Pelikuri, löytyykö sitä?

[Walton]

Pisteitä tulee tällä hetkellä ihan kohtalaiseen malliin. Siltikin muutamat asiat huolestuttavat joukkueen pelissä tällä hetkellä todella suuresti. Mikä on tällä hetkellä Toivolan ote joukkueen pelikuriin, pelaavatko muutamat pelaajat enemmän oman pistesaldonsa puoleen kuin joukkueen eteen?

Viime otteluissa on ollut havaittavissa selkeästi pelikurin löystymistä. Tästä vahvoina esimerkkeinä on muun muassa AV-peli. Itse puolustusneliö toimii ihan kohtalaisesti omassa päässä, mutta sen mitä itse jääkiekon kanssa tekemisissä olleena muistan, on pelin pyöriessä omassa päässä, ensisijainen tarkoitus estää vastustajaa tekemästä maalia ja vasta selkeästi toisella sijalla oman maalimäärän lisääminen.
Nyt muutamilla pelaajilla tuntuu olevan tärkeämpää oman pistesaaliin kasvattaminen kuin oman maalin suojeleminen. Tämä tulee hyvin esiin varsinkin Haatajan ja Siklenkan kohdalla. Molemmat tuntuvat kyttäävän kokoajan ylivoimahyökkäysten paikkaa ja jopa läpiajo mahdollisuutta. erityisesti alivoimalla tämä korostuu. Nykyisellään kun varsinkin Haatajalla tuntuu olevan liian kova itseluottamus kiekon kanssa, eikä suostu syöttämään/ jakamaan kiekkoa ketjukavereilleen, johtaa tämä usein täysin epätoivoisiin tai huolimattomiin hyökkäysten päättämisiin.
Hyvänä esimerkkinä näistä on viime peleissä sattuneita tilanteita joissa Haataja kiekkoa kuskatessaan törmää usean vastustajan muuriin hyökkäyssinisellä tai peräti Saarenheimoon aloittelijamaiseen virheeseen, eli veto räikeästi maalin ohi, jolloin kiekko menee ränniä pitkin keskialueelle. Nämä tilanteet ovat toistuneet viimeisen 5 pelin aikana kymmeniä kertoja. Joka kerta näistä on ollut seurauksena se että kyseiset hyökkääjät eivät ole päässeet vaihtoon, jolloin vastustaja saa suuren hyödyn pelaajien piiputuksen vuoksi, sekä runsaita turhia ylivoimahyökkäyksiä vastustajille. Monissa paikoissa, varsinkin alivoimalla, olisi nöyremmällä pelaamisella, vältetty monet ylivoimahyökkäykset.
On ollut Lukon onni ettei viime pelien vastustajat ole Jokereita lukuun ottamatta olleet niin köykäistä sarjaa ettei virheistä olla maksettu erityisen kovaa hintaa.

Itse peräänkuulutan tällä hetkellä tilanteesta Toivolan vastuuta ja reagointia tilanteeseen. Lukolla ei joukkueena ole varaa minkäänlaiseen sooloiluun, vaan nöyrä pelaaminen joukkueen eteen on ollut ja tulee olemaankin joukkueen menestyksen avain.
Ymmärrän hyvin ettei joukkueen pelin pidäkään vielä olla kunnossa, mutta mikäli nyt pelikurista lipsutaan, on kevään tullen ja pelien koventuessa perkeleen vaikea saada sitä oikeaa vaihdetta silmään. Silloin näistä tyhmyyksistä rangaistaan taatusti.
Varsinkin Haatajan olisi syytä nyt herätä. Miehen peli on totaalisen erinäköistä kuin viime vuonna. Nyt hän hautoo kiekkoa turhaan, pelaa hyvinkin itsekkäästi, kiukuttelee kun ei saa kunnon syöttöjä yms. Onko liikaa paineita vai menikö viime kausi liian hyvin?

Lukko on sarjassa viidentenä ja Haatajalla kultainen kypärä sekä pisteitäkin ihan hyvin. Eli asiat päällisin puolin kunnossa. Mutta kun katsoo tulosten ja tehojen taakse, voi nähdä muuta, ja se muu on sitä, mihin toivon tulevan muutoksen hyvinkin pian.

 

[TwentyThree]

Waltonilla loistava pointti ja ammattilaispiireissä juuri tuota pidetään tämän hetken Haatajan suurimpana miinuksena. Aikaisemmin kirjoitin jo ykkösketjupelaamisesta puolustussuuntaa ja silloin osa oli sitä mieltä että ei haittaa koska kyseinen ketju on plussalla.
Oikeastaan HST ja nelonen ovat Lukon ketjuista ne joilta pelikuria ei löydy niin paljon kuin tarvetta olisi, puolustajista Siklenka niin kuin Walton jo mainitsikin on pelaaja joka elää hyökkäyspään tehoilla.

Heikompia joukkueita vastaan ei tuo pelikurin puute maksa pisteitä mutta kun vastassa on hyvä joukkue tai edes sellainen joukkue jolta onnistuu hyvä vastahyökkäys niin ne heikompia joukkueita vastaan hankitut plussa ei pahemmin paina.

Miten Toivola sitten saisi tuon hst:n "ruotuun"? Enemmän peliaikaa Viinanen-Sprukts-Lammassaari -ketjulle sillä tuon ketjun tekeminen on molempiin suuntiin todella hyvää, ja tehdä selväksi HST:lle että hyökkääminen ei saa tapahtua puolustamisen kustannuksella.

Siklenka on puolestaan aivan puhdas hyökkääjä, ja sen kyllä huomaa, miten sitten pelaaja joka on noin hyökkäyssuuntautunut saadaan pelaamaan nöyrää puolustuspelaamista? Toivottavasti Toivola keksii, koska miehestä olisi silti huomattava hyöty hyökkäyspäässä vaikka pelasi puolustuksen kautta ja jättäisi noin uisen käsittämättömät nousut tekemättä.

