Petteri Orpon hallitus

[Vellihousu]

Ottavat sellaiset vuokralaiset, jotka pystyvät vuokran maksamaan. Koska kulutkaan ei laske (päinvastoin mieluummin), niin vuokrat ei tipu. Melkoisen sinisilmäistä on uskotella, että vuokranantajat hyvää hyvyyttään lähtisivät vuokria laskemaan.

Tuskin tuo on edes sinisilmäistä, pikemminkin taas vain yksi kiertoilmaus ja näennäisen hyvä perustelu sille että ihmisiä halutaan kyykyttää.

 

[Cobol]

Ottavat sellaiset vuokralaiset, jotka pystyvät vuokran maksamaan. Koska kulutkaan ei laske (päinvastoin mieluummin), niin vuokrat ei tipu. Melkoisen sinisilmäistä on uskotella, että vuokranantajat hyvää hyvyyttään lähtisivät vuokria laskemaan.

Valtava velkaelvytys yhdistettynä ylikuumenemiseen, inflaatioon ja korkotason nousuun länsimaissa on johtanut siihen, että vuokrat ovat nousseet. Suomessakin tämä on todennäköinen lopputulos. Kun joku hankkii 10 kämppää velaksi ja vuokraa ne, inflaation ja korkojen nousu nostaa vastikkeita ja lainanhoitokuluja. Vuokrat nousevat.

Julkinen asuntotuotanto on samassa tilanteessa. Inflaation ja korkojen nousun kustannukset pyritään saamaan vuokriin.

Asuntorakentajat jarruttavat tilannetta pudottamalla tuotantoa. Yksityinen puoli ei laske vuokria tai asuntojen myyntihintaa, mutta kehittelee erilaisia alennuksia. 3 kk vuokrat kaupan päälle tai 12-24 kk vastikkeet kaupan päälle. Kyse on isoista asioista, sillä tasearvoja ei haluta pudottaa. Muussa tapauksessa tulee suuria ongelmia vastaan.

 

[DrE]

Ottavat sellaiset vuokralaiset, jotka pystyvät vuokran maksamaan. Koska kulutkaan ei laske (päinvastoin mieluummin), niin vuokrat ei tipu. Melkoisen sinisilmäistä on uskotella, että vuokranantajat hyvää hyvyyttään lähtisivät vuokria laskemaan.

Asuntotukien laskiessa yleinen maksukyky laskee, joten sellaista vuokralaista ei välttämättä saa. Vuokraa on laskettava asunnoissa, joihin ei riitä maksukykyisiä vuokralaisia.
Laskeeko sinun logiikallasi vuokralaisten maksukyvykkyys lainkaan asuntotukien leikkauksessa, jos vuokranantaja aina löytävää toisen vuokralaisen samaan hintaan?
Pääoman voi vapauttaa parempaan sijoitukseen jos saatava vuokra-kulut palauttaa huonon tuoton.

 

[Tuusa]

Asuntotukien laskiessa yleinen maksukyky laskee, joten sellaista vuokralaista ei välttämättä saa. Vuokraa on laskettava asunnoissa, joihin ei riitä maksukykyisiä vuokralaisia.
Laskeeko sinun logiikallasi vuokralaisten maksukyvykkyys lainkaan asuntotukien leikkauksessa, jos vuokranantaja aina löytävää toisen vuokralaisen samaan hintaan?
Pääoman voi vapauttaa parempaan sijoitukseen jos saatava vuokra-kulut palauttaa huonon tuoton.

Sinun logiikalla vuokranantajat kustantavat asumistuen leikkaukset. Näinhän toki tulee tapahtumaan..

 

[Styge]

Asuntotukien laskiessa yleinen maksukyky laskee, joten sellaista vuokralaista ei välttämättä saa. Vuokraa on laskettava asunnoissa, joihin ei riitä maksukykyisiä vuokralaisia.
Laskeeko sinun logiikallasi vuokralaisten maksukyvykkyys lainkaan asuntotukien leikkauksessa, jos vuokranantaja aina löytävää toisen vuokralaisen samaan hintaan?
Pääoman voi vapauttaa parempaan sijoitukseen jos saatava vuokra-kulut palauttaa huonon tuoton.

Yleensä siinä värstöllisesti kasvavilla alueilla käy niin, että rakentaminen pysähtyy, kun uusia asuntoja ei saada myytyä niiden hintatason takia. Sitten odotellaan ja katsellaan, mikä hintatekijä joustaa. Mutta ne asumisen nousseet kulut tulevat joka tapauksessa jollain aikavälillä nostamaan vuokria.

