Parhaat asiakaspalvelutilanteet

[KiVi]

Tässä ketjussa asiakaspalvelijat kertovat hauskoista ja ikävistä tilanteista työssään. Paskasta palvelusta valitetaan siis sille omistettuun ketjuun, ei tänne. Mojovaa tilannetta sivusta seurannut voi toki myös kirjoittaa tänne, vaikkei asiakaspalvelija olisikaan. Ketjun idea on siis aika lailla sama kuin aasiakas.fi-sivustolla. Aloitetaan.

Keski-ikäinen, jopa hiukan turhan ystävällisesti minuun suhtautuva vakionaisasiakkaamme tulee toisen kerran vuoroni aikana kauppaan. Tähän asti hän on ollut yksi lemppareistani, koska hän on aina mukava ja juttelee ja kyselee kaikenlaista. Jossain se raja kuitenkin menee.

Hän ostaa lähinnä herkkuja. Keskustelumme menee suurin piirtein seuraavia ratoja:

M: "Hei!"
A: "Hei taas!"
A: "Hehe, tulee käytyä monesti päivässä."
M: "Eipä tarvitse ostaa sitten kerralla niin paljon."
A: "Mutta nyt tuli ostettua pelkästään mielihalujen pohjalta."
M: "Se on kyllä paha. Minulla on sama vika välillä."
A: "Joo kyllä huomaa, missä vaiheessa kuukautiskierto on menossa."
M: Facepalm. Taisin saada mumistua jotain vastaukseksi.

Kuittia vastaanottaessaan hänen kätensä koski hiukan turhan lämpimästi omaani ja katse oli sellainen, että harkitsin ikkunan kautta kotiin karkaamista sulkemisajan jälkeen.

Yh, *puistatus*

***

Perjantai-iltana hyvän matkaa kymmenen jälkeen, kun kaikki asiakkaat ovat pienessä sievässä, ulkomaalainen nuori nainen tulee ostamaan tupakkaa. Maksutilanne:

M: "X €"
A1 maksaa
M: "Do you want the receipt?"
A1: "What do I do with it?"
M kohautan hartioitani
A2 (jonossa seuraavana): "You can eat it."

Annoin A2:lle kiitosta loistavasta vastauksesta typerään kysymykseen.

EDIT: Kaikki te, jotka sanaakaan sanomatta otatte kuitin, tiputatte sen samalla sekunnilla kassapöydälle tai heitätte vilkaisuakaan sille suomatta kassapäädyn roskikseen, lopettakaa heti. Sanokaa myyjälle: "Ei, en halua kuittia", tai osoittakaa muuten eleillänne, ettette halua ottaa sitä vastaan. Myyjä joutuu siivoamaan sen siitä kassapöydältä ja päädyn pienen roskikset menevät hetkessä täyteen. Kassan alla oleva iso roskis ei mene. Lisäksi osoittaa melko naurettavaa kommunikointitaitojen puutetta, että mieluummin viskelee kuittia minne sattuu kuin ilmoittaa, ettei sitä halua. Kuvattu käytös myös ärsyttää jostain erittelemättömästä syystä ihan vitusti.

Pyrin ehkäisemään ongelman tiedustelemalla kaikilta asiakkailta, haluavatko he kuitin, enkä tuputa sitä väkisin. Aivan ykköstyyppejä ovatkin ne, jotka eivät vastaa kysymykseeni mitään, ottavat kuitin vastaan ja heittävät sen heti pois käsistään. Teitä on mukava palvella!

Toki on erittäin ok tsekata kuitti läpi heti kassalla ja sen jälkeen lempata sen menemään.

 

[Kummeli]

EDIT: Kaikki te, jotka sanaakaan sanomatta otatte kuitin, tiputatte sen samalla sekunnilla kassapöydälle tai heitätte vilkaisuakaan sille suomatta kassapäädyn roskikseen, lopettakaa heti.

Kappas, olen siis toiminut tietämättäni kassatätien mieleisellä tavalla. Monesti tapanani on maksaa Electronilla, ja kun pääte on hyväksynyt maksun, niin kiitän ja totean että en tarvitse kuittia. Tosin, jos jostain syystä päädyn jumittamaan siihen ja otankin kuitin, niin en kyllä heitä sitä roskiin, vaan laitan lompakkooni ja heitän kotona roskiin.