Lammassaaren nostaisin tässä pelikuri asiassa myös esiin sillä mies on oikeastaan loistava esimerkki miten pelaaja pystyy tekemään pisteitä vaikka ei pelaakaan ainostaan hyökkäyssuuntaan, todellinen malli nuorille pelaajille.

 

[Borgie]

Niin no, onko kyse sitten pelikurista vai valmentajan antamista vapauksista? Esimerkkinä Lamppu ei nähdäkseni ole vaihtoon mentyään saanut välittömiä nuhteita siitä, että yrittäisi hyökkäyspäässä sooloilla yksin. Ja toki, Lampun käsillä ja 9 maalilla maalisarakkeessa tuollainen suotakoon.

Saattaa olla että samanlaisia vapauksia/ohjeita on myös Haatajalla, tai sitten vaan mies yrittää liikaa yksin ratkaista, kun Saarenheimolla ja Topperilla on maalien suhteen vähän kuivempi jakso menossa. Silti, viime kaudella yksi saarenheimojen vahvuus oli nimenomaan kiekon nopea liikkuminen kaverilta toisella, nyt Haataja yrittää liikaa yksin ratkaista ottelut, eikä kiekko irtoa lavasta kirveelläkään. Peku taas syöttää vaikka olisi paikka vetää itse, joka taas voi johtua miehen heikosta viimeistelystä alkukaudella. Mene ja tiedä.

Oli miten oli, Haatajan olisi saatava kiekko myös paremmin liikkeelle ketjukavereilleen, se on selvää. Ässät pelissä Haataja vetäisi reippasti mailalla lankkiin huonon yv:n jälkeen vaihtoon mennessä. Turhautuminen näkyy, mutta Hade purkaa sitä väärällä tavalla omimalla kiekon itse.

Siklenka on alusta asti tykännyt nousta hyökkäyksiin mukaan, ja koska mies vanhana hyökkääjänä on ollut ihan hyvä siinä roolissa, näkisin tämän ennemmin mahdollisuutena, yhtenä uutena liikkuvana osana Lukon hyökkäyspaletissa, kuin uhkana. Minusta nykyään hyökkääjät näyttävät olevan kartalla, että Siklenka, Masto tai O'Brien nousevat hanakasti mukaan hyökkäyksiin, ja joku jää kiltisti silloin pelaamaan pakkia.

EDIT: lisätään vielä, että edellä mainitut pakit nousevat niin usein mukaan hyökkäyksiin, että en millään voi uskoa että kyse on pelikurin puutteesta.

Lisäksi pitää olla samaa mieltä edellisten kanssa HST ketjun omiin päin pelaamisesta, josta etenkin Hade ja Peku ovat turhan hyökkäysorientoituneita. Jos ei oma peli ole ihan parhaalla tasolla hyökkäyssuuntaan, pitäisi miesten puolustaa entistä hanakammin. Tässä Toivolalla tosiaan action point työlistaan.

 

[Jyty]

Tässä viime päivien vertailussa pitää kuitenkin muistaa tuo viimeinen Ässät-ottelu, jossa vastustaja oli luvalla sanoen huono. Ei se tietenkään ole mikään lupa löysälle pelaamiselle, melkeinpä päinvastoin. Tehdään vaan reilusti 15 maalia, että oppivat naapuritkin olemaan, mutta Lukko tuntuu tuntevan sääliä näissä tapauksissa.

AV-pelaaminen ei ainakaan minun silmiini ole näyttänyt mitenkään kurittomalta suorittamiselta. Neliö pysyy kohtalaisen hyvin kasassa, eikä suurempia itsensä tilanteesta ulospelaamisia ole ollut havaittavissa. Melkeinpä niin, että vastustajan rakennellessa kuvioitaan on neliö ollut liian passiivinen, ja ylivoima tulee kuntoon liian helposti. Mutta tämä onkin juuri sitä, että ei pelata itseään ulos heti alkajaisiksi.

Siklenkan pelaamisesta noin ylipäätään olen ketjun avaajan kanssa samaa mieltä. Mies pyrkii aina pelaamaan kiekkoa, vaikka puolustajan rooliin kuuluukin se, että miestäkin joutuu joskus pelkästään pelaamaan, ja kiekko on jätettävä vähemmälle. Sitä on todella paha mennä sanomaan, kuinka paljon valmennus on tähän asiaaan puuttunut, vai onko lainkaan? Jollei ole lainkaan, se on ehdottomasti valmennuksellinen virhe. Sen olen kuitenkin myös huomannut, että Siklenkan tehdessä nousujaan, niin tontti ei kuitenkaan aina jää tyhjäksi, joka taas kielii siitä asioiden sopimisesta.

Lukon hyökkäystaktiikan mukaisesti kun pelataan, niin niitä nopeita nousuja pitää saada syntymään. Jos keskustan kautta käännetään laitaan, josta nopeat Haataja, Lamppu tai kuka vaan tekee nousua kohti maalia, niin silloin ollaan nähdäkseni tilanne pelattu pääpiirteittäin oikein. Kaikki loppu on sitä pelaajien luovuuttaa, että maali saadaan syntymään. Tämä paljon puhuttu kenttätasapainokin säilyy hyökkäyksissä mielestäni ihan hyvin. Mitään jonoja ei hyökkäyssiniselle saavu, vaan rintamassa tullaan.

Ja ketjun avaajan maininta Toivolan vastuusta, niin eikös tästäkin saatu kuitenkin hyvä esimerkki Jokerit-ottelun jälkeen, kun Toivola sanoi, että 4 pelitilannemaalia meni omiin. Se on helvetisti liian paljon, ja näin kurittomasti ei voi pelata, vaikka vieraskentällä oltiinkin. Nyt viimeksi meni Hämeenlinnassa kolme omiin, joka ei varmastikaan ollut valmentajan mieleen. Omassa päässä on edelleenkin vaikeuksia pelata riittävän kurinalaisesti, mutta syy ei kuitenkaan nähdäkseni ole ollut siinä, että joillakin pelaajilla olisi liian kova kiire lähteä hyökkäämään, vaan siinä että irtokiekot jäävät siivoamatta sekä puolustajien ensimmäinen syöttö ei ole tarpeeksi laadukas. Se pitää tässä kohtaa kaikkien muistaa, että Vehanen ei ole sellainen maalivahti, joka ottaa kaikki kiekot hanskaansa, vaan sellainen, joka kyllä torjuu laukauksia vaikka kuinka paljon, mutta myös siivottavaa maalin eteen tulee. Kotikentällä taas päästetyt maalit pitää saada pysymään yhdessä, tai maksimissaan kahdessa. Itseasiassa vain kaksi kertaa tällä kaudella on omiin mennyt kotona enemmän kuin kaksi maalia varsinaisella peliajalla. Suurin syy siihen, että kotoa on vastustajat pisteitä liiaksi varastaneet, on ollut nähdäkseni liiallinen varmojen maalipaikkojen tuhlailu. Läpiajoja on esimerkiksi tuhlattu jo niin suuri määrä, että kaikki joukkueet eivät pysty koko kautena yhtä monta tilannettakaan rakentamaan.

Mitä sitten tulee Haatajan pelaamiseen, niin vastuuta on tällä kaudella tullut vähintäänkin reilusti, ja suhteellisen hyvin on mies vastuunsa kantanut. Painekin on ollut varmasti mukana tekemisessä, koska meillä on ollut se tilanne liian kauan päällä, että vain kaksi kenttää on niitä maaleja pystynyt tekemään. Hajaosumia on muillekin tullut, mutta pääasiassa siis vain kaksi ensimmäistä kenttää on pelejä ratkaissut. Jos tätä Saarenheimon kentän peliä yleensäkin ajattelee, niin Topohan tässä on ollut joku muu, kuin oma itsensä. Puhdas laukaisutilastokin tukee sitä, että miehen kohdalle on tullut eniten vetopaikkoja, mutta laukaus on ollut luvalla sanoen, korkeintaan tyydyttävä. Suoria vetoja ohi maalin on nähty aivan liiaksi, ja lisäksi vielä muuten huonoja sekä liian kauan kestäviä ratkaisuja. Tästä ketjun vastuusta tällä kaudella puhuttiin etukäteen paljon, että heille se langeaa, kun Straka lähti. Näinhän siinä on käynyt, mutta niitä maalintekopaikkoja on kuitenkin ketju pystynyt luomaan riittävästi. Saarenheimon ja Topon ratkaisut todellisessa paikassa ovat kuitenkin tehneet sen, että maaleja ketjulle on tullut liian vähän. Tästä tilanteesta en menisi syyttämään Haatajaa. Ketju kokonaisuutena on tällä hetkellä ainakin viisi, jopa hieman enemmänkin, maalia perässä siitä, mitä sarakkeessa kuuluisi nyt jo osumia olla. Ja vastuu näistä tekemättömistä osumista on enemmän kahden muun kaverin, kuin Haatajan.

 

[TwentyThree]

Niin no, onko kyse sitten pelikurista vai valmentajan antamista vapauksista? Esimerkkinä Lamppu ei nähdäkseni ole vaihtoon mentyään saanut välittömiä nuhteita siitä, että yrittäisi hyökkäyspäässä sooloilla yksin. Ja toki, Lampun käsillä ja 9 maalilla maalisarakkeessa tuollainen suotakoon.

Totta kai hyökkäyspäässä Lampulla on aivan varmsti annettu vapauksia ja totta kai miehen kuuluukin saada yrittää harhauttaa, mutta tästä ei mielestäni olekkaan kyse vaan siitä miten hanakasti tullaan kiekon alle ja siitä miten lähdetään hyökkäämään, Viinanen-Sprukts-Lammassaari pelaa todella loistavasti puolustuksen kautta tuon hyökkäyksiin lähdönkin perssilmäsyöttöjä ei anneta ennen oikeastaan lainkaan ja ketjun pelaajat ovat tarpeeksi lähellä puolustajia ja jos peli sattuu katkeamaan on pelin alla yleensä neljä miestä ja viideskin on niin lähellä että ehtii vielä puolustustehtäviin tarpeeksi nopeasti.

Vertauksena HST:n hyökkääminen joka lähtee liian hyökkäysvoittoisesti ja pelin katketessa kiekon alla on ainoastaan pakit ja korkeintaan yksi hyökkääjä ja kaksi muuta hyökkääjä ovat yleensä aivan liian kaukana jolloin vastustaja pääsee ylivoimahyökkäyksiin.

EDIT: lisätään vielä, että edellä mainitut pakit nousevat niin usein mukaan hyökkäyksiin, että en millään voi uskoa että kyse on pelikurin puutteesta.

Niin nousevat mutta kyllä sen verran pitäisi pystyä pelilukemaan että tietäisi milloin kannattaa lähteä tukemaan. Nordlund on mielestäni mennyt valovuoden eteenpäin siinä koska kannattaa lähteä tukemaan hyökkäystä ja koska ei, välillä tulee vielä huonojakin ratkaisuja mutta pääasiassa todella hyviä. Alivoimalla ei mielestäni pakkien kuulu lähteä hyökkäämään ellei selkeään ylivoima hyökkäykseen ole mahdollisuutta ja silloinkin hyökkäyksen on päätyttävä pelikatkoon.

 

[Jyty]

Alivoimalla ei mielestäni pakkien kuulu lähteä hyökkäämään ellei selkeään ylivoima hyökkäykseen ole mahdollisuutta ja silloinkin hyökkäyksen on päätyttävä pelikatkoon.