 

[Sphinx]

Kyllähän se on perverssiä, miten paljon asumistukeen menee nykyään rahaa, ja miten nopeasti asumistukimenot ovat paisuneet. Asumistukeahan on kritisoitu varainsiirtona rikkaille sijoittajille. Aloinkin miettiä, että nyt kun asumistuki meinataan poistaa omistusasujilta, että eikö tässä mennä hiukan ojasta allikkoon. Olisiko jopa enemmän ideaa siinä, jos koitettaisiinkin ennemmin tukea enemmän omistusasumista vuokra-asumisen kustannuksella? Noin lähtökohtaisestihan omistusasuminen on pääsääntöisesti halvempi asumismuoto kuin vuokra-asuminen (koska vuokranantaja ei ole välissä vetämässä omaa siivua itselleen), joten on tavallaan erikoista, jos lähtökohdaksi otetaan, että tuetaan kalliimpaa asumismuotoa, mutta ei halvempaa. Omistusasumisen tukeminen myös auttaisi vuokra-asumisen tukemista paremmin ihmisiä seisomaan omilla jaloillaan. Olen ajatellut, että oikeiston ja vasemmiston suurin periaatteellinen ero on siinä, että oikeisto haluaa ihmisten seisovan omilla jaloillaan ja vasemmisto haluaa ihmisten olevan valtiosta riippuvaisia. Tätäkin vasten omistamisen tukeminen kuulostaisi enemmän oikeistolaiselta.

 

[Cobol]

Mutta yksittäinen vuokralainen ei varmaan yksin voi tehdä mitään, vaan on parempi yhdistäytyä ja lähteä ajamaan vuokralaisten etuja isompana ryhmänä. Tätä asiaa on jo ajamassa varsin suuri edunsaajajärjestö, Vasemmistoliitto.

Vasemmistoliitto on minusta onnistunut vuokra-asumista koskevassa kritiikissään mm. siinä, että asuntosijoittajien päättäessä rakennetaan hieman karrikoiden miniasuntoja tai 3 h jollain 30 neliöllä. Kerrostaloon saadaan näin luokkaa 75 asuntoa kun ennen saatiin luokkaa 45-50 asuntoa.

Sen sijaan ongelmanratkaisu ei nähdäkseni ole vuokrankorotusten estäminen tai jyrkkä säännöstely kuten esittävät. Sen tilalle olisi parempi tapa lisätä huomattavasti julkisen puolen markkinaehtoista rakentamista, jolla on vaikutusta sekä vuokriin että asuntojen hintoihin.

 

[Jeffrey]

Asuntorakentajat jarruttavat tilannetta pudottamalla tuotantoa. Yksityinen puoli ei laske vuokria tai asuntojen myyntihintaa, mutta kehittelee erilaisia alennuksia. 3 kk vuokrat kaupan päälle tai 12-24 kk vastikkeet kaupan päälle. Kyse on isoista asioista, sillä tasearvoja ei haluta pudottaa. Muussa tapauksessa tulee suuria ongelmia vastaan.

Alennukset kuuluvat mihin tahansa liiketoimintaan ja myös uudistuotannosta on aina saanut alennuksia jos tilanne on sitä vaatinut. Rakennusvaiheessa oleva rakennus ei ole rakentajan taseessa sen markkinahinnalla, eli ei alennukset varsinaisesti tasetta sotke. Osatuloutusmaailmassa saattaa kuitenkin olla erikoisia tuloslaskelma vaikutuksia, mutta eiköhän ainakin isommat liikkeet hallitse kirjanpitonsa siten ettei tällaista pääse syntymään. Taseeseen markkinahintainen asunto siirtyy ulkomuistista 6kk valmistumisen jälkeen, jolloin sitten yritykset yleensä myyvät asunnon alennuksella koska muut kulut alkaavat paisumaan.

Väittäisin, että jokainen rakennusliike on projektilaskelmissa varautunut alennuksia antamaan. Välittäisin, että suurin syy sille ettei alennuksia nähdä on se, että markkinoita ei haluta totuttaa tällaiseen toimintatapaan. Varsinainen rakentaminen on kuitenkin matalien katteiden isoriskistä liiketoimintaa. Onnistuneilla tonttikaupoilla kehittäjät saattavat sitten nostaa niitä marginaaleja reilustikin. Puhtaasti rakentamiseen keskittynyt hanke, eli esimerkiksi kaupungin vuokratontille rakennettava asuintalo pyörii katteissa siellä 5-10 %. Tähän kun ottaa huomioon mahdolliset riskit jotka aina jossain kohteessa realisoituvat, rakentajille on hyvä vuosi jos firman tuotto on 5%. Firmat ovat nyt jo hyvin ahtaalla, suurin osa teki tappioita myös huippuvuosina. Tässä lopulta se syy lienee, miksi firmat eivät halua alennuksille opettaa. Silloin kun niitä annettu, niin myyty hyshys kysyjälle.

Vasemmistoliitto on minusta onnistunut vuokra-asumista koskevassa kritiikissään mm. siinä, että asuntosijoittajien päättäessä rakennetaan hieman karrikoiden miniasuntoja tai 3 h jollain 30 neliöllä. Kerrostaloon saadaan näin luokkaa 75 asuntoa kun ennen saatiin luokkaa 45-50 asuntoa.

Vaaditut huoneistot tulevat kaavamääräyksistä, eli kunta määrää minkälaisia asuntoja taloon pitää sijoittaa - tai antaa tälle ainakin raamit. RS lainsäädännössä taas yhtiölainan kriteerinä määritellään myyntiaste, jossa asunnot ovat asuntoja eli saman arvoisia koosta riippumatta. Monesti jotta rakentaminen saadaan liikkeelle, myydään nämä pikkuasunnot sijoittajille jolloin vaadittu myyntiaste täyttyy ja rakentaminen pääsee liikkeelle. Yleensä kaupunkialueella on kuitenkin eri arvoisia asuinalueita, eli karrikoidusti kaavamääräykset määräävät Lauttasaareen reilummin perheasuntoja ja Herttoniemeen reilummin isoja asuntoja.

