No tuo näkemys valmentajista pelaajia varten on se, mihin itse uskon. En tiedä kuinka hyvin osaan sen yleensä tuoda esille, ehkä heikosti. Mutta, mutta...
Tämähän menee aika pitkälti samoin kuin koulussakin pitäisi mennä eli opettaja on paikalla ohjaamassa ja auttamassa oppilaita kehittämään osaamistaan ja itseään.
Valmentajan tehtävä on hallita isoa kokonaisuutta ja auttaa pelaajia pelaamaan paremmin ja kehittymään. Välillä tarvitaan kovempia otteita eli pitää penkittää tai muuten herätellä. Kuitenkin valmentaja tukee pelaajia. Jotkut valmentajat taas selkeästi ajattelevat toisin päin. Pennanenkin saattaa ajatella toisin, kun pelitapa ei selkeästikään palvele pelaajia tai ei tue heidän pelaamistaan. Ei aina jaksaisi tuoda Jalosta esille, mutta jumalauta kun tuo osa-alue toimi silloin - pelitapa tuki pelaajia. Jalonen tuki pelaajia ja teki paljon heidän kehityksensä eteen. Pennanen taas tuntuu miettivän enemmän pelitavan kehittämistä. Joo, tokihan siellä pelaajiakin pyritään auttamaan ja osa on kehittynytkin. Silti fokus vaikuttaisi olevan siinä pelitavassa, joka ei tällä hetkellä toimi ja kokonaisuus on sekava.
Tästä olen kyllä täysin samaa mieltä. Jalonen, vaikka menee sen vanhan toistamiseen, nimen omaan sanoi että se pelitapa on siellä juuri niitä varten joiden taidot eivät ole huipussaan. Mitä kädettömämpi pelaaja, niin sen tärkeämpää on muutamat selvät ratkaisumallit ja syöttösuunnat. Tällöin se pelaaja pystyy pelaamaan jopa taitotasoaan paremmin. Vastaavasti taitava pelaaja voi sitten taas soveltaa myös tuon konseptin ulkopuolella, mutta on silti aina se selkäranka mihin palata jos ei onnistukkaan, tai on vaikka se huonompi ilta. Tämänhän jotkut tyhmät halusi väkisin nähdä jonain tukahduttavana muotona, ettei kehitä pelaajia yms. vaikka tosiasiassa se on täysin päin vastoin.
Jos se pelaaja hyökkää illasta toiseen 1 vs. 3 hyökkäyksiä ja opäonnistuu aina, niin ei se nyt ihan oikeasti siinä kehity yhtään. Jo lähtökohtaisesti se on niin isossa alakynnessä, ettei tuosta ole mitään iloa edes lähteä tuollaista treenaamaan. Sen sijaan jos sille pelaajalle luodaan illasta toiseen 1-1 tilanteita, mitä se saa treenata, missä se saa haastaa ja hakea niitä toimintamalleja noiden tilanteiden voittamiseen, niin se onnistumisten kautta alkaa myös voittamaan 1-2 ja 1-3 tilanteita. Aivan vastaavasti ne pakit, kun ne ei paineen alla vaan roiski, vaan joutuvat voittamaan niitä tilanteita, ne kehittyy ja silloin se paine ei enää lamaannuta. Sen takia sitä ylikiekollista peliä lähdettiin ajamaan sisään koko maan kiekkoilussa. Se kehittää!
Roiskimalla oppii vain roiskimaan ja sitä tuo Kerhon peli, valitettavasti, tällä hetkellä on. Sihvonen tuota avasi siellä kiekkokiukaassa miten pitäisi sitten luoda vastustajan siniselle alueellisia ylivoimia jos tuon haluaa toimivan, mutta ei se ole mikään maaginen viisasten kivi, millä sitten omaa jonkun ylivoimaisen pelikirjan, kun noin pelaa. Kyllä se nyt vain on edelleen niin, että pelin nopeuttaminen on eri asia kuin pelinopeus. Kerhon pelinopeus on ollut parhaimmillaan aivan huikealla tasolla kun viime kaudella kiihdytettiin kolmea kaistaa jatkuvasti nopeutuen kohti vastustajan maalia. Nyt ei olla nostettu pelinopeutta, vaan se on oikeasti laskenut ja todella paljon. Sen sijaan on yritetty väkisin nopeuttaa peliä, eli siis hyökätä alivoimaisena, mikä on Pennasen mukaan joku uusi ja uljas viisasten kivi. No lopputuloksen on nähnyt jokainen tulostaululla. Siinä meni se lapsi pesuveden mukana. Unohdettiin se meidän pelin perusajatus, eli kiekon hallinta ja se että kiekko on sen vallan väline ja jos itselläsi on kiekko, niin on aika lailla todennäköisempää että se ei silloin päädy omaan pömpeliin, kuin silloin kun se on vastustajalla.
Kyllä Pennasella on tuolla ihan hyvä ajatus taustalla ja moni sen jutuista on ihan oikeasti aika fiksua tavaraa ja oikeasti todella edistyksellistä. Valitettavasti, ainakin allekirjoittaneelle, on vain tullut sellainen kuva, että Pennanen unohti sen, että se peli nopeutuu silloin kun sen pohjalla on toimiva pelitapa. Silloin voi lähteä nopeuttamaan peliä "varastamalla" sopivissa väleissä. Sen sijaan unohdettiin se pohja sieltä, eli se meidän peli ja alettiin pelaamaan jotain havumetsien hokin ja nykyisten NHL:n kärkijoukkueiden pelin sekametelisoppaa. Kun alkukaudesta olisi pitänyt istua oman maalin takana hakemassa hidasta lähtöä 10 kertaa per erä, niin puskettiin pystyyn. Nyt kun ollaan kauden puolivälissä ja pitäisi istua siellä oman maalin takan enää vain se 2 kertaa per erä ja muutoin puskea pystyyn, niin ei edelleenkään osata edes sitä vähää siitä mistä piti lähteä liikkeelle. Ei sillon jää kauheasti aseita myöskään käytettäväksi ja loppu on sitten yksilöiden taitoa luoda tilaa ja tilanteita tyhjästä.
Alkais oleen melkonen hoppu nyt tämä tajuta ja oikeasti hidastaa sitä omaa peliä, oikein yltiö hidastaa, koska nyt olisi perkeleellinen kiire oppia ne perusteet, kun on jo puoli kautta kustu tolla sekametelisopalla. Sitten kun osaisivat edes hyökätä rintamana, murtaa trappia ja saisivat sen hitaan pelin toimimaan, niin voisi alkaa nopeuttamaan.