Pakkoruotsi – kyllä vai ei?

[Lystikäs]

Tajuat kai itsekkin miten tyhmältä tuo kuullosti? Sipoon ruotsinkielisten osuus on googlen mukaan noin. 30%. Arvaappa paljonko on ruotsinkielisten osuus Joensuussa?

Sama kuin saamelaisten osuus Sipoossa? Ehkä meidän pitäisi kohdella kansalaisiamme tasavertaisesti. Jos itä-suomalaiset joutuvat opiskelemaan pakkoruotsia, ehkä täällä etelässä ja länsi-suomessa tulisi kaikkien opiskella pakkosaamea? Näin ollen kaikki olisivat tuhlanneet saman määrän opiskeluaikaa kieleen, joka unohtuisi ajan myötä.

 

[MPN]

Sitten toiseen aiheeseen, eli pitäisikö pakkoruotsi korvata pakkokielellä, vai ei. Kuten aiemmin olen maininnut, en pitäisi huonona sitä, vaikka pakkoruotsia ei korvattaisi pakollisella kieliopinnolla, vaan vaikkapa matematiikalla tai fysiikalla tai äidinkielellä, tai vaikka jollain oppilaan täysin omalla valinnalla.

Itseäni omassa opiskelu-urassa häiritsee eniten se että kemiaa en lukenut kuin pakolliset + pari valinnaista, se että ruotsia en osaa lainkaan ja yläasteeltakin päästettiin pois vahvan matikan ansiosta, muuten olisin jäänyt ruotsin takia luokalleni, lukiossa en ns. rehellisesti päässyt yhdestäkään kurssista läpi ja sitten sainkin jo hommattua vapautuksen. Lukiossa napsin ihan jokaisen pitkän matikan ja fysiikan kurssit, olisiko niitä siihen aikaan ollut sitten 16+8. Nyt omalla työuralla tähän mennessä olisi monesta kielestä jossain vaiheessa hyötyä, mutta kyllähän ne kokonaisuudessaan olisivat olleet aika hukkaan heitettyä aikaa, teknisten aineiden lisäopiskelusta olisi ollut huomattavasti isompi hyöty. Varsinkin jossain työmailla on kansalaisuuksia monista eri maista, jos kaikkien kanssa haluaisi selvitä sujuvasti, tarvittaisiin ainakin viroa, ranskaa, saksaa, ruotsia, venäjää, saksaa, puolaa ja suomea, kuitenkin englannilla pärjää riittävän hyvin, joten yksi valinnainen aine tuohon lisää voisi olla englannin puhuminen, tunneilla keskusteltaisiin englanniksi yms ja unohdettaisiin kielioppi yms kokonaan. Itsellä on englannissa laaja sanavarasto, eikä tarvitse päässä kääntää lauseita englanniksi vaan pystyn puhumaan sitä suhteellisen sujuvasti, lausuminen on ikävä kyllä vain rallienglanti-tasoa. Silti keskusteluissa olen usein enemmän äänessä kuin paremmin englantia lausuvat, ilmeisesti hirveästi jännitetään että mitä jos sanoo epäsäännöllisen verbin väärin tai lauserakenne ei olekkaan täsmälleen oikea, vaikka vastapuoli puhuu yleensä vielä huonompaa englantia, varsinkin kieliopillisesti.

 

[hammer lynx]

Pitäisi tehdä selvitys kuinka paljon tuon turhakielen opiskelu suomessa maksaa.
Itse käyn ruotsissa työmatkoilla vajaa 10 kertaa vuodessa. Töissä ruotsinkielen tarve 0,0.
Niin ja puhun turhakekieltä sujuvasti.

 

[jussi_j]

Tuskinpa ruotsin opiskelu muuttuu vapaaehtoiseksi niin kauan kuin Suomi on virallisesti kaksikielinen maa. Ruotsin kanssa Suomella on yhteinen 600 vuoden historia kun Venäjän kanssa oli vain 100 vuotta.

Pakollisuuden poistaminen ei toteudu ellei kaksikielisyysmääritelmää muuteta eikä sitä ratkaise 5% osuudella ruotsinkieliset.

