Nuori Suomi ry

  • 989 646
  • 5 368

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Väärin, väärin!...

Olet tässä ketjussa kertonut, että heikkoja pelaajia ei voi olla jääkiekkojoukkueissa, koska se estää huippupelaajien kehittymisen.

Sen lisäksi olet paheksunut juniorijoukkueiden pelaajien nimien vetämistä keskusteluun.

Ja nyt kumoat nämä molemmat väitteesi. Dannyllä on hyvä biisi sinulle, Tuuliviiri.
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
"Kaikki kirjoittaa", heh

Minä tiedän; Urheilulehti.

Et tiedä, koska puolipisteen molemmin puolin pitää olla täysi lause; sinä vedit vihkoon tuon vähänkin, jonka yritit antaa panokseksi tälle Nuori Suomi -keskustelulle.

Ei hätää, Nuori Suomi -aikana sinäkin olisit saanut kirjoitusaikaa, "kaikki kirjoittaa". Ennen ja jälkeen Nuori Suomen sinä olisit istunut viltissä imemässä tuppia. Sitä joko osaa, tai sitten ei osaa. Kukin kykyjensä mukaan. Sehän on se urheilun oikea periaate, eikö.

Oletko itse sitä mieltä, että kaltaisellesi suomea ei-osaavalle kirjoittajalle pitäisi antaa kirjoitus-/peliaikaa niin, että niiden, jotka osaavat suomea, peli-/kirjoitusaika olisi vähäisempi, vaikka sinä rustaat asiasi kömpelösti?

Toisinaan tuntuu, heh, että tämä on "kaikki kirjoittaa" -ketju. ;)

Johtava, maisterislätkäjätkä
 
Viimeksi muokattu:

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Olet tässä ketjussa kertonut, että heikkoja pelaajia ei voi olla jääkiekkojoukkueissa, koska se estää huippupelaajien kehittymisen.

Sen lisäksi olet paheksunut juniorijoukkueiden pelaajien nimien vetämistä keskusteluun.

Ja nyt kumoat nämä molemmat väitteesi. Dannyllä on hyvä biisi sinulle, Tuuliviiri.

Ei, ei. Jopa Nuori Suomi -aikakaudella B-junnuihin mennessä paska oli pudonnut rattailta. Etenkin, kun sain itse try outin kautta valita pelaajani.

Ja. Mitä tulee nimiin, niin mainitsin nyt vain yli 18-vuotiaat eli aikuiset. Leino, Järveläinen, Rautiainen, Paajanen, Eerola ja Vainio, nämä jo liigaa pelanneet, he ovat jo aikuisia miehiä, liigapelaajia.

Lapset (Mussukat vol.3) pitänemme keskustelujen ulkopuolella, deal?

Johtava, osaava junnukoutsi
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Nimiä oli paljon, en tiedä kuka on minkäkin ikäinen. Minusta oman egon nostaminen tähän tyyliin ei ole mielestäni asiallista.

Eli Nuori Suomi -järjestelmästä ei ole mitään haittaa, koska B-junnuissa paska on jo tippunut rattailta. Mikä siis ongelma?
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...Lapset (Mussukat vol.3) pitänemme keskustelujen ulkopuolella, deal?..

Käsittääkseni tämä riippuu täysin sinusta. Sinä olet tuon joukkueen valmentaja ja jos sinä täällä puhut tuon joukkueen periaatteita vastaan, niin pitäisikö tästä olla hiljaa? Uskoisin, että mussukat jää keskustelun ulkopuolelle, mikäli elät kuin puhut.

edit: typo
 
Viimeksi muokattu:

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
Et tiedä, koska kaksoispisteen molemmin puolin pitää olla täysi lause; sinä vedit vihkoon tuon vähänkin, jonka yritit antaa panokseksi tälle Nuori Suomi -keskustelulle.

Kaksoispiste...? Ja ylipäänsä Urheilulehden toimittajana en lähtisi yhtään kommentoimaan jonkun oikeinkirjoitusta. Eikö teillä ole siellä oikolukijaa? Olen kuullut, että A-lehdet käyttää Urheilulehteä jopa esimerkkinä sisäisessä koulutuksessaan, kuinka juttuja ei tulisi tehdä (turha jaarittelu, kielioppi). Mutta se siitä. Sen tämä ketju ainakin kertoo, että Suomessa on vielä paljon työsarkaa valmentajien kehittämisessä.
 

