Nuori Suomi ry

  • 990 012
  • 5 368

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Jääkiekkoilun ja koulunkäynnin jumalat

Tämän jälkeen vertasit kuusivuotiaan ja 14-vuotiaan koulunkäyntiä. Sinusta 14-vuotiaan on helpompi yhdistää koulu ja harrastus, mikä väite ei tietenkään pidä paikkaansa. Murrosikäiseltä kasiluokkalaiselta vaaditaan koulussa ehkä eniten, kasiluokka on oppisisällöltään peruskoulun vaativimpia. Kun tähän lisätään fyysinen ja psyykkinen kasvutilanne, nuoren tilanne on selvästi vaativampi kuin ekaluokkalaisen. Ei ole sattumaa, että drop out -ilmiö on suurimmillaan n. 15-vuotiaana, harrastuksesta riippumatta.

Tässä on nyt jokin sekaannus. Luulen, että olen ilmaissut itseäni vaillinaisesti.

Varmaankin verrattuna muihin katson asiaa huippujääkiekkoilun näkökulmasta.

Olen tarkoittanut, että 14-vuotiaalla on paremmat kognitiiviset kyvyt tietoisesti panostaa sekä kouluun että jääkiekkoiluun, etenkin jääkiekkoiluun kuin nuoremmilla.

14-vuotias tuleva tai potentiaalinen ammattijääkiekkoilija on sellaisessa mielentilassa, ettei mikään mahti maailmassa estä häntä panostamasta kaikkeaan jääkiekkoiluun. Siihen väliin eivät tule toiset harrastukset, ei kaverit, ei tytöt.

Ja samalla on mahdollista hoitaa koulu ohessa. Samoin kuin jääkiekkoiluun myös koulunkäyntiin tarvitaan toki "ympäristöä", joka mahdollistaa sekä koulun että jääkiekkoilun sujumisen. Jos "ympäristö" (hereillä olevat vanhemmat ja hereillä olevat valmentajat) on kunnossa, koulun ja pelaamisen yhdistäminen on sitä helpompaa, mitä vanhemmaksi lapsi käy. Sitä tarkoitin.

Jääkiekkoilun ja koulunkäynnin jumalat siunatkoon lapsia siffoilla ja muilla pätevillä vanhemmilla, jotka luovat tarvittavan "ympäristön".

Ja mitä drop out -ilmiöön tulee, niin sehän on siunaus urheilulle. Jokainen jonkin lajin lopettava lapsi tai nuori on hyväksi sille lajille, jonka hän jättää. Jää tilaa enemmän niille, jotka enemmän satsaavat ja rakastavat lajia. Urheilussahan kilpaillaan myös siitä, kuka saa urheilla. Toki voidaan leikitellä ajatuksella, ettei viimeistään 15-vuotiaana alkaisi kato käydä vaikkapa jääkiekkoilussa. Perkele! Mihin laitettaisiin ne yhä lajia jatkavat 27-vuotiaat tai 37-vuotiaat jääkiekkoilijat, jotka eivät mahdu edes alempiin divareihin!? Siellä ne pelaisivat jääkiekkoa yhä jäähalleissa. Tosin se olisi pois junioreilta, kun jäähalleissa ei riittäisi jääaikaa enää harjoitella. On ymmärrettävä, että drop out on yksinomaan myönteinen asia urheilussa. Ei urheilussa ole sijaa "suojatyöpaikoille". Toistan: urheilu on kilpailua ja urheilua siitä, ketkä saavat urheilla ja kilpailla.
 
Viimeksi muokattu:

Oijennus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Miten Sihvonen määrittelisi potentiaalisen nuoren tai tulevan jääkiekkoilijan? Mistä sen näkee tai tietää?

Kyselen sen takia, että olen aika läheltä nähnyt monta nuorta jääkiekkoilijaa. Osa on päässyt huipulle ja osa ei. Mikä nämä erottaa? Halu ja mielenluujus tottakai, mutta mikä muu? Kaikki ei kuitenkaan ole välttämättä nuoresta itsestään kiinni.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...14-vuotias tuleva tai potentiaalinen ammattijääkiekkoilija on sellaisessa mielentilassa, ettei mikään mahti maailmassa estä häntä panostamasta kaikkeaan jääkiekkoiluun. Siihen väliin eivät tule toiset harrastukset, ei kaverit, ei tytöt...

Viini, naiset ja laulu on vienyt monia potentiaalisia ammattijääkiekkoilijoita tuossa iässä.
 