Jos näin orjallisesti tilannetta ajateltaisiin, niin alivoimalla hyökkääminen pitäisi kieltää kokonaan. Sen pelikatkon saaminen aikaiseksi ei ainakaan silloin ole mitenkään varmaa, jos siitä hyökkäyksestä vielä maalikin halutaan tehdä. ja jos puolustaja lähtee neliöstä liikkeelle hyökkäämään, niin yhden hyökkääjistä kuuluu jäädä paikkaamaan sitä ruutua.

Alivoimahyökkääminen puolustuksen kustannuksella on hyvinkin riskialtista hommaa, mutta ei Lukko tätä asiaa nyt mitenkään liiaksi tai korostaen ole mielestäni suorittanut. Kahdessa viime pelissä tulleet AV-osumat ovat olleet paremminkin vastustajan heikkoutta, kun omaa hyvyyttä. Ei alivoimapelissä ole mitään mahdollisuutta saada edes kiekkoon koskettua, jos pyöritys onnistuu hyvin. Sitten vasta, kun laukaus tulee, niin ripariin voi ja kuuluukin päästää kiinni, mutta ei oikeastaan aikaisemmin.

Jos vielä palataan sen verran tuohon pelikuriin YV-pelissä, niin Tappara-ottelussa kyllä nähtiin jatkoajalla varsinainen kardinaalimunaus siitä, miten pelikuri pettää. Ensimmäinen yv-nelikko oli tahkonut jo pitkän vaihdon, ja valmennus antaa yhä luottoa samalle porukalle tappaa se ottelu. Sitten jokainen yrittää ratkaista sitä tilannetta ihan itse, vaikka kaverillekin olisi voinut kiekkoa lainata. Lopputuloksena oli puhdas läpiajo Tapparalle, jonka Vehanen kuitenkin selvitti.

Waltonin peräämä vastuukysymys valmennuksesta osuu kyllä tässä asiassa oikeaan. Kyllä meiltä löytyy kaksi sellaista nelikkoa, että niillä pystyy pelin voittamaan helpostikin. Valmennuksen olisi pitänyt ehdottomasti vaihtaa se nelikko ensimmäisellä pelikatkolla, eikä jatkaa samalla.

 

[TwentyThree]

Jos näin orjallisesti tilannetta ajateltaisiin, niin alivoimalla hyökkääminen pitäisi kieltää kokonaan. Sen pelikatkon saaminen aikaiseksi ei ainakaan silloin ole mitenkään varmaa, jos siitä hyökkäyksestä vielä maalikin halutaan tehdä. ja jos puolustaja lähtee neliöstä liikkeelle hyökkäämään, niin yhden hyökkääjistä kuuluu jäädä paikkaamaan sitä ruutua.

Alivoimalla jos hyökätään on se pääasissa hyökkääjien hommaan. Jos pakki lähtee alivoimmalla hyökkäämään ja hyökkääjä ottaa hänen paikkansa(tämäkään ei aina toteudu) ja peli menee poikki niin melkein aina syntyy ylivoimahyökkäys vastustajalle ja jos toisena puolustajana on hyökkääjä niin ei kovinkaa hääppöiset lähtökohdat.

Alivoimalla ei mielestäni kannata lähteä hyökkäämään edes 2 vs. 2 -tilanteissa koska pelin mennessä poikki on omassa päässä 3 vs. 2, poikkeuksiakin tietenkin on mutta pääsääntöisesti näin. Poikkeuksina pidän esim. sellaisia tilanteita jossa vastusjalla on pakin paikalla hyökkääjä tai yv -kenttä on täynnä hyökkääjiä, tai jos vastustaja on heikoissa asemissa niin silloin kannattaa kokeilla, mutta nuo tilanteet pitää lukea oikein.

 

[JZZ]

Mä väittäisin että kokonaisuutena Lukon pelikuri on hyvällä mallilla. Tästä osoituksena lukuisat nousut selvästä tappioasemasta tasapeliin / voittoon (kuten eilen). Ilman pelikuria näitä ei tapahdu. Tottakai hyökkäyksessä pitää välillä "sooloilla", ja vaikka Haatajalla ei mitkään maagisimmat kädet ole, niin silti ketju pääsee maalipaikoille huomattavasti useammin kuin tilastomerkinnät osoittavat. Maalia vaan ei jostain syystä nyt saada tyhjästäkään paikasta.

Olen ihaillen katsonut tällä kaudella Lukon liikkeellelähtöä omalta alueelta. Pitkänkin oman pään pyörityksen jälkeen kiekko otetaan haltuun, oman siniviivan ylitys keskeltä, välittömästi sen jälkeen lyhyt siirto laitaan, jonka jälkeen vastustajan siniviivan ylitys hallitusti tai heittämällä kiekko päätyyn. Tämä toistuu koko ajan Lukon otteissa, ja on tällä kaudella onnistunut hienosti. Joka kerta tällä ei päästä tietenkään edes maalipaikkaan, mutta kun noita tulee jatkuvalla syötöllä, etenee peli kuin juna ja jossain vaiheessa se paikka avautuu.

Hyökkäyspäässä mielestäni Toivola on aina antanut runsaasti vapauksia, sisääntuonti toki hoidetaan sovitulla tavalla, mutta mielestäni sekään ei ole mitään Rautakorpimaista kulman kautta pelaamisen pakkoa, vaan enemmänkin pyritään siirtämään vastustajan alueella kiekkoa keskemmälle tai toiseen aaltoon. Tähän mennessä peli on tuottanut tasaisesti pisteitä, ja paremmalla viimeistelytaidolla oltaisiin saatu jonkin verrankin kolmen pisteen voittoja tasureiden sijasta.

Itse en siis ainakaan pelikuria syyttäisi, mielestäni joukkue pelaa todella hyvin yhteen.

 

[Jyty]

Alivoimalla jos hyökätään on se pääasissa hyökkääjien hommaan.

