti parempi. Toivottavasti nuorten ja nuorten parien taloudellisen tilanteen parantuminen näkyy myös esimerkiksi mielenterveys- ja syntyvyystilastoissa. Oman tulkinnan mukaan taloudelliset haasteet ovat monen kolmikymppisen vastavalmistuneen mielenterveyden haasteiden takana. Sitä on opintoajan raatanut taloudellisen tilanteen parantuminen yhtenä isoimmista motivaattoreista, mutta todellisuus valkenee yleensä erilaisena. Toivottavasti tämä muutos lyhentäisi sitä aikaa, joka valmistuneella kestää päästä taloudellisesti tukevasti omille jaloilleen.

Linkki: https://twitter.com/mikamerano/status/1705350920937034206?t=Jpv9OYfQPJjOA33WSv3JwQ&s=19

 

[Styge]

Julkisuudessa Hallituksen on kerrottu leikkaavan esimerkiksi opiskelijoilta. Todellisuudessa hallitus on nostamassa opiskelijoiden käytössä olevaa rahavirtaa korottamalla opintolainan valtiontakausta. Pidän muutosta hyvänä, ja tällä siirretään vastuu kustannuksista (tulevaisuuden) hyväosaisille.

Ei nuoren opinnoista valmistuneen arki helppoa ole. Opintoaikoina on ehtinyt luomaan mielikuvan hyvän palkan tuomasta taloudellisesta vapaudesta. Todellisuus on kuitenkin monesti toinen verokarhun hyökätessä täydellä voimalla kimppuun, opintoaikaisten velkojen painaessa ja oman elämän "huoltovelan" noustessa silmille. Omalla kohdalla minulla oli merkittävä määrä luottovelkoja opintolainan lisäksi. Näillä muutoksilla olisin pystynyt elämään ilman luottokortteja ja täten taloudellinen tilanteeni olisi ollut selkeästi parempi valmistuttuani. Naisystävä rahoitti opintojaan lainaamalla läheisiltään. Näissä lainoissa taas korkoja ei ole, mutta ne on mielekkäämpi maksaa takaisin huomattavasti nopeammin kuin opintolainan maksimi takaisinmaksuaika 20v.

Eli tällä muutoksella ainakin meidän talouden tilanne olisi huomattavasti parempi. Toivottavasti nuorten ja nuorten parien taloudellisen tilanteen parantuminen näkyy myös esimerkiksi mielenterveys- ja syntyvyystilastoissa. Oman tulkinnan mukaan taloudelliset haasteet ovat monen kolmikymppisen vastavalmistuneen mielenterveyden haasteiden takana. Sitä on opintoajan raatanut taloudellisen tilanteen parantuminen yhtenä isoimmista motivaattoreista, mutta todellisuus valkenee yleensä erilaisena. Toivottavasti tämä muutos lyhentäisi sitä aikaa, joka valmistuneella kestää päästä taloudellisesti tukevasti omille jaloilleen.

Linkki: https://twitter.com/mikamerano/status/1705350920937034206?t=Jpv9OYfQPJjOA33WSv3JwQ&s=19

No, kovi suuri opiskelijoista ei topdesiilien töihin työllisty. Lisääntynyt velkamäärä hidastaa oman asunnon ostamista ja oman talouden saamista järkevään tasapainoon. Samalla henkilökohtaiseen talouteen luodaan aika suuria epävarmuuksia lisämäällä määräaikaisia töitä ja työttömyyden kurjistamista. Aika monet kuitenkin haluaisivat esimerkiksi lapsia tehdessään olla jotenkin järkevässä taloudellisesti vakaassa tilanteessa. Enemmän luulen, että tuo lasten tekohaluja vaan vähentää.

 

[Jeffrey]

No, kovi suuri opiskelijoista ei topdesiilien töihin työllisty. Lisääntynyt velkamäärä hidastaa oman asunnon ostamista ja oman talouden saamista järkevään tasapainoon. Samalla henkilökohtaiseen talouteen luodaan aika suuria epävarmuuksia lisämäällä määräaikaisia töitä ja työttömyyden kurjistamista. Aika monet kuitenkin haluaisivat esimerkiksi lapsia tehdessään olla jotenkin järkevässä taloudellisesti vakaassa tilanteessa. Enemmän luulen, että tuo lasten tekohaluja vaan vähentää.

Kuten toin jo omilla esimerkeillä esiin niin tämä muutos voi hyvin nimenomaisesti vähentää valmistuvien kokonaisvelkoja, vaikka varsinainen opintolaina olisikin suurempi. Ja näin ollen nimenomaisesti parantaa talouden tasapainoa vähentäessään muita suurempi kustannuksisia velkoja.

Meillä ei ole enää valitettavasti varaa siihen, että kaikki on kaikille ilmaista. Pidän ihan hyvänä, että opintojen kustannuksia tuetaan valtion taholta opiskelijoille. Muistetaan myös se, että valtio maksaa opintolainasta takaisin melkoisen korkean 40% yli 2 500 euron ylimenevältä osuudelta. Eli todellisuudessa tämä vaihtoehto on todella hyvä opiskelijalle, mikäli ei halua rahoittaa opintojaan työskentelemällä. Luottokortti- ja muista veloista tätä 40% on melkoisen turha pyydellä.

 

[Tami Talk]

Leikkauksista ja veroista on puhuttu jo melko paljon. Hämmästyttävän vähän on puhuttu maahanmuutosta.

Eikös se ole kuitenkin ollut se persujen taikaseinä, jossa on ollut miljardeja. Ainakin sellaisia laskelmia esiteltiin haitallisen maahanmuuton todellisista kustannuksista jossain välissä.

Kuinkas paljon valtion taloutta nyt paikataan tältä sektorilta ja millaisilla toimilla?

 

[Kilgore Trout]

Paitsi työntekijät niin myös osa firmoista hyötyy ansiosidonnaisesta. Tyypillinen esimerkki on suunnittelutoimisto, joka tekee vaikkapa laitossuunnittelua (nimi vaihdettu). Siinä on välillä isoja patteja, tarvitaan paljon suunnittelijoita, sitten voi olla jakso jolloin ei ole oikein mitään töitä. Insinöörit lomautetaan ja otetaan taas takaisin, kun seuraava iso homma on naarattu kotiin. Suunnittelijoille se on ok, ne eivät karkaa niin helposti muihin hommiin, ja suunnittelutoimistolle se on kilpailuetu (tai jopa elossa pysymisen ehto) niin kustannuksellisesti kuin aikataulullisestikin.