Onko Liigan taso laskenut KHL:n nousun myötä?

[Espen]

Käyttääkseni nimimerkki erkun tapaan tilastollisia faktoja, ylläoleva ei pidä paikkaansa. KHL ei ole tähän vaikuttanut, sillä kaudella 90-91 oli NHL:ssä 1,6 % pelaajista venäläisiä ja viime kaudella 3,5%. Venäläispelaajien määrä on siis lisääntynyt vaikka KHL on tullut mukaan. Lähteenä linkki quanthockey-sivustolle.

No nythän löytyi logiikkaa!

 

[susi]

Kyllä koko draftin ykkös- ja kakkosvarauksia on nähty NHL:ssä ennenkin heti varauksen jälkeen, mutta nykyään 18-vuotiaita näkyy änärissä poikkeuksellisen paljon. Tähän vaikuttaa varmasti KHL:n nousu, sillä sinne siirtyy pelaajia, jotka pystyisivät taistelemaan myös pelipaikasta NHL:ssä.

Noniin, tulihan se sieltä. Nyt voidaan jo sujuvasti siirtää keskustelu siihen, että "Onko NHL:n taso laskenut KHL:n nousun myötä?"

On kyllä hauska ilmiö tämä suomalaisen jääkiekon dissaus-missio mitä nämä muutamat Jokerit ja KHL-fanaatikot täällä Liiga-osion puolella jaksavat harrastaa. Löytyiskö teille jokin KHLForum.ru palsta minne voisitte siirtyä? Siellä voitte jatkaa KHL-keskustelujanne vaikkapa Amur Khabarovskin, Yugra Khanty-Mansiysk taikka Neftekhimik Nizhnekamsk fanien kanssa.

No, onko se liigan taso sitten laskenut KHL:n myötä? No, on se varmaan.
Onko merkittävästi? Ei ole.
Tässä ollaan nyt kuitenkin edelleen erittäin kaukana sellaista että tasoerot olisivat potkupallon tyylistä Veikkausliiga vs Valioliiga tasoeroa. Suomen liiga on kuitenkin edelleen KHL:stä huolimattakin yksi maailman tasokkaimista liigoista. Tuntuu myös että täällä liiga vs KHL vertaukset suoritetaan aina vasten näitä KHL:n huippuja kuten SKA, Kazan etc. Erittäin vaikea verrata kun ei ole yhteisiä pelejä mutta en usko että ainakaan liigan kärkiseurat pahemmin ole jäljessä tasossa KHL:n alemman keskitasonseuroja, jos ollenkaan. KHL:n huippuseuroillahan onkin sitten rahoitukset jopa 10-kertaiset liigaseuroihin nähden, mutta näidenkin osalta epäilen syvästi että ovat 10-kertaa liigaseuroja parempia.

Suomessa ja Venäjällä on kulttuuri myös täysin erilaista, esim. harjoittelun ja yleisen motivaation ja joukkuepelaamisen suhteen jotka tasoittaa tasoeroja. Suomalainen valmennus on myös ollut todistetusti haluttua kun niin monta valmentajaa on KHL:äänkin ajan saatossa hankittu.

Jortikan haastattelusta IS:ssä tänään katkelma : "Maajoukkueeseen on aina kiva tulla. Täällä pelaajat ovat motivoituneita ja laittavat itsensä likoon eri tavalla kuin Venäjällä. Se motivoi kaikkein eniten"

KHL:n tasokkuus myös perustuu täysin kokonaan oligarkkien rahoittamiseen. En tiedä tuleeko koskaan päivää kun rahoitus vedetään alta pois. Voi olla, epävakaalta tuo Venäjän tulevaisuus näyttää. Venäjän kansalaisilta ryöstettyjä rahoja varmaan toki riittää pyörittämään KHL-seuroja vielä seuraavatkin 100 vuotta jos se siitä kiinni on. Mutta poliittiset rahoituskäskyt voivat muuttua jos diktaattori Venäjällä vaihtuu. Toki nyt ei mikään osoita sitä, etteikö Putin jatkaisi virassaan hautaansa asti.