No ei tuo liity pakkoruotsiin mitenkään. Kyse on alkujaan poliittisista lehmänkaupoista ja niiden peruminen on paljon helpompaa... tai pitäisi olla.

 

[Ollakseni]

Tappaako pakollinen ruotsin kurssi unelmani tutkijan urasta? - Mielipide - Helsingin Sanomat

Ei tollasia tyhmiä ihmisiä akateemikoiksi kaivatakaan. Pärkele.

No jos ei sen verran opi ruotsia että pääsisi läpi niin joo ei kaivata.

 

[BileTooth]

No jos ei sen verran opi ruotsia että pääsisi läpi niin joo ei kaivata.

Tämä on kyllä totta, vaikka pakkoruotsia vastustankin. Jos ei muuta, niin ainakin se toimii jonkinlaisena "älykkyystestinä" korkeakouluissa. Jokaisen maisterin paperit saavan pitäisi kyetä selvittämään se pakollinen ruotsin kurssi, ne eivät ole niin vaikeita. Kyllähän se harmittaa, kun ne pakolliset luennot, tehtävät ja tenttiin lukeminen ovat pois muusta opiskelusta, mutta se on vain yksi kurssi. Jotain muutakin on vialla, jos valmistuminen jää ainoastaan siitä kiinni.

 

[blue line]

Jokaisen maisterin paperit saavan pitäisi kyetä selvittämään se pakollinen ruotsin kurssi, ne eivät ole niin vaikeita..

Jokaisen maisterin paperit saavan pitäisi varmaan pystyä tekemään aika montaakin asiaa, valitettavasti näin ei ole, eikä varmaan tulevaisuudessakaan. Luin juuri, että moni peruskoululainen poika ei kykene enää menemään kyykkyyn ja pääsemään ilman apua takaisin ylös. Pitäisikö kouluihin pistää vielä pakolliset kyykkytestitkin, olisihan se kansanterveydelle hyvä asia? Pistetäänkö ruotsin kanssa samaan pakettiin vaikka yksi kurssi runolausuntaa, juhlaruokailun etikettiä ja vaikka taksonomiaa? Ei oo vaikeeta hei!

Mitenköhän Einstein olisi selviytynyt tästä "älykkyystestistä" kylmiltään? Olisi todennäköisesti ollut aika vitun dorka ja reputtanut, koska se yksi ruotsin kurssi ei lähde liikkeelle alkeista, vaan sen yksi päätarkoituksista on jankata opiskelijan alakohtaista ruotsinkielistä sanastoa.

 

[BileTooth]

Jokaisen maisterin paperit saavan pitäisi varmaan pystyä tekemään aika montaakin asiaa, valitettavasti näin ei ole, eikä varmaan tulevaisuudessakaan. Luin juuri, että moni peruskoululainen poika ei kykene enää menemään kyykkyyn ja pääsemään ilman apua takaisin ylös. Pitäisikö kouluihin pistää vielä pakolliset kyykkytestitkin, olisihan se kansanterveydelle hyvä asia? Pistetäänkö ruotsin kanssa samaan pakettiin vaikka yksi kurssi runolausuntaa, juhlaruokailun etikettiä ja vaikka taksonomiaa? Ei oo vaikeeta hei!

Mitenköhän Einstein olisi selviytynyt tästä "älykkyystestistä" kylmiltään? Olisi todennäköisesti ollut aika vitun dorka ja reputtanut, koska se yksi ruotsin kurssi ei lähde liikkeelle alkeista, vaan sen yksi päätarkoituksista on jankata opiskelijan alakohtaista ruotsinkielistä sanastoa.

No kyllä mielestäni esimerkiksi liikunnanopettajaksi kouluttautuvalta voitaisiin vaatia myös kyykkytestiä. Jokaisen liikuntatieteiden maisterin paperit saavan pitäisi kyetä menemään kyykkyyn ja pääsemään ilman apua ylös. Monella muulla alalla kyykkyyn pääseminen ei ole kovinkaan tärkeää. Sen sijaan kyky oppia, ymmärtää ja sopeutua ovat asioita, joita oletetaan lähes kaikkien alojen maistereilta ja sen yhden helpohkon ruotsin kurssin läpäiseminen kyllä kertoo jotain ihmisen kyvystä oppia ja sopeutua vaikeisiinkin tilanteisiin. Lähes jokainen korkeakoulussa opiskellut on lukenut ruotsia vähintään 3 vuotta + pakolliset lukion kurssit, joiden pohjalta sen pakollinsen ruotsin kurssi pystyy suorittamaan lähes kuka tahansa. Jos et pysty, et ole välttämättä opiskelemassa oikealla tasolla.

