Itsehän olen sitä koulukuntaa, joka arvostaa Pennasen tapaa tehdä omaa juttuaan välittämättä muusta maailmasta. Pidän myös siitä, että yritetään opettaa huonompia pelaajia pelaamaan taitotasonsa ylärajalla jopa virheiden kustannuksella, luotan että se aiheuttaa kehitystä. Toisaalta allekirjoitan myös näitä pointteja, joita
@clayman tuo esiin. Olen suurelta erimieltä, esimerkiksi "näennäishallinnan" huonoudesta. Mielestäni on parempi hallita edes näennäisesti kiekkoa ja pelin virtausta, kun olla jatkuvassa pesukoneessa kuten edellisinä vuosina.
Mieluummin minäkin katselen tätä kiekkoa kuin niitä Pantsen kanssa otettuja "pyllyhöyläyksiä" (rakentavampaa termiä en keksinyt).
Pennasen myötä pelaamiseen on kuitenkin tullut jotain järkeä mukaan ja voidaan sentään puhua
pelikirjasta.
Kuitenkin lainauksessa mainitut laukaukset ja varsinkin syöt vaatisivat minunkin mielestäni suurempaa paneutumista, tai jos niihin on jo paneuduttu, pitäisi keksiä tapa, jolla se paneutuminen saadaan näkymään kentällä. Kuitenkaan tätä paneutumista ei voi tehdä pelikirjaa unohtamalla, ja pelin rakenteen vaihtamisella toiseen ääripäähän kauden puolivälin tienoilla, kun joukkue on menestynyt ennakkoajatuksia paremmin. Odotan, alkaako kentällä näkyä variaatioita yksityiskohdissa, nyt kun perusperiaatteet pitäisi olla kaikilla hallussa. Alkukaudella huonollakin tekemisellä saatiin pisteitä, koska vastustajilla ei ollut käytössään tietoa Kerhon pelitavasta. Nyt sitä alkaa olla ja huonolla tekemisellä pelistä ei tule yhtään mitään, tähän ainoa keino on mielestäni yksityiskohtien parantaminen, jonka avulla kestetään vastustajien parantunut puolustuspelaaminen. Toki jos näissä ei kehitystä tapahdu tarpeeksi, ollaan 60 matsin jälkeen häntäpäässä ja homma jatkuu ensi kaudella. Siinä tapauksessa tarvitsee miettiä mistä löydetään alisuoriutujien tilalle paremmin suoriutuvia pelaajia
Tästä samaa mieltä ja tullut keskustelua asiasta valmentajia kouluttavan henkilön kanssa eli - nyt on kuitenkin Pennasen ensimmäinen kausi liigassa päävalmentajana ja takana paljon menestystä Mestiksessä. Kestää jonkin aikaa, kunnes sopeutuu liigaan. Varsinkin kun Kerho ei ole samassa asemassa liigassa kuin Jukurit oli Mestiksessä. Resurssit on rajana.
Sitten taas se pelitapa, joka tosiaan on ns. skoutattu muiden osalta. Tähän pitää löytyä ratkaisu eli niitä variaatioita. Eikös Rautakorven aikana peli muuttunut huomattavastikin kun mentiin kohti kevättä? Pienimuotoisemmat muutokset olisivat varmasti ihan hyvä asia. Eikä sillä kiekkohallinnalla / taitokiekolla niin usein mestaruuksia voiteta tai pleijareissa pärjätä. Siihen ainakin tarvittaisiin ihan eri tasoinen joukkue. Suoraviivaisempaa peliä kuin mitä nyt. Ei silleen että aikaisempi unohdetaan, mutta tarvittaessa ajateen maalille ja pelataan röyhkeästi.
Toinen asia, miksi otin juuri lainatun kohdan esiin, on se että eilisen ylivoimamaalin käyttäminen esimerkkinä HPK:lle on mielestäni turhaa. Siitä ei saa kytännössä mitään irti, koska HIFK:n ryhmä pelasi tilanteen päin persettä.
Tietenkin IFKn ryhmä pelasi tilanteen päin persettä. Jos tilanne pelattaisiin erinomaisesti niin todennäköisesti maalia ei syntyisi. Esim. Suhosen päin persettä -tason pelaaminen mahdollistaa maaleja vastustajille. Virheistä rangaistaan. Ja kyllähän Manninen hyvin katsoi sen syöttölinjan ja laittoi oikea-aikaisesti syötön Cornetlle.
Ei se mene niin, että koutsi huutaa, "Nyt rynnitään perkele maalille ja tuossa on kiima, ei muuta kun pää märkänä suorittamaan saatana!"
Ei mene ei. Mutta kyllä valmentajan tehtävä on saada pelaajat pelaamaan siten, että se tahto sieltä löytyy ja se myös realisoidaan / hyödynnetään.
Eikä siinäkään ole mitään järkeä, kun hakataan ns. päätä vastustajan puokustukseen tai maalivahtiin. Väkisin myllytetään, vaikka siitä ei ole mitään iloa, kun se strukturoitu syöttöpeli pelataan pois. Silloin täytyy saada kiekko jalalla maalille ja voittaa keskikaista sillä tavalla. Väkinäiseksi peli on mennyt maajoukkuetauon jälkeen. Valitettavasti.