Kyllähän Kärpille on ollut mahtisuoritus ottaa Liigassa ensin ennen joulua 10 pisteen kaula ja vuoden vaihteen jälkeen 20 pinnan kaula seuraaviin. Yhteensä siis 30 pinnan kaula, josta se eka 10 pinnan kaula suli silloin joulun aikoihin - minun mielestä maajoukkuekomennusten ja siitä seuranneen "sekaannuksen" johdosta - Pelicansia, Jyppiä, Kalpaa ja Tapparaa vastaan. Pelicans-Kärpät 3-1 (15.12.), Kärpät-JYP 0-1 (19.12.), KalPa-Kärpät 6-5 ja (26.12.) ja Kärpät-Tappara 2-3 (28.12.). Turpaanhan noissa peleissä tuloksellisestikin olisi Kärpille voinut tulla joka tapauksessa, mutta pelillisesti Kärppien olisi pitänyt tuolloin olla nähtyä parempi. Uskon, että jos Kärpät olisi ollut noissa peleissä pelillisesti nähtyä parempi, ei Pelicans olisi saanut noin helppoa kotivoittoaan, Jyppi ja Tappara olisivat joutuneet Kärppien kanssa vähintään jatkoajalle eikä Kalpa olisi ikinä päässyt kahden erän aikana 5-0 karkumatkalle. Mielestäni aika erikoisia pelejä, kun ottaa huomioon Kärppien pelin taso ennen noita pelejä ja noiden pelien jälkeen.
Kärpät 2017-2018 joukkueen menestyksessä on ollut yhtä paljon kyse joukkueen yhteenhitsautumisesta kuin joukkueen rakentamisesta. Vaikka tämän hetkisistä tuloksista voisi toisin päätellä, nykyjoukkue ei kuulu 2000-luvun Kärppien top 5 parhaiden rakennettujen joukkueiden joukkoon. Kärpät 2017-2018 joukkueenrakentamisen ongelmakohdat ovat 1.) kolmosketju ja 2.) nelosketju. Toki joukkueen rakentamisen huikeiksi "neronleimauksiksi" ja yhteenhitsautumisen näytöksi ovat kohonneet ensin 1.) ykkösketju, 2.) ykkös-/kakkospakkiparit ja sen jälkeen 3.) kakkosketju - noiden yli 110 prosenttista onnistumista ei olisi voinut nähdä kukaan ennakolta (joukkueen rakentamisen näkökulmasta) - erittäin suuri merkitys tuolle siksi onkin "yhteenhitsautumisen" onnistumisessa. Lisäksi minun mielestä joukkueen rakentamisen ja joukkueen yhteenhitsautumisen loppuarvosanan kertovat playoffsit. Itse olen sen koulukunnan kiekkomies, ettei (esimerkiksi) runkosarjan voitolla ole jälkikäteen mitään merkitystä, jos joukkue putoaa jatkosta jo esimerkiksi puolivälierissä. Silloin nuo ongelmakohdat joukkueen rakentamisessa olisivat korreloituneet melko täydellisesti - toki pelillinen ilme kertoo sen "yhteenhitsautumisen" tason.
Kärppien 2017-2018 joukkue tulee hajoamaan kärjen osalta ensi kaudeksi melkoisen totaalisesti - lähinnä kärkipelaajien henkkoht huikean kauden johdosta. Sinällään on harmi, että näin käy. Itse olen sitä mieltä, että tämä kausi on tuolle "rungolle" ensimmäinen. Toki "runko" (Rynnäs, Heshka, Hakanpää, Kukkonen, Niemelä, Ronkainen, Mäkelä, Ruohomaa, Leskinen, Mäenalanen, Sailio, Humaloja ja Anttila) paiski hommia yhdessä jo viime kaudella, mutta erittäin paljon joukkue myös uudistui viime kauden jälkeen täksi kaudeksi: mukaan ovat tulleet Vehviläinen, M.Koivisto, Kivihalme, Junttila, Bertrand, Lasu, Ikonen, Karvinen, Junnila, J.Koivisto ja Kupari. Joukkue uudistui tälle kaudelle melkein 50%, joka on kyllä minun mielestä todella paljon. Siksi mielelläni sanonkin, että tämä kausi on tuon "rungon" ensimmäinen kausi - ja valitettavasti myös viimeinen kausi. Yksikään Kärppien kovimmista kilpailijoista ei ole uudistunut täksi kaudeksi noin paljoa: Tapparan ja Jypin joukkueissa on paljon jatkumoa. Tepsissä vaihtui valmentaja, mutta runko säilyi - samoin kuin Hifkissä. (Nuo em. väitteet hiukan mutuna - tarkempi arviointi täytyisi tehdä
Liigan siirtojen perusteella joukkueiden pelaajahierarkia tuntien.) Uskon, että nuo "yhteiset kokemukset" tulevat näkymään tulevissa playoffseissa - ja osaltaan saattavat olla Mikko Mannerin Kärppien, Kärpät 2017-2018 joukkueen kompastuskivi.