Pelaajien palkat

[Forever#88]

Hyhhyh mitä liksaa Lyytinen, Dyk, Palola ja Halonen ovat nostaneet.

Dyk? Hän on ainoa, jonka kohdalla verotieto kertoo totuuden, kun ulkomaalaiset ei (käsittääkseni) voi Suomessa rahastoida osaakaan palkastaan. En osaa pitää 150.000 e vuosipalkkaa kovana hintana kärkiketjun laitahyökkääjälle.

 

[Hegu]

Dyk? Hän on ainoa, jonka kohdalla verotieto kertoo totuuden, kun ulkomaalaiset ei (käsittääkseni) voi Suomessa rahastoida osaakaan palkastaan. En osaa pitää 150.000 e vuosipalkkaa kovana hintana kärkiketjun laitahyökkääjälle.

Dyk ja kärkiketju mainittu samassa lauseessa *naurua*.... mutta kyllä tuo Halosen palkka puistattaa kaikista eniten....

 

[CreaseMonkey]

Dyk? Hän on ainoa, jonka kohdalla verotieto kertoo totuuden, kun ulkomaalaiset ei (käsittääkseni) voi Suomessa rahastoida osaakaan palkastaan.

Ulkomaalaiset voivat rahastoida siinä missä Suomen kansalaisetkin.

 

[Jan_Peter]

Eikö rahastointi ole sellainen toimi jossa nostat fyrkat sitten uran päätteeksi? Jos näin on niin en suoraan päättelisi, että kaikki rahastoi maksimimäärän.

 

[BOL]

Eikö rahastointi ole sellainen toimi jossa nostat fyrkat sitten uran päätteeksi? Jos näin on niin en suoraan päättelisi, että kaikki rahastoi maksimimäärän.

Eivät todellakaan rahastoi. Pitkän uran aikana voi saada kivan potin ja vähän turvaa, mutta ei todellakaan puhuta edes mistään kymmenistätuhansista per verovuosi, per pelaaja. 2000€/kk, joka on oikeasti paljon laittaa joka kuukausi sukan varteen, kerryttää rahastoon 24000€/v. Siitä vähän perspektiiviä näihin ”se on voinut rahastoida vaik satadonaa”-puheisiin. Enkä viittaa lainaukseen :).

Ulkkareiden kalustetuista asunnoista kantakaupungissa (ja autoedusta) tulee myös aika kivasti ansiotuloriville tuloa. Tämä kannattaa aina huomioida myös. Hyvät asunnot ovat aina myös markkinointia, joten niitä en jaksa ihmetellä.

Kaikki ovat varmasti tehneet paljon duunia ja parhaansa, joten eipä mua nämä palkka-asiat kauheasti kiinnosta, kun yleinen palkkamaltti on kohtuullisessa kuosissa. Joku tienaa aina liikaa ja joku toinen liian vähän.

 

[Forever#88]

Ulkomaalaiset voivat rahastoida siinä missä Suomen kansalaisetkin.

OK, hyvä tietää! Näin ollen verotilastot jättää myös ulkkari-pelaajien osalta jokseenkin täysin pimentoon palkkatason (heidän osalta asuntoedun verotusarvon lisääminen kokonaistuloon vielä entisestään hämärtää asiaa, kuten BOL tossa just hyvin avasi). Tai ehkäpä palkkahaitarin alaosan pelaajien osalta uskaltaa arvata, että rahastointia ei suuremmin ole tehty: Kun on pienehköt tulot, sen kaiken tarvii arkielämän pyörittämiseen. Jos tienaa vaikka 40.000 e, siitä tuskin riittää mitään rahastoon laitettavaksi (varmaan pelaajistakin moni maksaa asuntolainaa jne).

 

[CreaseMonkey]

Siitä vähän perspektiiviä näihin ”se on voinut rahastoida vaik satadonaa”-puheisiin.

Palkan määrä se varmaan pitkälti riippuu miten tuloa voi jaksottaa. Pienemmillä palkoilla se on totta kai vaikeampaa.

