Perussuomalaiset

[Radiopää]

Soini aloittaa vaalityön ja käsittelee heti kärkeen tärkeää aihetta. Kyllähän vihervasemmisto tästäkin löytää piilomerkitykset ja lillukanvarret, johonka tarttua, mutta mielestäni Soini käyttää tässä selkosuomea ja sanoutuu irti rasismista.

Soini kannattaa videopuheessaan kehitysapua, jota persut ovat puolueena kritisoineet. Jämäkkä linja.

 

[Beltran]

Soini kannattaa videopuheessaan kehitysapua, jota persut ovat puolueena kritisoineet. Jämäkkä linja.

Nyt en ymmärrä kommenttiaisi. Jo ennen ek-vaaleja 2011 Soini kannatti kehitysavun leikkausta ja en näe enkä kuule Joukan youtube-linkissä mitään mikä olisi ristiriidassa tuon sanoman kanssa. Toisin olisi jos Soini kannattaisi kehitysavun lopettamista. Ymmärrykseni mukaan lopettaminen ei ole myöskään persujen toiveissa, jonkin yksittäisen persu-henkilön ehkä muttei tietääkseni puolueen.

 

[MustatKortit]

Nykymuotoisenhan kehitysavun voisi vaikka lopettaakin. Ei siksi, että tällä jotain isoja summia säästettäisiin, tämä nyt on tällaista pölhöpopulismia.

Minun nähdäkseni jotain kehitysavun tapaista kuuluu rikkaan lännen kehitysmaille antaa, mutta koko systeemi pitäisi perusteellisesti siivota siten, että rahat menevät sinne, minne niiden kuuluukin.

 

[Kyynikko]

Nykymuotoisenhan kehitysavun voisi vaikka lopettaakin. Ei siksi, että tällä jotain isoja summia säästettäisiin, tämä nyt on tällaista pölhöpopulismia.

Minun nähdäkseni jotain kehitysavun tapaista kuuluu rikkaan lännen kehitysmaille antaa, mutta koko systeemi pitäisi perusteellisesti siivota siten, että rahat menevät sinne, minne niiden kuuluukin.

Juuri näin. Nyt kun Suomi elää ( on jo pitkään elänyt ) velaksi, niin onko mitään järkeä lainata rahaa jotta voidaan jakaa sitä eteenpäin? Kuka yksityishenkilö tekisi sellaista, vuodesta toiseen!? Ei mitään järkeä. Ei ne hottentotit opi mitään tekemään itse kun niitä paapotaan ja opetetaan että valkoinen tuo rahaa ja ruokaa.

 

[MustatKortit]

Juuri näin. Nyt kun Suomi elää ( on jo pitkään elänyt ) velaksi, niin onko mitään järkeä lainata rahaa jotta voidaan jakaa sitä eteenpäin? Kuka yksityishenkilö tekisi sellaista, vuodesta toiseen!? Ei mitään järkeä. Ei ne hottentotit opi mitään tekemään itse kun niitä paapotaan ja opetetaan että valkoinen tuo rahaa ja ruokaa.

No jotain tietysti pitää antaa etenkin Afrikkaan, joille eurooppalaiset ovat tehneet kolonialismin aikana absoluuttiset källit (ei tosin Suomi, heh). Ja tämän jälkeen suurvallat kuten Ranska ovat lähinnä katsoneet sekasortoa vierestä, etteivät luonnonrikkauksiltaan ja mineraaleiltaan suunnattoman rikkaat valtiot vain vahingossakaan nousisi kuopasta, vaan pysyisivät puhtaasti raaka-aineiden tuottajina, kuten on käynytkin.

Suoraan ei rahaa kannata kuitenkaan antaa, sillä korruptio, jonka länsimaat ovat senkin saaneet rehottamaan kunnolla.

Kun asuin Saksassa, niin koulullani oli projekti, jossa kerättiin rahat kaivoon Saharan alueella ja käytiin myös valvomassa, että kaivo rakennnettiin. Tällaisia projekteja vain lisää, toki suuremmassa mittakaavassa, kun valtiotasosta puhutaan.

 

[ms.qvist]

No jotain tietysti pitää antaa etenkin Afrikkaan, joille eurooppalaiset ovat tehneet kolonialismin aikana absoluuttiset källit (ei tosin Suomi, heh).

Mutta kuinka kauan valkoisen miehen (yleistettynä) on kannettava tätä valkoisen miehen taakkaa? Milloin on syytä tehdä stoppi ja muokata koko järjestelmä uusiksi? (Minusta tämä aika on jo tullut ja mennyt, muutoksia olisi pitänyt tehdä jo aikaa sitten).