Kuten sanoin, vastustan pakkoruotsia enkä näe tai ole kuullut yhtäkään järkiperustetta sen säilyttämiselle. Olen kuitenkin aidosti sitä mieltä, että jos maisterin paperit ja unelma tutkijan urasta kaatuvat siihen yhteen kurssiin, kyseinen ihminen ei tosiaan välttämättä ole sopiva tutkijaksi, saati maisteriksi ylipäätään.

Einstein muuten olisi läpäissyt sen ruotsin kurssin halutessaan, kuten kuka tahansa muukin älykäs ihminen, joka on valmis panostamaan vaikka pari kuukautta kyseisen kielen pänttäämiseen. Varsinkin, jos pohjalla on se 3-6 vuotta kyseisen kielen opiskelua, kuten suomalaisilla on.

 

[blue line]

No kyllä mielestäni esimerkiksi liikunnanopettajaksi kouluttautuvalta voitaisiin vaatia myös kyykkytestiä. Jokaisen liikuntatieteiden maisterin paperit saavan pitäisi kyetä menemään kyykkyyn ja pääsemään ilman apua ylös. Monella muulla alalla kyykkyyn pääseminen ei ole kovinkaan tärkeää. Sen sijaan kyky oppia, ymmärtää ja sopeutua ovat asioita, joita oletetaan lähes kaikkien alojen maistereilta ja sen yhden helpohkon ruotsin kurssin läpäiseminen kyllä kertoo jotain ihmisen kyvystä oppia ja sopeutua vaikeisiinkin tilanteisiin. Lähes jokainen korkeakoulussa opiskellut on lukenut ruotsia vähintään 3 vuotta + pakolliset lukion kurssit, joiden pohjalta sen pakollinsen ruotsin kurssi pystyy suorittamaan lähes kuka tahansa. Jos et pysty, et ole välttämättä opiskelemassa oikealla tasolla.

Lukion kursseista useimmilla opiskelijoilla on kulunut 5-10 vuotta pakolliseen ruotsin kurssiin saavuttaessa. Se aika riittää aika tehokkaaseen unohtamiseen. Kielellinen osaaminen ja matemaattinen osaaminen aktivoivat eri osia ihmisen aivoista ja on melko tavallista, että toisella alalla erittäin lahjakas ihminen on toisella täysi käsi. Nyt tässä esimerkkitapauksessa yhdistyvät edellä mainitut kaksi asiaa.

Jos joku on oikeasti sitä mieltä, että pakollinen ruotsin kurssi on hyvä ja helppo älykkyystesti, niin hän ei yksinkertaisesti ymmärrä, mistä puhuu, eikä osaa tai edes viitsi tarkastella asioita oman kokemushistoriansa ulkopuolelta.

 

[BileTooth]

Lukion kursseista useimmilla opiskelijoilla on kulunut 5-10 vuotta pakolliseen ruotsin kurssiin saavuttaessa. Se aika riittää aika tehokkaaseen unohtamiseen. Kielellinen osaaminen ja matemaattinen osaaminen aktivoivat eri osia ihmisen aivoista ja on melko tavallista, että toisella alalla erittäin lahjakas ihminen on toisella täysi käsi. Nyt tässä esimerkkitapauksessa yhdistyvät edellä mainitut kaksi asiaa.

Jos joku on oikeasti sitä mieltä, että pakollinen ruotsin kurssi on hyvä ja helppo älykkyystesti, niin hän ei yksinkertaisesti ymmärrä, mistä puhuu, eikä osaa tai edes viitsi tarkastella asioita oman kokemushistoriansa ulkopuolelta.