Junioreiden peluuttamista liigassa on myös paljon otettu esille, ja otettu se esille liigan huonontumisena. Mä kyllä väittäisin että kyseessä on pikemminkin se, että meillä on nykyisin parempia junnuja kuin aiemmin. On ollut Vatasta, Grandlundia, Armiaa, Barkovia, Teräväistä, Lehkosta, Kapasta, Sarosta ja Hussoa. Ja lisää on tulossa, jo ensi kaudella kun tulee Rantasta, Saarelaa, Ahoa, Puljujärveä ja Lainetta. Nämä junnut ovat ennenkaikkea taitavia, mutta myös suurin osa olleet fyysisesti valmiita jo hyvinkin nuorina liigavauhtiin.

Lisäksi viime vuosina on nähty myös liigassa USA:n jääkiekon kehittyminen. Sikäläiset yliopistot tuottavat entistä enemmän näitä NHL:ään ehkä hivenen pienikokoisia mutta erittäin luisteluvoimaisia ja taitavia pelaajia joita osaavalla scouttaamisella on liigaan pystytty hankkimaan. Tänne on hankittu Mosesta, Connollya taikka Bailenia.

Liigan tason vertaaminen Ruotsiin on myös hankalaa koska yhteisiä pelejä on ollut vähän. Tai jos niitä on ollut niin ne ovat olleet ET-pelejä. Nyt jatkossa varmaan saadaan parempaa osviittaa kun pelataan virallisia CHL-pelejä. Voisin arvioida että tasoeroa on hieman Ruotsin suuntaan, ehkä siten että ennustan TOP-4 joukkuiden joukossa olevan kaksi Ruotsin joukkuetta, yksi Suomesta ja yksi Sveitsistä.

 

[Väsyneet Kädet]

Sanooko nimi "Neuvostoliitto" mitään? Kokeilepa verrata vaikka kauteen 1999-2000.

Miksi koittaisin? Nimimerkki erkua mukaillen noita vuosiahan voi ottaa miten lystää. Voidaan ottaa kausi 91-92, eikä sekään muuta tilannetta.

 

[Rantojen mies]

Mielestäsi siis pitkät syöttöketjut (joita näiden juttujen perusteella Ruotsin finaaleissa ilmeisesti nähtiin, itse en niitä katsonut) eivät ole parempaa jääkiekkoa kuin se kahvaus- ja roikkumis-show, jota Suomen finaaleissa saatiin katsella?

Ymmärsit oikein, mielestäni eivät ole. Olisi melko yksioikoista väittää toisenlaisen jääkiekon olevan parempaa pelkkien syöttöketjujen perusteella, kun tähän yhtälöön kuuluu niin monta osa-aluetta ja se, että SHL:n finaaleissa nähtiin pidempiä syöttöketjuja, ei riitä syyksi siihen, että pitäisin sitä Liigan peliä parempana. Keskustelustamme saa myös sellaisen osin virheellisen kuvan, että SHL:n finaaleissa nuo syöttöketjut olisivat olleet jotenkin merkittävästi pidempiä, mikä ei mielestäni pidä paikkaansa, mutta tähän ei toki ole faktaa esittää. Paras keino verrata lienee katsoa itse noita pelejä.

Yliarvioin ehkä osin lukijat kun ajattelin, että olisi selvää, että kritisoimani Liigan tuomarilinja vaikuttaa mielestäni erittäin negatiivisesti pelin tasoon ja tämä on mielestäni suurin ongelma Liigan pelin tasossa. Tästä huolimatta Liigan finaalit olivat viihdyttävämpiä kuin SHL:n, tosin tämähän on 100% mielipidekysymys ja siinä mielessä pointtina nollatasoa, koska toinenhan voi pitää sellaisesta verkkaisemmasta kiekosta missä toinen nopeatempoisemmasta ja fyysisestä lätkästä. Ilman noita tuomarilinjan tuomia ongelmia uskon, että pitäisin itse Liigan kiekosta huomattavasti SHL:ää enemmän.