Entistä useampi afrikkalainen talousoppinut ja poliitikko on sitä mieltä, että nykymuotoinen kehitysapu ei kehitä mannerta vaan ennemminkin taannuttaa sitä, ja osa on jopa sitä mieltä, että Kiinan systeemi on olennaisesti länsimaiden myöntämää kehitysapua parempi - tosin näemme vasta tulevaisuudessa sen onko tämä todellakin näin vai ei.

Oma kantani on se, että kehitysapu tulisi ajaa nykymuotoisena totaalisesti alas ja sen jälkeen rakentaa systeemi uudelleen ja entistä enemmän pyrkiä vastikkeelliseen toimintaan, jonka myötä suomalaiset yritykset myös hyötyisivät avusta ja toisaalta vastuuta jaettaisi nykyistä enemmän myös mantereen valtioille ja kumppaniorganisaatioille. Varsinainen kehitysapu voisi olla todella minimaalista (100-200 milj. euroa) ja loput olisivat sitten erilaista yhteistyö ja kumppanuustoimintaa.

vlad.

 

[MustatKortit]

Mutta kuinka kauan valkoisen miehen (yleistettynä) on kannettava tätä valkoisen miehen taakkaa? Milloin on syytä tehdä stoppi ja muokata koko järjestelmä uusiksi? (Minusta tämä aika on jo tullut ja mennyt, muutoksia olisi pitänyt tehdä jo aikaa sitten)...

Valkoisen miehen taakan maksamisen olisi voinut lopettaa jo ajat sitten, jos länsimaat olisivat aktiivisesti tehneet töitä Afrikan muuttamiseksi ja paranatamiseksi. Tällä hetkellähän kaksinaismoralistisesti yhtäältä syydetään rahaa afrikkalaisten poliitikoiden ja virkamiesten taskuihin (sinnehän ne kehitysapurahat menevät), toisaalla pidetään yllä kaaosta tai vähintäänkin katsellaan sitä vierestä. Hyvänä esimerkkinä K-Afrikan tasavalta.

 

[ms.qvist]

Valkoisen miehen taakan maksamisen olisi voinut lopettaa jo ajat sitten, jos länsimaat olisivat aktiivisesti tehneet töitä Afrikan muuttamiseksi ja paranatamiseksi. Tällä hetkellähän kaksinaismoralistisesti yhtäältä syydetään rahaa afrikkalaisten poliitikoiden ja virkamiesten taskuihin (sinnehän ne kehitysapurahat menevät), toisaalla pidetään yllä kaaosta tai vähintäänkin katsellaan sitä vierestä. Hyvänä esimerkkinä K-Afrikan tasavalta.

Niin, maailma ei ole täydellinen, mutta olisiko syytä miettiä, että kuinka paljon tämä kehitysapu auttaa näitä (rikollisia) johtajia pysyttäytymään vallassa ja sen myötä tilanne maassa pysyy muuttumattomana?

Se on totta, että monen ongelman taustalla on teollisuusmaiden toiminta tai yritysten toiminta, joilla on tiiviitä sidoksia teollisuusmaiden johtajiin, mutta tästä huolimatta pidän ongelmallisena tätä nykyistä kehitysapua, koska näyttää sitä, että se osaltaan auttaa monia tahoja pysyttelemään vallan kahvassa ja pitämään kiinni asemastaan. Alan entistä enemmän luottamaan niihin mantereen taloustieteilijöihin ja poliitikkoihin joiden mielestä länsimaiden syytämä kehitysapu on merkittävä syyllinen mantereen ongelmiin. Ehkäpä he näkevät jotain sellaista jota täkäläiset poliitikot eivät näe?

Toisaalta tiettyjen länsimaiden toiminta Afrikan-mantereen alueella on vastenmielistä, Ranska käy esimerkkinä tällaisesta maasta ja niinpä maa on (syystä) joutunut sotkeutumaan sotilaallisesti useampaankin paikalliseen kriisiin - sitä niittää mitä kylvää.

vlad.

 

[MustatKortit]

Niin, maailma ei ole täydellinen, mutta olisiko syytä miettiä, että kuinka paljon tämä kehitysapu auttaa näitä (rikollisia) johtajia pysyttäytymään vallassa ja sen myötä tilanne maassa pysyy muuttumattomana?.

Olisi tietysti, minähän olen sitä mieltä, että tämänhetkinen kehitysapu olisi syytä lopettaa kokonaan ja miettiä muita vaikutusmahdollisuuksia.

