Oikea puolueiden määrä?

  • 465
  • 2

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Tämä poliittinen syksy (esim. Brexit) on jälleen tuonut eteen ongelmia eri demokraattisten järjestelmien perusvaihtoehtojen määrästä. Perusvaihtoehtona vaaleissa voidaan pitää puoluetta. Toki myös puolueen olemassaolo voidaan asettaa kyseenalaiseksi, jolloin edustuksellisessa demokratiassa valittaisiinkin vain yksilöitä.
Puolue on jonkinlainen samansuuntaisten mielipiteiden muodostama kokonaisuus, jolla on yhteiset tavoitteet, säännöt ja johto. Joissakin maissa puolueita on vain kaksi, jolloin vaihtoehtojen moninaisuuden toteutuminen vaatisi ehdokkaiden mielipiteiden erittäin hyvää tuntemista. Mielipiteitä asiasta X on enemmän kuin puolueita, joten tietyssä puolueessa on sitten eri suuntauksien edustajia, on oikeisto, keskusta ja vasemmisto tms.
Puolueilla näyttää olevan eritasoisia mielipiteitä, joista ihmiset valitsevat. Perustana ovat puolueen arvot, jotka ilmaisevat hyvin korkealla tasolla olevia yleisluontoisia vakaumuksia, tavoitteita: "tasa-arvo". Sitten tulevat lähempänä arkea olevat toimintaan liittyvät arvot, jotka rakentuneet perusarvojen päälle: "heikommassa asemassa olevista huolehtiminen". Viimeksi tulevat erilaiset mielipiteet, jotka pyrkivät tulkitsemaan puolueen yhteistä arvopohjaa. Joissakin kysymyksissä puolue myöntää edustajilleen omantunnonvapauden.
Äänestäjät näyttävät tekevän valintansa monelta eri tasolta: jotkut äänestävät aina samaa puoluetta, koska uskovat puolueen perusarvoihin. Toiset taas pitävät silmällä puolueen tekemiä aktuaalisia valintoja eri kysymyksissä. Jotkut taas äänestävät vain sopivaa henkilöä, joka voisi kuulua moneenkin puolueeseen.
Ongelmana tässä asetelmassa on yrittää löytää sopiva puolueiden määrä demokratian toimivuuden kannalta. Jos ajattelemme puhtaasti mielipiteitä, tietyllä tavalla muotoiltuun kysymykseen voi olla vastauksena "kyllä", "ei" tai "en tiedä". Kyllä kanta voidaan edelleen muotoilla ehdolliseen ja varmaan, kuten ei-kantakin. Mielipiteiden jakautuminen eri kysymyksissä johtaa tietysti mahdottomuuksiin, joten täytyy olla olemassa jokin tapa arvottaa ja klusteroida eri mielipiteitä siten, että muodostuu puolue.
Ennen oli kaikki helpompaa, ainakin Suomessa. Jokaiselle yhteiskuntaluokalle oli olemassa oma puolue, tiedettiin, että duunari äänestää demaria, bönde maalaisliittoa yms. Nyt tilanne on monimutkaisempi, luokka-asemasta ei enää voida lukea suoraan poliittisia kantoja. Toisaalta, äänestäjä tarvitsee jonkinlaisen kartan siitä, miten ko. puolue aikoo tietyssä keskeisessä asiassa menetellä.
Ehkä tulevaisuudessa luovumme nykyisistä turhan raskaista organisaatioista ja tyydymme äänestämään virtuaalista puoluetta, joka perustuu tietynlaiseen algoritmiin erilaisista arvotuksista mielipiteiden välillä. Edustaja toisin sanoen sijoittuu tiettyyn puolueeseen vasta kun on ensin ilmaissut mielipiteensä ja nämä mielipiteet ovat sitten mallinnettu puolueeksi.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Kaksipuoluejärjestelmässä puoluemäärä on syntynyt vaalijärjestelmän tuloksena. Aluevaaliessa, joissa alueelta valitaan vain yksi edustaja, ajautuu aina kaksipuoluejärjestelmäksi.


Suomenkaltaisten maiden vaalijärjestelmät sitten suosivat monipuoluejärjestelmää, koska vaalitapa on suhteellinen eikä alueellinen. Alueet on toki Suomessakin vaalipiirien muodossa, mutta näistä valitaan useampia edustajia, eikä äänten keskittämistä siinämäärin tapahdu.

Joissain maissa puoluemäärää sitten rajataan äänikynnyksellä, kuten vaikka Ruotsissa tai Saksassa. Ruotsissa on myös listavaali, joka jopa korostaa puolueen asemaa, sillä puolueet asettavat ehdokkaat läpimenojärjestykseen, kun Suomessa se tapahtuu listan sisäisen äänimääräjärjestyksen kautta.

Sopiva puoluemäärä siis syntyy valitun vallitavan kautta (ja näillä on taas historiallisia riippuvuuksia).

Pelkkä henkilöä on äänestetty demokratian alussa, mutta jos eduksellisuus on vallassa (eli tekevät oikeasti päätöksiä) tapahtuu saman mielisten liittoumia väistämättä ja puolueet muodostuu tätä kautta joka tapauksessa.
 

Saskatoon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Bruins, Wild, HIFK, Hyvinkään Tahko
Ei varman Suomenkaan vaalijärjestelmä ole aivan täydellinen, mutta näkisin, että nimenomaan nuo maat, joissa FPTP-tyylistä enemmistövaalitapaa ovat ongelmissa kun vaalijärjestelmä ajaa kahteen puolueeseen ja sitten taas puolueiden sisällä ollaan entistä riitaisempia ja ääripäät ovat alkaneet saada valtaa. Muita puolueita äänestämällä äänestäjän ääni menee sitten tavallaan hukkaan tai vastaavasti suosii enemmän sitä toista isompaa puoluetta, jonka kanssa on vähemmän samaa mieltä. Briteissä on näitä vahvoja alueellisia pienpuolueita, jotka voittavat paikkoja tietyillä alueilla (Skotlannissa SNP, Pohjois-Irlannissa DUP ja Sinn Fein, Walesissa Plain Cumry), mutta silti tuo kehitys on tainnut mennä entistä enemmän kaksipuoluejärjestelmää kohti. USA:ssa taas lukuunottamatta Uutta Englantia, jossa on perinteisesti vahva kannatus itsenäisille ehdokkaille, ei muiden puolueiden edustajia löydy liittovaltiotasolta.

Omasta mielestä jokin 5-7 puoluetta on hyvä kokonaismäärä, jolloin äänestäjällä on niitä vaihtoehtoja ja tuo mahdollistaa erilaisia koalitioita hallitsemiseen (tosin samaan aikaan hallituksessa ei tulisi olla kuin 2-4 tai muuten menee jo vähän liian pirstaleiseksi). Toinen asia on sitten se, että puolueet eivät (ainakaan isommat yleispuolueet) ole välttämättä pysyneet kovin hyvin nykyajan kehityksen mukana ja tavallaan myös puoluekentälle 8ainakin Suomessa) tarvitsisi uutta verta.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös