Ei viitseliäisyyttä ja huolellisuutta syötöissä. Turhanpäiväisiä voimattomia lääpäisyjä sinne tänne ja heittoja selän taakse silmät kiinni. Ihan asennekysymyksiä.
Että silleen...
Mulla on ehkä sellanen väärä sana asioille, kun puhun mentaalisista asioista yms. Tarkoitan aina sitä, että tavallaan puuttuu se röyhkeys. Puuttuu se identiteetti.
Mä puhun nyt koko seurasta ja tarkoitan sellaista Jalosmaista muna pystyssä menemistä. Olen huono kuvailemaan asioita, mutta silloin koko jengi huokui sellaista asennetta, että nyt on sauma näyttää, oli ylpeyttä itseä ja omaa tekemistä kohtaan. Tämän jälkeen sitä on nähty vain väläyksittäin, Rautakorven kevät, Pantsen kevät, viimekauden loppu Pendolta. Siis sellasta asennetta että oikeasti me ei olla vain pieni seura, vaan me ollaan voittajia! Koska tähän kiteytyy se Kerholaisuus, se vittumainen vastustaja, joka voi voittaa sut joka ilta ja joukkue täynnä, hyvällä tavalla, kusipäitä. Ne on taitavia, ne on kovia ja ennenkaikkea ne on jopa uhkarohkeita pelaamaan kiekolla ja haastamaan vastustajaa. Lisäksi ne pelaa sopivasti sikaa, ne käy jatkuvaa psykologista sodankäyntiä vihellysten jälkeen ja ne hanskatkin putoaa kun on sen paikka. Se on se joukkue minkä minä muistan, se on se identiteetti. Kiekollisesti taitava jengi, mikä ei ota taka-askelia ja tulee päälle kuin tuulispää. Viimekaudella jo huutelin sen kaverin perään joka vaatisi oikeasti sitä munaa kentällä, silloin ei saatu ja siellä oli kuitenkin johtajia jengissä. Nyt puuttuu johtajat ja edelleen ei ole sitä vaatimustasoa kentällä. Kentän ulkopuolella vaaditaan urheilullisuutta ja elämäntapaa, uhrauksia, mutta kun ne jätkät menee jäälle niin se loppuu kuin seinään, sitten itketään jossain lehdessä kahdenkerroksen väkeä.
Se pronssi ei ollut koskaan Hämeenlinnassa häpeä, se oli sen porukan voitto ja siitä oltiin ylpeitä. Ne pelaajat oli ylpeitä, ne samalla pelasi itselleen paikkaa isommissa ympyröissä, se oli ponnahduslauta parempaan ja samaan aikaan paikka missä sai ja vaadittiin että joka jätkä kun menee kentälle, niin siellä on kalu kovana puntissa, koska se on ainoa tapa menestyä. Täällä ne muiden jengien kolmosen jätkät tuli ja näytti niille ex-seuran ykköskentän kavereille, että mistä se kana kusee, omat koirat tosiaan puri vastustajia. Se oli sun saumas näyttää mistä sä olet oikeasti tehty ja tältä ajalta on jopa huikeita tarinoita, kuten joku tappelija IFK:sta joka ei koskaan saanut kiekollista roolia ja seuraavaksi olikin kultakypärä. Missä se näkyy tossa jengissä? Vesalainen heittää kovia puheita, mutta ei tuo nyt revi ja raasta tuolla kentällä yhtään. Eikä oikeastaan kukaan muukaan.
Mä olen varmaan vain vanha ja pudonnut kehityksen kelkasta, kun nykyään se pleikkari merkkaa enemmän kuin se nuttu, mutta kyllä mä toivosin sellaista Ässäläistä ylpeyttä tohon touhuun. Ei meidän tarvitse pelata porilaisten hitsaajien hokia, mutta kyllä pitäisi vähän kaivaa niitä kasseja esiin, ihan seurana. Yks Karjalainen ei tee tuosta joukkueesta sellaista joka voi olla ylpeä itsestään, koska kelle muulle sä vastaat sun tekemisistä, kuin itsellesi?
Me voidaan jauhaa taktiikoista ja kuvioista vaikka hamaan loppuun asti, mutta se ei silti muuta sitä faktaa, että se identiteetti, se joukkue, se seura, sen edessä ja kanssa siellä pelataan ja joko se yhteinen juttu on, tai ei ole. Tällä hetkellä minusta sitä yhteistä juttua ei ole. Sen verran kauan mä olen tätä lajia katsellut, että kyllä sen näkee kun joku jättää 100% jäälle. Ne pelaa kieli vyönalla ja se peräsuoli pitkällä joka helvetin vaihdon, ne painaa sillonkin kun ovat jo muutoin loppu. Paajanen oli tuollainen pelaaja ja siksi minä arvostin häntä aivan sikana. Nyt onkin sitten 3-2 hyökkäys ja kiekko nepataan vastustajan päätyyn ja vaihtoon Paajanen. Mitä helvettiä? Oikeastaan ainoa kenttä, joka minusta näyttää edes yrittävän on se nelonen. Ne painaa siellä oikeasti menemään, heittelee vastustajia vittuun, voittaa kaksinkamppailuja jne. Muutoin tuolta tuntuu puuttuvan se ihan kaikki yhteisöllisyys ja yhdessä tekemisen halu. Porseland on oikein hyvä esimerkki siitä, miten viimekaudella kun se asenne oli kohdallaan, niin homma toimi, nyt tulee ihan ihme hasseja. Eikö noita jätkiä oikeasti kiinnosta pelata Pennaselle, vai mistä tässä nyt on kyse?