 

[Kyynikko]

Kehitysapu on valtava bisnes taas kerran monelle ihmiselle ja järjestölle, siksi se ei todennäköisesti lopu koskaan. Sitten kirsikkana kakussa vasemmistohenkiset maailmanpelastajat jotka näkevät että me suomalaiset olemme sortaneet hottentotteja ja meidän kuuluu maksaa "velkamme" näin heille.

 

[PTS]

Kehitysyhteistyö voi auttaa vain omalta pieneltä osaltaan, mutta väitteet siitä, ettei avulla saataisi myös monien kehitysmaiden ihmisten kannalta merkittäviä tuloksia, ovat ihan huuhaata. Tai että avustusvaroja annettaisiin nykyään samalla periaatteella kuin kylmän sodan aikana, jolloin apua virtasi muun muassa Mobutun Zairelle (Kongo)...

Mutta siis rokotuskampanjat ja ripulitautien ehkäisyyn saadut kehitysyhteistyövarat ovat tutkijoiden arvion mukaan olleet vaikuttamassa imeväisyyskuolleisuuden laskuun. Laajemmin talouden kannalta kehitysyhteistyö on lisännyt vuosina 1970-2007 kasvua keskimäärin yhdellä prosenttiyksiköllä vuodessa.http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=258240 Jos Suomesta puhutaan, niin apua on pyritty nimenomaan kytkemään esimerkiksi naisten oikeuksiin. Väite ettei avun vaikuttavuutta nykyään arvioitaisi, on aivan yksinkertaisesti täysin virheellinen: http://formin-origin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=43862&contentlan=1&culture=fi-FI

Ylipäänsä kaikkea mikä parantaisi avun vaikuttavutta, pitää pohtia ennakkoluulottomasti. Epäilen vain hiukan, ovatko halla-aholaisten tai jonkin Björn Wahlroosin motiivit tässä kohtaa ihan puhtaat...

 

[varjo]

Kehitysyhteistyö voi auttaa vain omalta pieneltä osaltaan, mutta väitteet siitä, ettei avulla saataisi myös monien kehitysmaiden ihmisten kannalta merkittäviä tuloksia, ovat ihan huuhaata.

Ei kyse ole siitä etteikö kehitysavulla voisi saada tuloksia vaan siitä onko toiminna ROI perusteltavissa, sijoittaisiko kukaan omia rahojaan sellaiseen ja toiseksi, entä vaihtoehtosijoitusten ROI? Kumpi tuottaisi ihmiskunnan tai edes investoijan kannalta paremman lopputuloksen, se jos Suomi investoisi vaikkapa koko kehitysapusumman jätteittenjälleenkäsittelyn tutkimukseen tai jatkaisi nykyisenmuotoista kehitysapua.

Nykymallia kun on jo tehty vuosia, miljardeja euroja on pistetty menemään ja mitä on mitattavaa koko ihmiskuntaa tai edes suomalaista veronmaksajaa hyödyttävää on saatu aikaiseksi?
Sen sijaan on varsin triviaalia osoittaa että vastaavasti miljardien tutkimuspanostuksilla on saatu aikaan keskoskaappeja, keino-elimiä, rokotteita yms.

Ihmiskunnan kulttuuristeknologinen kehitys tukeutuu täysin siihen vapaaseen rahasummaan mitä on vuosien aikana käytetty T&K-kehitystoimintoihin, en ole nähnyt kehitysavulla osoitetun saadun aikaan mitään millä olisi mitään merkitystä mihinkään millä on mitattavaa arvoa (imeväiskuolleisuuden lasku on positiivinen asia mutta ei vielä varsinaisesti tuota mitään) ja jos kehitysapu nyt lopetettaisiin, väittäisin että iso osa saavutetuista pienistä asioistakin huuhtoutuisi pois vuosikymmenessä. Näistä keisseistä on lukematon määrä esimerkkejä ihan suomalaisistakin kehitystyöhankkeista (Heikki Aittokosken Narrien laiva-kirja valaisee joitain näitä).

Provosoivaa, kenties, mutta ROI on ehdottoman tärkeä suure käsiteltäessä toimintaa missä käytännössä investoidaan jokaisen suomalaisen persnahkaa lisävelanotolla johonkin mikä ei välttämättä koskaan helpota sen velan poismaksamista. Sen sijaan kliseisesti "uusi Nokia" voisi auttaa velkataakan vähentämisessä, samalla myös vapauttaen lisää pääomaa T&K-toimintaan ja, armollisella tuulella ollessaan, ehkä joitain hiluja voisi taas heitellä kehitystuen kaivoon.