Glove

Jäsen
En kerro. Koska OP Yrjänheikillä ovat myös oikeudet niihin meidän ainutlaatuisiin treeneihin. Mutta. Annan tässä ja nyt luvan. Etsi OP käsiisi Helsingistä. Hänellä on siinä maineikkaalla läppärillään niitä treenejä. Jos OP näyttää niitä, niin ok. Esittele itsesi, että "Glove moi!" Samoin kuin Porissa Kaukarannan Pasilla on myös ne samat treenit, Pasi kävi ottamassa videolle. Mutta Pasin pakeille en anna nimimerkille lupaa. Summasen Ramilla ne ovat käsin tehtyinä muistiinpanoina. Jalosen Jukka ja Rautakorven Jukka taisivat tallentaa ne vain "kovalevylleen".

Johtava

Eikö juuri tämmöiset erinomaisen ainutlaatuiset ja kenties uraa uurtavat metodit kannattaisi jakaa Suomen jääkiekon kehittämisen ja tason nostamisen nimissä koko jääkiekkoväen käyttöön? Edes kohtuullista korvausta vastaan? Tälläkin hetkellä moni (kokematon) valmentaja yrittää keksiä pyörää uudelleen, vaikka se on jo keksitty.
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Uskoisin, että mussukat jää keskustelun ulkopuolelle, mikäli elät kuin puhut.

Niin en jaksaisi taas muistuttaa, että joku tämänkin ketjun osallistujista on saanut kaksikin langettavaa JSN:n päätöstä lapsien riepottelusta valtakunnallisessa mediassa.

4286/AL/10 - Sisältö - JSN


4950/AL/12 - - Päätökset - JSN


Mutta tuohan ei ole oleellista vaan se, elääkö niin kuin opettaa. On helppo tälläkin palstalla huudella, että systeemi on mätä ja samalla tietenkin mainostaa tuota päivätyötään ja sinne kirjoitettuja juttuja vastavuoroisen medialogiikan hengessä.
Mutta nyt Petteri on osa tätä mätää NS-systeemiä ryhtyessään taas sinettiseuran junnukoutsiksi. Kyllähän tässä illan ja yön tunteina on Petteriltä lähtenyt hyviä terveisiä niin omalle seuralle kuin tulevan joukkueen pelaajille ja heidän vanhemmilleen.

Onko pelkona juuri se, ettei siivilipersoona sinettiseuravalmentajana pystykään vastamaan mediapersoonan suurista puheista? Paljastuisiko lätkäjätkää esittävän humanistin kuoren alta jotain muuta kuin mitä on esitetty?
 
Suosikkijoukkue
Kalpa
Minun mallissani, joka on normaalia jääkiekkojoukkue-elämää, on kova vaatimustaso (mutta uudella tavalla, koska kiekkokontrollijääkiekko vaatii päävalmentajalta sellaista pehmeää mutta jämäkkää johtamisotetta, että pelaajien pelirohkeus säilyy ja virheitä saa tehdä, suorastaan pitää tehdä, tutkia rajoja...) ja jokainen pelaaja osakseen opetusta, huomiota ja rakkautta. Ja silti voimassa on koko ajan se kilpailu ynnä se, että niin makaat kuin petaat. Näinhän se oli ennen Nuori Suomi -vaikutusta. Nuori Suomea ennen ja sen jälkeen taas eletään normaalia jääkiekkojoukkue-elämää. Parhaat ja lupaavimmat pelaajat saavat aina hiema ekstraa, mutta myös muille järjestetään olot, joista voi ponnistaa. Mutta jotta voisi ponnistaa, on jälkeen jääneiden joku kaunis ilta kotona ennen nukkumaan menemistä tehtävä se pyhä urheilijan päätös, että aikoo jatkossa tehdä hommia väihintäänkin puolitoista kertaa enemmän kuin kärki tekee, tai edes saman verran kuin kärki tekee. Kärki on se, joka määrää tahdin. Ja kärjen mukaan valmennetaan.

Kerroppa P.Sihvonen millä tavalla junioreita valmennettiin pahimpaan NS-aikaan eli 1995-2006. Suomen taitavat juniorivalmentajat panostivat erityisesti henkilökohtaisten taitojen kehittämiseen? Kun oli pelirohkea ja teki virheitä niin valmentaja kannusti, että seuraavalla kerralla onnistut eikä missään nimessä sättinyt ja vähentänyt peliaikaa? Joukkuiden pelitavat olivat sen verran löyhiä, että ne mahdollistivat tilan luovuudelle? Valmentajat eivät yrittäneet nostaa omaa statustaan lyhyen ajan menestyksellä vaan panostivat aktiivisesti pelaajien henkilökohtaiseen kehittymiseen?

Tässä vielä Suomen johtavan urheilumedian juttu kesäkuulta koskien Suomen ja Ruotsin junioreita..