Oijennus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Viini, naiset ja laulu on vienyt monia potentiaalisia ammattijääkiekkoilijoita tuossa iässä.

Jos olen oikein nimimerkkiä P.Sihvonen ymmärtänyt, niin hänen mielestään nuori ei ole tuossa tapauksessa potentiaalinen, jos noin käy. Tosin itse olen täysin eri mieltä.
 

Fordél

Jäsen
Sydämeni läikehti urheilun lämpöä, kun luin artikkelin viimeisen sitaatin, puhe kääntyi Juuseen.

Isä kertoo: "Juuse venytteli omatoimisesti 15 minuuttia joka aamu olohuoneen lattialla viitosluokasta ysille asti. Valmentaja oli sanonut kesäleirillä, että pitäsi venytellä joka päivä. Juuse on tosi määrätietoinen, mutta tekee asiat silti rennosti."

Huikea juttu. Miettikää. Nuori poika. 15 minuuttia yli tuhantena aamuna ennen kouluun menemistä. Laittakaa kohdallenne. Jokaikinen aamu paitsi sen yhden kerran, kun isä unohti herättää pojan ja poika raivostui ja suuttui siitä isälle.

Kyllä, hieno juttu ja hyvä esimerkki ilmeisesti taas siitä kuinka on menty lapsen ehdoilla. Ei ole tarvinut vanhempien patistaa Juusea esim. venyttelyyn vaan palo on tullut hänestä itsestään.
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Isoveli vei mukanaan kilpailulliseen ilmapiiriin

Kyllä, hieno juttu ja hyvä esimerkki ilmeisesti taas siitä kuinka on menty lapsen ehdoilla. Ei ole tarvinut vanhempien patistaa Juusea esim. venyttelyyn vaan palo on tullut hänestä itsestään.

Niin, on menty "ikään kuin" lapsen ehdoilla ja kuitenkin lopulta isän ja äidin sopivan ohjaavan käden mukaan. Tässäkin tapauksessa urheilun parissa eläneet vanhemmat ovat ohjanneet lastaan urheiluun ja isä määrätyillä valinnoillaan - ei oman lajinsa koripalloilun vaan... - jääkiekkoilun pariin.

Sitä puhetta ei pidä eikä voi jättää liian löysäksi, että lapset valitsevat määräänsä enempää lajeja. Etenkin varhaisen erikoistumisen lajit - kuten vaikkapa jalkapalloilu, taitoluistelu, voimistelu, jääkiekkoilu, tennis jne. - suorastaan vaativat sen, että vanhemmat ohjaavat lajin pariin riittävän aikaisin. Eihän 2-6-vuotias osaa alkaa haketua varsinaisesti minkään lajin piiriin. Jotain keihästä voi alkaa paiskoa sitten vaikka kuinka myöhäisellä iällä ja lajina se on sellainen, että jopa erittäin monipuolinen lajikirjo ajan oloon on hyväksi.

Torstaina ilmestyvässä artikkelissani selviää se, miten Juuse Saros rakastui jääkiekkomaalivahdin hommiin. Ekat torjuntaelkeet olivat esissä kahden vanhana. Ne vahvistuivat, kun isoveli piti Juusen pihapeleissä ja muissa peleissä lapsena maalissa... Todella usein isoveljet ovat syypäitä pikkuveljien myöhempään menestykseen huippu-urheilussa. Kyse on ovelasta tematiikasta, jossa pikkuveli pääsee ylikilpailulliseen ilmapiiriin mukaan kykynsä ylittävässä ympäristössä mahdollisimman varhain. Lapsena Juuse S. ei voinut sietää, että peliväline meni hänen taakseen maaliin. Tästä kaikesta minun on mukava kertoa artikkelissani.

Nuori Suomen eetoksella ja Juuse Saroksen urahkehityksellä ei ole vähäisintäkään tekoa keskenään. Ei tietenkään ole. Nuori Suomi ei ole tuottanut pätevää urheilua ja puhumattakaan huippu-urheilua Suomeen. Näin se menee.
 