Periaatteessa näinhän se on, mutta ei tämä saa olla mikään sääntö. Kyse on siitä, että voidaan pelata myös tilanteen mukaan. Se taas tarkoittaa sitä, että pelaajien luovuudet otetaan huomioon, ja annetaan vapauksia nopeisiin vastahyökkäyksiin alivoimalla. Jokaisen sekunnin, kun pystyt kiekkoa alivoimalla pitämään, on se myös pois kaverin ylivoimasta. Mikään itsestään selvyys tai tarkoitus puolustajien hyökkääminen alivoimalla ei saa olla, eikä se Lukossa sitä olekkaan. Esimerkiksi Siklenkan nousut lähtevät pääsääntöisesti siitä liikkeelle, että kaveri hukkaa kiekon keskialueella, ja hyvän kiekonriiston turvin annetaan mennä loppuun asti, eikä tyydytä vain luovuttamaan kiekkoa pois.

Alivoimalla ei mielestäni kannata lähteä hyökkäämään edes 2 vs. 2 -tilanteissa koska pelin mennessä poikki on omassa päässä 3 vs. 2, poikkeuksiakin tietenkin on mutta pääsääntöisesti näin. Poikkeuksina pidän esim. sellaisia tilanteita jossa vastusjalla on pakin paikalla hyökkääjä tai yv -kenttä on täynnä hyökkääjiä, tai jos vastustaja on heikoissa asemissa niin silloin kannattaa kokeilla, mutta nuo tilanteet pitää lukea oikein.

Tämä on totta, eikä Lukko ole tähän mitenkään huonossa mielessä sortunutkaan. 2vs.2 tilanteessa saa yrittää haastaa puolustajaa tekemään virheitä, mutta samalla pitää muistaa se, ettei pelaa itseään ulos tilanteesta. Jos Viinanen hyvänä alivoimapelaajana yrittää ohittaa lähes seisovilla jaloilla olevaa puolustajaa laidan kautta, niin aina voidaan kysyä, onko se oikein pelikurin kannalta. Siinä kun kiekon pakki saa katkaistua, ja pystyy vielä antamaan nopean syötön pystyyn, niin 3vs.2 ylivoimahyökkäys on hyvinkin todennäköinen seuraus kiekon menetyksestä.

 

[TwentyThree]

Olen ihaillen katsonut tällä kaudella Lukon liikkeellelähtöä omalta alueelta. Pitkänkin oman pään pyörityksen jälkeen kiekko otetaan haltuun, oman siniviivan ylitys keskeltä, välittömästi sen jälkeen lyhyt siirto laitaan, jonka jälkeen vastustajan siniviivan ylitys hallitusti tai heittämällä kiekko päätyyn. Tämä toistuu koko ajan Lukon otteissa, ja on tällä kaudella onnistunut hienosti. Joka kerta tällä ei päästä tietenkään edes maalipaikkaan, mutta kun noita tulee jatkuvalla syötöllä, etenee peli kuin juna ja jossain vaiheessa se paikka avautuu.

Lukko nyt ei kuitenkaan näin pelaa, kuin ehkä Kalpaa ja Ässiä vastaan. Paine puretaan lähes poikkeuksetta pitkällä keikolla(joka on mielestäni oikea ratkaisu, jos helppoa syöttö paikkaa ei heti löydy). Lukko ei kovinkaan usein paineen alaisena hyökkäystään rakenna siten että oma sininen ylitettäisiin keskeltä vaan melkein aina laidan kautta , paineettomana totta kai keskeltä mutta se nyt on itsestään selvää.

Päädyn kautta Lukko pelaa myös todella paljon, mielestäni jopa liikaa ja välillä jopa sellaisissa tilanteissa jossa se ei olisi kannattavaa. Rautakorven aikanahan Lukon päädyn kautta pelaaminen oli todella hyvää, kun kiekko lyötiin päätyyn oli sinne vauhdilla menossa kaksi pelaajaa joista toinen yleensä ehti kiekkoon ensimmäisenä, joka tapauksessa yleensä saatiin hetkellinen ylivoima vastustajan kulmaan.

Lukon vahvuudet eivät ole pelinrakentamisessa omalta alueelta hyökkäysalueelle, vaan kiekko nopeasti vastustajan päähän ja kiekon riistoilla vastahyökkäyksiin joko keskialeelta tai vastutajan alueelta. Tuo toimii mielestäni ajoittain todella hyvin ja kun ajoitukset vielä tuosta paranevat niin tilanteita syntyy vieläkin enemmän, oikeaan suuntaan ollaan menossa.

 

[Jyty]

Päädyn kautta Lukko pelaa myös todella paljon, mielestäni jopa liikaa ja välillä jopa sellaisissa tilanteissa jossa se ei olisi kannattavaa.

Kahdessa ensimmäisessä ketjussa on senttereillä sen verran käsiä, että voidaan pelata sen maailman parhaimman pelikirjan mukaan. Vastaavasti taas kahdessa muussa ketjussa näin ei valitettavasti ole, joten joudutaan pelaamaan pystysuuntaan syvälle, että painopistettä saadaan siirtymään enemmän kohti vastustajan maalia. Miettikää tilannetta, jossa Tero Koponen ( ilman vittuilua ) rakentaa taitavilla käsillä tilannetta keskiympyrän päällä juonikkaille laitureille Luomala ja Ben-Amor. Kyllä minäkin tällaisen hypoteettisen tilanteen haluaisin nähdä, mutta kun pelaajien ominaisuudet ovat rajalliset, niin joudutaan turvautumaan muihin vaihtoehtoihin. Näin ollen kuvaamasi tilanne päädyn kautta pelaamisesta on mielestäni hyvinkin perusteltu. Tämä on pelikurillisesti hyvinkin oikea ratkaisu johtuen juurikin tuosta kanadalaisesta pelitavasta, jota nyt pyrimme soveltamaan niin paljon, kuin suinkin on mahdollista.