 

[Cobol]

Alennukset kuuluvat mihin tahansa liiketoimintaan ja myös uudistuotannosta on aina saanut alennuksia jos tilanne on sitä vaatinut. Rakennusvaiheessa oleva rakennus ei ole rakentajan taseessa sen markkinahinnalla, eli ei alennukset varsinaisesti tasetta sotke. Osatuloutusmaailmassa saattaa kuitenkin olla erikoisia tuloslaskelma vaikutuksia, mutta eiköhän ainakin isommat liikkeet hallitse kirjanpitonsa siten ettei tällaista pääse syntymään. Taseeseen markkinahintainen asunto siirtyy ulkomuistista 6kk valmistumisen jälkeen, jolloin sitten yritykset yleensä myyvät asunnon alennuksella koska muut kulut alkaavat paisumaan.

Väittäisin, että jokainen rakennusliike on projektilaskelmissa varautunut alennuksia antamaan. Välittäisin, että suurin syy sille ettei alennuksia nähdä on se, että markkinoita ei haluta totuttaa tällaiseen toimintatapaan. Varsinainen rakentaminen on kuitenkin matalien katteiden isoriskistä liiketoimintaa. Onnistuneilla tonttikaupoilla kehittäjät saattavat sitten nostaa niitä marginaaleja reilustikin. Puhtaasti rakentamiseen keskittynyt hanke, eli esimerkiksi kaupungin vuokratontille rakennettava asuintalo pyörii katteissa siellä 5-10 %. Tähän kun ottaa huomioon mahdolliset riskit jotka aina jossain kohteessa realisoituvat, rakentajille on hyvä vuosi jos firman tuotto on 5%. Firmat ovat nyt jo hyvin ahtaalla, suurin osa teki tappioita myös huippuvuosina. Tässä lopulta se syy lienee, miksi firmat eivät halua alennuksille opettaa. Silloin kun niitä annettu, niin myyty hyshys kysyjälle.



Vaaditut huoneistot tulevat kaavamääräyksistä, eli kunta määrää minkälaisia asuntoja taloon pitää sijoittaa - tai antaa tälle ainakin raamit. RS lainsäädännössä taas yhtiölainan kriteerinä määritellään myyntiaste, jossa asunnot ovat asuntoja eli saman arvoisia koosta riippumatta. Monesti jotta rakentaminen saadaan liikkeelle, myydään nämä pikkuasunnot sijoittajille jolloin vaadittu myyntiaste täyttyy ja rakentaminen pääsee liikkeelle. Yleensä kaupunkialueella on kuitenkin eri arvoisia asuinalueita, eli karrikoidusti kaavamääräykset määräävät Lauttasaareen reilummin perheasuntoja ja Herttoniemeen reilummin isoja asuntoja.

Hyvä kirjoitus, monipuolista tietoa. Kuitenkin menee ehkä vähän sivuun, mitä yritin tuoda esille. Tiivistäen:

1. Uudet asunnot ovat yhä pienempiä ja asumme ahtaasti vrt mm. Tanska tai Ruotsi. En pidä hyvänä kehityksenä, koska asumisen laatu heikkenee.
2. Asuntojen hintoihin kaupungeissa voidaan vaikuttaa lisäämällä julkisen puolen markkinaehtoista rakentamista. Muita järkeviä toimia ei oikein olekaan.

Taustaa erityisesti ykköskohteesta:

Asuminen | Suomalaisille rakennetaan yhä pienempiä asuntoja. Tulevaisuudessa siitä voi koitua ikäviä seurauksia.

Yksiöitä on rakennettu Suomessa hurjaa tahtia, ja niistä on tehty entistä pienempiä. Myös perheasunnot ovat kutistuneet, kolmiot ahdetaan nyt kaksion neliöihin. Tällä voi olla ikäviä seurauksia tulevaisuudessa.

www.hs.fi

 

[BigRedCat]

Tuskin tuo on edes sinisilmäistä, pikemminkin taas vain yksi kiertoilmaus ja näennäisen hyvä perustelu sille että ihmisiä halutaan kyykyttää.

Tämä kyllä tuntuu vähän yksinkertaistavalta maailmanselitysmallilta, että hallitus olisi siis täynnä sadisteja joiden perimmäinen motiivi on vain saada ihmisiä kyykytettyä. Ajatteletkohan kuitenkaan todella noin?

Tulee vähän mieleen koronarajoitusten aikainen keskustelu, jossa osa ei kyennyt näkemään kertakaikkiaan mitään muuta syytä rajoituksille kuin kansalaisten kiusaamisen. Ymmärrän siis, että toimista ollaan eri mieltä ja kommenteissa nähdään kritisoitavaa, mutta että todellako ihmiset näkevät kaiken johtotähtenä toimivan jonkun mystisen "köyhien kyykyttämisen" tai "kansalaisten kiusaamisen"?

