Tämä saa aikaan sen, että ne, joita ruotsin oppiminen ei kiinnosta, häiritsevät muiden oppimista. Itse he oppivat kenties sanomaan: "Jag heter X och jag bor i Y." Mitä hyötyä tuollaisesta kielitaidosta on heille tai yhteiskunnalle?
Minä olen jo yli kolmenkymmenen, enkä ikinä ole käyttänyt sanaakaan ruotsia opintojen ulkopuolella. Suoritettuna on jo koko pakollisen ruotsin värisuora peruskoulusta virkamiesruotsiin, ja harmittaa tuohon seitsemänä vuonna tuhrattu aika. Olisiko sinulla antaa arviota, milloin minun osaltani tämä tarpeellisuus realisoituu?Ainakin itseäni harmittaisi nyt pirusti jos ei olisi tullut luettua ruotsia koulussa. Pystyykö yläasteelle menevä 13wee varhaisteini sanomaan varmasti, ettei tule ikinä tarvitsemaan ruotsia? I don't think so. Sen sijaan moni ajattelee varmasti jälkeenpäin, että onneksi tuli luettua.
Häiriköitä nyt on aina; se ongelma ei ole aineriippuvainen.
Omasta mielestäni minkään kielen oppimisesta ei ole haittaa - päinvastoin.
...
Mitä hyötyä yksilölle tai yhteiskunnalle on siitä, että yksilö osaa sanoa ruotsiksi: "Jag heter X och jag bor i Y."?
Mikä takaa, että peruskoulun ja tekun ruotsin kärsinyt, kuten minä osaa edes tuota sanoa? Arvaan toki mitä tuossa lukee, mutta itse en olisi tota bor sanaa keksinyt. Voi kysyä, mitä hyötyä yhteiskunnalle oli siitä kun se pakotti minut istumaan ruotsin tunnit. Sen lisäksi, että yksilönvapauttani on loukattu, on myös aiheutettu älytön määrä täysin turhia kustannuksia yhteiskunnalle.
Mitä hyötyä minulla tai yhteiskunnalle oli siitä, että tein sen patalapin tekstiilityössä kolmannella luokalla joskus 1980-luvun puolessa välissä, tai että kärsin kuvaamataidon tunneilla monia vuosia, vaikka omat 4v lapsenikin piirtävät tällä hetkellä paremmin, kuin mitä minä nyt, tai silloin... vai muutama aine mainitakseni.
Ehkä tuon pakkoruotsin ideana on tarjota ruotsin kieltä "vähän kaikille", koska kuitenkin kaksikielisessä maassa elämme. Yleissivistävääkö? Nimimerkillä 10v ainetta peruskoulussa/lukiossa lukeneena, tunneilla useasti hikoilleena (koska opettajat pääsääntöisesti olivat perkeleestä seuraavia), ja hikisesti yo-kirjoituksista läpipäässeenä.
Tekstiilitöitten idea on opettaa..yllättäen...tekstiilitöitä. Nappien ompelu yms. ovat arkisia askareita, jopa miehille ja jos näitä asioita on tehnyt edes joskus, siitä on jotain etua. Kuvaamataidon rooli on taidekasvatuksessa ja luovuuden kehittämisessä, ei varsinaisesti teknisen piirustustaidon kasvattamisessa.
Jos yrität tarkoittaa, että kyse on yleissivistyksestä, niin silloin pakko-opetuksen suuri määrä ei ole perusteltavissa, kun otetaan huomioon että montaa muuta yleissivistävää ainetta opetetaan paljon vähemmän.
Ja säälittävä kouluruotsi ei auta tippaakaan ruotsinkielisten kanssa toimisessa, suomeksi asiat hoidetaan, jotta jotain saadaan myös aikaiseksi nm. todella paljon kanssakäymistä ruotsinkielisten kanssa enkä sanaakaan ole puhunut ruotsia.
90% ruotsinkielisistä kuitenkin osaa suomea paremmin kuin 90% suomenkielisistä ruotsia, joten on todella kustannustehotonta jatkaa ruotsin opettamista. Ne 10% suomenkielisiä (~500 000), jotka osaavat ruotsia hyvin, riittävät ihan hyvin "palvelemaan" niitä 10% (~25 000) ruotsinkielisiä, jotka eivät osaa suomea ollenkaan/hyvin huonosti.
Ja kielen vapaaehtoistamisella opiskelijamäärät pysyisivät varmasti ainakin tuossa 10%:ssa, koska suurempaan murrokseen menee aikaa. Jos ei pysy, lienee tarve säätää lainsäädäntöä, kerta kansa=enemmistö ei tahdo jotain asiaa tehdä (ts. lasten vanhemmat, jotka käytännössä valitsevat mitä kieltä lapsi opiskelee).