Heitin muuten sinulle tuossa aiemmin myös kysymyksen, mihin et ole vastannut, mitä et varmaankaan sattunut huomaamaan?

 

[Kirjoittelija]

Junioreiden peluuttamista liigassa on myös paljon otettu esille, ja otettu se esille liigan huonontumisena. Mä kyllä väittäisin että kyseessä on pikemminkin se, että meillä on nykyisin parempia junnuja kuin aiemmin.

Kai Nurminen luultavasti ajattelee näitä juttuja paljon 1990-luvun puolivälin TPS:n kautta. Kun katsoo, millaisia nimiä sieltä passitettiin Kiekko-67:n riveihin, ei varmaan ole ihan tuulesta temmattua väittää, että sen tason jätkiä harvemmin nyky-Mestiksessä nähdään.

Löydätkö muita vaikuttavia asioita kuin KHL ja pidätkö sitä suurimpana vaikuttajana asiaan?

Pidän KHL:ää suurimpana vaikuttajana asiaan. Muita syitä en keksi, mutta kyllä niitäkin voi ihan hyvin olla olemassa.

 

[TosiFani]

Kai Nurminen luultavasti ajattelee näitä juttuja paljon 1990-luvun puolivälin TPS:n kautta. Kun katsoo, millaisia nimiä sieltä passitettiin Kiekko-67:n riveihin, ei varmaan ole ihan tuulesta temmattua väittää, että sen tason jätkiä harvemmin nyky-Mestiksessä nähdään...

Tässä kohtaa kannattaa taas muistaa jääkiekon murros tuossa vaiheessa. Jursinov toi neuvostotyyppisen harjoittelun Turkuun, suomalaiset pelaajat eivät välttämättä olleet ihan valmiita siihen.

Joku voisi tietysti kysyä, että oliko Jursinov aina oikeassa, ainakin ABerg.

 

[Kirjoittelija]

Sellaiset pelaajat kuin Mikko Koivu, Saku Koivu, Aki Berg ja Joni Pitkänen eivät tosiaan olleet vielä 17-vuotiaina valmiita suht' merkittävään rooliin liigassa toisin kuin Teräväinen, Lehkonen, Ristolainen, Armia ja Kapanen. Onkohan kyse pelkästään siitä, että jälkimmäiset ovat niin paljon lahjakkaampia?

 

[Pekkis]

Suomessa ja Venäjällä on kulttuuri myös täysin erilaista, esim. harjoittelun ja yleisen motivaation ja joukkuepelaamisen suhteen jotka tasoittaa tasoeroja. Suomalainen valmennus on myös ollut todistetusti haluttua kun niin monta valmentajaa on KHL:äänkin ajan saatossa hankittu.

Jortikan haastattelusta IS:ssä tänään katkelma : "Maajoukkueeseen on aina kiva tulla. Täällä pelaajat ovat motivoituneita ja laittavat itsensä likoon eri tavalla kuin Venäjällä. Se motivoi kaikkein eniten"

Tero Lehterä taisi olla ensimmäisiä pelaajia Venäjän sarjassa, ja muistan hyvin kun hän taivasteli miten kovaa siellä treenataan! Millä tasolla on kotimaisten liigajoukkueiden harjoittelu tuolloin ollutkaan, jos Jortikan väittämät pitävät paikkansa? Ja mikseivät pitäisi?