Toimikoon tämä samalla ketjun nostona, on mukavaa lukea näitä tarinoita myös tiskin toiselta puolen.

 

[TQoFE]

Facebookissa julkisesti luettavissa on seuraava tarina:

Varttuneemmat ihmiset ovat omituisen hauskoja. Samalla ylitsevuotavan kohteliaita ja nöyriä, silti piruna rivien välissä elämänkokemuksen mukanaan tuoma merisiilimäinen piikikkyys. Eräs "tarjoilijamme" sai eilen asiakaspalautteen muodossa reklamaation käytöksestään. Varttuneemmista kansalaisistamme kuuluva seurue oli viettänyt Elokuista lämmintä iltaa terassillamme punaviinin ja juustotarjottimen kera, nauttinut ravintolamme hyvästä palvelusta, siisteydestä ja nuorekkaasta ilmapiiristä, kuten omien sanojensa mukaan, useasti aiemminkin. Kun sitten seurueeseen oli liittynyt jo eläköityneitä ystäviä lisää, oli illan isäntä pyytänyt ko. tarjoilijalta pari tyhjää viinilasia ja kannullisen vettä, jotta heidän ystävänsäkin pystyvät nauttimaan punaviinin mukanaan tuomasta oraalisesta nautinnosta. Pyysipä samalla parit lautaset, veitset, servetit ja kosteuspyyhkeet samaan syssyyn, jotta juustotarjottimesta voisi jakaa myös ystäville.

Lainaus palautteesta:
"Hetken päästä samainen tarjoilija saapui terassille ja terassin muut pöydät pyyhittyään, seisahtui seurueemme luokse, kysyi kohteliaasti kuinka iltamme oli siihen asti sujunut ja kehui rouvani uutta kaulahuivia, jonka jälkeen aloimme keskustelemaan hänen kanssaan Bordeux-viineistä ja juustoista, joista seurueemme kanssa juuri nautimme, kunnes täysin varoittamatta tarjoilija riisti pöydästämme kalliit viinipullomme, piti luennon alkoholilainsäädännöstä ja anniskelualueesta, ja ilmoitti että halutessamme voisimme tutustua ravintolan omiin Shirah&Cabernet ja Merlot-viineihin, mielestämme törkeän kallista korvausta vastaan!!! Tämän jälkeen hän hetken päästä poisti koko seurueemme ravintolasta, muiden asiakkaiden HURRATESSA häpeällisesti tapahtumalle!!!
Vaadinkin hyvitystä tai päivälehdessä julkaistua anteeksipyyntöä, on törkeää että kalliit ja vaivalla hankitut OMAT viinimme riistetään ja kaadetaan viemäriin tarjoilijan toimesta!!! Tämä on ennenkuulumatonta ja törkeää, että asiakkaat PAKOTETAAN ostamaan ravintolan omia ja älyttömän hintaisia tuotteita!!! Jos julkista anteeksipyyntöä tai runsasta hyvitystä ei kuulu, olemme valmiit viemään asian kuluttaja-asiamiehelle tai viime kädessä lakimiehellemme!!! Raastuvassa tavataan!!!"

- On kai sanomattakin selvää että kyseinen "tarjoilija" olin minä, ja nämä elämänsä ehtoopuolta jo vaeltavat "asiakkaamme" nauttivat omia alkoholijuomia terassillamme, joka on luonnollisesti anniskelualuetta. Lisäksi ko. "herrasmies" oli poistanut / piilottanut kaikista pöydistä tuhkakupit estääkseen muiden asiakkaidemme tupakoinnin, ottanut tuulikaapistamme useita lämpövilttejä pöytäliinaksi jotka seurue oli sitten hienosti tuhonnut läikyteltyään OMIA punaviinejään niille. Seurueeseen kuulunut "naishenkilö" käyttäytyi agressiivisesti muita asiakkaitamme kohtaan, erityisesti agression kohteena tuntuivat olevan nuoret miehet, joita "rouva" yritti epätoivoisesti puristella "intiimi-alueilta". Kun sitten hänen oletetulle aviomiehelleen ilmoitettiin asiasta, ilmaisi hän halunsa liittyä seksuaaliseen aktiin yhdessä vaimonsa ja useiden mies-ja naispuolisten asiakkaidemme kanssa. Toinen seurueen miespuolisista asiakkaista oli useiden silminnäkijöiden mukaan virtsannut miestenhuoneessa "ympäri seiniä", ja muiden asiakkaiden huomauttaessa asiasta, oli mies uhannut heitä virtsasuihkulla, ilmoittaen kovaan ääneen olevansa ravintolamme omistaja. Poistaessani seurueen lopulta muiden asiakkaiden hurraa-huutojen saattelemana, oli yksi jo paskantanut housuihinsa ja eräs seurueeseen kuuluva naispuolinen rouvashenkilö hukannut toisen kenkänsä. Tervetuloa siis haastemies ja raastupa, kameravalvontanauhat ovat hittimateriaalia tuomio-istuimen auditorio-salissa.... ; )