Rannari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pata
Saroksen tapaukseen liittyen voin vain todeta, että hän on äärimäisen hyvä esimerkki siitä, mitä määrätietoisella omalla tekemisellä saadaan aikaiseksi. Saros ei ole ensinkään mikään seurajoukkueen tai järjestelmän tuote vaan sen omaehtoisen tekemisen tuote. Kaikki on lähtenyt hänestä itsestään. Hänen tekemisillään tai tekemättä jättämisillään ei voi perustella Nuori Suomi -syöpää. Oikeastaan voidaan perustella juuri toisinpäin eli Nuori Suomi on antanut hänelle juurikin sitä omaa aikaa, milloin ne suuret urheilijat tehdään. Näin se menee. Jää sitä omaa aikaa harjoitella heikkoja kohtia ja vahvistaa huippuosaamistaan vähintäänkin riittävästi toisin kuin seuran järjestämissä seisojaisissa.

Tunti seuran treeneissä ei milloinkaan vastaa tuntia omaehtoista treeniä yksilötaitoja harjoitettaessa. Ei milloinkaan. Toistomäärät ovat aivan toista luokkaa, jos asenne on kunnossa.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Suomen ehkä tällähetkellä kovin joukkueurheiluvalmentaja Henrik Detman arvostelee Nuori Suomi ideologiaa YLE puheen liikuntatunnilla, ja puhuu muutenkin mielenkiintosia koriksen ja urheilun tiimoilta. YLE areenassa varmaan kohta.
 

Fordél

Jäsen
Ei tietenkään ole. Nuori Suomi ei ole tuottanut pätevää urheilua ja puhumattakaan huippu-urheilua Suomeen. Näin se menee.

Niin olisihan se kummaa jos pääasiassa liikuntaan keskittyvällä toiminnalla tuotettaisiin erityisen pätevää huippu-urheilua. Edelleen, Nuorta Suomea arvioitaessa täytyy kriteerit olla liikunnassa. Aivan kuten huippu-urheiluun keskittyvillä toimijoilla huippu-urheilussa, ei liikunnassa. Näin se vain menee.
 

Fordél

Jäsen
Vai meneekö sittenkään?

Kuuntelen taatustu tuon joku päivä lenkillä, mutta kyllä se niin menee kun arvioidaan Nuoren Suomen toimintaa. Nuoren Suomen päämäräänä on ollut edistää lasten ja nuorten hyvinvointia liikunnan ja urheilun avulla. Ei siis suoranaisesti tuottaa laadukkaampaa huippu-urheilua vaikka Nuori Suomi on ollut myös mukana kehittämässä lasten urheilua. Urheilunkin puolella tavoitteet ovat olleet juuri muiden juttujen edistämisessä kuin puhtaasti urheilun ytimen kehittämisessä. Siksi arviointikin pitää tehdä lähinnä muista kriteereistä kuin huippu-urheilusta käsin.

Mutta tämä kaikki on täällä käyty läpi ties kuinka monta kertaa, joten kun mitään uutta ei ole tähän asiaan tullut niin ei jaksa tästä jauhaa enempää. Katsotaan tuleeko vaikka tuosta Dettmannin jutusta jotain muuta jauhettavaa Nuoren Suomen osalta.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Mutta tämä kaikki on täällä käyty läpi ties kuinka monta kertaa, joten kun mitään uutta ei ole tähän asiaan tullut niin ei jaksa tästä jauhaa enempää. Katsotaan tuleeko vaikka tuosta Dettmannin jutusta jotain muuta jauhettavaa Nuoren Suomen osalta.

On, ja kehäähän tää on pyörinyt, mutta Detmanilla on muutama hyvä,pointti tuossa... siis muun korispuheen ohessa. Ihan nuorisuomettomastikkin mielenkiintosta jutustelua miäheltä.
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Nuoren Suomen päämäräänä on ollut edistää lasten ja nuorten hyvinvointia liikunnan ja urheilun avulla. Ei siis suoranaisesti tuottaa laadukkaampaa huippu-urheilua vaikka Nuori Suomi on ollut myös mukana kehittämässä lasten urheilua. Urheilunkin puolella tavoitteet ovat olleet juuri muiden juttujen edistämisessä kuin puhtaasti urheilun ytimen kehittämisessä. Siksi arviointikin pitää tehdä lähinnä muista kriteereistä kuin huippu-urheilusta käsin.