Itselläni oli kulunut lukion kursseista 7 vuotta, kun aloitin pakollisen ruotsin kurssin. Se aika tosiaan riitti melko tehokkaaseen unohtamiseen, osasin ehkä 20 sanaa ruotsia ja kieliopin perussäännöt. Kävin kertauskurssin, joita on tarjolla jokaisessa korkeakoulussa. Pakollisen kurssin aikana näin vähän enemmän vaivaa kuin keskimäärin muilla kursseilla, tein tehtävät ja luin jopa tenttiin. Pääsin kurssin läpi. Kokemuksesta voin sanoa, että tämä ei ole mikään mahdoton temppu, jos on motivaatiota valmistua. Argumenttisi kokemushistoriasta on siis täysin turha ja virheellinen.

Tuossa mielipidekirjoituksen tapauksessa on selvästi kyse kusipäisestä opettajasta, joita tietenkin myös löytyy jonkin verran. Kirjoittajaahan ei ahkerasta opiskelusta ja valmistautumisesta huolimatta oltu päästetty läpi suullisesta tentistä. Meillä suullisesta pääsi läpi, kun vähän luki lapusta lauseita 15min esitelmässä. Opettaja ymmärsi, että kurssi on pakollinen eikä moni tarvitse ruotsin kieltä työelämässä. Täysin kiinni opettajasta.

Enkä muuten ole sanonut, että pakollinen ruotsin kurssi olisi hyvä ja/tai helppo älykkyystesti, kuten annoit ymmärtää. Olen sanonut, että "jos ei muuta, niin ainakin se toimii jonkinlaisena "älykkyystestinä" korkeakouluissa. Jokaisen maisterin paperit saavan pitäisi kyetä selvittämään se pakollinen ruotsin kurssi, ne eivät ole niin vaikeita" ja tämä on edelleen totta. Onhan se todella turhaa ja typerää ja vie paljon aikaa muulta opiskelulta, mutta kyllä sen silti jokainen maisterin paperit ansaitseva pystyy suorittamaan. Vaikka onhan se toki huomattavasti vaikeampaa, jos kohdalle sattuu se kielikeskuksen tiukin opettaja.

Edit: typo

 

[jussi_j]

... Kokemuksesta voin sanoa, että tämä ei ole mikään mahdoton temppu, jos on motivaatiota valmistua.....

Niin, se ei riitä, että on motivaatiota opiskella oikeaa asiaa, vaan pitää motivoitua nuolemaan RKP:n persettä. Melko typerää ajankäyttöä.

 

[pippurimylly]

...en sano että ruotsinkielen opiskelu on se järkevin asia opetusohjelmassa,
lähinnä tämä pakkoruotsi on aivan absurdi käsite.
Onko kukaan ruotsia puhuva suomalainen noussut barrikaadeille vaatien pakkosuomen lakkauttamista?

Lähtökohtaisesti opiskelu ja itsensä sivistäminen on mielestäni ihmiselle hyväksi, mikäli päästään yli tästä äidinmaidossa annettuun "ruotsalaiset hurrit perkele", niin voisi ajatella positiivisesti jotta mikäli taitaa ruotsinkielen niin käytännössä ymmärrät ja tulet myös ymmärretyksi niin norjan, tanska ja islannin kielellä, osittain myös saksan kieli on hyvin lähellä.

 

[BileTooth]

Melko typerää ajankäyttöä.

Kyllä, tämänkin kirjoitin varmaan kolme kertaa.

...en sano että ruotsinkielen opiskelu on se järkevin asia opetusohjelmassa,
lähinnä tämä pakkoruotsi on aivan absurdi käsite.
Onko kukaan ruotsia puhuva suomalainen noussut barrikaadeille vaatien pakkosuomen lakkautamista?

Tämän argumentin kuulee aika usein, joko muodossa "miksi ei kukaan vastusta pakkosuomea/pakkoenglantia" tai "miksi ei kukaan vastusta pakkomatematiikkaa/pakkofysiikkaa/pakkomaantietoa" jne. Suomi ja englanti ovat tietenkin näistä ainoat, jotka ovat millään tapaa verrattavissa, koska niitä on pakko opiskella myös korkeakouluissa. Kenellekään ei varmaan tarvi perustella, miksi peruskoulussa ja lukiossa on pakko opiskella suomea ja englantia? Sinänsä tätä ei kyllä pitäisi tarvita perustella myöskään korkeakoulujen kohdalla, koska tasan samat perustelut pätevät, kuin peruskoulussakin.

Tiivistettynä: termiä pakkoruotsi käytetään, koska ihmiset pakotetaan opiskelemaan täysin hyödytöntä ainetta. Pakkosuomesta tai pakkoenglannista ei kuule puhuttavan, koska ne ovat äärimmäisen hyödyllisiä aineita jokaiselle suomalaiselle. Jos jokaisessa koulussa jokaisella alalla olisi pakko opiskella esimerkiksi sukupuolitutkimusta, sitäkin vastustettaisiin pakkosukupuolitutkimuksena.

 

[Lystikäs]

Einstein muuten olisi läpäissyt sen ruotsin kurssin halutessaan, kuten kuka tahansa muukin älykäs ihminen, joka on valmis panostamaan vaikka pari kuukautta kyseisen kielen pänttäämiseen. Varsinkin, jos pohjalla on se 3-6 vuotta kyseisen kielen opiskelua, kuten suomalaisilla on.

En Einsteinia tunne paremmin, mutta monella nerolla, jolla on poikkeuksellista lahjakkuutta tietyllä osa-alueella, löytyy poikkeuksellisen suuria ongelmia toisella yleisesti helpolla osa-alueella. Ja tuntuu myös siltä, että usein matemaattinen lahjakkuus ja kielellinen ilmaisu / sosiaaliset kyvyt ovat vastaparit. Mun mielestä Suomi-valtiona ihan hyötyisi siitä, ettemme tukahduta näitä erityislahjakkuuksia.

Muutoinkin on tullut tässä mieleen seuraavanlainen ajatus. Maailma muuttuu ja mun mielestä on fiksua muuttaa opetusjärjestelmää sen mukana. Esimerkiksi tietoteknisen osaamisen tarve tuskin tulee vähentymään. Mutta kuten tässä edellä on todettu, useimmat unohtavat kielen, jota eivät kykene ylläpitämään. Kielen opiskelun alkeet kuitenkin helpottavat myöhempää opiskelua ja mahdollisesti myös sivistävät. Olisiko siis hyödyllistä tarjota vaihtoehtoisesti pakollisen kielen sijaan useiden kielten alkeita? Ala-asteella ensimmäisenä vuotena vaikkapa ruotsin alkeet, toisena vuotena saksan alkeet, seuraavana vuonna ranskan alkeet, seuraavaksi esimerkiksi espanjan alkeet. Sellaista yksinkertaista "koira istuu puussa" -linjaa, jonka opettamiseen ei tarvita edes natiivia opettajaa. Kun koululainen sitten valmistuu peruskoulumyllystä ja oikeasti tietää paremmin tulevaisuuden näkymistään, voisi hän valita sen oikeasti tarvitsemansa kielen, jota ei mahdollisesti heti unohtaisi alkeiden ollessa jo pohjalla. Ja vastaavasti ne joilla on jo ala-asteella palo jotain kieltä kohtaan, voivat nykyiseen malliin valita sen. Englanti olisi se ainoa pakollinen kieli.

 

[Runtulin]

Lähtökohtaisesti opiskelu ja itsensä sivistäminen on mielestäni ihmiselle hyväksi, mikäli päästään yli tästä äidinmaidossa annettuun "ruotsalaiset hurrit perkele", niin voisi ajatella positiivisesti jotta mikäli taitaa ruotsinkielen niin käytännössä ymmärrät ja tulet myös ymmärretyksi niin norjan, tanska ja islannin kielellä, osittain myös saksan kieli on hyvin lähellä.

Se vaatisi todellakin positiivista ajattelua. Siis siinä mielessä positiivista ajattelua, että unohdetaan tosiasiat.

Kielien puhujamäärät (äidinkielenä puhutut)

ruotsin kieli: 8,4 milj
norjan kieli: 4,7 milj
tanskan kieli: 5,6 milj
islannin kieli (jo melko kaukana ruotsista): 300 000

YHT: 19 miljoonaa

... ja laitetaan vielä kaupan päälle saksan kieli, jolla puhujia 120 milj

YTH: 139 miljoonaa puhujaa

Verrataanpa tuota vaikkapa:

espanjaan 322 - 358 milj
arabia 206 milj
portugali 176 milj
venäjä 167 milj

(lähde wikipedia)

Vaikeahan tässä on pysyä millään tavalla positiivisena, vaikka kuinka yrittäisi...

