Eipä tässä voi muuta, kuin yhtyä edellisiin puhujiin: teatteri, kirjasto ja Radisson SAS torinrannassa. Aikoinaan piti teatterin seinään asentaa teksti "teatteri", koska turistit hämmästelivät vuoroin ydinvoimalaa, vuoroin jätevedenpuhdistamoa, ja aivan keskellä kaupunkia. On tietysti muutamia 70-luvulla rakennettuja lautalaatikkokouluja, mutta ne eivät ole koko aikaa silmien alla. Pakko mainita myös Pakkahuoneenkadun ja Kirkkokadun nurkassa oleva kaamean aneeminen pankkirakennus, joka täräytettiin aikoinaan vanhan todella komean pankkirakennuksen tilalle.
Apropoo, jos joskus vielä näyttävät televisiosta Oulu palaa -nimisen ohjelma, niin kannattaa syynätä ulkopaikkakuntalaistenkin. Se on erään paikallisen jäpikän opinnäytetyönään väsäämä varsi oivallinen dokkari, joka kertoo osuvasti valittujen arkistomateriaalien ja haastattelujen höystämänä kaikista Rantakadun tienoon ja ylipäätään koko kaupungin rakentamiseen/purkamiseen/polttamiseen liittyvistä toilailuista. Ei tiedä itkisikö vai nauraisiko sitä katsoessa. "Minua ärsyttää tuo Vaakuna (nyk. Radisson) niin paljon, että sinne pitäisi oikeastaan mennä sisälle, ettei sitä tarvitsisi koko aikaa katsella", toteaa Atte Kalajoki. Mukana myös Lyly Rajala.