Pesäpallo on siitä erikoinen laji, että siinä tulkitaan valtavasti sääntöjä ja joukkueiden vastuu omasta tekemisestä on lähes nolla. Eilisessä tilanteessa oli kysymys saman pelaajan lyöntivuorolla tulleet kaksi paloa. Ennen tätä lyöntivuoroa taulu oli kunnossa, siellä oli yksi palo. Miksi pelaajan lyöntivuoron aikana pitää tai edes saa kysellä palojen määrää tuomarilta? Ymmärrän, että lyöjien välillä voidaan palojen määrä tarkistaa, mutta saman lyöntivuoron aikana tapahtuva kysely pitäisi tulkita pyrkimykseksi vaikuttaa tuomariin. Kyllä pelinjohdon pitää pystyä muistamaan edes edellinen lyönti.
Samoin minua ihmetyttää, että laiton vihellyksiä korjataan sen jälkeen kun useampi pelaaja on käynyt piirtelemässä kenttää merkkejä. Siellä voi olla vanhoja pallon jälkiä tai pelaaja voi tökätä mailan tupilla jäljen kentään. Jos tuomari epäilee omaa tuomiotaan, se muutetaan videotarkistuksen jälkeen tai sitten rajat pitäisi siivota ennen jokaista lyöntiä, eikä pelaajilla olisi oikeutta mennä piirtelemään kenttään. Eilen tilanne antaa hyvien erikoisen kuvan pesäpallon tuomarityöskentelystä kun iso joukko äijiä osoittelee ja piirtelee kenttään ja sen jälkeen tuomio muutetaan.
Suunsoitto on joka vuotinen keskustelunaihe, johon pesäpallon organisaatiolla ei tunnu olevan selkeää linjaa. Peli pitäisi olla keskiössä, eikä provosointi ja huutaminen. Pesäpalloilijat ovat huonoimpia häviämään ja voittamaan, käytössäännöt eivät tunnu koskevan heitä lainkaan.
Hyvä viesti, josta täysin samaa mieltä. Erityisesti tuo viimeinen kappale on ihmetyttänyt täälläkin ja muutama muukin nimimerkki oli jo ottanut asiaan kantaa.
Pesäpallo on kyllä siitä jännä laji, että vuodesta toiseen aikuiset ja varmasti siviilissä ihan fiksut ihmiset heittäytyvät lapsen tasolle, niin kentällä kuin katsomoissa. Huudellaan mitä sylki suuhun tuo, tuuletetaan provosoivasti vastustajan naaman edessä, purnataan aivan kaikesta oli aihetta tai ei, kyseenalaistetaan tuomarien ratkaisuja tuon tuosta ja pyritään härskisti vaikuttamaan näiden päätöksiin jne. lista on pitkä kuin mikä. Kaipa sitten aivot narikassa on hyvä olla ja tehdä itsestä narria. Ja tätä tapahtuu puolin ja toisin, ei puhuta minkään paikkakunnan yksinoikeudesta. Kunnioitus toisia kohtaan puuttuu ihan tyystin. Sitten lopuksi käytännössä kaikki negatiivista huomiota saava touhu kuitataan ”kuuluu peliin” lausahduksilla, ilman että omaa toimintaa ja sen tarpeellisuutta edes pohdittaisiin. En vain ymmärrä. Itsekin on peliä tullut juniorina pelattua ja katsomoissa vuosia istuttua, mutta jotenkin on vain hiljakseen maku mennyt tähän koko touhuun. Tunne on hyvä ja tärkeä asia, mutta kyllähän edes alkeellinen käytöskoodisto tulisi pysyä hanskassa, kävi pelin tuoksinassa mitä hyvänsä, mutta kun ei. Puhumattakaan, että tyhmyyksistä opittaisiin jotain. No Komulainen ja Jymy olivat sentään katsoneet aiheelliseksi pahoitella tätä viimeisintä, mitä on sentään positiivista, joskin olivat negatiivisen mediahuomion myötä vähän pakotettuja tähän. Kaikki lähtisi tässäkin liiton ja seurojen ylimmistä toimijoista, mutta ilmeisesti sirkus kiinnostaa ja apinat päästetään irti aina vain uudestaan.
Ja ennen kuin todelliset pesisniilot ryntäävät haaskalle, niin kyllähän kiekkopeleissäkin kuulee yhtä sun toista ja psyykkaus on kaukalossa kovaa, mutta itse peli kulkee järjestäen ennen tätä muuta sirkusta. Pesäpallon osalta tuppaa turhan usein käymään toisin ja nämä pelinulkopuoliset tai hatarasti siihen liittyvät asiat saavat ihan liikaa huomiota siihen nähden, että voisi niistä pelitapahtumistakin jotain kirjoittaa. Tässä on mielestäni ongelma johon tulisi puuttua, mikäli lajista halutaan muutakin kuin pienten paikkakuntien ja piirien puuhastelua, mutta tämä vaatisi tekoja, jotka tunnetusti eivät synny itsestään. Pesäpallolla on vahva leimansa junttien maalaisten lajina, jota tällainen jatkuvasti toistuva sekoilu ja negatiivinen julkisuus ei ainakaan yhtään himmennä. Joku voi pitää tätä riittävänä, mutta kovasti haluaisin hienosta kansallispelistämme vähän muutakin. Tämä eritoten pesispiirien mainoslauseenaan viljelemä kansallispeli termikin osuu ja uppoaa. Tätäkö se suomalaisuus sitten pohjimmiltaan on? Ilkutaan ja nälvitään toinen toisillemme vailla mitään arvostusta vastapuolta kohtaan, mukamas pelinhengessä? Painukaa pakolaiset ja muut tulijat helvetiin, mikäli ette tätä handlaa! S**tana.
Enkä nyt tarkoita, että siellä pitäisi seistä suu mutrussa ja kädet taskuissa, ilman että ääni kohoaa keneltäkään, mutta kyllä jonkinasteinen hyvän maun raja pitäisi jutuista ja toimista löytyä. Mikäli raja ylittyy, niin asiaan puututaan, joko joukkueen sisältä tai liiton taholta, mutta nyt hamsterien tavoin vetävät samaa pyörää aina vain uudestaan, eikä ketään tunnu kiinnostavan. Joukkueiden välinen vihakin on vähän kaksipiippuinen juttu, mikäli se tarkoittaa, että kunnioitus toista kohtaan katoaa tyystin kun puolin ja toisin tehdään toinen toistaan ala-arvoisempia ratkaisuja. Lähettäkää vain niitä käsilaukkuja ja kukkahattuja, mutta näin vain ajattelen.
Mitä itse sarjaan tulee, niin pitkästä aikaa Sotkamo olisi kaadettavissa, mutta saapa nähdä onko Vimpelistä tähän? Eilisen kaltaisella epäolennaisuuksiin keskittymisellä eivät mestaruutta tule viemään, mutta Haapakoski takaisin remmiin ja fokus jälleen olennaiseen, niin uskon Vimpelissä juhlittavan. Sotkamolla on nyt mielestäni liikaa näitä nuoria, ailahtelevia ja virhealttiita kavereita kokoonpanossa, eivätkä vanhat jermutkaan tunnu olevan ihan parhaiden päiviensä tikissä, joten mahdollisuuksia olisi. Tietysti jos jossain, niin Sotkamossa tiedetään kuinka ne ratkaisevat ottelut käännetään voitoiksi, mutta jotenkin vain tämä tuntuu Vimpelin vuodelta.