Pakkoruotsi – kyllä vai ei?

[Havumetsien GM]

Mistä nämä luvut ovat peräisin? Sitä en ainakaan usko, että sujuvaa saksaa puhuisi Suomessa noin moni.

Valitettavasti en voi antaa lähdettä, sillä nämä ovat sellaisia lukuja jotka ovat vain jääneet päähän kun olet tutkiskellut asioita Internetin ihmeellisessä maailmassa. Yritin Wikipediasta nopeasti katsoa mutta en löytänyt lähdettä tälle "ranska 3 %, saksa 13 %" -tilastolle. Sitäkään en osaa sanoa, millaisesta kielitaidosta on kyse eli mitä käytännössä vaaditaan. Sun "eximiakin on paskaa" -standardeilla tosin suomalaisten enemmistö ei osaa edes englantia.

Suurin osa tuntemistani akateemisesti koulutetuista keski-ikäisistä on lukenut koulussa saksaa. Varmaan kaikki ovat kuulleet niitä juttuja "tylsästä koulusaksasta". Jotenkin tuntuu, että nykyään nuorten keskuudessa päntätään mieluummin ranskaa, espanjaa tai venäjää. Itsekin valitsin yläasteella valinnaiseksi espanjan, tuntui jotenkin raikkaammalta kuin saksa 20 vuotta vanhoine oppikirjoineen.

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2957427/venajan-kieli-edelleen-paitsiossa

Tämän uutisen mukaan venäjää osaa pari prosenttia suomalaisista, eli siinä on ainakin yksi lähde. Venäjähän on se kieli, jonka osaamista eniten pitäisi lisätä, ja ne pakkoruotsin poistamisesta vapautuvat resurssit tulisi mielestäni ohjata ensisijaisesti uusien venäjänopettajien kouluttamiseen ja sitä kautta huomattavasti nykyistä laajamittaisempaan venäjän opetukseen kouluissa. Eivät saksa ja ranska turhia ole, mutta on se venäjä silti vielä tärkeämpi.

 

[Havumetsien GM]

Tuo EK:n legendaarinen pakkoruotsin poistoa ehdottanut raportti löytyy muuten netistä PDF-tiedostona.

http://www.ek.fi/ek/fi/yrityskyselyt/liitteet/Tyoelamassa_tarvitaan_yha_useampia_kielia.pdf

Paljon mielenkiintoista dataa:

- Ruotsin tarve oli vähentynyt muutamassa vuodessa (2005/2009) merkittävästi.
- Englannin ja ruotsin ulkopuolisia kieliä opiskellaan todella vähän.
- ENG ja SWE ulkopuolisten kielten osaajia ei ole tarpeeksi.
- Ranska painottuu opiskeluvalinnoissa selvästi liikaa suhteessa saksaan ja venäjään.
- 1990-luvulla tapahtui hurja romahdus saksan opiskelun määrässä. Mikä syynä? 90-luvun laman leikkaukset?

 

[Kirjoittelija]

Sun "eximiakin on paskaa" -standardeilla tosin suomalaisten enemmistö ei osaa edes englantia.

Englannin eximia ei ole millään tavalla verrannollinen muiden kielten eximiaan. Toki senkin saa varmasti moni, jolla englannin puhuminen on kovin kankeaa, mutta on suomalaisten englannin osaaminen silti ihan toisella tasolla kuin muiden vieraiden kielten. Populaarikulttuurista kun se kieli oikeasti opitaan, ja siinä on englanninkielinen maailma jonkin verran niskan päällä.

 

[varjo]

Hesarikin uutisoi kiintoisasti, tuossapa noita prosenttiosuuksia.

Maailmankielten osaamisesta ei murehdita Suomessa - Ruotsin kieli - Kotimaa - Helsingin Sanomat

Otsikointi on oikeastaan sopivan provosoiva, jos vain joku toimittaja kehtaisi esittää tuollaisen kysymyksen kiihkeimmille pakkoruotsittajille niin olisi kiva nähdä jengin tukehtuvan pullaan.