Ja mitä tulee noihin maajoukkuepelaajien (aikuisten) motivaatioihin, niin voi voi, ja vielä kerran voi voi! Saan eräältä suunnalta säännöllisin väliajoin raporttia mitä siellä siloteltujen otsikoiden takana oikeasti tapahtuu, ja se mitä vähän aikaa sitten kuulin veti jopa minut, jääkiekkokyynikoiden jääkiekkokyynikon hiljaiseksi. Emäntäkin ihmetteli hetken päästä, että mikä sulle tuli? Siis ei jumalauta mitä "itsensä likoon laittamista"!

 

[Robin Big Snake]

Tässä kohtaa kannattaa taas muistaa jääkiekon murros tuossa vaiheessa. Jursinov toi neuvostotyyppisen harjoittelun Turkuun, suomalaiset pelaajat eivät välttämättä olleet ihan valmiita siihen.

Oli valmiita tai ei niin tosta jengistä pelas tai tuli pelaamaan (en tarkastanut) 21 pelaajaa Suomen maajoukkueessa. Loput olivat Venäjän maajoukkueessa pelanneet Smirnov ja Titov sekä latvialainen Fanduls. Suomalaisia ketkä eivät pelanneet Rokama, Tiilikainen (27p), Sillgren (35p), Suvanto (35p), Mikkola (40p), M.Elomo (15p) ja M. Lehtinen (20p).

Heitin tohon perään vielä ennätyspisteet liigasta. Kaiken kaikkiaan voi sanoa että ihan ok 31 pelaajan rinki tossa.

 

[Väsyneet Kädet]

Sellaiset pelaajat kuin Mikko Koivu, Saku Koivu, Aki Berg ja Joni Pitkänen eivät tosiaan olleet vielä 17-vuotiaina valmiita suht' merkittävään rooliin liigassa toisin kuin Teräväinen, Lehkonen, Ristolainen, Armia ja Kapanen. Onkohan kyse pelkästään siitä, että jälkimmäiset ovat niin paljon lahjakkaampia?

Ei. Koska jälkimmäisetkään eivät siihen olleet valmiita. Eikä heiltä mitään merkittäviä onnistumisia nähtykään.

 

[faro]

Ei. Koska jälkimmäisetkään eivät siihen olleet valmiita. Eikä heiltä mitään merkittäviä onnistumisia nähtykään.

Ei taas kannata puhua asioista, joista ei selvästikään tiedä hölkäsen pöläystä.

 

[Melko Huono]

Sellaiset pelaajat kuin Mikko Koivu, Saku Koivu, Aki Berg ja Joni Pitkänen eivät tosiaan olleet vielä 17-vuotiaina valmiita suht' merkittävään rooliin liigassa toisin kuin Teräväinen, Lehkonen, Ristolainen, Armia ja Kapanen. Onkohan kyse pelkästään siitä, että jälkimmäiset ovat niin paljon lahjakkaampia?

En tiedä ovatko jälkimmäiset lahjakkaampia, mutta totuus on myös se, että nykyään nuoret ovat paljon aikaisemmin fyysisesti kehittyneempiä kuin aikaisemmin. Fysiikka kuitenkin näyttelee myös jääkiekkossa kohtalaisen suurta osaa.

 

[faro]

En tiedä ovatko jälkimmäiset lahjakkaampia, mutta totuus on myös se, että nykyään nuoret ovat paljon aikaisemmin fyysisesti kehittyneempiä kuin aikaisemmin. Fysiikka kuitenkin näyttelee myös jääkiekkossa kohtalaisen suurta osaa.

Tässä nyt kannattaa muistaa sellainen seikka, että fysiikan merkitys on kasvanut rutkasti jokaisessa ikäluokassa - ei pelkästään junnujen kohdalla, ja tämä on ihan ymmärrettävää, sillä harjoituskulttuuri oli tuohon aikaan täysin erilainen.

 

[bebeto]

Tässä nyt kannattaa muistaa sellainen seikka, että fysiikan merkitys on kasvanut rutkasti jokaisessa ikäluokassa - ei pelkästään junnujen kohdalla, ja tämä on ihan ymmärrettävää, sillä harjoituskulttuuri oli tuohon aikaan täysin erilainen.