Kahdeksantoista vuotta juniorijääkiekon parissa Ruotsissa ja Suomessa työskennellyt Vesa Kokkonen vahvistaa länsinaapurissa tehdyt linjamuutokset. Hänen mukaansa Ruotsissa junioreita kehitetään yksilöinä pitkään ja kärsivällisesti, etenkin isokokoisia pelaajia. Toistoja tehdään satoja ja tuhansia.

- Silloin pureudutaan esimerkiksi luisteluun, kiekonkäsittelyyn ja laukomiseen yksityiskohtaisemmin. Eli vielä 9-10 vuoden iässä ei harjoitella ylivoimakuvioita.

Kokkosen mukaan Suomessa junioreilta karsitaan luovuus ja uskallus jo nuorella iällä. Myös hauskuus ja ilo puuttuvat.

- Pojat laitetaan pelaamaan jo nuorena niin sanotun pelikirjan mukaan. Ruotsissa sallitaan virheet ja rohkaistaan yrittämään.

- Siksi Suomessa on todella hyviä juniorijoukkueita, nimenomaan joukkueita. Mutta yksilötaidot ovat mitä ovat ruotsalaisiin verrattuna.
 

Kaulasuoja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kreikka
Et tiedä, koska kaksoispisteen molemmin puolin pitää olla täysi lause; sinä vedit vihkoon tuon vähänkin, jonka yritit antaa panokseksi tälle Nuori Suomi -keskustelulle.

Ei hätää, Nuori Suomi -aikana sinäkin olisit saanut kirjoitusaikaa, "kaikki kirjoittaa". Ennen ja jälkeen Nuori Suomen sinä olisit istunut viltissä imemässä tuppia. Sitä joko osaa, tai sitten ei osaa. Kukin kykyjensä mukaan. Sehän on se urheilun oikea periaate, eikö.

Oletko itse sitä mieltä, että kaltaisellesi suomea ei-osaavalle kirjoittajalle pitäisi antaa kirjoitus-/peliaikaa niin, että niiden, jotka osaavat suomea, peli-/kirjoitusaika olisi vähäisempi, vaikka sinä rustaat asiasi kömpelösti?

Toisinaan tuntuu, heh, että tämä on "kaikki kirjoittaa" -ketju. ;)

Johtava, maisterislätkäjätkä

Se miten tämä välimerkistä kitiseminen ja henkilökohtaisuuksiin meneminen liittyy tähän ketjuun on ihan toinen tarina, mutta ei varmaan kannattaisi ryhtyä pätemään kun faktat ovat oikeinkirjoituksen osaltakin tasoa "Urheilulehti".

Ensinnäkin kyseessä ei ole kaksoispiste vaan puolipiste. Ja sanomasi:
kaksoispisteen molemmin puolin pitää olla täysi lause
ei pidä paikkaansa.

Jätkä on jumalauta maisteri, muttei erota kaksoispistettä puolipisteestä. Eikö tämä opetettu jo kansakoulussa?
Mielestäni tällaisten huonojen kirjoittajien tulisi vaihtaa lajia ja siirtyä johonkin muuhun tekemiseen, missä he olisivat hyviä. Tällainen huonojen kirjoittajien mukana väkisin roikottaminen "kaikki pelaa"-hengessä romahduttaa suomalaisen kirjoitustaidon. Tämän voi nähdä vertaamalla suomalaisten ammattitoimittajien määrää tanskalaisten vastaavaan.
Jotain on tehtävä.

Mahtava, Ihan vitun kuningas jätkä.
 
Taas on nähty, miten Ameriikan poijaat reenailevat hai skuulissa ja jäähän siinä urheilulukiot pikkasen varjoon. Ainakin omasta mielestäni.
Ja kyllä se on mentaalipuolellakin aikamoinen ero, kun täällä ennen treenejä päivitetään facebookkia ja potkitaan mopoautojen renkaita, kun ihmemaassa pakkiparit, ketjut ja kentälliset suunnittelevat ja sopivat yv-kuvioita, av-kuvioita tai liikkumista/linjoja lähdössä, keskialueen ylityksessä ja hyökkäysalueelle päästyään. Focus on tismalleen tulevassa harjoituksessa tai siihen valmistautumisessa.

Tätä ketjua on kyllä hilpeätä seurata, ei voi muuta sanoa. Mörkö siellä, toinen täällä ja kuoppa syvenee koko ajan.

Linkkasin erään toisen itseään ylentävän, (myös vailla näyttöjä olevan Suomen menestyneimmän valmentajan) joka ei ole pyytettömästi tehnyt jääkiekkotyötä 30 vuoteen, muutamia jopa ulkopuoliselle näkyviä ominaisuuksia erääseen toiseen keskusteluun. Tässä hieman editoituna ->


* Hänellä on usein heikko impulssien hallinta. Hän saattaa suuttua helposti, eikä osaa ottaa palautetta vastaan. Hän myös tulkitsee asioita väärin, mikäli ne eivät osu hänen agendaansa.

