Tässä vaiheessa aina herään ja todellisuus ui luokseni. Ketään en lähde moittimaan pelaajista - kehuja vain, mutta ensin muutama sana pelistä:
Sai IFK:n valmentajaväki oivan oppitunnin siitä, mitä on joukkuepeli. Kärpät hyökkää joukkueena ja kaveri tietää lähes aina missä toinen on. Vastustaja (lue me) ei tee muuta kuin kuskaa yksin kiekkoa ylös. Ei se mitään air-hockey:ta ole - reikäjuustomaan peliä pikemmin. No reiätkin on ilmaa. Sitten maalille menossa oli aivan hirveä ero. Kärpät teki maskeja, minkä ehti. Ja ne laukaukset. Yhdessä vaiheessä sama Kärppäpakki katsoi kolme kertaa peräkkäin rauhassa minne vetää ja veti rannarilla matalan suoraan maalille ja eikun syndien alaosasta pomppu. Veskarille mahdoton ottaa, kun äijiä ympärillä vaikka kuinka paljon. No ei ne aina tehnyt maalia, mutta tilanteita oli. Ja vastapäädyssä suoraan kärkikarvaajan jalkoihin. Näin koko eka erä. Kakkosessa Kärpät pelasi varovammin (etäisyys vaihtoaitioon) ja veti henkeä. Kolmannessa tultiin taas. Ja kyllä Kärpät saa syyttää itseään ettei voittanut normaaliajalla. Leikittelivät vähän, mutta heillä on varaa. Kehut pelaajille. Kärpät: Koko Donskoin ketju, samoin Maxwellin, itse asiassa koko joukkue = tulevat mestarit! IFK: Husso, Grillfors, Zaborsky (joskin liikaa suoraan ylös ja laitaan, kuten moni muu), pienellä varauksella Luttinen ja Elkins sekä Nykopp. Tuurilla tasoihin ja valkuilta oudot rankkarivalinnat. Mutta minkäs teet, kun käsiä puuttuu sekä alhaalla että ylhäällä. Kyllä tämä oli meiltä aivan yläkanttiin suoritus.