En tiedä, onko tuossa jonkin verran lisää, mutta melkoinen stoori joka tapauksessa.

 

[J.Petke]

Nuori naismyyjä tokaisee vanhemmalle miesasiakkaalleen, että
M: tule tuohon tiskille niin rahastetaan siinä sitten
A: ai rakastellaan tuossa tiskillä, kyllähän se käy
M: juu ei

Tuohan täyttää kyllä jo työpaikka-ahdistelun kriteerit mutta tyttö antoi mennä punaisella naamalla ja olan kohautuksella.

 

[Tähtipakki]

Itse olen ollut tässä kohta puolisen vuotta työssä eräässä armeijan ylijäämäkamoja myyvässä liikkeessä ja lähes päivittäin tulee joku oudompi asiakas eteen. Tähän asti tosin ainostaan yksi kitupiikki on jäänyt mieleeni ja keskustelu meni suurinpiirtein näin:

*Asiakas saapuu kassalle kenkien kanssa*
A: Kuinkas paljon nämä maksavat?
M: Ne olisivat viisi euroa.
A: Joo.. taitavat olla vähän turhan kalliit..
Mr. Pihi jättää toki kengät vielä kassalle, jolloin minä joudun viemään ne takaisin hyllyyn.

*Asiakas saapuu hetkeä myöhemmin uudestaan kassalle, tällä kertaa boksereiden kanssa*
A: Minkäs hintaiset nämä nyt olivatkaan?
M: Euron ne maksavat, kuten korin kyljessä näkyy.
A: Kappas, en huomannutkaan. Mutta joo, ehkä vähän turhan tyyriit minulle. *Ja jättää bokserit kassalle, tottakai*

Mukava asiakas löytää lopulta itselleen tuotteen, joka miellyttää. Hän saapuu kassalle 20 senttiä maksavan saippuan kanssa:

M: Sellainen lähtisi sitten matkaan. Se olisi 20 senttiä.
A: Eiköhän sovita, että se olisi 10 senttiä.
M: En voi valitettavasti antaa minkäänlaista alennusta, koska hinnat tulevat hieman korkeammalta taholta, eli pv:ltä.
A: *Katsoo hieman nyrpistellen ja maksaa 5 sentin kolikoilla ostoksena."
M: Kiitos ja näkemiin!
A: *Ei vastausta*

 

[euron kolikko]

EDIT: Kaikki te, jotka sanaakaan sanomatta otatte kuitin, tiputatte sen samalla sekunnilla kassapöydälle tai heitätte vilkaisuakaan sille suomatta kassapäädyn roskikseen, lopettakaa heti. Sanokaa myyjälle: "Ei, en halua kuittia", tai osoittakaa muuten eleillänne, ettette halua ottaa sitä vastaan. Myyjä joutuu siivoamaan sen siitä kassapöydältä ja päädyn pienen roskikset menevät hetkessä täyteen. Kassan alla oleva iso roskis ei mene. Lisäksi osoittaa melko naurettavaa kommunikointitaitojen puutetta, että mieluummin viskelee kuittia minne sattuu kuin ilmoittaa, ettei sitä halua. Kuvattu käytös myös ärsyttää jostain erittelemättömästä syystä ihan vitusti.

Mitä varten se pieni roskis siellä kassapäädyssä sitten on, jos ei kuitteja varten?

Sitäpaitsi nykyään käteisellä kun ostaa, niin useimmiten kassaneidit tyrkkää sen kuitin automaattisesti käteen samalla kun antavat vaihtorahaa.
Kortilla jos maksan, niin yleensä sanon että en tarvii kuittia.

 

[Tähtipakki]

Sitäpaitsi nykyään käteisellä kun ostaa, niin useimmiten kassaneidit tyrkkää sen kuitin automaattisesti käteen samalla kun antavat vaihtorahaa.
Kortilla jos maksan, niin yleensä sanon että en tarvii kuittia.