Jos ajatellaan vaikka pelaajaa, joka palkka 150k kaudessa, niin hyvinän tuo voinut laittaa 50 pinnaa rahastoon, varsinkin jos taustalla on justjust suoritettu peruskoulu ja uran jälkeen ei ole välttämättä "kovaliksasta" duunia tiedossa. Suomessa kuitenkin naiset käyvät laajati työssä ja osallistuvat mahdollisen perheen menoihin. Esimerkin noin kuuden tonnin kuukausiliksasta maksaa kuitenkin aika paljon vähemmän veroa kuin noin 12 tonnin palkasta. Tämä tietysti korostuu mitä suurempiin summiin mennään.

Se kompensoiko lyhyemmät asuntolaina-ajat (korot ja muut kuöut) sekä mahdollinen sijoitustoiminta riittävästi verotuksen progressiota on toinen juttu. Riskittömämpää rahastointi ainakin on, vaikka tulevasta verotuksesta ei tiedå.

 

[BOL]

Palkan määrä se varmaan pitkälti riippuu miten tuloa voi jaksottaa. Pienemmillä palkoilla se on totta kai vaikeampaa.

Jos ajatellaan vaikka pelaajaa, joka palkka 150k kaudessa, niin hyvinän tuo voinut laittaa 50 pinnaa rahastoon, varsinkin jos taustalla on justjust suoritettu peruskoulu ja uran jälkeen ei ole välttämättä "kovaliksasta" duunia tiedossa. Suomessa kuitenkin naiset käyvät laajati työssä ja osallistuvat mahdollisen perheen menoihin. Esimerkin noin kuuden tonnin kuukausiliksasta maksaa kuitenkin aika paljon vähemmän veroa kuin noin 12 tonnin palkasta. Tämä tietysti korostuu mitä suurempiin summiin mennään.

Se kompensoiko lyhyemmät asuntolaina-ajat (korot ja muut kuöut) sekä mahdollinen sijoitustoiminta riittävästi verotuksen progressiota on toinen juttu. Riskittömämpää rahastointi ainakin on, vaikka tulevasta verotuksesta ei tiedå.

Totta kai voisi laittaa. Mut ei ne laita. Rahastointi ei myöskään ole riskitöntä, vaan kaikessa sijoittamisessa on riskinsä. Jääkiekkoilijoiden vaimot eivät perheenlisäyksen jälkeen yleisesti ottaen pitele turhan suurta kiirettä töihin paluun suhteen. Enkä ihmettele. Jos mahdollista olla kotona, niin sehän on vain hyvä. Plus, että onhan jääkiekkoilijat keskimääräistä enemmän pois kotoa iltaisin ja viikonloppuisin, jolloin arki jää paljon vaimon vastuulle. Toki miehet auttaa nykyisin enemmän kuin ennen, mutta vaikea se on jostain Kisapuistosta käsin jeesailla. Ennen lapsia tilanne toki toinen. Ja aika moni pelaaja haluaa käyttää rahaa ja ostaa kalliita merkkivaatteita, jne.

 

[SaatananJäätävä]

Jääkiekkoilijoiden vaimot eivät perheenlisäyksen jälkeen yleisesti ottaen pitele turhan suurta kiirettä töihin paluun suhteen. Enkä ihmettele. Jos mahdollista olla kotona, niin sehän on vain hyvä.

Jännä, ettei jääkiekkoilijat juurikaan pitele täysmittaisia vanhempainvapaita. Täysin hypoteettinen tilanne: Kelatkaa vaikka kun Lehterä olis ilmoittanut olevansa puolisen vuotta skidin kanssa kotona kauden alkaessa :)

 

[Jääkaappi]

Eivät todellakaan rahastoi. Pitkän uran aikana voi saada kivan potin ja vähän turvaa, mutta ei todellakaan puhuta edes mistään kymmenistätuhansista per verovuosi, per pelaaja. 2000€/kk, joka on oikeasti paljon laittaa joka kuukausi sukan varteen, kerryttää rahastoon 24000€/v. Siitä vähän perspektiiviä näihin ”se on voinut rahastoida vaik satadonaa”-puheisiin. Enkä viittaa lainaukseen :).

Hämeen Sanomissa oli tästä aiheesta juuri juttua, ohessa pari poimintaa.

Kommentit Janne Hauhtosen sanomia:

- Viime vuosia kun katsoo, niin suomalaispelaajista noin 2/3 on hyödyntänyt rahastointimahdollisuutta.