Se on kamalaa, että esimerkiksi Palloliitto ja Jääkiekkoliitto tulivat haksahtaneeksi ottamaan Nuori Suomen junioritoimintansa kylkeen: "Kaikki pelaa" ja "Puolen pelin takuu". Se on suomalaisen urheilun historian ehkä suurin virhe. Sitä ihmettelen, että miksi kummassa Nuori Suomi meni Palloliiton ja Jääkiekkoliiton mukaan, jakoi sinettejä ja muuta. Jokin asetelmassa ei täsmännyt. Siksi nyt kenelläkään ei ole hyvää sanottavaa Nuori Suomesta. Voi sanoa kuten kommunismista: hyvä aate, mutta jätkät pilasi sen. Nuori Suomi ei saanut tuotettua edes tärkeintä tehtäväänsä eli liikunnan lisäämistä. Nuori Suomi -kulta-aikana liikunnan määrä lasten ja nuorten piirissä romahti. Se on historiallinen ja kamala fakta.
 

lomapäivä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Penguins & Ilves
Eikö nuorten olisi vain tärkeää saada urheilla vapaasti? Jos nuori haluaa, niin omia rajoja voi myöhemmin sitten kokeilla, esimerkiksi jos on tarpeeksi lahjakas, ajautuu väkisinkin ensimmäisiin Pohjola-Cupeihin ja sitä kautta nuori voi sitten päättää, haluaako kokeilla niitä omia rajoja?

Ei Barkovkaan vielä yläaste-ikäisenä mikään NHL:n #2-varaus-lupaus ollut ja pientä pömppömasuakin 13 vuotiaana oli, mutta parissa kaudessa ja kauppaopistoon mentäessä breikkasi lopullisesti.

Pelasi muuten, jos oikein muistan, tennistäkin vielä yläasteella. Yhtä tosissaan kuin jääkiekkoa, ja teki sen lopullisen lajivalinnan niihin aikoihin vasta. Ja Barkov Sr. antoi ihan vapaasti valita. Eikä voi väittää, että kauheen huonosti olisi mennyt?
 
Nuori Suomi ei saanut tuotettua edes tärkeintä tehtäväänsä eli liikunnan lisäämistä. Nuori Suomi -kulta-aikana liikunnan määrä lasten ja nuorten piirissä romahti. Se on historiallinen ja kamala fakta.
Voidaanko tästä vetää johtopäätös, että kaikki pelaa -systeemi epäonnistui? Mistä tiedämme olisiko liikunnan määrä laskenut hitaammin vai nopeammin ilman kaikki pelaa -systeemiä?
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Nuori Suomi: ei ainuttakaan onnistumista

Voidaanko tästä vetää johtopäätös, että kaikki pelaa -systeemi epäonnistui? Mistä tiedämme olisiko liikunnan määrä laskenut hitaammin vai nopeammin ilman kaikki pelaa -systeemiä?

Tämä on hyvä ja aiheellinen kysymys, johon emme ikinä saa vastausta.

Ja loogista on, ettei kukaan ainakaan pääse sanomaan, että Nuori Suomi -aikakaudella liikkumisen määrä lasten ja nuorten parissa lisääntyi.

Nuori Suomi ei todistettavasti lisännyt liikkumisen määrää lasten ja nuorten parissa eikä edistänyt senkään vertaa urheilun, saati huippu-urheilun asiaa.

Arvelen, ettei kukaan julkea laittaa CV:nsä keulaan, että operoin aikoinaan menestyksellä Nuori Suomi -järjestössä.

Nuori Suomi on kamaluus, jonka tiliin ei voida varmuudella laittaa ainuttakaan onnistumista.
 
Viimeksi muokattu:

Fordél

Jäsen
Nuori Suomi ei todistettavasti lisännyt liikkumisen määrää lasten ja nuorten parissa eikä edistänyt senkään vertaa urheilun, saati huippu-urheilun asiaa.

Linkkaatko tähän sen tutkimuksen tai tutkimukset, joiden mukaan Nuori Suomi ei todistettavasti ole lisännyt liikkumisen määrää lasten ja nuorten parissa.

Se, että lasten ja nuorten liikunta ei ole lisääntynyt tietyllä ajanjaksolla, ei riitä todistukseksi. Kuten fiksuna miehenä ymmärrät, täytyy olla todistettava syy-seuraussuhde. Jään odottamaan sulta tätä todistusta.

Lisäksi täytyy muistaa, että Nuorella Suomella on ollut myös muitakin tavoitteita liikunnan suhteen kuin sen määrän lisääminen. Nämä ovat olleet laadullisia tavoitteita, kuten harrastusmahdollisuuksien parantamista ja monipuolistamista.

Nuori Suomi on kamaluus, jonka tiliin ei voida varmuudella laittaa ainuttakaan onnistumista.