Itsekin tulee sanottua lähes aina kortilla maksaessa, että en tarvitse kuittia.

Tuota en tosin ymmärrä, että jos kassahenkilöitä todella ärsyttää se kuitin heittäminen lähempään roskikseen, niin miksi se pitää tunkea sinne kolikoiden ja seteleiden väliin vaihtorahoja antaessa? Itse tulee kassalla ollessa tehtyä sillä tavalla, että annan ensiksi asiakkaalle vaihtorahat, jonka jälkeen kysyn, tarvitseeko hän kuittia.

 

[Midnight Rambler]

Olen ollut töissä eräässä suositussa matkailukohteessa ja siellä turistikansan tampioluonne kukoisti valtoimenaan. Tässäpä vähän esimerkkiä:

Työpaikallani oli erään ison firman yksityistilaisuus ja muulla yleisöllä ei sinne ollut asiaa. Oli jo alkuilta, eli mesta oli kyllä kiinni muutenkin. No, kuitenkin vähän matkaa ovelta käveli mua vastaan suomalainen mies jonkun Thaimaan tuliaisensa kanssa ja tuijotti "yksityistilaisuus" kylttiä pitkään, kunnes olin siinä kohdilla kävelemässä:

Aasi: "Kuules, minkäs luontoinen yksityistilaisuus tuolla oikein muka on? Me haluttais mennä ottamaan sinne nyt valokuvia."
Minä: "Ei sinne ole nyt mitään asiaa. Ison firman bileet."
Aasi: "Jaaha." (Tämä äänensävyllä, joka hapattaisi maidon jugurtiksi välittömästi)

No, ei siinä mitään, koska luulin asian menneen jakeluun, mutta mitä vielä. Kohta katselin oman taukotupani ikkunasta, että kuinka tämä urpo oli rynkyttämässä ja vääntämässä suljettua ulko-ovea thaikun tuijottaessa avuttomana vieressä. Yritystä jatkui vielä usean, hikisen minuutin ja kyllä meikäläiselle nauru maittoi kahvia juodessa. Loppuun tämä suviurpo vielä potki ovea niin, että rillit meinasi pudota nenältä. Täytyy olla vähän tyhmä, jos ei tajua paikan olevan suljettu, kun a) kyltissä sanotaan niin, b) minä varmistan mitä kyltissä lukee sekä lopulta c) kun ovikin on kiinni.

Toinen tapahtui sulkemisaikaan, kun väkeä ohjataan ulos. Tällä kertaa sisällä oli seurueellinen ryssiä, joille kävin sanomassa ihan ystävällisesti englanniksi, että nyt pitäis alkaa poistua, kun ovet menee kiinni. Ne sitten hymyili ja nyökytteli vastaten, että joo lähetään tästä ihan saman tien. Kattoivat kelloakin vielä, että joo, kiinnihän tämä menee. No, palatessani noin vartin päästä samaa reittiä lähteäkseni itsekin kotiin, niin "yllättäen" rybyposmitus ja pulputus kuului yhä jostain ja kas, siellähän ne samat idän ihmeet yhä oli pyörimässä ja valokuvaamassa. Sanoin sitten vähän jo lujemmin, että nyt pitää lähteä, hei, ja siihen nämä vain kohauttivat nyrpeästi olkiaan ja käänsivät selkänsä. No, sitten paloikin pitkän päivän päätteeksi pinna ja HUUSIN ihan suomeksi, että "Nyt tuohon suuntaan, heti!" samalla ovea osoittaen. Tämä sentään tehosi ja sitten tämä remmi maleksi mielenosoituksellisen hitaasti ulos ja ovella joku nilkoista hattuun saakka minkkiturkkeihin puettu botoxbaabuska vielä sihahti hampaiden välistä jotain tyyliin "!fashist!" Harashoo vaan heillekin.

Näitä olisi vielä muitakin esimerkkejä, mutta olkoon tällä kertaa tässä. Asian ydin on siinä, että miten helvetissä jengin voi olla niin vaikea noudattaa aukioloaikoja? Nehän voi tarkistaa vaikka etukäteen. Mielestäni on ihan vitun outoa loukkaantua, jos sulkemisaikaan pitään poistua tai silloin ei päästetäkään sisään.