 

[Swearengen]

Myös Hallis kirjoitti äskettäin aiheesta:

Perustelut vuonna 1968 aloitetun pakkoruotsikokeilun lopettamiseksi ovat melko ilmeiset. Suomen kielipoliittinen tilanne on ainutlaatuinen koko maailmassa, mukaan lukien diktatuurit ja kehitysmaat. Suomea puhuu äidinkielenään lähes 90% maamme väestöstä, ruotsia 5,4%. Ainoa yhteiskunta, jossa vertailukelpoisen vähemmistön kieltä on pakko-opetettu vertailukelpoiselle enemmistölle, oli vanha Etelä-Afrikka, jossa valtava musta enemmistö joutui opiskelemaan afrikaansia.

Kielivähemmistöjä on kaikkialla, mutta suomalaisen kaltaista kielipolitiikkaa ei ole missään muualla kuin Suomessa. Jos pakkoruotsin kaltainen ilmiö on sivistysvaltion edellytys, Suomi on maailman ainoa sivistysvaltio. Siis nyt, kun afrikaans ei enää ole pakollinen oppiaine kaikille eteläafrikkalaisille.

Pakkoruotsia on perusteltu mm. sen "yleissivistävyydellä", "yhteisellä pohjoismaisella perinnöllä", ja sillä, että se helpottaa muiden germaanisten kielten opiskelua. Nämä perustelut ovat kovin onttoja. Jos ruotsin osaaminen kuuluu suomalaisen yleissivistykseen, miksei se kuulu muiden yleissivistykseen? Miksi "yhteinen perintö" asettaa tällaisia vaatimuksia vain suomalaisille ja vain koskien ruotsin kieltä? Miksi pitäisi opiskella ruotsia oppiakseen sen jälkeen helpommin saksaa, kun ruotsin opiskeluun käytetyn ajan voisi käyttää suoraan saksan opiskeluun?

koko teksti: Kansalaisaloite pakkoruotsista luopumiseksi

 

[Jack of Spades]

Pakkoruotsista voidaan täysin luopua, mitään järjellistä perustetta ei ole kouluissa kielen opiskelulle, jota puhuu äidinkielenään n. reilu 5% kansasta.

Rannikkoseutujen suomenruotsalaiset oravaislaiset kettutarhurit, närpiöläiset minkkifarmarit ja sipoolaiset perunanviljelijät etc. pystyvät ja osaavat kyllä täysin tarvittaessa hoitamaan asiansa virastoissa asioidessaan myös Suomen kielellä.

Koululaitoksemme voisi keskittyä niiden kielten opettamiseen nuorille, joilla on oikeasti jotain käyttöä esim. työuralla ja joita puhutaan pääkielinä maailmalla nyt ja tulevaisuudessa. Näitä kieliä ovat englanti, saksa, espanja, venäjä, kiina ja ranska.

 

[Daespoo]

Olen tainnut aikaisemminkin todeta että olin aikaisemmin hyvinkin voimakkaasti pakko-ruotsin vastustaja, syystä että siitä ei ole hyötyä. Ne jotka haluavat oppia ruotsin kielen, oppivat sen omasta tahdosta, ei pakosta. Iän myötä asenne on pehmentynyt enemmän pragmaattiseen näkökulmaan.

Jos minä olisin päättäjä, keskittäisin kaikki resurssit päiväkotivaiheeseen. Kielikylpyjä ipanoille jotka eivät vielä ole päässeet/joutuneet esi-puberteetin kapinavaiheeseen jossa kaikki auktoriteetit kyseenalaistetaan.

Paljonko maksaisi lisää jos vaikkapa kaikki rannikkokuntien (mukaanlukien isot kaupungit Oulu, Vaasa, Turku, Espoo, Helsinki, Vantaa jne) päiväkodit olisivat mallia kielikylpy på svenska? Antaisi lasten oppia toinen kieli "vapaassa" ympäristössä, luonnollisesti ilman pakkoa. Päiväkoti-iässä kielten oppiminen taitaa olla helpointa, Jatkoajan päivystävät pedagogit korjaa jos meni pieleen.

Kielikylpyvaiheen jälkeen skideillä olisi helpompi/rakentavampi näkemys ruotsin (tai muiden kielien) oppimiseen eikä teinejä tarvitsisi paimentaa sähköpiiskalla ruotsin tunnille yläasteella.

RKP:n militanttiosasto on se suurin kaski tässä, Kokoomus ja Demarit varmaan tarkoittavat hyvää mutta eivät ole vielä hyväksyneet reaaliteetteja pakkoruotsin toimivuudesta.

 

[Kisapuisto]

Paljonko maksaisi lisää jos vaikkapa kaikki rannikkokuntien (mukaanlukien isot kaupungit Oulu, Vaasa, Turku, Espoo, Helsinki, Vantaa jne) päiväkodit olisivat mallia kielikylpy på svenska? Antaisi lasten oppia toinen kieli "vapaassa" ympäristössä, luonnollisesti ilman pakkoa. Päiväkoti-iässä kielten oppiminen taitaa olla helpointa, Jatkoajan päivystävät pedagogit korjaa jos meni pieleen.

Kysymys ei ole se, että paljonko tuo maksaisi. Kysymys on se, että miksi ihmeessä noin pitäisi tehdä? Jos tuollaiseen kielikylpymalliin lähdettäisiin, niin miksi se kieli olisi ruotsi eikä vaikkapa englanti?

 

[Daespoo]

Kysymys ei ole se, että paljonko tuo maksaisi. Kysymys on se, että miksi ihmeessä noin pitäisi tehdä? Jos tuollaiseen kielikylpymalliin lähdettäisiin, niin miksi se kieli olisi ruotsi eikä vaikkapa englanti?

Se olisi peruste miksi pakkoruotsista peruskoulussa voitaisiin luopua.

Englantia oppii kaikki nykyään, kiitos interwebin.

 

[erku]

Ruotsin kieli on täysin hyödytön ylivoimaiselle enemmistölle suomalaisista. Ja jos ruotsalaista kielivähemmistöä alettaisiin kohtelemaan samalla tavalla kuin muitakin kielivähemmistöjä, niin siinä tapauksessa ruotsin kielen merkitys olisi vieläkin olemattomampi. Koko kaksikielisyydestä pitäisi luopua. Sillä tavalla saataisiin säästöjä aikaan mukavasti valtion talouteen. Ja muutenkin se olisi oiva näpäytys hurreille, jotka mielellään ovat oikeuksiaan peräämässä, mutta velvollisuudet ei sitten niin kiinnostakaan. Hyvä esimerkki tästä lienee Karjalan evakkojen sijoittamiset toisen maailmansodan aikaan.

Daespoon päiväkotien kielikylpy -ehdotukselle silkkaa huutonaurua. Ei mitään tolkkua tuollaisessa. Harvoin olen Jussi Halla-Ahon kanssa samoilla linjoilla asioista, mutta nyt olen täydellisesti. Missään muussa maailman maassa noin pieni kielivähemmistö ei ole niin röyhkeästi ajamassa itsekkäästi omaa etuaan ja pakottamassa muita opiskelemaan heidän omaa marginaalikieltään.

Tuleva pakkoruotsikeskustelu eduskunnassa tulee eittämättä olemaan hilpeä. Toivottavasti olisi aikaa katsella kyseistä keskustelua telkusta ja kuunnella Stefan Wallinin, Mikaela Nylanderin ja muiden idioottien pakkomatematiikka-argumentteja. Saisi ainakin hyvät naurut.

 

[JjZz]

Minä aloitin ruotsin opiskelun kolmannella luokalla. Sain siitä vielä varsin hyviä arvosanoja jatkuvasti. AMK:ssa sain ruotsinkielen tasotestistä koulun parhaan tuloksen.

Osaan siis ruotsia todennäköisesti paremmin kuin keskiverto suomalainen. Ruotsinkielen tärkeys ei vaan ole koskaan minulle auennut. Onhan se varmaan antanut hyvän pohjan englannin oppimiselle. Mutta jotenkin veikkaan, että vielä parempi pohja olisi ollut, että olisi suoraan aloittanut englannin opiskelun kolmannella.

Tähän päivään mennessä en ole ruotsin kieltä tarvinnut. Lapsena vaan luulin, että sitä tulee tarvitsemaan kun sitä kaikki sanoivat.

 

[Sistis]

Olen edelleen samaa mieltä kuin olen ollut jo muutaman vuoden. Kannatan, että suomalaiset opiskelevat eri kieliä, eli säilyttäisin nykyisen kaltaisen kahden pakollisen kielen opetuksen (tai ainakin noin käsittääkseni suurimmassa osassa on edelleen). Näistä ensimmäiseksi, eli A-kieleksi, asettaisin englannin, kuten lähes kaikkialla kai edelleen on. Näistä seuraavaksi, eli B-kieleksi, asettaisin ruotsin sijaan vapaavalintaisen kielen, joka olisi venäjä, saksa, ranska, espanja tai ruotsi. Ruotsin kielen aseman turvaisin lailla siten, että sen pitäisi olla aina opiskeltavissa B-kielenä koulun koosta riippumatta, mutta näiden muiden vaihtoehtojen kohdalla resurssit ratkaiskoon valikoiman.

En myöskään usko, että tämä heikentäisi ruotsinkielen osaamista. Laki voi edelleen edellyttää, että kaksikielisellä alueella valtion ja kuntien virkoihin vaaditaan riittävä ruotsin osaaminen. Jos tätä ei ole hankittu, näihin virkoihin ei vain päästä. Ne, jotka hankkivat osaamisen, ovat paremmassa asemassa näihin tehtäviin haettaessa.

Itse kirjoitin ruotsista Magnan. Opiskelin myös pakollisen virkamiesruotsin yliopistossa. En ole kieltä sen jälkeen joutunut tai päässyt käyttämään. Tukholmassa yritin kommunikoida kyseisellä kielellä, mutta menivät vaihtamaan perkeleet heti englanniksi. Jag tyckte inte om det.

Olisin todella tyytyväinen, jos olisin opiskellut saksaa tai espanjaa yhtä kauan kuin ruotsia. Ne olisivat todennäköisesti huomattavasti paremmalla tolalla, koska niitä voisi hyödyntää hyvin työelämässäkin...

Saksaa olisin voinut ruveta lukemaan C-kielenä yläasteella, mutta valitsin tuolloin muut valinnaisaineet. Lukiossa olisin voinut ottaa D-kielenä myös saksan tai ranskan, mutta muut aineet veivät liikaa aikaa. Työväenopistossa olen sittemmin opiskellut saksan ja espanjan alkeita, ja molempia osaan sen verran, että kykenen reissaamaan alueilla, joissa noita kieliä puhutaan, ilman, että tarvitsisin juurikaan englantia. Espanjan kohdalla otan todellisen testin syksyllä kun lähden pariksi viikoksi Etelä-Amerikkaan...

 

[JjZz]

En myöskään usko, että tämä heikentäisi ruotsinkielen osaamista. Laki voi edelleen edellyttää, että kaksikielisellä alueella valtion ja kuntien virkoihin vaaditaan riittävä ruotsin osaaminen. Jos tätä ei ole hankittu, näihin virkoihin ei vain päästä. Ne, jotka hankkivat osaamisen, ovat paremmassa asemassa näihin tehtäviin haettaessa.

Esimerkiksi Itä-Suomen kunnissa monesti vaaditaan venäjän kielen taitoa etenkin palvelualoilla. Homma näyttää onnistuvan ilman pakkovenäjääkin. Eli kuten sanoit, ilman pakkoruotsiakin voisi edelleen hyvin vaatia ruotsinkielen osaamista sinne missä sitä todella tarvitaan.

 

[Sistis]

Esimerkiksi Itä-Suomen kunnissa monesti vaaditaan venäjän kielen taitoa etenkin palvelualoilla. Homma näyttää onnistuvan ilman pakkovenäjääkin. Eli kuten sanoit, ilman pakkoruotsiakin voisi edelleen hyvin vaatia ruotsinkielen osaamista sinne missä sitä todella tarvitaan.