Hauhtonen sanoo, että keskimäärin pelaajat rahastoivat palkastaan noin 30 prosenttia. Erot ovat kuitenkin isoja riippuen pelaajan henkilökohtaisesta tilanteesta ja uravaiheestakin.

– Kokeneilla ja isompipalkkaisilla pelaajilla rahastoitava osuus saattaa olla lähempänä lain sallimaa maksimimäärää, kun taas uransa alkuvaiheessa olevilla nuorilla pelaajilla se on usein pienempi.

-----

Vaihtelua toki on, mutta ehkä tästä saa vähän osviittaa siitä, että millaisia summia missäkin vaiheessa uraa olevat pelaajat saattaisivat mahdollisesti rahastoida.

 

[BOL]

Hämeen Sanomissa oli tästä aiheesta juuri juttua, ohessa pari poimintaa.

Kommentit Janne Hauhtosen sanomia:

- Viime vuosia kun katsoo, niin suomalaispelaajista noin 2/3 on hyödyntänyt rahastointimahdollisuutta.

Hauhtonen sanoo, että keskimäärin pelaajat rahastoivat palkastaan noin 30 prosenttia. Erot ovat kuitenkin isoja riippuen pelaajan henkilökohtaisesta tilanteesta ja uravaiheestakin.

– Kokeneilla ja isompipalkkaisilla pelaajilla rahastoitava osuus saattaa olla lähempänä lain sallimaa maksimimäärää, kun taas uransa alkuvaiheessa olevilla nuorilla pelaajilla se on usein pienempi.

-----

Vaihtelua toki on, mutta ehkä tästä saa vähän osviittaa siitä, että millaisia summia missäkin vaiheessa uraa olevat pelaajat saattaisivat mahdollisesti rahastoida.

Keskimäärin 30% tuloistaan on kyllä todella paljon, pelaajien määrä (2/3) sen sijaan oli mullakin kutakuinkin tiedossa. Tosin ymmärtääkseni luku pitää sisällään kaikki entisetkin Liiga-pelaajat, ei nykyiset.

Olisi mielenkiintoista tietää, eroavatko keskiarvo ja mediaani kovastikin toisistaan? Liigaan ulkomailta paluun tekevät pelaajat ovat kuitenkin hyvin erilaisessa tilanteessa kuin perus liigajyrä. Ovat tienanneet jo ulkomailla paljon ja palatessaan ovat usein joukkueidensa TOP5-kalleimpia pelaajia. Palkkakuninkaatkin taitavat vaihtua nykyisin tasaisesti, koska ulkomaat kutsuu niitä pelaajia helpommin, jotka olisivat seuraavalla kaudella Liigan parhaiten palkattuja pelaajia. Näin se on tupannut menemään viime vuosina, koska muissa isoissa sarjoissa maksetaan vain enemmän.

Se on myös hyvä pitää mielessä, että kun Obsidosta joku kommentoi asioita, hän tietysti markkinoi omia tuotteitaan ja palveluitaan. Heidän tehtävänään on saada uusia asiakkaita ja pitää vanhatkin ja mielikuvilla on merkitystä, koska se laskee kynnystä sijoittaa enemmän. Ja jokainen rahastoon sijoitettu euro on myös tuloa heille. En siis väitä esim. Hauhtosen valehtelevan, mutta sanomisilla on merkitystä. Jos määrällisesti eniten asiakkaita on jo isopalkkaisissa pelaajissa, joilla rahaa on sukanvarressa ja heidän sijoituksensa on euromääräisesti suuria, se ei kerro paljonko perus 80k€ liigajyrä rahastoon sijoittaa. Liigassa on kuitenkin kategorisesti kolmenlaisia pelaajia: huippupalkkaa tienaavia, keskipalkkaa tienaavia ja pientä palkkaa tienaavia. Ääripäät voivat vääristää ihmisten käsityksiä liikaa, jolloin helposti voi syntyä mielikuva, että valtaosa pelaajista laittaa kymmeniätuhansia per kausi. Ja näin ei mun tietojeni mukaan kuitenkaan ole.

Mielenkiintoinen aihe. Hyvä, että sijoittavat, mutta itse toivoisin, että myös opiskelisivat uran aikana. Se on kuitenkin isossa kuvassa parempi sijoitus.