Viimeksi kun näin väitit, jouduit lopulta vetämään sanojasi takaisin.

Mitä tulee Dettmann haastatteluun niin hyvä haastis myös Nuori Suomi -kritiikin osalta. Kuten Dettman toteaa, Nuoren Suomen kaltaista ideologiaa oli toteutettu koripallossakin ennen Nuorta Suomea eli jo 30 vuotta sitten. Sen jälkeen tuli Nuori Suomi ja tehtiin vääriä ratkaisuja. Dettmannin kritiikki kiteytyy oikeastaan siihen, että lahjakkuutta ei pidä rajoittaa. Hienosti sanottu kokeneelta valmentajalta.

Toinen huippuvalmentaja eli Ika Lehkonen on todennut saman asian toisin päin: "Jokaisella junnulla, jolla on unelma, täytyy olla myös mahdollisuus sen toteuttamiseksi". Eli oli se unelma sitten pelata tulevaisuudessa NBA:ssa tai NHL:ssa tai sitten vain pelailla tässä ja nyt kaverien kesken, täytyy olla mahdollisuus harrastaa.

Lisäksi Dettmann toi esille oman näkemyksensä täällä pitkään keskustelluttaneeseen aiheeseen eli lasten ja nuorten lajivalintaan. Dettmannin mukaan hänen ja korispuolen näkemyksen mukaan lapsella tulisi olla 12-vuotiaaksi asti kolme lajia harrastettavanaan. Monipuolinen harrastuneisuus on hänen mielestään paras lähtökohta huipulle. Samalla hän haluaa kunnioittaa niitä näkemyksiä, jotka liputtavat aikaisemman lajivalinnan puolesta.
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Ei Barkovkaan vielä yläaste-ikäisenä mikään NHL:n #2-varaus-lupaus ollut ja pientä pömppömasuakin 13 vuotiaana oli, mutta parissa kaudessa ja kauppaopistoon mentäessä breikkasi lopullisesti.

Saatana! Välillä sylettää nämä selvästi syyntakeettomien kommentit! Uskonko minä perkele maailmanmestari Marko Paloa - joka koutsasi HPK:n 95-syntyneitä - vai jotain lomamiestä!?

Isä-Barkovin ohjaava ääni katsomosta - Saaashaaa...! - oli kuulemma pelistä toiseen määrätietoinen, pelattiin sitten Tampereella tahi Hämeenlinnan Hakio-hallissa.

Jos Barkov juniorin sekoittaa millään tavalla Nuori Suomi -keskusteluun niin, että sitä kautta hakee ymmärrystä uniselle Nuori Suomi -periaatteelle, niin sellainen nimimerkki ei voi enempää erehtyä.

Isä tekemällä teki venäläiseen tyyliin poika-Barkovista pelimiehen, niin kuin pitääkin tehdä, jos meinaa urheilussa pärjätä.

Kysyn, että pitäisikö moderaattoreiden rajata joidenkin nimimerkkien oikeutta käydä tätä Nuori Suomi -keskustelua? Eihän mustaa saa väittää valkoiseksi.
 
Viimeksi muokattu:

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Se, että lasten ja nuorten liikunta ei ole lisääntynyt tietyllä ajanjaksolla, ei riitä todistukseksi. Kuten fiksuna miehenä ymmärrät, täytyy olla todistettava syy-seuraussuhde. Jään odottamaan sulta tätä todistusta.
Voi, voi. Kyllä todistustaakka on tässä Nuori Suomi -kannattajien puolella. Julkaise sinä niitä tähän! Tai ota kantaa siihen, että liikuntajulkisuudessamme on todettu, ettei lasten liikkuminen 2000-luvulla ole riittänyt edes terveyden ylläpitämiseksi. Että se höpinä liikkumisen ja urheilemisen 20 tunnista on sikäli ollut ihan höpinää. (Siinä kohtaa, kun joudun kaivamaan tähän linkin aiheesta, lopullinen häpeä on sinun puolellasi. Tämähän on totuus, jonka kaikki tiedämme.)

Lisäksi täytyy muistaa, että Nuorella Suomella on ollut myös muitakin tavoitteita liikunnan suhteen kuin sen määrän lisääminen. Nämä ovat olleet laadullisia tavoitteita, kuten harrastusmahdollisuuksien parantamista ja monipuolistamista.
Nuo tavoitteet ovat olleet irvokkaasti liikunnan ja harrastamisen puolella, siksi en ymmärrä, että Nuori Suomi esiintyi myös peräti jalkapalloilumme ja jääkiekkoilumme sen osan kyljessä, joka pyrki tuottamaan urheilua ja huippu-urheilua. Oli "Kaikki pelaa" ja oli "Puolen pelin takuu", jotka eivät sovi mitenkään urheiluun.