 

[TwentyThree]

Tuohon ei pahemmin käsiä tarvita että sentteri pysyy jakamaan kiekkoa laidoille ja mielestäni tuossa on otettu iso harppaus viime kauteen verrattuna, sillä Lukon hyökkäykset käynnistyvät hyvin ja kenttä on tasapainossa ja etäisyydet kohdallaan mutta vastustajan siniviivan tuntumassa hieman ajatus häviää, muilla paitsi Viinanen-Sprukts-Lammassaari -ketjulla, johtuuko se sitten juuri niistä käsistä.

 

[1936]

Walton tuo hyvin esiin omaankin silmään pistäneitä asioita Lukon pelistä, mutta en kyllä allekirjoita että vika olisi pelikurissa. Itseasiassa Lukon alivoimalla pelikuri on erinomainen. Kärkikarvaajat esim. Viinasen muodossa pakottavat vastustajan etenkin viivassa tekemään nopeita ja usein panikoituja ratkaisuja. Monta kertaa Lukko on päässyt alivoimalla nimenomaan ylivoimahyökkäyksiin tai yksinläpi loistavan aktiivisen karvauksensa johdosta. Sitten kun vastaan on tullut hieman taidokkaampi joukkue, niin Toivola on peluuttanut huomattavasti maltillisempaa alivoimaa. Mielestäni on vain hyvä asia, että Lukko pelaa rohkeata alivoimaa tilanteen salliessa ja pelaajat ovat hereillä myös vastahyökkäyksissä. Vastustajille vittumaista pelata ylivoimaa.

Haatajan & Saarenheimon tilanteesta olen samaa mieltä, mutta mielestäni kyse ei ole pelikurin puutteesta. Molemmat kyllä tekevät omaankin päähän kiitettävästi duunia. Veikkaisin, että Haataja on saanut käskyn kuskata kiekkoa ylös (etenkin ylivoimalla) ja todella usein kuskaaminen päättyy vihollisen siniselle. Helppoahan tämä toistuva kuvio on puolustaa pois. Hieman ihmettelen miksi Saarenheimoa ei käytetä enemmä kiekon ylöstuonnissa, koska edellytyksiä tähän kyllä löytyisi. Näin saataisiin hyvässä tapauksessa kiekko täydessä vauhdissa oleville Topolle ja Haatajallekin.

 

[Walton]

Itseasiassa Lukon alivoimalla pelikuri on erinomainen. Kärkikarvaajat esim. Viinasen muodossa pakottavat vastustajan etenkin viivassa tekemään nopeita ja usein panikoituja ratkaisuja. Monta kertaa Lukko on päässyt alivoimalla nimenomaan ylivoimahyökkäyksiin tai yksinläpi loistavan aktiivisen karvauksensa johdosta.

Tästä olen täysin samaa mieltä. Alivoima toimii omassa päässä ihan kiitettävällä prosentilla ja hyvä niin.
Tarkoitin yli-innokkaalla alivoimapelillä sitä mitä tapahtuu kun saadaan kiekko haltuun alivoimalla. Eli, kun kiekko on pyörinyt omassa päässä ja Lukko saa sen haltuunsa, olisi useimmiten fiksuin ratkaisu heittää se toiseen päätyyn ja miehet vaihtoon. Näin toimitaan myös normaalisti valmentajien filosofian mukaan. Sen sijaan, nykyisessä tilanteessa, Haataja ja kumppanit kiekon saatuaan lähtevät lähes aina rakentamaan peliä tarkoituksena maalin tekeminen toiseen päähän. Ajatus on erittäin hyvä, varsinkin kun enemmän maaleja tehnyt joukkue useimmiten voittaa.
Tämä kun nykyisellään ei toimi. Nämä pelin rakentelut päätyvät lähes poikkeuksetta 3 asiaan. Joko, vastustaja saa rakentelun katki jo ennen Lukon puolustussinistä jolloin vaaratilanne ja ylivoima jatkaa pyörimistään. Toinen vaihtoehto johon homma pysähtyy on Haatajan kiekon kuskaus, joka päätynee viimeistään itsekkääseen yritykseen mennä 3 vastustajan läpi hyökkäyssinisellä.
Kolmas vaihtoehto on se että tilanne päättyy vastustajan hyökkäysalueelle, joko torjuntaan josta vastustaja poimii aina irtokiekot tai räikeästi maalin ohi sujahtavaan vetoon josta kiekko tulee jo ränniä pitkin keskialueelle. Varsinkin Peki on näihin erikoistunut.

Yhteistä näihin tilanteissa on se että ne tuottavat lähes poikkeuksetta vastustajalle maalipaikan. Varsinkin kun Siklenka on samaan aikaan kentällä, hyökätään kolmella miehellä, jolloin vastustajat saavat aina ylivoimahyökkäyksen. Ja ikävämpänä on se etteivät miehet pääse vaihtoon kun kiekko menetetään vastustajalle, jolloin tästä seuraa entistä pahempia tilanteita omaan päähän.
Alivoimahyökkääminen saisi kyllä puoltoni, mikäli tilanteet osattaisiin käyttää tehokkaasti. Nyt homma näyttää lähinnä hyvinkin ylimieliseltä pelaamiselta.
Tämä sama ongelma ei ole vain alivoimalla vaan myöskin tasakentällisin pelattaessa, kun vastustaja pääsee pyörimään Lukon puolustusalueelle.