 

[Zeta03]

Ulkomaalaiset voivat rahastoida siinä missä Suomen kansalaisetkin.

Jossain oli aiemmin juttua, että ulkomaalaisten rahastointi on erittäin harvinainen juttu. Yleensä kun pelaavat Liigassa vain vuoden tai kaksi ja sen jälkeen katoavat maailmalle niin ottavat kaiken rahan kerralla mukaansa.

 

[Forever#88]

Dyk ja kärkiketju mainittu samassa lauseessa *naurua*.... mutta kyllä tuo Halosen palkka puistattaa kaikista eniten....

Taidamme puhua kahdesta eri asiasta. Sinä siitä, oliko pelaaja jälkikäteen arvioituna palkkansa arvoinen. Minä siitä, mikä on asianmukainen palkkataso tietyn roolin pelaajalle. Verotiedot eivät tietenkään vastaa kumpaankin kysymykseen, mutta lämpimikseen täällä voi jutella kummastakin aiheesta, jos tykkää.

 

[Wiltord]

Eivät todellakaan rahastoi. Pitkän uran aikana voi saada kivan potin ja vähän turvaa, mutta ei todellakaan puhuta edes mistään kymmenistätuhansista per verovuosi, per pelaaja. 2000€/kk, joka on oikeasti paljon laittaa joka kuukausi sukan varteen, kerryttää rahastoon 24000€/v. Siitä vähän perspektiiviä näihin ”se on voinut rahastoida vaik satadonaa”-puheisiin. Enkä viittaa lainaukseen :).

Hauhtonen kommentoi, että suomalaiset rahastoivat keskimäärin 30% palkastaan ja kaksi kolmasosaa käyttää tätä mahdollisuutta. Sinulla voi toki olla paremmat tiedot asiasta, sitä en kiistä. Hauhtonen voi myös markkinointitarkoituksin valehdella asiasta räikeästi. Ramstedt kuitenkin esimerkkinä rahastoi aika lailla maksimit IFK:ssa pelatessaan ja kertoi siitä ihan itsekin, sanoi myös, että tietää kokeneita pelaajia jotka rahastoivat suuren osan palkastaan. Voi hyvin olla, että ajat ovat muuttuneet Ramstedtin ajoista ja nykyään tuo kaksi tonnia tuntuu suurelta summalta rahastoida.

Siksi pelaajien palkkavertailu on hankalaa kun ei voi tietää. Mutta kokonaisuudessaan palkat ovat pienentyneet ja itse en ainakaan tarkoittanut, että kaikki rahastoivat maksimimäärän. Mutta näitäkin on ollut. Kärpistä tiedän pelaajan, joka rahastoi viime vuonna tuloistaan n. 40%. Rahastoimalla pystyy rankasti pudottamaan veroprosenttia, joten hyöty todella suuri isopalkkaisella alalla.

 

[Hegu]

Taidamme puhua kahdesta eri asiasta. Sinä siitä, oliko pelaaja jälkikäteen arvioituna palkkansa arvoinen. Minä siitä, mikä on asianmukainen palkkataso tietyn roolin pelaajalle. Verotiedot eivät tietenkään vastaa kumpaankin kysymykseen, mutta lämpimikseen täällä voi jutella kummastakin aiheesta, jos tykkää.

Juu sorry.... niin puhutaan. Ymmärsin, että pidit Dykiä kärkiketjun jätkänä, mutta kun lukee uudelleen niin kertaus on opintojen äiti ja ethän sinä sitä siinä meinannut

 

[Snakster]

Keskimäärin rahastoidun summanhan voi myös laskea joko niin, että lasketaan keskimääräinen osuus kaikkien pelaajien palkkasummasta tai niin, että lasketaan keskiarvo kunkin rahastointia hyödyntäneen pelaajaan rahastoidusta summasta. Jos esimerkiksi on kolme pelaajaa, joista yksi tienee 200 k ja rahastoi siitä 100 k (50%) ja sitten on toinen pelaaja, joka tienaa 100 k ja rahastoi siitä 20 k (20 %) ja sitten on yksi pelaaja, joka tienaa 60 k ja rahastoi siitä 6 k (10 %). Keskimäärin nämä kolme pelaaja ovat rahastoineet 26,67 % palkastaan, mutta koko heidän tienaamastaan palkkasummasta on rahastoitu 35 %.