Harjoittelukulttuuri oli varmasti tuohon aikaan erilainen mutta niin oli koko eurooppa.
Itäblokki oli juuri hajonnut ja Tsekeistä sekä Venäjältä sai perunasäkin hinnalla kovia pelimiehiä tänne karuun pohjolaan.

Yhdeksänkymmenlukua ei ole kovin hedelmällistä vertailla nykypäivään juuri tästä syystä.
Se mistä olisin enemmän huolissani on pelaajatuotannon taso noin yleisesti.
Jos verrataan ruotsalaisten ja suomalaisten NHL-varausten määrää lähivuosina niin ollaan pahasti pakkasella.
Tälle asialle eli juniorivalmennukselle tulisi tehdä pikaisesti jotain, silloin myös liigan taso väistämättä nousisi.

 

[Melko Huono]

Tässä nyt kannattaa muistaa sellainen seikka, että fysiikan merkitys on kasvanut rutkasti jokaisessa ikäluokassa - ei pelkästään junnujen kohdalla, ja tämä on ihan ymmärrettävää, sillä harjoituskulttuuri oli tuohon aikaan täysin erilainen.

Kyllä kyllä. Itselläni on kohtalaisen pitkä ura niin junnujen kuin aikuistenkin valmennuksesta joukkuelajeissa ja sen pohjalta uskallan väittää, että yhä nuoremmat ovat nykyään lähempänä ns. aikuisten mittoja kuin vaikka 10-15 vuotta sitten. Ennen aikuiset pystyivät ns. jyräämään nämä junnut fysiikalla, mutta nykyään erot ovat niin pienet että se ei enään ihan niin helposti onnistukkaan. Kalsarikännejä tässä vetelen niin en tiedä miten ymmärrettävissä viestini ovat, mutta uskon että tajuat pointin mitä tarkoitan...

 

[faro]

Kalsarikännejä tässä vetelen niin en tiedä miten ymmärrettävissä viestini ovat, mutta uskon että tajuat pointin mitä tarkoitan...

Ihan ymmärrettävissä ovat, ainakin vielä.

Mä olen sitä mieltä, että Liigan suhteellinen taso on laskenut KHL:n takia jonkin verran verrattuna muihin Euroopan huippusarjoihin, mutta on aika vaikea määriteellä kuinka paljon. Sen jokainen päätelköön itse.

 

[Melko Huono]

Ihan ymmärrettävissä ovat, ainakin vielä.

Mä olen sitä mieltä, että Liigan suhteellinen taso on laskenut KHL:n takia jonkin verran verrattuna muihin Euroopan huippusarjoihin, mutta on aika vaikea määriteellä kuinka paljon. Sen jokainen päätelköön itse.

Mun mielestä nämä Euroopan huippusarjat ovat olleet kuitenkin aika lähellä toisiaan jo pitkän aikaa. Se on pitkälti katsojan silmässä mitä sitten arvostaa. Minä tykkään kiekosta mitä Liigassa pelataan ja toiset tykkää taas sellaisesta missä on enemmän aikaa ja tilaa. Toisaalta taas mulle on tunne erittäin iso osa jääkiekkoa ja sitä ei taas saavuta noiden muiden sarjojen pelejä katsomalla. Kun tunne on mukana niin myös henkilökohtainen intesiteetti nousee ja se voi vaikkuttaa huonommankin pelin näyttämään paremmalta. Nämä on oikeasti ihan helvetin vaikeita juttuja, mutta minä pidän edelleen kiinni siitä, että Liigan taso ei ole hiipunut yhtään minnekkään. Mielestäni minunlaiseni jääkiekkokuluttajan mielipidettä on todella vaikea kääntää millään tilastoilla, koska tunne...