Monissa paikoissa nöyremmin pelaaminen olisi paljon parempi vaihtoehto, eikä vain itsekäs maalientekeminen saisi olla pääasia. Kenenkään on turha sanoa ettei vastustaja niistä viime peleissä rankaissut. Ei olekaan kun vastukset ovat viime aikoina olleet sen verran köykäistä kaliberia, mutta vastus kovenee kokoajan ja panokset kasvavat kierros kierrokselta.
Toivolan joukkueella on taatusti pelitaktiikka ja se ei todellakaan ole sellainen että oman maalin varjelun kustannuksella yritetään tehdä toiseen päähän maaleja. Nykypäivänä siihen ei olisi yhdelläkään joukkueella varaa. Kuten aina on sanottu, satunnaisia otteluita voit voittaa hyökkäämällä, mestaruudet voitetaan kuitenkin puolustamalla.
Jos joukkueen pelitaktiikasta luistetaan itsekkäällä hyökkäämisellä, mitä se sitten on jos pelikurin pettämistä. Tähän mielestäni Toivolalta vaaditaan nyt toimia. Vielä kun kevääseen on matkaa, on asiaan aikaa puuttua.

 

[Jyty]

Alivoimahyökkääminen saisi kyllä puoltoni, mikäli tilanteet osattaisiin käyttää tehokkaasti. Nyt homma näyttää lähinnä hyvinkin ylimieliseltä pelaamiselta.
Tämä sama ongelma ei ole vain alivoimalla vaan myöskin tasakentällisin pelattaessa, kun vastustaja pääsee pyörimään Lukon puolustusalueelle.

Tämä on tavallaan sitä Jursinovin kiekkoa parhaimmillaan. Ketjulla on se 35 sekunttia aikaa pelata vaihtonsa, ja sitten tullaan pois, vaikka millainen tilanne olisi kyseessä. Kurinalaisuus on kyllä huipussaan, mutta luovuudelle ei jätetä niinkään tilaa.

Kyllä itse olen tavallaan samaa mieltä kanssasi siitä, että vaikka kuinka hyvän hyökkäyksen saat rakennettua, niin puolustusvastuuta sillä ei pääse pakoon. Vaihdot pitää pyrkiä pitämään niin lyhyinä, että jaksetaan tulla myös alas, jos kiekon menetys tulee. Vastuu tästä toimivuudesta on luonnollisesti valmennuksen, ja asia pitää olla kaikkien päässä kristallin kirkkaana. Jos peli pyörii omassa päässä noin puoli minuuttia, niin kiekon riiston jälkeen ei välttämättä kannata lähteä enää hyökkäämään yltiöpäisesti, vaan hallittu nosto eteenpäin, ja levännyttä verta kentälle tilalle. Silloin on myös aina tuoreita jalkoja puolustamaan omaa maalia, joka on hyvin tärkeä asia. Sillä pidetään maalit omiin pitkässä juoksussa pieninä.

Asiassa on kuitenkin se toinen puoli, että kun kiekko on itsellä enemmän kuin vastustajalla, niin pelin hallinta on myös itsellä. Liian helpolla ei missään nimessä saa kiekosta luopua, vaan tilanteessa kuin tilanteessa pitää pyrkiä olemaan herrana paikalla. Näissä turvallisissa nostoissa on siis se vaara, että ei oteta hyökkäyksestä sitä vastuuta, mitä siitä kentällä pitää pyrkiä ottamaan.

Kun taktiikkana on nopeat suunnanmuutokset, ja kiekon riistot sekä myös nopeat hyökkäyksiin lähdöt omasta päästä, niin se tavallaan edellyttää myös nopeaa menoa toiseen päähän, kun vaan kiekkoa omille saadaan. Ja silloin kun pidempi vaihto on jo alla, niin kaikkien ei enää kannata mennä hyökkäyksiin mukaan, vaan osa jää alemmaksi varmistamaan mahdollista kiekon menetystä. Monta kertaa tässä tulee tehtyä se virhe, kun kaikki kolme hyökkääjää pelaavat itsensä liian syvälle pidemmän vaihdon päätteksi. Kyllä näitä tilanteita kentällä on näkynyt liiankin kanssa, kun hyökkääjä heiluttaa mailaansa vaihdon merkiksi ollessaan aivan puhki, ja ikävä kyllä, vasta palaamassa hyökkäyksestä.

 

[Korinekki]

Asiat, josta tässä ketjussa on puhuttu. Pelikuri (asenne, tahtotaso, nöyryys), nopeat avaukset/suunnanmuutokset ja aktiivinen ote hyökkäyspäässä.
Tänään KalPaa vastaan kulminoituu mielestäni hienosti se tosiasia, mikä on jo useammassa viime pelissä ollut näkyvissä (pois lukien ehkä IFK-matsi).

 

[Korinekki]

Lukon Isojen Poikien kovuus on tällä kaudella ollut suunsoitto tms. hölmöjä kymppejä plus yksi järjetön päällekarkaus. Pelikurin puutteesta tällaiset naurettavuudet johtuvat. Ben-Amorkin toistamiseen kympit täyteen - ja millä tavalla?

 

[Eino_Mies]

Pelikuri, pelitapa, pelikirja.. Mitä näitä nyt onkaan. Lukolla on koko paketti niin pahasti levällään kuin olla voi. Valoa tunnelin päässä pilkahtelee liian harvoin. Marraskuun alun jälkeen kokonaiskuva porukan tekemisissä on ollut lohduton. Vaikea kuvitella tapahtuvan mitää radikaalia muutosta, jonka kautta keväällä kettupaidat taistelisivat säälejä pidemmälle. Jopa sääleihin pääsy on tällä menolla uhattuna.

 

[Roku]

Lukon Isojen Poikien kovuus on tällä kaudella ollut suunsoitto tms. hölmöjä kymppejä plus yksi järjetön päällekarkaus. Pelikurin puutteesta tällaiset naurettavuudet johtuvat. Ben-Amorkin toistamiseen kympit täyteen - ja millä tavalla?

Nimenomaan juuri tätä minäkin ihmettelen. Toivolaa on kyllä kovasti mainostettu "kovan pelin ystävänä" ja "kuittivihkon käyttäjänä" mutta eipä sitä ole tällä kaudella nähty eikä oikeastaan viime kaudellakaan. Tappelisivat edes perkele jos tappio niin paljon vituttaa ettei kuula kestä, tommoset suunsoitosta tulevat kympit eivät ainakaan kovan pelaajan merkkejä ole.