Mitä tulee Dettmann haastatteluun niin hyvä haastis myös Nuori Suomi -kritiikin osalta. Kuten Dettman toteaa, Nuoren Suomen kaltaista ideologiaa oli toteutettu koripallossakin ennen Nuorta Suomea eli jo 30 vuotta sitten. Sen jälkeen tuli Nuori Suomi ja tehtiin vääriä ratkaisuja. Dettmannin kritiikki kiteytyy oikeastaan siihen, että lahjakkuutta ei pidä rajoittaa. Hienosti sanottu kokeneelta valmentajalta.
Totta! Dettmann osaa asiansa. Nuori Suomi ei palvellut koripalloilua, mutta mikä pahinta, ei myöskään lasten liikunnallisuutta, koska se on todistettavasti vähentynyt jopa radikaalisti Nuori Suomi -aikana Suomessa.

Toinen huippuvalmentaja eli Ika Lehkonen on todennut saman asian toisin päin: "Jokaisella junnulla, jolla on unelma, täytyy olla myös mahdollisuus sen toteuttamiseksi". Eli oli se unelma sitten pelata tulevaisuudessa NBA:ssa tai NHL:ssa tai sitten vain pelailla tässä ja nyt kaverien kesken, täytyy olla mahdollisuus harrastaa.
"Kaikki pelaa" sorti unelmoivien junnujen tavoitetta. Jokainen pelaamaton minuutti oli pois junnulta kohti unelmaansa.

Lisäksi Dettmann toi esille oman näkemyksensä täällä pitkään keskustelluttaneeseen aiheeseen eli lasten ja nuorten lajivalintaan. Dettmannin mukaan hänen ja korispuolen näkemyksen mukaan lapsella tulisi olla 12-vuotiaaksi asti kolme lajia harrastettavanaan. Monipuolinen harrastuneisuus on hänen mielestään paras lähtökohta huipulle. Samalla hän haluaa kunnioittaa niitä näkemyksiä, jotka liputtavat aikaisemman lajivalinnan puolesta.
Aikaisempi lajivalinta on välttämättömyys muun muassa jääkiekkoilun suhteen. Jos sitä ei tajua, tulee kirjoittaneeksi väärälle palstalle, Jatkoajan keskustelupalstalle, jossa ennen muuta keskustellaan jääkiekkoilusta. Keihään voi toki valita korjuslaisittain myöhemminkin päälajiksi. Jääkiekkoa ei voi. Eikä jalkapalloa. Eikä taitoluistelua. Eikä voimistelua. Muutamia mainitakseni.
 

Fordél

Jäsen
Voi, voi. Kyllä todistustaakka on tässä Nuori Suomi -kannattajien puolella. Julkaise sinä niitä tähän!

Sinä kirjoitit kuinka Nuori Suomi ei ole todistetusti lisännyt liikuntaa niin ole hyvä ja tuo todisteet esille.

Oli "Kaikki pelaa" ja oli "Puolen pelin takuu", jotka eivät sovi mitenkään urheiluun.

Dettmann muuten piti aikanaan koripallossa sovellettua yhden neljänneksen takuuta hyvänä ratkaisuna.

Nuori Suomi ei palvellut koripalloilua, mutta mikä pahinta, ei myöskään lasten liikunnallisuutta, koska se on todistettavasti vähentynyt jopa radikaalisti Nuori Suomi -aikana Suomessa.

Ole hyvä ja osoita syy-seuraussuhde, kiitos. Mieluusti otan sen todistuksen vastaan, koska mulla ei ole mitään intressiä puolustella Nuorta Suomea. Ainoa intressini on, että jos täällä lytätään näin rajusti jokin instanssi, se tapahtuu kunnon perusteilla.

"Kaikki pelaa" sorti unelmoivien junnujen tavoitetta. Jokainen pelaamaton minuutti oli pois junnulta kohti unelmaansa.

Kenties ja itse olenkin koko ajan toitottanut sen perään, että pitää olla kaikille mahdollisuus harrastaa, oli se tavoite tai intressi sitten millä tasolla tahansa. Lapset pitää saada liikkumaan, se on yksi tämän maan kohtalonkysymyksiä.

Aikaisempi lajivalinta on välttämättömyys muun muassa jääkiekkoilun suhteen. Jos sitä ei tajua, tulee kirjoittaneeksi väärälle palstalle, Jatkoajan keskustelupalstalle, jossa ennen muuta keskustellaan jääkiekkoilusta. Keihään voi toki valita korjuslaisittain myöhemminkin päälajiksi. Jääkiekkoa ei voi. Eikä jalkapalloa. Eikä taitoluistelua. Eikä voimistelua. Muutamia mainitakseni.

Täällä ei puhuta vain jääkiekosta. Toin esille sen mitä Dettmann sanoi koripallosta enkä tiedä mitä hän ajattelee jääkiekosta. Mitä sinä olet mieltä Dettmannin näkemyksestä koripallon suhteen? Jos olet samaa mieltä, mikä erottaa koripallon esimerkiksi jalkapallosta?
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Lienee tarpeellista vetää tähän mennessä käytyä keskustelua Nuori Suomi -myytistä sen verran yhteen, että seuraavat johtopäätökset lienevät kiistattomia:

1) 90-luvulta vuoteen 2013 mennessä suomalaisten lasten ja nuorten liikuntamäärät ovat huolestuttavasti laskeneet. Enää ei täyty edes ne kriteerit, jotka tuottavat kansanterveyttä.

2) Jääkiekkoliitto ja Palloliitto tekivät rajun virheen lähtiessään yhteistyöhön Nuori Suomi -järjestön kanssa.

3) Em. kohdasta seurasi, että tuotanto huippupelaajien suhteen ko. lajeissa suorastaan romahti.

4) Periaatteet "Kaikki pelaa" ja "Puolen pelin takuu" eivät kestä mitään säällistä tarkastelua lasten ja nuorten urheilun suhteen. Urheiluhan mittaa sitä, kuka pelaa, ja saadakseen pelata puolet pelistä, pitää olla jo melkoisen hyvä jalkapalloilija.

5) Nuori Suomi -hengessä määriteltiin aikoinaan enimmäismääriä harjoittelulle ja pelaamiselle. Se oli kamala virhe. Olisi pitänyt määritellä päinvastoin vähintäänkin kolminkertaisia vähimmäismääriä harjoittelulle ja pelaamiselle.

6) Nuori Suomi -ideologia tuotti mallin, jossa lasten vanhempien läsnäolo urheilussa muuttui kuljettajasta, kustantajasta ja kannustajasta "asiakkuudeksi". Nuori Suomi laati asiapapereita, joiden perusteella laadittiin muun muassa joukkueen pelisäännöt. Se oli verinen vääryys urheilua (ja jääkiekkoilua) kohtaan. Eiväthän vanhemmat voi asiakkaina tietää, miten jääkiekkojoukkueen elämä järjestetään.
 
Viimeksi muokattu:

perunii

Jäsen
Lienee höpinää

Lienee tarpeellista vetää tähän mennessä käytyä keskustelua Nuori Suomi -myytistä sen verran yhteen, että seuraavat johtopäätökset lienevät kiistattomia:

1) 90-luvulta vuoteen 2013 mennessä suomalaisten lasten ja nuorten liikuntamäärät ovat huolestuttavasti laskeneet. Enää ei täyty edes ne kriteerit, jotka tuottavat kansanterveyttä.

2) Jääkiekkoliitto ja Palloliitto keksivät oivan ratkaisun lähtiessään yhteistyöhön Nuori Suomi -järjestön kanssa.

3) Em. kohdasta seurasi, että tuotanto huippupelaajien suhteen ko. lajeissa suorastaan lähti nousuun, NHL-pelaajien lukumäärä on noussut selvästi verrattuna aikaisempaan ja kiekkomaajoukkue pelaa jatkuvasti mitalipeleissä arvokisoissa.

4) Totaalinen romahdus harrastaja määrissä tapahtui Petteri Sihvosen valmentamissa juniorijoukkueissa kun hän luuli tietävänsä asioista jotain. Tilastoja voi tarkastaa googlettamalla Sihvosen nimeä ja tutkimalla kuinka hänen valmentamansa joukkueet ovat pärjänneet.

5) Nuori Suomi -hengessä määriteltiin aikoinaan enimmäismääriä harjoittelulle ja pelaamiselle. Siinä sitten oli kiva harrastella ja kaikilla oli hauskaa. Jos taas pelkkä harrastaminen ei riittänyt, niin lapsi voi vapaasti valita huippu-urheiluun panostavan seuran.