 

[redpecka]

Ilman sarvia ja hampaita - vailla puoluekirjaa: Ettekö te tajua, että kun heitetään kiistämättömiä faktoja pöytään - ne ovat silloin kiistämättömiä!

Mutta nyt tulee se dadaadymdym!!: Meillä on erilaisia tulkintoja näistä kiistämättömistä faktoista.

Voi boi kun tällaisen väittelijät tajuaisi, olisi mukava lueskella jatkoaikaa.. eiku.

 

[erku]

Ilman sarvia ja hampaita - vailla puoluekirjaa: Ettekö te tajua, että kun heitetään kiistämättömiä faktoja pöytään - ne ovat silloin kiistämättömiä!

Mutta nyt tulee se dadaadymdym!!: Meillä on erilaisia tulkintoja näistä kiistämättömistä faktoista.

Tämä on hyvä huomio. Omissa silmissäni etenkin nimimerkki Väsyneet Kädet on kunnostautunut sellaisena faktojen tulkitsijana, että on vaikeaa keksiä miten hän pystyy siihen. Esimerkiksi hänen mukaansa viime aikaisten tulosten perusteella Liigan kärkijoukkueet ovat SHL:n kärkijoukkueita edellä. Minusta outo tulkinta, kun kolmen edellisen vuoden ET:llä SHL-joukkueet ovat napanneet 11 lopputurnauspaikkaa ja Liigajoukkueet vain 3. Lisäksi hänen tulkintansa mukaan Ville Lajunen ei omaa kummoisia näyttöjä Liigasta, mutta SHL:ssä oli ihan kurko. Mielenkiintoinen väite, kun Liigassa hän oli parhaimmillaan pakkien pistepörssin kakkonen ja SHL:ssä parhaimmillaan vasta sijalla 15. Kolmas mielestäni erikoinen tulkinta oli se, kun hän väitti ettei Lehkonen, Teräväinen, Armia, Kapanen ja Ristolainen eivät olleet 17-vuotiaina valmiita suht merkittävään rooliin Liigassa. Kaikki kuitenkin taisivat seuroissaan olla vähintään kahden ekan kentän pelaajia tuossa iässä.

Eli tosiaan, faktoja voi tulkita hyvin erilaisilla ja mielenkiintoisilla tavoilla.

 

[Väsyneet Kädet]

...Kolmas mielestäni erikoinen tulkinta oli se, kun hän väitti ettei Lehkonen, Teräväinen, Armia, Kapanen ja Ristolainen eivät olleet 17-vuotiaina valmiita suht merkittävään rooliin Liigassa. Kaikki kuitenkin taisivat seuroissaan olla vähintään kahden ekan kentän pelaajia tuossa iässä.
...

On täysin eri asia pelaako jossain roolissa ja onko valmis siihen. Siitä sitten vain pohtimaan kuinka nuo eroavat.

 

[Urheilija]

Ja mitä tulee noihin maajoukkuepelaajien (aikuisten) motivaatioihin, niin voi voi, ja vielä kerran voi voi! Saan eräältä suunnalta säännöllisin väliajoin raporttia mitä siellä siloteltujen otsikoiden takana oikeasti tapahtuu, ja se mitä vähän aikaa sitten kuulin veti jopa minut, jääkiekkokyynikoiden jääkiekkokyynikon hiljaiseksi. Emäntäkin ihmetteli hetken päästä, että mikä sulle tuli? Siis ei jumalauta mitä "itsensä likoon laittamista"!

En tarkalleen tiedä minkälaista raporttia olet saanut, mutta jos epäilykseni osuvat oikeaan, niin samanlaista raporttia puskee vähän lajin kuin lajin arvokisamatkoista, leireiltä yms. Meininki ei aina ole ihan huippu-urheilun vaatimalla tasolla. Tosin eipä se Erik Karlssoninkaan oheisharjoittelu kovin aktiivista ollut. Otsikot todellakin ovat siloiteltuja, mutta mieluummin luen niitä kuin negatiiviseen sävyyn kirjoitettuja juttuja ihmisten yksityiselämästä.