 

[Korinekki]

Viime vuonnakin jäähyjä tuli niin helvetisti, että olisi kannattanut pelata täysin sikaa. Jäähyt ei ainakaan olisi lisääntyneet. Tällä kaudella sama trendi jatkuu. Varotaan suorastaan taklauksia jäähyjen pelossa, mutta silti istutaan koko ajan boksissa. Miksei pelata omilla vahvuuksilla?

 

[Roku]

Tämän päivän lehdessä Mika Toivola vierittää eilisistä Siklenkan ja Ben-Amorin kympeistä syytä myös päätuomari Tero Toivolan kapeille harteille, ja väittää T. Toivolan oikein kyttäämällä kyttäävän näitä tilanteista joista käytöskymppejä voisi jaella.

No, onhan Tero Toivola ollutkin tuomarina näissä kahdessa viimeisimmässä pelissä joissa Lukkolaisille on isoja rangaistuksia jaettu eli peleissä Kärppiä ja SaiPaa vastaan, molemmissa peleissä mm. Siklenka ja Ben-Amor ovat poistuneet päädystä ennen täyttä aikaa. Mutta siitä huolimatta pidän Mikan puheita aika lapsellisina.

Varmaan esimerkiksi Eepiä vituttaa tulossa oleva tappio yhtä paljon kuin näitä suunsoittajiakin. Kovin harvoin Eepi silti kymppejä keräilee, toisin kuin nämä ns. kovan pelin erikoismiehet.

 

[Olkku]

Tämän päivän lehdessä Mika Toivola vierittää eilisistä Siklenkan ja Ben-Amorin kympeistä syytä myös päätuomari Tero Toivolan kapeille harteille, ja väittää T. Toivolan oikein kyttäämällä kyttäävän näitä tilanteista joista käytöskymppejä voisi jaella.

No, onhan Tero Toivola ollutkin tuomarina näissä kahdessa viimeisimmässä pelissä joissa Lukkolaisille on isoja rangaistuksia jaettu eli peleissä Kärppiä ja SaiPaa vastaan, molemmissa peleissä mm. Siklenka ja Ben-Amor ovat poistuneet päädystä ennen täyttä aikaa. Mutta siitä huolimatta pidän Mikan puheita aika lapsellisina.

Varmaan esimerkiksi Eepiä vituttaa tulossa oleva tappio yhtä paljon kuin näitä suunsoittajiakin. Kovin harvoin Eepi silti kymppejä keräilee, toisin kuin nämä ns. kovan pelin erikoismiehet.

Kuulostaa niin Toivolalta (se valmentaja), että. Mua on alkanut viimeaikoina risomaan juurikin tuo tuomareiden syyttely. Olen virtuaalisesti seisonut Mikan takana sitkeästi, mutta nyt kyllä usko horjuu ja nimen omaan tämän seli,seli-linjan vuoksi.

Uskon kyllä, että Siklenkaa ja Ben-Amoria vituttaa tulossa oleva tappio, mutta kuten Roku tuossa sanoo, varmasti se vituttaa Eepiäkin. Luulempa että Eepiä paljon enemmän, kun yllämainittua kaksikkoa. Eepi, kuten me vuosikymmeniä tuota taaperrusta seuranneet olemme kiinni tuossa seurassa, emmekä tunnesiteitä siitä irti saa, vaikka kuinka kiskoisimme.

Nämä tullista tulleet ovat Rauman Lukko Oy:ä töissä. Silti en heidänkään vitutuksensa tasoa tahdo vähätellä, kunhan vertailen. Kyllähän sen turpansa voi siellä kentällä pitää kiinnikkin tappion häämöttäessä, käyttäisivät sen energiansa oikeisiin asioihin ottelun aikana.

 

[Jyty]

Myös Lukon Mike Siklenkalle ja Semir Ben-Amorille helponlaisesti annetut käytösrangaistukset saivat Lukon valmentajan Mika Toivolan ihmettelemään tuomarilinjaa.

Jos tämä kirjoitus tuolta otteluraportista pitää paikkansa, niin voisi olettaa niiden kymppien tulleen hieman kyseenalaisesti. Siklenkahan sen kympin sai ensin, ja Ben-Amor sitten vajaat pari minuuttia myöhemmin.

Siklenkan kymppiä edelsi kaksi Lukolle vihellettyä jäähyä lyhyellä välillä, joten voisi hyvinkin olettaa, että näistä jäähyistä on Siklenka tuomarille mutissut, ja siitä sitten joutunut lähtemään ulos pelistä. Ben-Amor lienee mussuttanut samasta asiasta samoin seurauksin.

Itse en myöskään hyväksy tämän tyyppisiä jäähyjä aina niissä peleissä, joissa ollaan saamassa selkään. Silloin esiin nousee juuri valmennuksen rooli, jossa heidän täytyy olla hereillä, ja muistuttaa pelaajia siitä, että annetaan tuomarin olla rauhassa, vaikka tuomiot eivät aivan oikein menisikään.

Pelaajien muutenkin ammatti-ihmisinä pitäisi se tietää, että vääriäkin tuomioita tulee omaa joukkuetta kohtaan, mutta ne pitää kestää ilman parkumista, vaikka ne varmasti vituttavatkin. Jos sille linjalle lähtee, että aina pitää tuomarille kommentoida, kun oma mies boksiin joutuu, niin sillä parkumisella oikein kerjää niitä jäähyjä omalle porukalle. Ja sen lisäksi siitä tulee sellainen oravanpyörä, että asiasta pitää aina mussuttaa, vaikkei niin asiaakaan olisi. Ben-Amorin kohdalla tuo mussutus tuskin johtuu edes siitä, että väsymys painaisi liikaa, kun sitä peliaikaa ei niin paljotta kuitenkaan tule.