 

[PTS]

kehitysavulla ei ole saatu aikaan mitään millä olisi mitään merkitystä mihinkään millä on mitattavaa hyötyä (imeväiskuolleisuuden lasku on positiivinen asia mutta ei vielä varsinaisesti tuota mitään) ja jos kehitysapu nyt lopetettaisiin, väittäisin että suurin osa saavutetuista pienistä asioistakin huuhtoutuisi pois vuosikymmenessä.
.

Itselleni yhdenkin ihmisen auttaminen ihmisarvoiseen elämään on itseisarvo. Minusta myös imeväisyyskuolleisuuden lasku on erittäin merkittävä asia, vaikka se ei "tuottaisikaan mitään". Pitkän aikavälin ratkaisuja kehitysmaiden köyhyyteen pitää toki myös löytää, se on ihan selvää, mutta se ei sulje pois kehitysyhteistyötä, jossa pelastetaan ihmisiä kiinni elämään. Se ei ole kyllä niin pieni asia, että se kannattaisi lopettaa siksi, ettei sillä saada aikaan "koko ihmiskuntaa hyödyttävää".

 

[Musta Nuoli]

Onko imeväiskuolleisuuden lasku pitkällä tähtäimellä hyvä asia, jos ja kun se on johtanut Afrikan mantereen väkiluvun räjähdysmäiseen kasvuun ja sitä kautta maanosan kurjuuden ja kärsimyksen lisääntymiseen? Minusta ei ole. Yhteen asiaan kuten imeväisiin keskittyminen mutta muun infrastruktuurin ja kulttuurin jättäminen oman onnensa nojaan on valikoivaa auttamista, joka johtaa vain siihen, että väkimäärä kasvaa mutta systeemit väkimäärän kasvun ja perimmäisten ongelmien takana eivät muutu miksikään.

Tällöin autettavien määrä vain kasvaa ja kasvaa, koska väkiluku on suhteettoman suuri resursseihin nähden ja koska paikallisia kulttuureita ei ole vaadittu muuttumaan tai kehittymään mitenkään vaan sama sotaisan korruptoitunut klaani/heimolaisjärjestelmä pysyy yllä, niin lopputulos tuottaa maapallon väkiluvun liikakasvua, kestämättömiä oloja yhä useammalle, vaurioita korvaamattomalle ekosysteemille ja viime kädessä myös valkoisten länsimaalaisten (eli lähes ainoiden niiden, jotka kykenevät teknologiseen kehitykseen, kestävämpään demokratiaan ja kulujen maksamiseen) systeemin kuormittumiseen siten, että edessä saattaa olla isompi romahdus kuin koskaan ennen kuin "taikaseinästä" ei enää tule rahaa ja Euroopan maat sekä USA ovat itsekin taloudellisessa kusessa.

Imeväiskuolleisuuden lasku on hyvä asia silloin jos sikäläisiä imeväisiä ympäröivä yhteiskunta joko muuttuu itsenäisesti parempaan suuntaan tai jos se ei siihen pysty niin se pakotetaan muuttumaan ottamalla sikäläisiltä päätäntävalta pois siksi aikaa, että he ovat kulttuurina ja kansana kasvaneet tarpeeksi kypsiksi itsenäisyyteen ja vastuunottoon. Mutta jos vain tuotetaan yhä enemmän lapsia maailmaan jolla ei ole heille muuta tarjottavaa kuin klaanisodat tai äbäläbäbäläbä-hihhulointi ilman, että tämä mitenkään parempaan suuntaan muuttuu, niin siitä touhusta on humanismi kaukana.

Siirtomaahallintoa ei olisi aikoinaan saanut purkaa niin rajusti kuin se purettiin, paikalliset eivät olleet siihen valmiita. Mutta kun se purettiin, niin sitten olisi pitänyt ymmärtää olla tuntematta loputonta syyllisyyttä ja valkoisen miehen taakkaa ja antaa Afrikan maiden löytää oma tiensä ilman kehitysapukierrettä ja asioihin sekaantumista siten, että tilannetta vain pahennetaan ylläpitämällä vääristynyttä, keinotekoista tilannetta ja "auttamalla" väkiluvun kasvua siten, että nälänhädät ja sodat vievät sitten entistä useamman hautaan.