 

[hooceebruins]

Tässä ei tietenkään viitattu niihin, joilla sairaus on sellainen johon ei kykene itse vaikuttamaan tai se on jo liian myöhäistä. Anteeksi, jos pahoitin mielesi - se ei missään määrin ollut tarkoitus. Päin vastoin mainitsin, että kyettäisiin pitämään parempi huoli heikommassa asemassa olevista.

Vitun haistelun lomassa olen kuitenkin ihan aidosti sitä mieltä, että esimerkiksi elintapasairaudet ovat Suomessa ihan aito ja iso ongelma, lisäksi ne ovat kasvamaan päin. Yksinään diabetes 2 suorat terveydenhuollon kustannukset ovat 2,5 miljardia euroa. Tässä on yksi esimerkki, jossa vastuuta omasta terveydestä ottamalla koko yhteiskunta hyötyisi - sen oman terveyden lisäksi. Esimerkiksi tällaisella 2,5 miljardilla autettaisiin jo aika montaa ja aika monella eri tavalla.

Suomessa on ihan oikeasti aika paljon ylipainoisia.

OECD:n raportti: Suomi Euroopan kärkeä ylipaino-ongelmissa

Suomessa oli OECD-maista eniten ylipainoisuutta toissa vuoden tilastojen mukaan.

www.is.fi

Pyydän anteeksi haistatteluja. Ei vaan tunnu kovinkaan hyvältä itseni tai läheisteni kannalta tulevat leikkaukset.

 

[DrE]

Sinun logiikalla vuokranantajat kustantavat asumistuen leikkaukset. Näinhän toki tulee tapahtumaan..

Kyllä, se on logiikkani. Voisit vaikka osoittaa virheen logiikassani niin keskustelu ei olisi sarkastinen juupas/eipäs väittely. Toki se on ok, jos ei ollut tarkoituksenakaan keskustella.

 

[Cobol]

Hallituksen työperäisen maahanmuuttolinjan virheitä ja vaikutuksia on niputettu alla Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelän toimesta. Pitkälti samaa mieltä:

"Nyt Niemelän korviin kantautuu huolia siitä, onko Suomi muuttunut maahanmuuttajia kohtaan jopa vihamieliseksi. Halutaanko täällä vain sopivan paikan tullen eroon kansainvälisistä huippuosaajistakin? Tämä on se viesti, joka kulkee ulkomaille verkostojen kautta.”

Vaikka Niemelän otanta ei välttämättä olisi tilastollisesti merkittävä, Suomen maineen parantaminen huippuosaajien joukossa on vaikeampaa kuin luottamuksen jonkinlainen menettäminen.

HS-haastattelu | Hallituksen maahanmuuttolinja on tahrinut Suomen maineen huippuosaajien keskuudessa, sanoo Aalto-yliopiston rehtori

Hallitusohjelman linjaukset maahanmuutosta voivat karkottaa huippuosaajat pois Suomesta ja sitä myötä vesittää talouskasvun, pelkää Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä.

www.hs.fi

 

[Kimmo_Ahteri]

Vasemmistoliitto on minusta onnistunut vuokra-asumista koskevassa kritiikissään mm. siinä, että asuntosijoittajien päättäessä rakennetaan hieman karrikoiden miniasuntoja tai 3 h jollain 30 neliöllä. Kerrostaloon saadaan näin luokkaa 75 asuntoa kun ennen saatiin luokkaa 45-50 asuntoa.

Sen sijaan ongelmanratkaisu ei nähdäkseni ole vuokrankorotusten estäminen tai jyrkkä säännöstely kuten esittävät. Sen tilalle olisi parempi tapa lisätä huomattavasti julkisen puolen markkinaehtoista rakentamista, jolla on vaikutusta sekä vuokriin että asuntojen hintoihin.

Jos nyt en ihan väärin muista, niin Helsingissä oli joskus aikoinaan velvoite rakentaa tietyssä suhteessa isompia ja pienempiä asuntoja asuinalueille ympäri Helsingin. Tällä pyrittiin ehkäisemään asuntokannan yksipuolistumista, koska muutoin perheasuntoja ei olisi ollut riittävästi. En tiedä mikä tilanne on nykyään.

Ben Z:n ehdotus vuokraajille on toki oikea, mutta naivi. En jaksa uskoa että kunnalliset vuokranantajat, jotka ovat suurin vuokranantaja kaupungissa, tekevät kovin merkittävää tulosta tarjoamalla halvinta vuokraa markkinoilla. Nykyiset vastikkeet Helsingin uusilla vuokratonteilla on jossain 8€/m2. Jos taloyhtiöllä on remonttilainaa tai muuta yhtiölainaa, ei lopulta olla kovin kaukana vuokrahinnasta, joka isoimmissa asunnoissa on jossain 12-15€/m2 kunnallisella puolella. Jos kaupunki haluaisi edullisimpia vuokra-asuntoja ylipäätään, mm tonteista tulisi periä halvempaa vuokraa, joka heijastuisi vuokramarkkinoihin. Huono puoli on että kaupungin tonttivuokratulot heikkenisivät ja muutenkin tonttivuokrat tulisi saattaa lähelle markkinahintaa.