6) Petteri Sihvosen -ideologia tuotti mallin, jossa lasten vanhempien läsnäolo muuttui pelkäksi maksumieheksi. Juniorit asuivat hallilla, ja pelailivat meidänpeliä. Huippupelaajia tämä ideologia ei tuota ollenkaan, koska kiekkoa syötellään vain oman maalin takana. Eihän Petteri Sihvonen voi höpöhöpömiehenä tietää, miten jääkiekkojoukkueen elämä järjestetään.
 
Viimeksi muokattu:

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
Lienee tarpeellista vetää tähän mennessä käytyä keskustelua Nuori Suomi -myytistä sen verran yhteen, että seuraavat johtopäätökset lienevät kiistattomia.

Edelleen suuresti hämmästelen sitä, miten ihmeessä voit tällä hetkellä toimia valmentajana organisaatiossa mikä on sitoutunut Nuori Suomi-periaatteisiin ja joka odottaa edustajiensa noudattavan näitä arvoja
 
Saatana! Välillä sylettää nämä selvästi syyntakeettomien kommentit!
Isä-Barkovin ohjaava ääni katsomosta - Saaashaaa...! - oli kuulemma pelistä toiseen määrätietoinen, pelattiin sitten Tampereella tahi Hämeenlinnan Hakio-hallissa.
Kysyn, että pitäisikö moderaattoreiden rajata joidenkin nimimerkkien oikeutta käydä tätä Nuori Suomi -keskustelua? Eihän mustaa saa väittää valkoiseksi.

Kyllä, rajaus olisi erittäin toivottava. Silloin täällä voitaisiin taas keskustella asiasta eli siitä, mitä alle 13/11-vuotiaiden lasten oli ja on järkevää tehdä urheilussa, mitä ei, kenen ehdoilla, missä järjestyksessä ja miksi. Nämä siis esimerkiksi yön pimeydessä suollettujen henkilökohtaisuuksien, itsemoderoinnin, nimimerkkien arvuuttelun, suoran valehtelun, ö-luokan kehäpäätelmien ja mainostamisen sijaan.

P.S. Se moderointi on tosiaan (rummun pärinää) moderaattorien hommaa, ja kanssaihmisetkin hoitavat homman näissä kerrasta toiseen toistuvissa rimanalituksissa jo aika rutiinilla.
Mutta Barkov jr:n ja varsinkaan tolkullisen, poikansa paitsi nousevaksi NHL-tähdeksi myös toisia ihmisiä kunnioittavaksi nuorukaiseksi kasvattaneen ja omalla urallaan erittäin riittävästi menestyneen Barkov sr:n toiminnan vetäminen tähän keskusteluun "hallissa kuulemma kuuluneiden huutojen" (!) perusteella on jo sen luokan touhua, ettei sillä ei pitäisi olla edes netin keskustelupalstalla paljon tekoa. Lisätiedot: kuka tahansa Tapparassa tai ylipäätään tamperelaisessa kiekkoilussa toiminut.
 
Viimeksi muokattu:

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Mutta Barkov jr:n ja varsinkaan tolkullisen, poikansa paitsi nousevaksi NHL-tähdeksi myös toisia ihmisiä kunnioittavaksi nuorukaiseksi kasvattaneen ja omalla urallaan erittäin riittävästi menestyneen Barkov sr:n toiminnan vetäminen tähän keskusteluun "hallissa kuulemma kuuluneiden huutojen" (!) perusteella on jo sen luokan touhua, ettei sillä ei pitäisi olla edes netin keskustelupalstalla paljon tekoa. Lisätiedot: kuka tahansa Tapparassa tai ylipäätään tamperelaisessa kiekkoilussa toiminut.

Nyt en ihan ymmärrä, mitä tarkoitat, juttelet jotenkin niin savolaisittain ja kielesi on kuin liukas luikku, että vastuu on kai kuulijalla? Tarkoitatko, ettei ole olemassa oleva fakta, että isä-Barkov mylvi läpi pelin katsomosta pojalleen, niinkö? Minun lähteeni tässä asiassa ovat miehet, Marko Palo (maailmanmestarismies) ja Mika Koskinen (maalivahtikoutsi), jotka ovat valmentaneet HPK:n 95-syntyneitä, jotka pelasivat kymmeniä pelejä Tapparan 95-syntyneitä vastaan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös