Niin kauan kun Suomi on kaksikielinen maa, tulisi koko kansan hallita molemmat kielet ainakin lähtökohtaisesti.
Olen eri mieltä. Mielestäni kenenkään suomalaisen ei tarvitse osata ruotsia sillä perusteella, että perustuslain mukaan 5 % vähemmistö tekee de facto yksikielisestä Suomesta kaksikielisen maan. En myöskään ole sitä mieltä, että kanadalaisten täytyisi osata ranskaa tai virolaisten venäjää, vaikka näiden kielten puhujia on ko. maissa yli 20 % väestöstä.
Jos itse ajaisin pakkoruotsin poistoa niin keskittyisin ennemmin vaatimaan Suomen muuttamista yksikieliseksi maaksi, jos se onnistuisi niin samalla häviäisi pakkoruotsi.
Ymmärrä nyt, että Suomi oli ennen 70-luvun peruskoulu-uudistusta virallisesti kaksikielinen maa ilman pakkoruotsia. Kyllä se virallinen kaksikielisyyskin tulee vielä julkiseen keskusteluun ja tulevina vuosikymmeninä toivottavasti poistuukin, mutta aika ei ole vielä kypsä sille debatille. Nyt täytyy edetä rauhallisesti asia kerrallaan, ja tämä tarkoittaa ensin mahdollisuutta ottaa B1-kieleksi esimerkiksi venäjä ruotsin sijaan jos oppilas näin itse haluaa.
Osaan ruotsia ja siitä taidosta on ollut minulle vain ja ainoastaan hyötyä ja iloa. Puhun myös sujuvaa englantia ja ranskaa, espanjallakin tulee pärjättyä tarvittaessa. Näitä kaikkia kieliä olen lukenut pakollisesta ruotsista huolimatta, eli se ei ole ollut mikään este lukea muitakin kieliä, kenties se on parantanut kielipäätäni ja helpottanut muiden oppimista. Eikös se niin mene että kun oppii muutaman kielen niin muiden oppiminen on helpompaa jatkossa?
Tosiasia on kuitenkin se, että esim. mainitsemaasi ranskaa puhuu Suomessa 3 % väestöstä, vaikka kyseessä on valtavan perinteinen ja suuri eurooppalainen kieli. Saksaakin osaa vain 13 suomalaista sadasta, vaikka saksa on läheistä sukua ruotsille. Vastaavasti venäjää puhuu noin 2 %, vaikka Venäjä on Suomen tärkein kauppakumppani. Eli vaikka ns. porttiteoria sinun kohdallasi pitäisikin paikkansa, koko yhteiskunnan tasolla vaikutus jää heikoksi. Ja pakkoruotsikeskustelu on nimenomaan yhteiskunnallinen keskustelu, jossa koko kansaa koskevat faktat ja tilastot merkitsevät
minulle on ollut ruotsista hyötyä / en puhu ruotsia -tyyppisten, henkilökohtaisten argumenttien sijaan.
Mielessäni elää ajatus siitä että pakkoruotsin vastustajat ovat juuri sitä porukkaa jotka eivät sitä koskaan oppineet, saattaa taustalla olla jokin asennevammakin sitä kohtaan.
Pakkoruotsikriittisimpiä ovat tutkimusten mukaan nimenomaan akateemisesti koulutetut suomalaiset. En oikein jaksa uskoa, että heidän ruotsin kielen taitonsa tai kouluarvosanansa olisivat heikommalla tasolla kuin matalammin koulutettujen.
En minä ainakaan koulussa suhtautunut ruotsiin mitenkään erityisen heikolla motivaatiolla. Olen kuitenkin lapsesta asti seurannut politiikkaa. Minulle Suomen kielipolitiikka näyttäytyy kähmintänä, korruptiona, nuoleskeluna, painostuksena, älyllisenä epärehellisyytenä ja haluttomuutena kunnioittaa kansan tahtoa. Ruotsin kieli on kieli muiden joukossa ja suomenruotsalaiset vähemmistö muiden joukossa, eikä minulla ole mitään sen kummempaa näitä vastaan. Suomen kielipolitiikkaa ja poliittisen eliitin kielinäkemyksiä inhoan ja halveksun kuitenkin koko sydämeni pohjasta. Mikään muu asia ei minua Suomen politiikassa yhtä paljon vituta, vaikka tiedän että on paljon objektiivisesti tärkeämpiäkin kysymyksiä.
Sama asia on havaittavissa suomen kielessä, jonka perussäännöt yhdyssanoineen on monella suomalaisella sellaisella tasolla, että on syytäkin vähentää ruotsin kielen opetusta, ja panostaa enemmän omaan äidinkieleen.
Ei maailmassa ole sellaista kansaa tai kieliryhmää, jonka edustajista suurin osa kirjoittaisi omaa äidinkieltään sujuvasti ja virheettömästi. Väitän, että suomalainen maanviljelijä 100 vuotta sitten teki kamalia kielioppivirheitä, samoin suomalainen tehdastyöntekijä 70-luvulla. Nykyään ihmiset vain joutuvat työssään lähettämään sähköposteja, päivittämään firman nettisivuja ym. Tämän seurauksena kielioppivirheet ovat tulleet esiin mutta en osaa suhtautua asiaan erityisenä ongelmana.
Toki voi olla, että vielä pari vuosikymmentä sitten suomalaisten kirjoitustaito oli jonkin verran parempi. Toisaalta laskutaidoista sanotaan ihan samaa, eli ehkä peruskoulussamme on tapahtunut pientä rapautumista, eikä oppi enää mene lasten päähän samalla tavalla kuin ennen. Silti pidän suomalaisten tekemiä yhdyssanavirheitä ja vastaavia kielimokia normaaleina ja inhimillisinä, jos asioita tarkastellaan kansainvälisesti. Ei ne läditkään kirjoita täydellistä englantia.