Samaa mieltä toki siitä että lisätarjonta alentaisi asuntojen hintoja. Helsingissä on kuitenkin aika merkittävä määrä vanhoja tonttivuokrasopimuksia joiden kesto on ollut 50-60v ja nämä ovat umpeutumassa lähivuosina tai ensi vuosikymmenen aikana. Koska tonttivuokratason pitäisi saada lähemmäksi markkinahintaa, tämä omalta osaltaan nostaa vanhojen asuntojen kustannuksia ja samalla asunnon vuokrankorotuspaineita.

Lopulta on vaikea nähdä miten tarjonta merkittävästi laskee vuokraamisen kustannuksia.

Mielestäni nykyinen asuntotilanne on jonkin sortin paradoksi; juuri mitkään asunnot eivät mene kaupaksi, uudet asunnot ovat tyhjillään, ja samalla vuokrataso on käymässä liian korkeaksi. Jos ihmiset eivät vaihda asuntoja, eivätkä halua vuokrata asuntoja nykyisellä hintatasolla, kaiken järjen mukaan muuttoliike on nollassa. Tai negatiivinen jos vuokraajat etsivät asuntoja halvemmilta seuduilta.

 

[Byvajet]

Esim. toissa viikolla oli uutinen, että työttömyys Suomessa oli EU-alueen toiseksi korkein, kuitenkin edellinen hallitus jaksoi kehua, että työllisyystilanne on erityisen hyvä.

Niinhän se Suomen omaan tilanteeseen verrattuna oli. Soininvaaran mukaan ero työllisyydessä esimerkiksi Ruotsiin verrattuna selittyy Ruotsissa tehdyllä osa-aikatyöllä.

Tämä hallitus tahtoo vähentää osa-aikatyötä. Saattaa käydä niin, että ero Ruotsiin kasvaa vain entisestään.

 

[Sphinx]

Helsingissä on kuitenkin aika merkittävä määrä vanhoja tonttivuokrasopimuksia joiden kesto on ollut 50-60v ja nämä ovat umpeutumassa lähivuosina tai ensi vuosikymmenen aikana. Koska tonttivuokratason pitäisi saada lähemmäksi markkinahintaa, tämä omalta osaltaan nostaa vanhojen asuntojen kustannuksia ja samalla asunnon vuokrankorotuspaineita.

Mikä on tämmöinen "markkinahinta" tonttivuokrille? Vuokraako asuintontteja käytännössä juuri mikään muu taho kuin kaupunki? Silloinhan kyseessä on kaupungin monopoli, ja puhtaasti poliittinen päätös, jolla tonttivuokrien taso ja asumisen hinta asetetaan valitulle tasolle.

 

[Boogey]

Vaikka Niemelän otanta ei välttämättä olisi tilastollisesti merkittävä, Suomen maineen parantaminen huippuosaajien joukossa on vaikeampaa kuin luottamuksen jonkinlainen menettäminen.

Niin. Minkäslaisia korjausliikkeitä tähän on luvassa kun Persut jarruttaa vastaan? Vaikka niiden osaajien tuloa ei pitänyt estää niin eipä sitä suopeasti suhtauduttu Satosen avaukseen huippuosaajistakaan.

Viesti tosiaan menee verkostojen kautta, kyllä eri maita työpaikan suhteen harkitsevat ottavat asioista selvää ja yksi olennainen osa tätä on ammatilliset ja sosiaaliset verkostot.

Jännät on eväät kestävyysvajeeseen. Sen ihan kovinta ydintä on perhepolitiikka ja heikon syntyvyyden takia työperäinen maahanmuutto. Molemmissa otetaan takapakkia.

 

[Jan Koller]

Mikä on tämmöinen "markkinahinta" tonttivuokrille? Vuokraako asuintontteja käytännössä juuri mikään muu taho kuin kaupunki? Silloinhan kyseessä on kaupungin monopoli, ja puhtaasti poliittinen päätös, jolla tonttivuokrien taso ja asumisen hinta asetetaan valitulle tasolle.

Ainakin seurakunnat ovat usein tontteja vuokranneet ja Länsi-Suomessa tiedän useamman kesämökin sijaitsevan yksityisen henkilön vuokratontilla. Tonttivuokra on usein ollut 4% tontin arvosta/vuodessa ja kyllähän nuo hinnat ovat paljon nousseet 50 vuodessa. Kaupunki kuitenkin edustaa asukkaitaan/veronmaksajia, joten miksi osa saisi asua lähes ilmaisella tontilla ja osa maksaa moninkertaista hintaa naapurissa.

 

[Cobol]

Niin. Minkäslaisia korjausliikkeitä tähän on luvassa kun Persut jarruttaa vastaan? Vaikka niiden osaajien tuloa ei pitänyt estää niin eipä sitä suopeasti suhtauduttu Satosen avaukseen huippuosaajistakaan.

Vaikea sanoa mihin päädytään, mutta totta kai PS haluaa hinnan hallitusohjelman muuttamisesta. Jos siihen päästään, sitten kannattaisi harkita näkyvää kampanjointia sopivalla tavalla Suomen halusta saada maahanmuuttajia.

Jos mitään ei tapahdu, Orpon hallitus kantaa vastuun vaikka Orpo itse ja Kokoomus olisi eri mieltä kuin PS. Itse pidän päätöksen muuttamista todennäköisenä ainakin asiantuntijoiden osalta lähikuukausina ja vastaantuloa jossain PS:lle tärkeässä muussa asiassa.