 

[erku]

On täysin eri asia pelaako jossain roolissa ja onko valmis siihen. Siitä sitten vain pohtimaan kuinka nuo eroavat.

No millä perusteella vaikkapa Armia ei ollut valmis kyseiseen rooliin? Hän teki 18 maalia 48 matsiin. Kuinka paljon olisi pitänyt tehdä, jotta silmissäsi olisi ollut valmis suht merkittävään rooliin? Lehkonen oli joukkueensa toiseksi paras pistemies tehden 45 matsiin 30 pinnaa. Mitä olisi vaatinut, jotta olisi ollut valmis suht merkittävään rooliin?

 

[Satunnainen]

Täällä kun paljon vedotaan European Trophy turnausten tuloksiin sarjoja vertailtaessa, niin onkohan kellään mitään dataa siitä, kuinka nuo tulokset korreloivat sen kanssa, miten joukkue menestyi omassa sarjassaan? Ainakaan viimeinen ET ei suomalasjoukkueiden osalta kovin hyvin osunut sikäli, että lopputurnaukseen ainoana selvisi JYP, runkosarjan 5:s, mutta eivät Kärpät ja Tappara, runkosarjan (ja tietysti pudotuspelienkin) kärkikaksikko. Ja vastaavasti samassa lohkossa pelanneet TPS ja Tappara olivat lähes tasoissa, TPS itse asiassa pisteen edellä, mutta keväällä sitten tietysti olivat aivan eri päässä sarjataulukkoa (sijat 2 ja 13). Jos ET pelit eivät kunnolla kuvaa sarjojen sisäisiä voimasuhteita, niin tuskin niiden voidaan katsoa kuvaavan niitä sarjojen välilläkään.

 

[chris]

Täällä kun paljon vedotaan European Trophy turnausten tuloksiin sarjoja vertailtaessa, niin onkohan kellään mitään dataa siitä, kuinka nuo tulokset korreloivat sen kanssa, miten joukkue menestyi omassa sarjassaan? Ainakaan viimeinen ET ei suomalasjoukkueiden osalta kovin hyvin osunut sikäli, että lopputurnaukseen ainoana selvisi JYP, runkosarjan 5:s, mutta eivät Kärpät ja Tappara, runkosarjan (ja tietysti pudotuspelienkin) kärkikaksikko. Ja vastaavasti samassa lohkossa pelanneet TPS ja Tappara olivat lähes tasoissa, TPS itse asiassa pisteen edellä, mutta keväällä sitten tietysti olivat aivan eri päässä sarjataulukkoa (sijat 2 ja 13). Jos ET pelit eivät kunnolla kuvaa sarjojen sisäisiä voimasuhteita, niin tuskin niiden voidaan katsoa kuvaavan niitä sarjojen välilläkään.

Ainakin Kärpät käytti tuota turnausta lähinnä harjoitteluuun, joten kokoonpano otteluissa oli hyvin vaihteleva ja monesti aika junioripainotteinen. ET:n otteluissa oli mukana pelaajia, jotka eivät esimerkiksi liigassa pelanneet otteluakaan.

 

[Beukeboom]

Molempiin leireihin kysymys:

Miten määritellään hyvä taso?

Keskustelu on mielestäni hyvin abstrakti. Pelin ilmeessä ja "tasossa" on niin monta muuttuvaa tekijää, aina yksittäisen pelaajan taitotasosta koko lajin kansalliskulttuuriin, että hulluksihan sitä tulee jos näitä alkaa vertailemaan. Itse nautin hyvien matsien katsomista, ja hyvä matsi ei todellakaan edellytä, että vastakkain olisivat maailman parhaimmat joukkueet - jos sellaista edes on olemmassa.