On se kyllä kumma miten näitä joitakin joukkueita vastaan vain rallatellaan menemään ilman sen suurempia huolia. Jotenkin taas kerran oli niin suuri tarve puolustaa ehdoin tahdoin eteenpäin ja jopa tolppaträppi oli tuotu takaisin, mikä suorastaan loisti poissaolollaan Omskia ja Lokomotivia vastaan. Ei sillä että keskialueen ohjauspeli olisi muutenkaan ollut tiivistä. Kaikenlisäksi taisi Björninen suorittaa kauden ensimmäiset kiekonmenetykset siniviivalla. En usko että kahdella eri pelikirjalla pelaaminen on se viisasten kivi nyt tai tulevaisuudessa.
Pelistä sen verran, että riippuen katsojasta on joko kylmäävää tai huikeata katsoa kun pakit ottavat hirveitä riskejä ajaessaan mielummin vastaan kuin varmistaakseen oman miehensä. Näitä nähtiin toki jo esim. Lokomotivia vastaan, jopa keskialueella paremmin (onnekkaimmin) tuloksin. Omassa päässä, periaatteessa ymmärrän sen kauniin Rinus Michelsmäisen ajatuksen pelipaikattomuudesta, ollaan aktiivisia, nopeita ja heti isku valmiina rintamana ylöspäin jeejee. Mutta eiköhän joku Lindbohm sovellu paremmin maalin eteen kuin laiturin tontille. Arvostan Laten pyrkimystä kiekkokontrolliin sarjassa, jossa peli muistuttaa paikoitellen 90-luvun änäriä, mutta pikkuhiljaa voisivat nämä romanttisimmat visiot kuolla pois ja pitää ne oikeasti merkittävät asiat.
Kokoonpanosta ja muutoksista. Grant pani muutaman näppärän avauksen ja taklasi selkään, siinä se. Friman on ihan yhtä epäaktiivinen avauspelaamisessa, eikä edes huonompi. Laittaa plekseihin, jos Kivistö ei ole turvana tai Joensuu alhaalla hakemassa. O'Neill oli mielestäni oma itsensä kiekon kanssa keskellä, mutta hölmöili tasoitusmaalissa, kun meni turhaan maalin taakse. Ykköspari oli kneppailemassa, Sklenicka ja Leskinen mielestäni omia itsejään, eli lavat löytyivät hyvin. Schroeder sai onneksi maalin, mutta tuntui, että aiemmin aktiivinen nallipyssy Turunen katosi hieman kuvasta. Toki vain yhden pelin otanta.