Jännät on eväät kestävyysvajeeseen. Sen ihan kovinta ydintä on perhepolitiikka ja heikon syntyvyyden takia työperäinen maahanmuutto. Molemmissa otetaan takapakkia.

Ei oteta 2023 tai 2024 alkupuolella, mutta sen jälkeen tilanne on erilainen. Kokoomus ei ole läskipäistä oikeistoa ja korjausliikkeitä tulee. Mikä on niiden merkitys, se nähdään 3-6 vuoden aikana.

 

[rpeez]

Hallituksen työperäisen maahanmuuttolinjan virheitä ja vaikutuksia on niputettu alla Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelän toimesta. Pitkälti samaa mieltä:

"Nyt Niemelän korviin kantautuu huolia siitä, onko Suomi muuttunut maahanmuuttajia kohtaan jopa vihamieliseksi. Halutaanko täällä vain sopivan paikan tullen eroon kansainvälisistä huippuosaajistakin? Tämä on se viesti, joka kulkee ulkomaille verkostojen kautta.”

Vaikka Niemelän otanta ei välttämättä olisi tilastollisesti merkittävä, Suomen maineen parantaminen huippuosaajien joukossa on vaikeampaa kuin luottamuksen jonkinlainen menettäminen.

HS-haastattelu | Hallituksen maahanmuuttolinja on tahrinut Suomen maineen huippuosaajien keskuudessa, sanoo Aalto-yliopiston rehtori

Hallitusohjelman linjaukset maahanmuutosta voivat karkottaa huippuosaajat pois Suomesta ja sitä myötä vesittää talouskasvun, pelkää Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä.

www.hs.fi

Sinulta aika kauniisti sanottu. Minusta menetetty maine voi mennä vuosikymmeniksi, ja jopa jäädä kiertämään maailmalle "ikuisesti". Tämä voi tulla vielä todella, todella kalliiksi. Täytyy toivoa että kyselyihin vastataan hallituksien toiminnan olevan vain neljän vuoden rupeama, ja yhden puolueen aikaansaannosta näiltä osin eikä muutenkaan kansan asenteen ja tahdon muuttuminen.
PS:llä on monta hyvää pointtia asioiden hoidossa, jopa maahanmuutossakin, mutta työperäinen maahanmuutto on täydellinen sokea piste. Kirosana.

 

[Boogey]

Ei oteta 2023 tai 2024 alkupuolella, mutta sen jälkeen tilanne on erilainen. Kokoomus ei ole läskipäistä oikeistoa ja korjausliikkeitä tulee. Mikä on niiden merkitys, se nähdään 3-6 vuoden aikana.

Työperäisen maahanmuuton osalta ollaan otettu takapakkia jo nyt. Kesän myllytys ja se, että hallitusohjelmaan on kirjattu selkeitä heikennyksiä vaikuttaa tottakai tulevaisuuden suunnitelmiin.

Perhepolitiikan osalta samoin. Vaikka päätökset eivät ole vielä voimassa, vaikuttaa osa-aikatyön heikennykset (monen lapsiperheen jousto lasten ollessa pieniä) ja tulevat leikkaukset varmasti jo nyt negatiivisesti. Tässä toki esim inflaatio ja korkeat kustannukset on suurempi tekijä mutta lapsiperheiden tilannetta pitäisi pikemminkin helpottaa kuin vaikeuttaa entisestään.

En tiedä mitä läskipäisellä oikeistolla nyt haetaan mutta kyl nämä muutamat toimet aika hyvin tuohon kuvaukseen istuvat.

Korjausliikettä odotellen...

 

[Cobol]

Sinulta aika kauniisti sanottu. Minusta menetetty maine voi mennä vuosikymmeniksi, ja jopa jäädä kiertämään maailmalle "ikuisesti". Tämä voi tulla vielä todella, todella kalliiksi. Täytyy toivoa että kyselyihin vastataan hallituksien toiminnan olevan vain neljän vuoden rupeama, ja yhden puolueen aikaansaannosta näiltä osin eikä muutenkaan kansan asenteen ja tahdon muuttuminen.
PS:llä on monta hyvää pointtia asioiden hoidossa, jopa maahanmuutossakin, mutta työperäinen maahanmuutto on täydellinen sokea piste. Kirosana.

Näin voi olla, mutta itse ajattelen tämän tai seuraavan hallituksen pystyvän muuttamaan tilanteen. Myönnetään virheet työperäisen maahanmuuton osalta ja tehdään hyvä korjausliikkeet perään. Ja käytetään oikeita kanavia ja ihmisiä vaikka infoissa somen ja median kautta.

Työperäisen maahanmuuton osalta ollaan otettu takapakkia jo nyt. Kesän myllytys ja se, että hallitusohjelmaan on kirjattu selkeitä heikennyksiä vaikuttaa tottakai tulevaisuuden suunnitelmiin.

Perhepolitiikan osalta samoin. Vaikka päätökset eivät ole vielä voimassa, vaikuttaa osa-aikatyön heikennykset (monen lapsiperheen jousto lasten ollessa pieniä) ja tulevat leikkaukset varmasti jo nyt negatiivisesti. Tässä toki esim inflaatio ja korkeat kustannukset on suurempi tekijä mutta lapsiperheiden tilannetta pitäisi pikemminkin helpottaa kuin vaikeuttaa entisestään.