Muu ei varmaan auta kuin Kiinan malli, koska kiinalaiset eivät viisaasti tunne mitään syyllisyyden taakkaa tai tarvetta paapoa afrikkalaisia iankaikkisesti sillä perusteella, että joskus joku maa jossain on kohdellut afrikkalaisia kaltoin. Kiinalaiset saisivat myös tuoda mukanaan Afrikkaan yhden lapsen mallin joka manner-Kiinassakin on käytössä ja valvoa sen toteutumista. Länsimaathan eivät tähän pysty, mutta kiinalaiset voisivat pystyä.

Toivoa sopii, että länsimaatkin saisivat katkaistua syntyneen kehitysapu- ja mokuttamisteollisuuden, jonka varassa moni hyväpalkkainen hyysääjä elää julkishallinnon rahoilla vailla aikomustakaan saada autettavien asiaa siihen kuntoon, että oma virka tai tulonlähde ehtyisi. Kehitysyhteistyö toteutukoon pääosin vapaaehtoisrahoituksella, sillä jos jollain on sisimmässään palava halu auttaa ja tarve tukea afrikkalaisia kohti ihmisarvon mukaista elämää, niin kaipa hän sitten voi sen tehdä omilla rahoillaan eikä vaatia muiden maksavan oman ideologiansa tuottamia kustannuksia velkarahalla.

 

[mjr]

Länsi kyllä hyötyy Afrikan korruptoituneista ja heikoista hallintojärjestelmistä valtavan paljon enemmän kuin mitä antaa kehitysapuna (merkittäväksi osaksi juuri näiden korruptoituneiden ja heikkojen hallintojen ylöspitoon eli ihan järkeväksi sijoitukseksi). Suuryritykset voivat neuvotella yksipuolisia sopimuksia, luonnonvaroja voidaan hyödyntää edullisemmin, omia markkinoita (esim. maataloutta) voidaan suojella tullein samalla kun viedään omia tuotteita näihin maihin jne. jne. On totta että siirtomaahallintoa ei olisi pitänyt purkaa niin nopeasti, mutta aivan yhtä totta on, että taloudellinen kolonialismi on monessa suhteessa jatkunut ihan nykypäiviin saakka.

 

[Ostoskassi]

Jatketaan kehitysapua, mutta laitetaan autettavat maat/alueet sitoutumaan vaikkapa kolmen vuoden suunnitelmiin. Eli konkreettisesti pitää olla saavutettuna jotain, joka on yhteisesti sovittu. Ja jos tavotteisiin päästään jatketaan tuen antamista, ja kenties jopa korotetaan tuen määrää ikään kuin porkkanana, mutta jos tavoitteisiin ei ole päästy niin eikun rahahanat kiinni. Turha heittää rahaa mustaan aukkoon.

Mielummin kuitenkin autetaan ihmisiä siellä alueilla, kuin asutetaan 0,01 prosenttia ihmisistä länsimaihin ja jätetään loput oman onnensa nojaan. Kaikkia tästä 0,01 prosentista ei kuitenkaan onnistuta kotiuttamaan ja lienee myös halvempaa avustaa ihmisiä kriisialueilla, kuin kotouttaa ja sopeuttaa heidät elämään tuntemattoman kulttuurin keskellä.

Edit. Hyvä pointti myös TosiFanilta tuossa alempana.

 

[TosiFani]

Parasta kehitysapua olisi kansainvälisen lainsäädännön muokkaaminen siten, että kehitysmaiden kanssa kauppaa tekevät yritykset velvoitettaisiin toimimaan oikein.

 

[MustatKortit]

Parasta kehitysapua olisi kansainvälisen lainsäädännön muokkaaminen siten, että kehitysmaiden kanssa kauppaa tekevät yritykset velvoitettaisiin toimimaan oikein.

Olen samoilla linjoilla, tosin realiteetit pitää muistaa eli tässä tapauksessa se, että näen aika paljon kysymysmerkkejä siinä, miten esim Kiina ja kiinalaiset businekset toimisivat Afrikassa, vaikka länsi tällaisiin sopimuksiin sitoutuisikin.

Nimimerkki @mjr yllä puki hyvin tuossa yllä sanoiksi myös omat ajatukseni, eli minä uskon läntisten (suur)valtojen hyötyvän verrattomasti enemmän taloudellisesti siitä, että maksetaan "kehitysapua" Afrikkaan ja siten ylläpidetään hajoita&hallitse-taktiikalla hallitsematonta kaaosta. Klassinen esimerkki tästä on koko keskinen Afrikka.

Tietysti Suomi pienenä maana ei tässä ole millään lailla hyötyjien joukossa, se on selvää.