 

[Tadu]

Tottakai ruotsin osaamisesta on hyötyä. Tuskinpa sitä on kukaan kieltänytkään. Jotkut vain ovat sitä mieltä, että on muitakin hyödyllisiä kieliä. Pakkoruotsin puolustaminen pelkästään argumentilla "siitä on hyötyä" on yksinkertaisuuden ja typeryyden huippu. Siihen vielä pakkoruotsin leimaaminen puhumalla jostan äidinmaidosta...

 

[TuleeEnnenaikaisesti]

Lähtökohtaisesti opiskelu ja itsensä sivistäminen on mielestäni ihmiselle hyväksi, mikäli päästään yli tästä äidinmaidossa annettuun "ruotsalaiset hurrit perkele", niin voisi ajatella positiivisesti jotta mikäli taitaa ruotsinkielen niin käytännössä ymmärrät ja tulet myös ymmärretyksi niin norjan, tanska ja islannin kielellä, osittain myös saksan kieli on hyvin lähellä.

Pakkoruotsin kannattajat ovat näemmä keksineet päivittää keppihevosensa ajanmukaisemmalle tasolle. Aamulehden mielipidepalstallakin kerrottiin pakkoruotsin vastustamisen olevan vain vihapuhetta. Talar du svenska eller hatpropaganda?

Eikö opiskelu ja itsensä sivistäminen ole ihmiselle hyväksi, jos ruotsin kielen sijaan opiskellaankin jotain muuta? Jos itse ajattelet vielä positiivisemmin, niin pelkällä englannilla pärjäät ihan joka puolella maaimaa. Mainitsemissasi maissa Ruotsia lukuunottamatta jopa paremmin kuin ruotsilla.

Itse työelämässä ruotsalaisten kanssa toimiessani minulta ei ole vielä koskaan kysytty talar jag svenska, vaan aina on menty automaattisesti englannilla.

 

[Kirjoittelija]

...en sano että ruotsinkielen opiskelu on se järkevin asia opetusohjelmassa,
lähinnä tämä pakkoruotsi on aivan absurdi käsite.
Onko kukaan ruotsia puhuva suomalainen noussut barrikaadeille vaatien pakkosuomen lakkauttamista?

Niin ja miksi puhutaan pakkoruotsista, kun eihän kukaan puhu pakkomatematiikastakasn.

 

[Lystikäs]

...en sano että ruotsinkielen opiskelu on se järkevin asia opetusohjelmassa,
lähinnä tämä pakkoruotsi on aivan absurdi käsite.
Onko kukaan ruotsia puhuva suomalainen noussut barrikaadeille vaatien pakkosuomen lakkauttamista?

Ei ole, ja tämän pelkästään pitäisi kertoa siitä, että nämä kaksi asiaa eivät ole rinnastettavissa. Suomenkielen opiskelusta Suomessa on kiistatonta hyötyä. Pääsee esimerkiksi heittämään näihin pakkoruotsi keskusteluihin näitä "ruotsinopiskelu sivistää" -kommentteja, jotka tietenkin on totta. Kaikki opiskelu sivistää. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiseikkaa, että samalla vaivalla voisi sivistää itseään enemmänkin. Ruotsinkieli tuppaa olemaan useimmalle suomalaiselle jälkikäteen ajateltuna se kaikkein turhin oppiaine - varsinkin suhteutettuna sen opiskelumäärään.

 

[hammer lynx]

Lähtökohtaisesti opiskelu ja itsensä sivistäminen on mielestäni ihmiselle hyväksi, mikäli päästään yli tästä äidinmaidossa annettuun "ruotsalaiset hurrit perkele", niin voisi ajatella positiivisesti jotta mikäli taitaa ruotsinkielen niin käytännössä ymmärrät ja tulet myös ymmärretyksi niin norjan, tanska ja islannin kielellä, osittain myös saksan kieli on hyvin lähellä.