En tiedä mitä läskipäisellä oikeistolla nyt haetaan mutta kyl nämä muutamat toimet aika hyvin tuohon kuvaukseen istuvat.

Korjausliikettä odotellen...

Totta. Lihavoituun sen verran, että läskipäinen oikeisto (tai vasemmisto) ei myönnä perusvirheitään vaan jatkaa väärää politiikkaa. Menemättä tässä yhteydessä enempää läskipäiseen vasemmistoon, yhdessäkään EU:n demokratiassa hallitseva oikeisto tai edes suoraan tai välillisesti hallitseva laitaoikeisto/oikeistopopulisteistakin koottu hallitus ei ole jättänyt työperäisen maahanmuuton ja ylipäätään maahanmuuton virheitä korjaamatta. Italia ja Ruotsi ovat tehneet järkeviä uudistuksia.

Vaikea uskoa, että Suomessa oltaisiin tyhmimpiä kaikista. Joku varmaan tulee sanomaan, että juuri näin on Purran ja Orpon tapauksessa, mutta en tähän usko. Molemmilla on paineita (pm ja vvm) jatkovuosina työllisyyden ja yritysten kautta eikä perseilyä katsota hyvällä missään.

 

[Cobol]

Hallitus | HS:n tiedot: Palkansaajajärjestöt painostavat miljardiluokan veronalennukseen

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt vaativat, ettei hallitus nappaa 1,4 miljardin euron työttömyysvakuutusmaksujen alennusta valtion budjetin täytteeksi. HS käy läpi, mitkä isot päätökset ovat ensimmäiseen budjettiriiheensä valmistautuvan hallituksen pöydällä.

www.hs.fi

Kokoomuksen, työnantajien ja palkansaajien keskusjärjestöjen linja voittaa? Kaksi jälkimmäistä ovat yhdessä jo laatineet vetoomuksen, ettei työelämän keskusjärjestöjen hallinnoimia työttömyysvakuutusmaksuja saa käyttää valtion budjetin tilkkeenä.

Jos koko summa ohjataan veroalennuksiin, sekä palkansaajien että työnantajien verotus laskee noin 700 miljoonalla eurolla.

Huolimatta inflaatiosta ja korkojen noususta, tästä luokkaa 1.4 mrd summasta olisi minusta järkevää käyttää aiempaa suurempi osa mm. tutkimustoimintaan. PS ajaa ilmeisesti osalla ko. rahaa velan lyhentämistä. Ei huono malli sekään, päinvastoin.

 

[douppi]

Jos nyt en ihan väärin muista, niin Helsingissä oli joskus aikoinaan velvoite rakentaa tietyssä suhteessa isompia ja pienempiä asuntoja asuinalueille ympäri Helsingin. Tällä pyrittiin ehkäisemään asuntokannan yksipuolistumista, koska muutoin perheasuntoja ei olisi ollut riittävästi. En tiedä mikä tilanne on nykyään.

Ben Z:n ehdotus vuokraajille on toki oikea, mutta naivi. En jaksa uskoa että kunnalliset vuokranantajat, jotka ovat suurin vuokranantaja kaupungissa, tekevät kovin merkittävää tulosta tarjoamalla halvinta vuokraa markkinoilla. Nykyiset vastikkeet Helsingin uusilla vuokratonteilla on jossain 8€/m2. Jos taloyhtiöllä on remonttilainaa tai muuta yhtiölainaa, ei lopulta olla kovin kaukana vuokrahinnasta, joka isoimmissa asunnoissa on jossain 12-15€/m2 kunnallisella puolella. Jos kaupunki haluaisi edullisimpia vuokra-asuntoja ylipäätään, mm tonteista tulisi periä halvempaa vuokraa, joka heijastuisi vuokramarkkinoihin. Huono puoli on että kaupungin tonttivuokratulot heikkenisivät ja muutenkin tonttivuokrat tulisi saattaa lähelle markkinahintaa.

Samaa mieltä toki siitä että lisätarjonta alentaisi asuntojen hintoja. Helsingissä on kuitenkin aika merkittävä määrä vanhoja tonttivuokrasopimuksia joiden kesto on ollut 50-60v ja nämä ovat umpeutumassa lähivuosina tai ensi vuosikymmenen aikana. Koska tonttivuokratason pitäisi saada lähemmäksi markkinahintaa, tämä omalta osaltaan nostaa vanhojen asuntojen kustannuksia ja samalla asunnon vuokrankorotuspaineita.

Lopulta on vaikea nähdä miten tarjonta merkittävästi laskee vuokraamisen kustannuksia.

Mielestäni nykyinen asuntotilanne on jonkin sortin paradoksi; juuri mitkään asunnot eivät mene kaupaksi, uudet asunnot ovat tyhjillään, ja samalla vuokrataso on käymässä liian korkeaksi. Jos ihmiset eivät vaihda asuntoja, eivätkä halua vuokrata asuntoja nykyisellä hintatasolla, kaiken järjen mukaan muuttoliike on nollassa. Tai negatiivinen jos vuokraajat etsivät asuntoja halvemmilta seuduilta.

Varsinkin uudiskohteet ovat olleet Helsingissä ja Espoossakin monesti niin överihintaisia kun kysyntää on riittänyt, että useimmissa tapauksissa pystyi jo suorilta arvaamaan, ettei omiaan todennäköisesti saisi jostain kalliista asunnosta mitenkään pois. Jonkinlaisesta voitosta nyt puhumattakaan. Alhaiset korot tekivät sen, että moni osti omaan talouteensa nähden liian kalliin asunnon ilman mitään oman elämänsä stressitestejä, ja siinä äkkiä häviää isosti sitten. Nyt ne ylihintaisimmat asunnot ovat menettäneet kiinnostusta kaikenlaisten ihmisten silmissä, oli sitten aikomusta muuttaa siihen itse (velalla tai ilman), tai sijoitusmielessä.

Noh, kyllä ne kalliina tulevat pysymäänkin, mut että niissä nähdään verattaen suurin pudotus.

 

[Jeffrey]

Hyvä kirjoitus, monipuolista tietoa. Kuitenkin menee ehkä vähän sivuun, mitä yritin tuoda esille. Tiivistäen:

1. Uudet asunnot ovat yhä pienempiä ja asumme ahtaasti vrt mm. Tanska tai Ruotsi. En pidä hyvänä kehityksenä, koska asumisen laatu heikkenee.
2. Asuntojen hintoihin kaupungeissa voidaan vaikuttaa lisäämällä julkisen puolen markkinaehtoista rakentamista. Muita järkeviä toimia ei oikein olekaan.

Taustaa erityisesti ykköskohteesta:

Asuminen | Suomalaisille rakennetaan yhä pienempiä asuntoja. Tulevaisuudessa siitä voi koitua ikäviä seurauksia.

Yksiöitä on rakennettu Suomessa hurjaa tahtia, ja niistä on tehty entistä pienempiä. Myös perheasunnot ovat kutistuneet, kolmiot ahdetaan nyt kaksion neliöihin. Tällä voi olla ikäviä seurauksia tulevaisuudessa.

www.hs.fi

Artikkeli tilaajille, joten sitä suoraan en pääse kommentoimaan.

Tuli vielä tuosta kaavoituksesta ja "vääränlaisista" valmistuvista asunnoista mieleen kaavoituksen hitaus. Suomessa kaavoitus on määritelty monopoli markkinaksi ja sen omistus kaupungille. Toki rakennuttajat ja muut tahot pyrkivät neuvottelemaan ja tuomaan esiin omia ratkaisuitaan, mutta valta tässä on siltikin kaupungilla ja sitä myöten kaupunkilaisilla.

Kaavoitus on Suomessa melko hidas ja moninainen prosessi hyvässä ja pahassa. Tämä kuitenkin tarkoittaa loppuviimein sitä, että markkinoille rakennutetaan taloja jotka ovat kaavoitettu huomattavan kauan aikaa sitten. Esimerkiksi meille tultaneen Helsinkiin ihan avainpaikoille rakennuttamaan taloja vielä 2030 -luvulla, jotka ovat kaavoitettu 2010 -luvun alkupuolella. Tämä luonnollisesti tarkoittaa sitä, että 2030 -luvulla meille valmistuu asuntoja joiden tarpeet ovat määritelty silloin 20 vuotta aikaisemmin.

Itsessään pienehköjä asuntoja en itse näe ongelmana. Tilankäyttö, säilytysratkaisut jne. kuitenkin tehostuu ja näin ollen vanhat ja uudet asunnot eivät edes ole suoraan verrannollisia tilankäytön suhteen. Samalla puhutaan ylikulutuksesta ja kuluttamisesta yleensä, ja itse näen turhien neliöiden karsimisen monella tapaa vain hyvänä asiana.

Se, että laatu heikkenee on sekin osittain tilastollinen väärinymmärrys. Totta kai jos 100m2 tilassa on yksi keittiö ja yksi vessa, on siinä paljon vähemmän jotain jota voi mennä vikaan kun jos samassa tilassa onkin kaksi keittiötä, kaksi vessaa ja mahdollisesti vielä 2 saunaa päälle. Harvemmin rakennusvirheitä tulee niihin tyhjiin nurkkiin joissa nyt on vähän parkettia ja jalkalistaa.

Rakentamisen laatuun toki linkitetään esimerkiksi asuntojen toiminnallisuus ja sen heikkeneminen. Tämän syyksi kuitenkin on esitetty monta jälleen valtion monopolista tulevaa vaatimusta. Esimerkiksi porrashuoneiden syöttötehokkuusvaatimuksen kasvu ja toisaalta esimerkiksi esteettömyysvaatimusten lisääntyminen tuovat oman haasteensa huoneistojen suunnitteluun. Omalta osalta taas sitten se talon kaupallisen suunnittelun laatu heikkenee kun arkkitehdeillä ja projektinjohtajilla työaika menee vaatimuskriteereiden suunnitteluun ja se luova työ jää sitten kivaksi bonukseksi niihin kohteisiin joihin heillä syttyy henkilökohtainen palo tehdä vähän ekstraa.