Wow poijjaat ja tyttäret!
Eilen kävi HPK näyttämässä, miten pelataan jääkiekkoa. Kaksi maalia nättien kuvioiden päätteeksi, kolmas tyhjiin.
HPK näytti kuinka kiekko saadaan siniviivan yli muutenkin kuin kauhealla lämärillä ristikulmaan tai kuinka nopeat hyökkäykset voidaan päättää laadukkaaseen laukaukseen toisesta aallosta parilla kosketuksella tai kiekonjätöllä.
Ja ne kaksi maalia; hienoja, tehtyjä maaleja. Muutama luistimen potku, oikeat sijoittumiset, tarkat ja nopeat syötöt ja kas, poijjaat on aivan vapaana maalin edessä. Ei tärinää, ei veivailua vaan nopea ja tarkka veto ja verkot soi.
Kuhtaa lukuunottamatta ei kovin montaa luovaa ratkaisuun kykenevää äijää kentällä näkynyt. Oikeastaan ainoastaan Zidlicky, jolla suurin osa luovista ratkaisusta päätyi amatöörimaiseen kiekon menetykseen tai harhasyöttöön. Tuli ikävä Calounia. Ikävä tuli myös Harkinsia vaikka äijä kentällä olikin.
Ryminäpronssi on parempi kuin neppailukulta, niinhän se meni? No antakaa edes sitä ryminää. Vai onko niin että taklausten loppuun viemistä vältellään, koska jäähyhän siitä tulee, kuten kävi Vopatille pelin viime minuuteilla. Mikä IFK henki? Alisuorittamista ja yliyrittämistä. Hidasta luistelua. Päättömiä ratkaisuja.
Rosteri on sm-liigan kovimpia, ellei jopa jollakin mittarilla kovin. Nyt pitäisi vaan löytää se IFK-henki ja yhdessä tekemisen meininki, jossa luistellaan ja liikutetaan iloisesti kiekkoa, tapellaan ja taklataan kunnolla. Tai sitten vaan pelinrakentamiseen kykenevä sentteri ja kädellisiä, oikein sijoittuvia laitureita Pärssisen ja Kuhdan lisäksi.
Olen sitä mieltä että ennen kuin ostetaan koko NHL tänne, niin yritetään saada siitä pelin ideasta kiinni. Perusrungon pitää pöhistä hyvin, ennen kuin aletaan lisävarustelemaan sitä herkuilla automaattisilla ilmastoinneilla ja automaattivaihteilla tai säädettävällä alustalla.
Ja nyt saan taas kaikkien fanien vihat niskaani, mutta pakko päästä kyseenalaistamaan; oliko duunari Madden sittenkään oikea valinta tähän jo muutenkin ryminäpitoiseen ryhmään.
Eilen kävi HPK näyttämässä, miten pelataan jääkiekkoa. Kaksi maalia nättien kuvioiden päätteeksi, kolmas tyhjiin.
HPK näytti kuinka kiekko saadaan siniviivan yli muutenkin kuin kauhealla lämärillä ristikulmaan tai kuinka nopeat hyökkäykset voidaan päättää laadukkaaseen laukaukseen toisesta aallosta parilla kosketuksella tai kiekonjätöllä.
Ja ne kaksi maalia; hienoja, tehtyjä maaleja. Muutama luistimen potku, oikeat sijoittumiset, tarkat ja nopeat syötöt ja kas, poijjaat on aivan vapaana maalin edessä. Ei tärinää, ei veivailua vaan nopea ja tarkka veto ja verkot soi.
Kuhtaa lukuunottamatta ei kovin montaa luovaa ratkaisuun kykenevää äijää kentällä näkynyt. Oikeastaan ainoastaan Zidlicky, jolla suurin osa luovista ratkaisusta päätyi amatöörimaiseen kiekon menetykseen tai harhasyöttöön. Tuli ikävä Calounia. Ikävä tuli myös Harkinsia vaikka äijä kentällä olikin.
Ryminäpronssi on parempi kuin neppailukulta, niinhän se meni? No antakaa edes sitä ryminää. Vai onko niin että taklausten loppuun viemistä vältellään, koska jäähyhän siitä tulee, kuten kävi Vopatille pelin viime minuuteilla. Mikä IFK henki? Alisuorittamista ja yliyrittämistä. Hidasta luistelua. Päättömiä ratkaisuja.
Rosteri on sm-liigan kovimpia, ellei jopa jollakin mittarilla kovin. Nyt pitäisi vaan löytää se IFK-henki ja yhdessä tekemisen meininki, jossa luistellaan ja liikutetaan iloisesti kiekkoa, tapellaan ja taklataan kunnolla. Tai sitten vaan pelinrakentamiseen kykenevä sentteri ja kädellisiä, oikein sijoittuvia laitureita Pärssisen ja Kuhdan lisäksi.
Olen sitä mieltä että ennen kuin ostetaan koko NHL tänne, niin yritetään saada siitä pelin ideasta kiinni. Perusrungon pitää pöhistä hyvin, ennen kuin aletaan lisävarustelemaan sitä herkuilla automaattisilla ilmastoinneilla ja automaattivaihteilla tai säädettävällä alustalla.
Ja nyt saan taas kaikkien fanien vihat niskaani, mutta pakko päästä kyseenalaistamaan; oliko duunari Madden sittenkään oikea valinta tähän jo muutenkin ryminäpitoiseen ryhmään.