Roskaa. Islantia ei ymmärrä kukaan. Ruotsalaiset vaihtavat lontoon kielelle ylitettyään Juutinrauman sillan. Saksaan ei juurikaan apua ja norjakin on vähän niin ja näin.

 

[Byvajet]

Ruotsinkieli tuppaa olemaan useimmalle suomalaiselle jälkikäteen ajateltuna se kaikkein turhin oppiaine - varsinkin suhteutettuna sen opiskelumäärään.

Tämä koskee kaikkia muita kieliä paitsi englantia. Kielen opiskelu on hyödyllistä ainoastaan silloin, kun siinä saavuttaa tason, josta hyötyy käytännössä. Alin oppilasta hyödyttävä taso on yleiskielisen kirjoitetun tekstin ymmärtäminen, esimerkiksi vieraskielisten lehtien lukeminen. 99 % oppilaista ei kuitenkaan saavuta edes tätä tasoa, koska se vaatisi jatkuvaa ja intensiivistä sanojen pänttäämistä. Siihen ei nykykoulussa kannusteta.

Pänttäämiskulttuurin puutteen vuoksi Suomi on täynnä ihmisiä, jotka osaavat ruotsin alkeet, italian alkeet, saksan alkeet, ranskan alkeet, espanjan alkeet ja venäjän alkeet, mutta jotka näiden kielten puhujamaihin muuttaessaan joutuvat käytännössä aloittamaan kielen opiskelun alusta.

Jos Suomessa uskallettaisiin rohkeasti päntätä ja sitä vaadittaisiin, oppilailla olisi koulusta lähtiessään kielitaito, joka pysyisi yllä, koska he olisivat kykeneviä kuluttamaan opiskelemiaan kieliä.

Pienempien kielten opettaminen kouluissa on pelkkä kuluerä, koska pänttäämistä ei vaadita. Päivähoitoa.

 

[varjo]

Jos Suomessa uskallettaisiin rohkeasti päntätä ja sitä vaadittaisiin, oppilailla olisi koulusta lähtiessään kielitaito, joka pysyisi yllä, koska he olisivat kykeneviä kuluttamaan opiskelemiaan kieliä.
.

Tässä nähdäkseni on ehkä varsin freshi ajatus, mikä tavallaan ehdottomasti kaipaisi suurempaakin huomiota. Ts. kun puhutaan kilpailukyvystä yms. niin jokainen jo on ymmärtänyt ettei määrä korvaa laatua, mutta kielipolitiikassa taas pakkoruotsin puolustajat nojaavat yhä tuohon 70-lukulaiseen ajattelumaailmaan missä tämä asia olisikin päinvastoin ja sellainen "jag heter Matti"-tason sönkötys valtaväestön osalta tuottaisi jonkinlaisen lisäarvon kansantaloudelle. Ja koko Vaasan kielipoliittinen (jos siis unohdetaan se oikea syy eli aluepolitiikka) shokki on vain osoitus siitä että tosiasiassa näin ei siis RKP:n kannalta ole, mutta sitä ei tosiaan tahdota sanoa koska samalla juuri vedettäisiin matto koko pakollisen ruotsinopiskelun alta. Ja toisaalta, on myös hieman kestämätöntä että ruotsinkielistä korkeakoulutusta tuetaan kiintiöiden ja omien oppilaitosten muodossa jos toisaalla väitetään että valtaväestöstä vaadittava pakkoruotsi takaisi kielelliset palvelut.

Kielen opiskelussa pitäisikin juuri pyrkiä määrän sijaan laatuun, tuo määräpuoli voitaisiin hyvin korvata jonkinlaisilla supistetuilla kursseilla. Ainakin itse koen että yläaste-lukio-aikojen yhteenlasketut viitisentoista ruotsin ja saksan kurssia ovat loppupeleissä menneet täysin hukkaan juuri sen takia että lopputulos ei ole se mitä tuolla määrällä voisi saada. Uskoisin vahvasti että lopputulos olisi ollut laadultaan parempi jos niitä toisia kieliä olisi ollut vain yksi (joka taas juuri kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta ei todennäköisesti olisi ruotsi) ja sitä toista, tai toisia, kieliä olisi ollut pienimuotoisina "kielen alkeet tutuksi-matkustajille"-tyylisinä kursseina. Tälläkin hetkellä firman toimesta järjestetään juuri tuollaisia "55 sanaa kieltä X"-kursseja ja pienimuotoisia keskustelukursseja tietyistä fokuskielistä joista olisi hyötyä liiketoiminnassa.