Varmasti tässä on tuota ensimmäistä vaihtoehtoa tarkoitettu, mutta kiinnostaisi silti tietää varmuudella, miten tuo mainittu 30 % on laskettu.

 

[CreaseMonkey]

Liigaan ulkomailta paluun tekevät pelaajat ovat kuitenkin hyvin erilaisessa tilanteessa kuin perus liigajyrä.

Rahastoimalla pystyy rankasti pudottamaan veroprosenttia, joten hyöty todella suuri isopalkkaisella alalla.

Jos en asiaa aivan väärin pyörittele päässäni ja ole virheellisessä käsityksestä verosubstanssista ja -käytännöstä, niin kalenterivuodesta alkuvuoden ulkomailla pelanneen ja palkkaa saaneen pelaajan kannattaa rahastoida palkastaan mahdollisimman suuri osa, vaikka ulkomaantuloa ei verotettaisikaan Suomessa.

Tämä sen vuoksi, että ulkomaantulo luetaan, ainakin usein, siihen tuloon, jonka perusteella ennakonpidätysprosentti määrätään. Ymmärtääkseni, jos tuloa taas rahastoidaan, niin rahastoitu osuus vaikuttaa ennakonpidätykseen vasta kun rahastoidyt varat tuloutetaan.

 

[BOL]

@Wiltord , mullahan ei mitään varmaa tietoa ole mistään, koska en ole töissä Obsidolla ja jos olisin, en voisi näistä asioista tietenkään kirjoittaa. Sanotaan vaikka niin, että mulla on "jotain varmoja tietoja ja joitain kuultuja heittoja", joista olen vetänyt semivalistuneita johtopäätöksiä myös yleisen elämänkokemuksen pohjalta :D.

Jos en asiaa aivan väärin pyörittele päässäni ja ole virheellisessä käsityksestä verosubstanssista ja -käytännöstä, niin kalenterivuodesta alkuvuoden ulkomailla pelanneen ja palkkaa saaneen pelaajan kannattaa rahastoida palkastaan mahdollisimman suuri osa, vaikka ulkomaantuloa ei verotettaisikaan Suomessa.

Tämä sen vuoksi, että ulkomaantulo luetaan, ainakin usein, siihen tuloon, jonka perusteella ennakonpidätysprosentti määrätään. Ymmärtääkseni, jos tuloa taas rahastoidaan, niin rahastoitu osuus vaikuttaa ennakonpidätykseen vasta kun rahastoidyt varat tuloutetaan.

En ole verotuksen asiantuntija, mutta olen siinä käsityksessä, että virallinen kotipaikka ratkaisee. Kaksinkertaista verotusta Suomi ei harjoita. Eli, jos suomalainen pelaaja on Suomessa kirjoilla ja ansaitsee tuloja Suomessa, verot maksetaan Suomeen. Jos suomalainen pelaaja on asunut ja työskennellyt ulkomailla, hän on ollut verovelvollinen ko. maahan, eikä näitä tuloja huomioida enää Suomen verotuksessa. Jos pelaaja asuu ja työskentelee vakituisesti ulkomailla, mutta hänellä on vaikkapa yhteistyökumppanuuksia Suomessa esim. kesällä, joista maksetaan palkkio, eikä hän laskuta niitä yrityksen kautta, pelaaja on rajoitetusti verovelvollinen Suomeen ja silloin vero% on tuloista riippuen max. 15%.

Se, mitä numeroita kenenkin verokortissa sitten on, on henkilön oma asia ja kun suomalaisen verokortin suomalaista työnantajaa varten hankkii, on omalla vastuulla ilmoittaa verottajalle sellaiset tulot, että verotus menee oikein. Ennakonpidätysprosenttihan määräytyy tulojen mukaan ja jos tulot ovat pienemmät kuin aiemmin, veroprosenttia voi myös laskea. Suomessa on se on tupannut menemään niin, että jos maksaa liian vähän veroja, verottaja muistaa kyllä seuraavana vuonna :D.