Ranskan toimista sen sijaan keskisessä Afrikassa on todettu, että heidän satelliittinsa ja tiedustelunsa tietävät kyllä tarkkaan, että mikä heimo on lähdössä viidakkoveitsien ja kalashnikovien kanssa mihinkin suuntaan, mutta maiden viranomaisille jätetään välillä kertomatta, jotta tilanne ei missään oloissa tasoittuisi.

 

[varjo]

Tuossa mjr:n keississä kyllä unohtuu se että ovatko kehitysapurahat edellytys tälle epäsymmetriselle markkinatilanteelle, ts. olisiko sama mahdollista ilman että tämä investointi suunnataan kehitysapuun. Koska ROI:n kohdalla ei pidä huomioida vain että voidaanko sijoitukselle laskea tuottoa vaan että voisiko jostain muualta saada paremmankin tuoton. Muuttuisivatko kehitysmaat ilman kehitysapua itsestään tiukasti säädellyiksi yhteiskunniksi vaikkapa Pohjoismaitten tapaan jolloin riistokapitalismin mahdollisuudet loppuisivat vai, olisiko mitään eroa havaittavissa, parhaimmillaanhan riistokapitalismin mahdollisuudet jopa paranisivat kun yksi vastikkeettoman tulon momentti katoaisi kehitysmaitten sisääntulevasta rahavirrasta. Ja tämä mitä parhaimmiten edistäisi länsimaitten kykyä tuottaa ylijäämää koko ihmiskuntaa hyödyttävien asioitten kehittämiseen.

 

[ms.qvist]

Mutta siis rokotuskampanjat ja ripulitautien ehkäisyyn saadut kehitysyhteistyövarat ovat tutkijoiden arvion mukaan olleet vaikuttamassa imeväisyyskuolleisuuden laskuun.

Asiasta voidaan olla montaa mieltä, tietty perusterveydenhuollon kehittämiseen panostaminen hyödyttää alueen ihmisiä ja parantaa heidän elämisen laatua mutta onko tämä toiminta kaikella tapaa järkevää jos muihin rakenteellisiin ongelmiin ei puututa ja niitä ei (vaadita) korjattavaksi? Mitä hyötyä siitä on, että n+ miljoonaa lasta selviää rokotuskampanjan avulla hengissä lapsuudesta kokeakseen jossain vaiheessa elämäänsä kuitenkin humanitäärisen katastrofin tai sodan myötä syntyneen alueellisen kaaoksen? Ja toisaalta nämä hengissä selvinneet lapset ovat omalta osaltaan lisäämässä mantereen taakkaa ja ovat osallisena paikallista ja laajempaa ekologista katastrofia, kun sikäläisestä toimintakulttuurista johtuen esim. maanviljelyn tila on toivottoman surkea (muistaakseni paikoin jopa yli 50% viljelytuotannosta tuhoutuu ennen kuin sato on ihmisten ruokapöydässä*).

En nyt kuitenkaan lähtisi lopettamaankaan näitä rokotuskampanjoita vaikka minusta niiden hyöty on kyseenalainen ts. niiden ansiosta väkimäärä mantereella lisääntyy entisestään. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen ohella tärkeää on panostaa koulutukseen ja lisätä naisten koulutusta, ja samalla pyrkiä saamaan lapsesta saakka tasapuolisesti kummankin sukupuolen edustajia sinne koulun penkille ja heidät myös pysymään siellä koulussa, koska jaksan uskoa, että aikanaan - vuosikymmenten kuluessa - juuri koulutetun väestön myötä yhteiskunnalliset olot paranevat mantereen alueella ja sen myötä mahdollisuus laaja-alaisille väärinkäytöksille pienenee. Mutta en todellakaan usko, että nämä yhteiskunnalliset ongelmat - joista osa on lähtöisin länsimaiden toiminnasta ja suuryritysten omaa etua ajavasta politiikasta - loppuvat hetkessä, hyvä jos oman elinaikani aikana näen Afrikan mantereena nousevan kehityksessä porrasta kahta ylemmäs. Tätä ennen jo useampi yksittäinen valtio voi tämän tehdä, mutta silti kovin moni maa on tällä hetkellä siinä jamassa, että kehityksen kannalta paras vaihtoehto saattaisi olla "valistunut diktatuuri" tai "ulkopuolinen haltuunotto" ja yhteiskunnan uudelleen rakentaminen.

En usko ihmiskunnan hyvyyteen eli en usko, että suuryritykset tai tietyt valtiot pyyteettömästi lähtisivät parantamaan oloja alueella - se on turha toivo. Ranska on Ranska vaikka sen voissa paistaisi... YK ei järjestönä tällaiseen pysty mutta YK:n kaltainen järjestö tietyin muutoksin saattaisi saada aikaan sen, että pitkällä aikajänteellä yhteiskunnallinen tilanne Afrikassa olennaisesti paranisi. Toisaalta nyt Kiinan panos on niin voimakas tiettyjen valtioiden alueella, että voi olla turha toivo edes kuvitella, että näiden maiden asema millään muotoa kehittyisi ja ne itsenäisemmin saisivat päättää toimistaan. Tosin jokunen afrikkalainen taloustieteilijä pitää Kiinan harjoittamaa talous- ja poliittista yhteistyötä kehitysapua parempana, koska Kiinan harjoittama toiminta ei ole vastikkeetonta ja pyyteetöntä auttamista vaan tarkoituksena on kerätä taloudellista hyötyä ja voittoja ja tämä toiminta vastaavasti lisäisi tuottavuutta alueen yhteistyökumppaneissa. Mutta Kiinan malli nyt ei korruptiota mihinkään poista, ja korruptio kun kuitenkin on eräs mantereen suurimmista ongelmista.

vlad.

 

[PTS]

En nyt kuitenkaan lähtisi lopettamaankaan näitä rokotuskampanjoita vaikka minusta niiden hyöty on kyseenalainen ts. niiden ansiosta väkimäärä mantereella lisääntyy entisestään. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen ohella tärkeää on panostaa koulutukseen ja lisätä naisten koulutusta, ja samalla pyrkiä saamaan lapsesta saakka tasapuolisesti kummankin sukupuolen edustajia sinne koulun penkille ja heidät myös pysymään siellä koulussa, koska jaksan uskoa, että aikanaan - vuosikymmenten kuluessa - juuri koulutetun väestön myötä yhteiskunnalliset olot paranevat mantereen alueella ja sen myötä mahdollisuus laaja-alaisille väärinkäytöksille pienenee. Mutta en todellakaan usko, että nämä yhteiskunnalliset ongelmat - joista osa on lähtöisin länsimaiden toiminnasta ja suuryritysten omaa etua ajavasta politiikasta - loppuvat hetkessä, hyvä jos oman elinaikani aikana näen Afrikan mantereena nousevan kehityksessä porrasta kahta ylemmäs.

Minusta ei vain voida ajatella, ettemme pelastaisi ihmishenkiä sen takia, että se lisää väkilukua. Ennemmin on ajateltava sitä, miten niitä pitkän aikavälin ongelmia ratkotaan - ja kyllähän Suomen antamasta kehitysavusta osa todellisuudessa menee tällaisiinkin kohteisiin (esim. vaikka Nepalin koulutusohjelma http://formin.finland.fi/public/def...95409&nodeid=48024&contentlan=1&culture=fi-FI) Kehitysyhteistyö on kannatettava ja tärkeä osa kehityspolitiikkaa, mutta sen lisäksi oleellisia ovat tietysti velkojen anteeksianto-kysymys ja toisaalta esimerkiksi kauppapolitiikka, jossa voitaisiin protektionismia purkamalla edistää kehitysmaiden vientiä....

Siitä olen ihan samaa mieltä, että esimerkiksi koulutustason nousun kautta yhteiskunnalliset olot Afrikassa pitkällä aikavälillä parantuvat ja se on tietysti pitkä tie. Naisten asema on muuten aika mielenkiintoisella tavalla kytköksissä yleiseen hyvinvointiin ja vakauteen.

 

[varjo]

Siitä olen ihan samaa mieltä, että esimerkiksi koulutustason nousun kautta yhteiskunnalliset olot Afrikassa pitkällä aikavälillä parantuvat ja se on tietysti pitkä tie. Naisten asema on muuten aika mielenkiintoisella tavalla kytköksissä yleiseen hyvinvointiin ja vakauteen.

Paitsi että tuollainen oletus ei ole varsinaisesti mitään muuta kuin oletus, toki, on suuri määrä korrelaatiotason esimerkkejä osoittamaan se muttei ehdotonta kausaliteettia pysyvälle olotilalle. On vastaavasti joukko valtioita joissa ensin koulutuksen myötä on menty suuntaan X mutta sitten valta on vaihtunut ja onkin palattu takaisin kohtaan Y. Sukupolvi menee ja ollaan taas täysin lähtökuopissa. Sama pätee käytännössä kaikkiin tyypillisiin kehitysaputavoitteisiin (imeväiskuolleisuuden ja lapsikuolleisuuden lasku jn.e), eli teoriassa ne kaikki edesauttavat kokonaisvaltaista kehitystä mutta toisaalta, kaikki kehitys on pyyhkäistävissä hyvin helposti sivuun sisäisen valtakamppailun kautta. Tästä lähinnä juuri tullaan siihen mitä kysyin, voidaanko osoittaa että kehitysapuun käytetyille rahoille saadaan kestävää vastinetta, ei vain jotain sellaista joka näyttää hyvältä yhden projektin ajan kunnes sitten partasuusedät ottavat taas vallan ja tyttöjen koulut muutetaan bordeilleiksi.
Sen sijaan samalla rahalla tehty vaikkapa polttomoottorien hyötysuhteen parantamiseksi 1%:lla pysyy kerran implementoituna todennäköisesti käytössä vaikka tutkimuksen rahoitus lakkautettaisiinkin.

Kehitysapua on harrastettu vuosikymmenet, rahaa on käytetty miljardeja, mitä voidaan osoittaa viivan alle tuotoksi? Ja, olisiko sama tuotto voitu saada vaikkapa sokea kana-menetelmällä tai ilmankin kehitysapua.

 

[dana77]

Onko imeväiskuolleisuuden lasku pitkällä tähtäimellä hyvä asia, jos ja kun se on johtanut Afrikan mantereen väkiluvun räjähdysmäiseen kasvuun ja sitä kautta maanosan kurjuuden ja kärsimyksen lisääntymiseen? Minusta ei ole.

Hirveän pitkä kirjoitus, joka perustui virheelliselle käsityksellä. Imeväiskuolleisuuden lasku ei aiheuta väkiluvun räjähdysmaista kasvua vaan päinvastoin. Mitä korkeampi on imeväis/lapsikuolleisuus, sitä korkeampi on syntyvyys. Lapset nähdään Afrikassa (niinkuin muullakin samassa taloudellisesti tilanteessa olevissa maissa) vanhuuden tukena ja turvana, jos kuolleisuus on iso, niin lapsia pitää hankkia luonnollisesti paljon.

 

[varjo]

Hirveän pitkä kirjoitus, joka perustui virheelliselle käsityksellä. Imeväiskuolleisuuden lasku ei aiheuta väkiluvun räjähdysmaista kasvua vaan päinvastoin. Mitä korkeampi on imeväis/lapsikuolleisuus, sitä korkeampi on syntyvyys. Lapset nähdään Afrikassa (niinkuin muullakin samassa taloudellisesti tilanteessa olevissa maissa) vanhuuden tukena ja turvana, jos kuolleisuus on iso, niin lapsia pitää hankkia luonnollisesti paljon.

Hyvä huomio paitsi että vähän asian ohi, syntyvyydenkään lasku kun ei vielä automaattisesti tarkoita väestönkasvun pienenemistä. Imeväiskuolleisuuden lasku saa aikaan syntyvyyden laskua kun ei tosiaan tarvitse pistää uutta lasta kehiin samantien edellisen kuoltua, mutta väestönkasvuun tällä on vaikutusta vasta kun myös lastenhankinnan tarpeellisuus vähenee ts. lapsikuolleisuus yleisesti laskee.

Eihän Afrikassakaan lapsia hankita sen takia että vauvat ovat söpöjä (ts. imeväiskuolleisuuden vaikutusalue) vaan että vauvoista kasvaa vähintään nyt lapsia, parhaimmillaan aikuisia. Vähän sama kuin jos sinä haluat kännykän niin ei sinun kannaltasi ole merkittävää mikä saanto puolijohdevalmistajalla on piisiruja tehdessään, sinun tarpeesi tyydyttää vain se valmis kännykkä ja saannon parantuminen vaikuttaa lähinnä sinun kännykkäsi loppuhintaan, sen yhden kännykän sinä tahdot oli sitten saanto 1% tai 99%.

 

[MustatKortit]

Minusta ei vain voida ajatella, ettemme pelastaisi ihmishenkiä sen takia, että se lisää väkilukua...

Samaa mieltä tästä, ihan periaatteellisena asiana. Liekö syynä koulussa ja kotona saamani kristillinen kasvatus (hymiö), mutta ehdottomasti sitä mieltä, että rokotukset jne tarjottava myös Afrikan ihmisille mikäli sellaista on. He ovat ihmisiä hekin, eivät karjaa.