Juurikin näin. En tiedä, mikä on Itä-Suomen tilanne isossa mittakaavassa, koska itse olen käynyt siellä hyvin harvoin. Viime kuussa vietin päivän Imatralla, ja kiinnitin huomiota siihen, että iso osa asiakaspalvelijoista oli itse asiassa nimestään ja puheensa nuotista päätellen venäläistä alkuperää. Ei siinä mitään, hyvin se suomi taipui heiltäkin.

Voisin veikata, että mikäli pakkoruotsi muuttuisi pakkokieleksi, ja venäjän kieltä opiskeltaisiin enemmän, kotimaista alkuperää olevia työntekijöitä riittäisi myöskin joka virkaan. Ei sillä, että se minulle mikään edellytys tai varsinainen toive olisi, eli tätä ei kannata missään nimessä tulkita kannanotoksi mihinkään suuntaan. Enemmänkin vain pohdiskelen ääneen työllistymisiä ja työvoiman löytymisiä.

 

[Hemingway]

Suomessa kielenopetukset ovat niin perseestä

Suomessa kielenopetukset taso lienee maailman korkeimpia. Erityisen hyvää täällä on se, että kielioppia edes yritetään opettaa. Siksi aikuisella oppimaan oppineella ihmisellä on mahdollisuus opiskella kieli käytettävälle tasolle parissa kolmessa vuodessa.

Tutkimukset kiistatta osoittavat, että kieliopin opettaminen nopeuttaa selkeästi kielen oppimista. Niin ikään tutkimukset osoittavat, että kielikylvyt ovat tehoton keino opettaa kieltä. Etenkin ne ovat sitä aikuisiässä.

"1) Children hear between 3 million and 13 million words per year from birth until the start of school. The kids who hear closer to 13 million tend to do noticeably better in school. To put it perspective, the Super Challenge involves between 1 and 2 million words of listening, so figure several Super Challenges per year.

2) The typical native 4-year-old produces reasonably grammatical sentences a lot of the time, but their speech is not very idiomatic by adult standards, and they spend a lot of time producing "word salad" when they try to communicate complicated ideas.

3) French children don't fully internalize the gender system until 5 or 6 years old.

4) Successful students typically read at least a million words a year (about half a Super Challenge) every year from age 10 through the end of school.

5) Kids who move to a new country and start going to school in the local language can socialize pretty well within 6 to 12 months, but it typically takes them 3 to 7 years of school to catch up with their native classmates.

6) Kids have enormous incentives to speak their language well."

Not Studying Grammar (General discussion) Language Learning Forum

 

[moby]

Suomessa kielenopetukset taso lienee maailman korkeimpia. Erityisen hyvää täällä on se, että kielioppia edes yritetään opettaa. Siksi aikuisella oppimaan oppineella ihmisellä on mahdollisuus opiskella kieli käytettävälle tasolle parissa kolmessa vuodessa.

Tutkimukset kiistatta osoittavat, että kieliopin opettaminen nopeuttaa selkeästi kielen oppimista. Niin ikään tutkimukset osoittavat, että kielikylvyt ovat tehoton keino opettaa kieltä. Etenkin ne ovat sitä aikuisiässä.

Mikä luokitellaan hyväksi kielitaidoksi? Jos oppilas kirjoittaa laudaturin ylioppilaskokeessa, osaa lukea, kirjoittaa ja kuunnella kieltä, mutta ei pysty ko. kielellä puhumalla kommunikoimaan, kun sitä ei ole koulussa opetettu?

Tätähän se Suomessa on, enkä luokittelisi tuota hyväksi kielitaidoksi. Puhumaan oppii vain puhumalla ja se vieraan kielen puhuminen pitäisi aloittaa heti ensimmäisistä oppitunneista lähtien ja lopettaa mahdollisimman äkkiä äidinkielen puhuminen ko. oppitunneilla.

Vanhempana tuo puhumisen oppiminen vaikeutuu entisestään ja kynnys käyttää vierasta kieltä nousee. Olen tämän henkilökohtaisesti kokenut, kun sain työpaikan, jossa pitää päivittäin puhua englantia.

Tämä puhumattomuus lienee kulttuurillinenkin ongelma, jota nykyinen kieltenopetus vain voimistaa. Omien lasteni juttujen perusteella olen päätellyt, ettei asiassa ole juurikaan tapahtunut muutosta parempaan 30 vuodessa. Eikä muutosta tulekaan, jos kaikkien mielestä asia on kunnossa.

 

[Hemingway]

Mikä luokitellaan hyväksi kielitaidoksi? Jos oppilas kirjoittaa laudaturin ylioppilaskokeessa, osaa lukea, kirjoittaa ja kuunnella kieltä, mutta ei pysty ko. kielellä puhumalla kommunikoimaan, kun sitä ei ole koulussa opetettu?

Kun osaa sanaston ja kieliopin, on siitä hyvin lyhyt matka puhumiseen. Puhumista vain täytyy harjoitella. Se kuitenkin rupeaa lutviutumaan nopeasti sen jälkeen, kun kielen perusteet ovat hallussa.

Jos sen sijaan ei osaa kielen perusteita, on puhumista vaikea kehittää eteenpäin. On eri asia osata puhua vähän kuin osata oikeasti ilmaista itseään. Yllättävän harvat ihmiset pystyvät keskustelemaan edes englanniksi moraalista, tieteestä, taiteesta, kirjallisuudesta, yhteiskunnallisista asioista ja politiikasta tai mistään muusta vähän vaativammasta, joka vaatii syvällisempää hallintaa kuin pintarakenteiden toistoa perussanastoa muuttelemalla.

Jos vieraalla kielellä pystyy kirjoittamaan, aidosti kommunikoiva puhekin on lähellä. Puheen automatisoituminen vie aikansa, mutta kirjoitustaidon jälkeen varsinaista opeteltavaa ei enää ole. Täytyy vain harjoitella jo valmiiksi osaamaansa.

 

[Henkka]

Ehdoton ei pakko-ruotsille. Pakollinen "toinen kotimainen" kieli saa kyllä olla, mutta vaihtoehdoksi pitää tuoda venäjä.

 

[Kisapuisto]

Mikä luokitellaan hyväksi kielitaidoksi? Jos oppilas kirjoittaa laudaturin ylioppilaskokeessa, osaa lukea, kirjoittaa ja kuunnella kieltä, mutta ei pysty ko. kielellä puhumalla kommunikoimaan, kun sitä ei ole koulussa opetettu?

Tässä ollaan asian ytimessä. Yläasteella ruotsin numeroni olivat kasia ja seiskaa. Lukiossa sitten ekan kasin jälkeen kutosta ja vitosta, kun motivaatio laski aineen kohdilla nolliin. Sanaakaan ei tunneilla puhuttu ruotsia. Ylioppilaskokeissa kirjoitin siitä todella rajoja hipoen lubenter approbaturin.

Voin rehellisesti sanoa etten osaa ruotsia käytännössä ollenkaan. Siitä huolimatta ammattikorkeakoulussa suoritin virkamiesruotsin, vaikka en siis todellakaan osaa sitä ollenkaan. Silti koe meni, rimaa hipoen toki, läpi. Ja nytkö minun pitäisi tarpeen vaatiessa osata palvella ihmisiä ruotsiksi? Ei onnistuisi mitenkään edes tien neuvominen seuraavaan risteykseen asti, vaikka siis todistetusti olen suorittanut virkamiesruotsin ja ainakin oman (silloisen) alani ruotsi pitäisi näin ollen olla hallussa.

 

[MustatKortit]

Hyvätuloisten, korkeakoulutettujen perheiden lapset jatkavat ruotsin lukemista joka tapauksessa.

Olen melko saletti, että pakkoruotsin lopettaminen tulee entisestään kasvattamaan eroja yhteiskuntaluokkien välillä, eriarvoistamaan ihmisiä.

Pitääkin pistää jo raksi ruutuun, että omat lapset varmasti oppivat säällisen ruotsin kielen taidon.

 

[jussi_j]

Hyvätuloisten, korkeakoulutettujen perheiden lapset jatkavat ruotsin lukemista joka tapauksessa.
....

Jaa miksiköhän näin kävisi. Onko jotain näyttöä, että suomenkielinen koulutettu väestö haluaisi pistää lapsensa opiskelemaan liki turhaa kieltä, mikäli vaihtoehto olisi vaikka saksa, venäjä, ranska, espanja tai joku muu työmarkkinoilla kysytty.

 

[mjr]

Ehkä olen vähän turhan elitistinen ja nationalistinen, mutta minusta tietty ruotsinkielen taito on osa Suomen kansalaisen yleissivistystä - se on niin tärkeä kieli historiassamme ja kulttuurissamme, että on hyvä että sitä osataan laajalti edes vähän alusta. Tietysti nykyisenä stahanovilaisena aikana kaikki mikä ei maksimoi tuotantoa on turhaa plus sitten joillakin on ihmeellisesti vieläkin jonkinlainen alemmuuskompleksi (uutiskatko: tässä ollaan oltu jo itsenäisiä lähes 100 vuotta, kielitaistelu meni jo), notta en tiedä kannattaako näihin asemiin jäädä kränäämään - tärkeämpää on säilyttää ruotsi toisena kansalliskielenämme ja jossain vaiheessa pakkoruotsi-taisto voi alkaa haitata tätä päämäärää. Mutta siis noin humanistisesta ja spesifisti vielä historian näkökulmasta pakkoruotsi on erittäin ok.

 

[jussi_j]

?..noin humanistisesta ja spesifisti vielä historian näkökulmasta pakkoruotsi on erittäin ok.

Keksitkö mitään muuta asiaa mitä voisi perustella historialla ja jos keksit, niin pitäisikö niitä myös opettaa pakolla ja jos ei niin miksi. Miksi ruotsin opetusta perustellaan näillä ihmeellisillä sivistys- ja historiasyillä, kun niiden alle voi työntää melkein mitä tahansa.

Sano vielä, että se on helppoa ja auttaa oppimaan saksaa niin homma on täydellinen.

 

[Sistis]

Ehkä olen vähän turhan elitistinen ja nationalistinen, mutta minusta tietty ruotsinkielen taito on osa Suomen kansalaisen yleissivistystä - se on niin tärkeä kieli historiassamme ja kulttuurissamme, että on hyvä että sitä osataan laajalti edes vähän alusta.

Minusta koulutus pitää suunnitella siten, että opituista asioista on hyötyä nimenomaan tulevaisuudessa. Ruotsi on ollut tärkeä kieli historiassa, ja on myös sitä jossain määrin edelleen, mutta ei niin paljon, että kaikki kansalaiset kannattaisi opettaa sen taitajiksi. Vaihtoehto, jossa osa osaa ruotsin, osa ranskan, osa venäjän, osa saksan, osa ranskan ja lähes kaikki englannin on nykyaikaisempi ja yhteiskunnan ja sen jäsenten kannalta selvästi tehokkaampi vaihtoehto.

 

[varjo]

Minusta koulutus pitää suunnitella siten, että opituista asioista on hyötyä nimenomaan tulevaisuudessa. Ruotsi on ollut tärkeä kieli historiassa, ja on myös sitä jossain määrin edelleen, mutta ei niin paljon, että kaikki kansalaiset kannattaisi opettaa sen taitajiksi. Vaihtoehto, jossa osa osaa ruotsin, osa ranskan, osa venäjän, osa saksan, osa ranskan ja lähes kaikki englannin on nykyaikaisempi ja yhteiskunnan ja sen jäsenten kannalta selvästi tehokkaampi vaihtoehto.

Ja ylipäätänsä on jotenkin naurettavaa että se kiistaton tosiasia jatkuvasti ylenkatsotaan l. ruotsalaisten kanssa voi puhua englantia mutta tilanne ei todellakaan ole sama saksalaisten, espanjalaisten, ranskalaisten tai venäläisten kanssa. Eli me opettelemme kieltä jonka hyötyperusta on kyseenalainen ja jätämme opettelematta kieliä joitten puhujista valtaosa ei pysty kommunikoimaan riittävällä tasolla niillä kielillä mitä me osaamme.

Katse eteenpäin, ei menneisyyteen.