Ja jos olen käsittänyt oikein, mä en ainakaan näistä alkukauden=loppuvuoden palkkoja rahastoisi, koska niissä vero% on joka tapauksessa pienempi, koska vuositulot Suomessa jää pienemmäksi kuin normivuonna. Tässä oletuksena on se, että palkanmaksukausi Suomessa alkaa 1.5. ja päättyy 31.12. Joulukuun palkka maksetaan tammikuussa ja menee vielä edellisen vuoden veroprosentilla, ellei itse tee muutoksia, mutta verotuksessa ne lasketaan kuitenkin seuraavan vuoden ansiotuloiksi. Sen sijaan huomioisin tammikuun palkanmaksusta alkaen ko. verovuoden tulot ja jos seuraava kausi on tarkoitus jatkaa Suomessa pelaamista, painottaisin alkuvuoden=loppukauden palkassa rahastointimahdollisuutta, koska se edellisen vuoden matalampi veroprosentti jättää enemmän rahaa lapaseen.

Voi toki olla, että tämän suhteen olen kassalla, koska kuten todettua, en ole veroasiantuntija :D.

 

[Wiltord]

Eivät todellakaan rahastoi. Pitkän uran aikana voi saada kivan potin ja vähän turvaa, mutta ei todellakaan puhuta edes mistään kymmenistätuhansista per verovuosi, per pelaaja.

Tämän perusteella ajattelin, että sinulla on varmaa tietoa asiasta, mutta eipä siinä sitten mitään. Minullakin on varmaa tietoa vain joistain pelaajista ja loppu on arvailua.

 

[BOL]

Tämän perusteella ajattelin, että sinulla on varmaa tietoa asiasta, mutta eipä siinä sitten mitään. Minullakin on varmaa tietoa vain joistain pelaajista ja loppu on arvailua.

Miten ihmeessä kuvittelit, että mulla voisi olla varmaa tietoa? Varmaa tietoa ei ole kuin Obsidolla ja huonosti käy, jos sieltä varmoja tietoja vuotaa ulos.

Ja selvyyden vuoksi vielä, vastasin lainaamallasi kohdalla tähän kohtaan @Jan_Peter in viestiä: ”Jos näin on niin en suoraan päättelisi, että kaikki rahastoi maksimimäärän”.

Mutta ehkä tämä tästä aiheesta osaltani.

 

[Wiltord]

Miten ihmeessä kuvittelit, että mulla voisi olla varmaa tietoa? Varmaa tietoa ei ole kuin Obsidolla ja huonosti käy, jos sieltä varmoja tietoja vuotaa ulos.

Ja selvyyden vuoksi vielä, vastasin lainaamallasi kohdalla tähän kohtaan @Jan_Peter in viestiä: ”Jos näin on niin en suoraan päättelisi, että kaikki rahastoi maksimimäärän”.

Mutta ehkä tämä tästä aiheesta osaltani.

Käsitin asian vähän väärin. Niin, että rahastointia ei tehtäisi juuri ollenkaan, vaan jotkut sen reilun 20 000 vuosi. Oma väärinkäsitys. Asia on minunkin osaltani käsitelty.

 

[CreaseMonkey]

En ole verotuksen asiantuntija, mutta olen siinä käsityksessä, että virallinen kotipaikka ratkaisee.

VIrallinen kotipaikka ei ratkaise, vaan se asuuko henkilö tuloverolain 11 §:ssä määritellysti suomessa.

Ja jos olen käsittänyt oikein, mä en ainakaan näistä alkukauden=loppuvuoden palkkoja rahastoisi, koska niissä vero% on joka tapauksessa pienempi, koska vuositulot Suomessa jää pienemmäksi kuin normivuonna.

Tässä pääsemme juuri siihen mitä yritin ilmeisen epäonnistuneesti aiemmin pohtia.

Pointtini oli juurikin se, että käsitykseni mukaan lähtökohtaisesti pelaajan alkuvuonna ulkomailla tienaama palkka nimenomaan vaikuttaa siihen tuloon, jonka perusteella ennakonpidätysprosentti lasketaan. Jos alkuvuonna on tienattu 100 000 euroa ja Suomessa tienaa loppuvuonna toisen mokoman, niin pidätysprosentti lasketaan 200 000 euron perusteella, vaikka ensimmäistä 100k euroa ei veroteta Suomessa.