...Yllättäen... en varmasti osannut omella nappeja tai arvomerkkejä kaulukseen armeijassa sillä perusteella, että noin 10 vuotta aikaisemmin minulle oli pakotettu tekemään "patalappu", tai ajamaan pari kertaa ompelukoneella ja tietämään, mitä "siksak" (vai mikä se nyt olikaan) tarkoittaa... Kyllä nuo osaamiset tulee ihan jostain muusta kuin koululaitoksesta. Ei se alokas siellä armeijassa voi syyttää koululaitosta, jos ei osaa hakata halkoja tai laittaa kenkiä oikeisiin jalkoihin.
Enkä myöskään ajatellut kärsiessäni kuvaamataidon tunneilla, että minun luovuuttani kehitetään. Sitä käsittääkseni olisin voinut harrastaa myös siellä musiikin tunnilla, kun sitä lapsena harrastinkin. Mutta hienoa, että joku ajattelee puolestani (taidekasvatus/luovuus). Ehkä Ruotsinkin kielen opiskelun taustalla on jokin syy... esimerkiksi se, että satumme nyt vain elämään kaksikielisessä valtiossa.
Ehkä tässä pakkoruotsiasiassa on kyse tästä tämän hetken tyylistä, jossa valitetaan asioista valittamisen ilosta. Parempi tapa valittamisen sijaan (jos asiat häiritsee) olisi varmasti hakeutua päättäviin elimiin, ja siellä tehdä muutokset itselleen sopivaksi.
Heh, eli mielestäsi on ihan turha valittaa mistään? Kyse on paljolti mielipidevaikuttamisesta, sitä kautta vaikuttaminen joskus ehkä konkretisoituu muutoksiin.
Pitääkö tässä alkaa kaivaa viestihistoriaasi esiin ja spämmätä ketjut täyteen "älä valita, hankkiudu eduskuntaan"- kommentteja?
Typerin argumentti - ikinä.
Lainsäädäntöä voidaan tietenkin aina muuttaa, jos löytyy tarpeeksi poliittista painetta. En tosin usko, että Suomesta ihan lähiaikoina tulee yksikielinen maa. Muuten ihmettelen myös kuinka oppivelvollisuus hyväksytään, koska sehän se vasta loukkaakin yksilönvapautta.Tämän takia kouluissakin luetaan ruotsia... perustuu käsittäkseni lakiin. Kas kummaa kun ei valiteta siitä, että koulussa pitää käydä. Vittumaistahan sekin oli aikoinaan. Säilytettäisiin vain liikunta ja muuta mielekkäät aineet.
... Ehkä Ruotsinkin kielen opiskelun taustalla on jokin syy... esimerkiksi se, että satumme nyt vain elämään kaksikielisessä valtiossa.
Edelleen... en yritä tarkoittaa yhtään mitään, vaan tarkoitan juuri sitä mitä kirjoitan. Eli tässä tapauksessa sitä, että kun nyt Suomi sattuu olemaan kaksikielinen valtio, niin en näe yhtään pahana, vaikka sitä Ruotsin kieltä opiskellaankin "pakolla" koulussa....
...
Minusta tämä pakkoruotsista höpöttäminen on laiskojen ihmisten valitusta, kun eivät viitsi opiskella. Kaikesta mikä ei just nyt tunnu vain itselle (minäminäminä) tarpeelliselta pitää valittaa, jotta voisi käyttää enemmän aikaa kattoon syleskelyyn.
Lakiin vetoaminen ei tässä tapauksessa ole relevanttia, koska pohjimmiltaan keskustelemme siitä, pitäisikö lakia muuttaa. Myös tuo kaksikielisyysargumentti on heikoilla jäillä. Suomi nimittäin on aika monikielinen valtio, vai onko ollut patalaput silmillä kun et ole huomannut? Edellisessä työpaikassani noin puolet lähimmistä kollegoistani oli ulkomaalaisia. Kukaan ei puhunut ruotsia ja heitä oli noin parikymmentä. Jos suomi on kaksikielinen, se johtuu vain siitä, että jossain laissa lukee niin. Lakia voi muuttaa.
Sijasta? Kuka sellaista on ehdottanut? Itse olen opiskellut suomen lisäksi ruotsia, englantia, saksaa ja ranskaa. Mikä sinua estää opiskelemasta? Venäjän kielikin pitäisi saada kouluihin pakolliseksi, jotta Pohjois-Eurooppalainen kulttuuri-integraatio toimisi myös itään päin yhtä hyvin kuin länteen. On todella junttia vastustaa ruotsia.Mitä sinä itse teet, kerrot minäminä tyyliin omista kokemuksistasi, joilla perustelet muiden ihmisten kielivalintoja. Tämä tekstisi on myös ehdolla typerin kommentti ikinä palkinnon saajaksi.
Mitä helvetin laiskuutta siinä on, jos haluaa opiskella saksaa ruotsin sijasta?