Jännä kyllä nähdä tapahtuisiko tässä koskaan mitään muutosta koska positiot ovat tavallaan sementoitu mutta kieltämättä koko pakkoruotsi kaipaisi sellaista viiltävää PISA-tyylistä testausta jolla kissa saataisiin pyödälle. Yliopistojen virkamiesruotsista sitä jo on, mutta onneksi RKP:n valta ei ulotu korkeakoulutukseen, muutenhan pakkoruotsin laajuutta varmasti vaadittaisiin laajennettavaksi, mutta on jotenkin todella vaikea uskoa että pakkoruotsilla oikeasti saavutaan _valtakunnallisella_ tasolla sitä tulosta mitä se lakimielessä pitäisi olla eli kykyä taata ruotsinkielisille asiointikyky omalla äidinkielellään. No, toki tottapuhuen valtion peruspalvelut sinänsä ovat noin koulutusmielessä enemmän korkeakoulutusta vaativia, minkä takia Joensuun automekaanikkojen kielitaito ei varsinaisesti koskaan pääse näkymään yhteiskunnan palveluissa.

Toki ongelma on se että niin kauan kuin tuota palvelukykyä yhteiskunnan palveluissa nähdään pakollisena vaatimuksena, olisi myös hieman eriarvoistavaa jos lapsena tehty kielivalinta tavallaan estäisi etenemisen valtiollisella uralla. Mutta ylipäänsä helppojen ratkaisuiden sijaan asia tarvitsisi lukuja päätöksenteon tueksi. Joku järkevä ratkaisu kai olisi vain yksinkertaisesti kiintiöitä "palvelukelpoisen" kielitaidon vaatimus alueellisen jakauman mukaan ja määrittää se palvelukelpoisuus jollain ihan oikealla tasokokeella joita on olemassa pilvin pimein.

 

[peruna]

Siis koko kielikysymyksessä on lähdetty aivan väärälle uralle. Kaksikielisyys on olennainen osa suomalaisuutta ja huikea voimavara siinä että kaksikielisyys tekee hyvää meidän aivoille. (Esim. Does being bilingual make you smarter? | British Council

Hallituksen pitäisi asettaa tavoite nostaa ruotsinkielisten määrää nyt 5 %:sta 20 %:iin. Jos tavoite saavutetaan niin voidaan sanoa että meillä on hyvällä pohjalla kaksikielisyys

Englanti ei ole vaihtoehto koska meillä ei ole siitä mitään historiaa mut koska kuuluu samaan kieliperheeseen niin opiskelu ja oppiminen helppoa kun osaa ruotsia.

 

[Runtulin]

Siis koko kielikysymyksessä on lähdetty aivan väärälle uralle. Kaksikielisyys on olennainen osa suomalaisuutta ja huikea voimavara siinä että kaksikielisyys tekee hyvää meidän aivoille. (Esim. Does being bilingual make you smarter? | British Council

Ei huono ajatus ollenkaan. Otetaanko toiseksi kieleksi vaikka espanja? Espanjassa on paljon nuorisotyöttömyyttä ja sieltä varmaan tulisi mielellään porukkaa Suomeen duuniin, jos keksittäisiin jotain hommia. Samalla voitaisiin oppia kieltä.

 

[peruna]

Ei huono ajatus ollenkaan. Otetaanko toiseksi kieleksi vaikka espanja? Espanjassa on paljon nuorisotyöttömyyttä ja sieltä varmaan tulisi mielellään porukkaa Suomeen duuniin, jos keksittäisiin jotain hommia. Samalla voitaisiin oppia kieltä.

Kuten aikaisemmassa viestissä spekuloin epäsuorasti niin mielestäni suomenruotsi on selkeä valinta koska osana meidän identiteettiä ja pohja on jo olemassa