Jos homma menee niin, kuten epäilen, että rahastoituitua määrää ei huomioida prosentissa, niin suurin mahdollinen rahastointi tällaisessa tilanteessa nimenomaan kannattaa, koska veroprosentti loppuvuodeksi määräytyy 150 tonnin perusteella eikä 200 tonnin.

 

[BOL]

@CreaseMonkey , olet oikeassa. Tarkastin verottajan sivuilta ja totta tosiaan, ulkomaiset tulot vaikuttavat ennakonpidätykseen. Kaksinkertaista veroa ei toki peritä. On muuten törkeetä toimintaa, että verottaja pääsee iskemään myös muualla ansaittuihin tuloihin epäsuorasti.

 

[Mölnir]

@CreaseMonkey , olet oikeassa. Tarkastin verottajan sivuilta ja totta tosiaan, ulkomaiset tulot vaikuttavat ennakonpidätykseen. Kaksinkertaista veroa ei toki peritä. On muuten törkeetä toimintaa, että verottaja pääsee iskemään myös muualla ansaittuihin tuloihin epäsuorasti.

Useimmiten pidemmästä ulkomaantyöskentelystä saatu palkka on verovapaata Suomessa ns. kuuden kuukauden säännön perusteella. Tästä säädetään tuloverolain 77 §:ssä. Kuuden kuukauden säännön soveltamisen edellytyksenä on, että verovelvollisen oleskelu ulkomailla johtuu tästä työstä ja kestää yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta. Lisäksi Suomessa ei saa tänä aikana oleskella enempää kuin keskimäärin kuutena päivänä työskentelykuukautta kohden (ns. Suomi-päivät). Jos ulkomaantyöskentelystä saatu palkka on kuuden kuukauden säännön nojalla verovapaata, ei sitä oteta huomioon myöskään Suomeen paluun jälkeisessä palkan verokortissa. Eli ulkomailta saatu palkka ei vaikuta veroprosenttia nostavasti Suomen palkan verokortilla.

Eli jos suomalainen pelaaja pelaa koko kauden ulkomailla, niin kuuden kuukauden aikaraja täyttyy. Ja yleensä pelikauden aikana ei pysty hengaamaan Suomessa niin paljon, että Suomi-päivät tulisivat täyteen. Jos pelaaja palaa kauden jälkeen Suomeen pelaamaan, niin keväällä ulkomailta saatu palkka ei vaikuta syksyn Suomen palkan ennakonpidätysprosenttiin. Eikä sitä tietysti myöskään lasketa mukaan veronalaisiin tulohin verotuspäätöksellä.

Jos kuuden kuukauden verovapaussääntö ei sovellu ulkomailta saatuun palkkaan, niin tämä palkka on Suomessa yleisesti verovelvollisen veronalaista tuloa. Ulkomaille maksettu vero otetaan kuitenkin huomioon siten, että kaksinkertainen verotus poistetaan. Tavallisimmin ulkomaille maksettu vero hyvitetään Suomessa maksettavasta verosta.

 

[CreaseMonkey]

Useimmiten pidemmästä ulkomaantyöskentelystä saatu palkka on verovapaata Suomessa ns. kuuden kuukauden säännön perusteella. Tästä säädetään tuloverolain 77 §:ssä. Kuuden kuukauden säännön soveltamisen edellytyksenä on, että verovelvollisen oleskelu ulkomailla johtuu tästä työstä ja kestää yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta. Lisäksi Suomessa ei saa tänä aikana oleskella enempää kuin keskimäärin kuutena päivänä työskentelykuukautta kohden (ns. Suomi-päivät). Jos ulkomaantyöskentelystä saatu palkka on kuuden kuukauden säännön nojalla verovapaata, ei sitä oteta huomioon myöskään Suomeen paluun jälkeisessä palkan verokortissa. Eli ulkomailta saatu palkka ei vaikuta veroprosenttia nostavasti Suomen palkan verokortilla.

Tutkin itsekin asiaa ja tämä taitaa olla asian laita. Aiempi käsitykseni oli siis virheellinen ja @BOL aiempi käsitys alkukauden rahastoinnin järkevyydestä oli oikea.

EI mennyt tämäkään päivä hukkaan.