Kielten opiskelusta on aina hyötyä ja ruotsin opiskelusta erityisesti, koska a) Suomessa on ruotsinkielinen vähemmistö b) Suomessa toimii useita suomalais-ruotsalaisia suuryrityksiä metalliteollisuudesta rahoitukseen.
Tässä tullaan kuitenkin siihen kysymykseen, että olisiko joku toinen kieli kuitenkin hyödyllisempi kuin ruotsi. Venäjän kielen osaaminen olisi tärkeää jo siitä syystä, että idässä on markkinoita myös suomalaisille yrityksille. Uskaltaisin väittää, että tuo markkinapotentiaali on kuitenkin moninkertainen ruotsin suuntaan nähden. Selittyyhän se jo väkiluvulla. Saksa on Euroopassa yksi valtakielistä. Huomattavasti isommat puhujamäärät kuin ruotsin kielellä. Jos tekee kansainvälisiä tehtäviä työssään, tämä kieli on erittäin tärkeä. Ranska samaten. Espanjan kieli tarjoaa taas huomattavia mahdollisuuksia pärjätä Väli- ja Etelä-Amerikassa. Töiden perässä kai harva sinne lähtee, mutta globalisaation lisääntyessä tuokin merkitys kasvaa. Ja matkailumielessä tuo kieli tuo sitten erittäin isoja plussia.
Suomessa 5% puhuu Ruotsia äidinkielenään. Jotkut eivät osaa jopa ollenkaan Suomea. Eikö se ole kuitenkin aika hyödyllistä osata edes auttavasti Ruotsia, että voi kommunikoida kotimaassa.
Käytännössä täysin ummikkoja on muutama kymmenen tuhatta. Kysymys kuuluukin, eikö heille olisi enemmän hyödyllistä osata edes auttavasti suomea, että voisi kommunikoida kotimaassa? Suomea puhuu sentään lähes kaikki muut eli viitisen miljoonaa kansalaista. Miksi yleensäkään ruotsinkielisen ja suomenkielisen kohdatessa toisensa pitäisi aina oletuksena käyttää ruotsia? Kun se on hauskaa?Suomessa 5% puhuu Ruotsia äidinkielenään. Jotkut eivät osaa jopa ollenkaan Suomea. Eikö se ole kuitenkin aika hyödyllistä osata edes auttavasti Ruotsia, että voi kommunikoida kotimaassa.
Suomessa 5% puhuu Ruotsia äidinkielenään. Jotkut eivät osaa jopa ollenkaan Suomea. Eikö se ole kuitenkin aika hyödyllistä osata edes auttavasti Ruotsia, että voi kommunikoida kotimaassa.
Tuo perustelu on vain niin järkyttävän kehno, ettei oikein voi muuta kuin pudistaa päätään argumentoinnin heikkoudelle.
Koko keskustelussa on kyse siitä, että miksi 5%:n takia kaikkien pitää opetella, tutkitusti heikkotasoisesti, kieltä, jota suurin osa ei edes käytä. Ja todellisuudessa niitä, jotka eivät selviä asioistaan suomeksi lienee alle 1% koko väestöstä, jolloin aletaan hiljalleen lähestyä muitten kieliryhmien osuuksia ja on entistä kyseenalaisempaa puhua siitä, miten joittenkin ihmisten pitää saada palvelua äidinkielellään, mutta ei toisten.
Joo, se sanotaan laissa, mutta pointtihan on siinä, että lakeja voi muuttaa ja pitääkin, jos tilanne sitä vaatii. Eikä asiaa helpota epätasa-arvoisuus syntyperän perusteella, minkä laki mahdollistaa.
Eipä tuokaan perustelu kovin häävi ole. Kuinka moni tavallinen tallaaja tarvitsee ala-asteen perusmatematiikkaa syvempiä taitoja työ- ja arkielämässään? Itse tarvitsen, mutta kyllä suurimmalla osalla normiduunareista laskutaidon tarve rajoittuu joka päiväiseen päässälaskutaitoon (plus, miinus, jako, kerto).Tuo perustelu on vain niin järkyttävän kehno, ettei oikein voi muuta kuin pudistaa päätään argumentoinnin heikkoudelle.
Koko keskustelussa on kyse siitä, että miksi 5%:n takia kaikkien pitää opetella, tutkitusti heikkotasoisesti, kieltä, jota suurin osa ei edes käytä. Ja todellisuudessa niitä, jotka eivät selviä asioistaan suomeksi lienee alle 1% koko väestöstä, jolloin aletaan hiljalleen lähestyä muitten kieliryhmien osuuksia ja on entistä kyseenalaisempaa puhua siitä, miten joittenkin ihmisten pitää saada palvelua äidinkielellään, mutta ei toisten.
Joo, se sanotaan laissa, mutta pointtihan on siinä, että lakeja voi muuttaa ja pitääkin, jos tilanne sitä vaatii. Eikä asiaa helpota epätasa-arvoisuus syntyperän perusteella, minkä laki mahdollistaa.