* Hän on tunteiltaan epävakaa. Hänen reaktionsa heittelevät, tai hän ei reagoi tilanteeseen odotetulla tavalla. Hänen käytöksensä aiheuttaa eripuraa ja on haitaksi toiminnalle sosiaalisissa ja henkilökohtaisissa tilanteissa.

* Hänellä on suuret kuvitelmat itsestään. Hän ajattelee olevansa suunnattoman menestynyt, äärimmäisen kaunis ja oikeutettu siihen, mihin muut eivät. Toisaalta hänellä on myös ylikorostunut ihailun tarve.

* Hän on usein hyväksikäyttäjä. Muut tekevät työt, hän korjaa voitot ja ottaa kunnian.

* Hän jaksaa näytellä hetken ja pelata yhteisten sääntöjen mukaan. Jollakulla se saattaa kestää asian tarvittavan ajan verran, joillakuilla muutaman kuukauden. Ennemmin tai myöhemmin piirteet tulevat esiin, usein takavasemmalta.

Ai mistäkö on kyse? Narsismista. Ainakin jos uskomme Talouselämä lehteä. Ja miksemme uskoisi.

Ja ettei jää epäselväksi, niin arvostan Petteri Sihvosta kovasti juniorivalmentajana. Ja valmentajana. Ja analyytikkona.
 
Viimeksi muokattu:

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Hevosmiesten tietotoimiston tietoja

Kaksoispiste...? Ja ylipäänsä Urheilulehden toimittajana en lähtisi yhtään kommentoimaan jonkun oikeinkirjoitusta. Eikö teillä ole siellä oikolukijaa? Olen kuullut, että A-lehdet käyttää Urheilulehteä jopa esimerkkinä sisäisessä koulutuksessaan, kuinka juttuja ei tulisi tehdä (turha jaarittelu, kielioppi). Mutta se siitä. Sen tämä ketju ainakin kertoo, että Suomessa on vielä paljon työsarkaa valmentajien kehittämisessä.

Mitkähän hevosmiesten tietotoimiston tiedot sinulla on käytössäsi?

Fakta on, että A-lehdet on huikea paikka tehdä töitä. Toinen omistajista on yksi Suomen parhaista seurajohtajista ellei paras. Hänen siipiensä suojissa on Urheilulehden hyvä olla. Tietojeni mukaan A-lehdissä on Urheilulehteä käytetty esimerkkinä siitä, millaisella intohimolle lehteä voi tehdä. Urheilulehti ei ole Nuori Suomi -henkinen lehti. Urheilulehdessä ei ole niin, että "kaikki pelaa" eli kaikki kirjoittaa. Itselläni lähtee nyt kymmenes lätkäkausi Urheilulehdessä. Meillä ei pärjää, jos luulee, että Urheilulehdessä tehdään töitä. Me emme tee töitä. Urheilulehti on elämäntapa. Olemme hieman kuin se Asterix-lehden pieni voittamaton gallialainen kylä. Päätoimittajamme mukaan vain Pekka Holopainen mahtuisi ulkopuolelta tiimiimme. Eli ei ole niin, että "kaikki kirjoittaa". Minunkaan kynästäni ei tule kuin harvakseltaan lehden pääjuttu. Muut ovat niin kovia. Peliaikaa jaetaan kykyjen mukaan.

Johtava
 
Viimeksi muokattu:

Waqu

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP ja Dallas Stars
Et tiedä, koska puolipisteen molemmin puolin pitää olla täysi lause; sinä vedit vihkoon tuon vähänkin, jonka yritit antaa panokseksi tälle Nuori Suomi -keskustelulle.

Ei hätää, Nuori Suomi -aikana sinäkin olisit saanut kirjoitusaikaa, "kaikki kirjoittaa". Ennen ja jälkeen Nuori Suomen sinä olisit istunut viltissä imemässä tuppia. Sitä joko osaa, tai sitten ei osaa. Kukin kykyjensä mukaan. Sehän on se urheilun oikea periaate, eikö.

Oletko itse sitä mieltä, että kaltaisellesi suomea ei-osaavalle kirjoittajalle pitäisi antaa kirjoitus-/peliaikaa niin, että niiden, jotka osaavat suomea, peli-/kirjoitusaika olisi vähäisempi, vaikka sinä rustaat asiasi kömpelösti?

Toisinaan tuntuu, heh, että tämä on "kaikki kirjoittaa" -ketju. ;)

Johtava, maisterislätkäjätkä

Nuori Suomi ei ollut ajatuksena lähellekkään niin huono kuin toteutuksena. Tämä johtui siitä, että sitä toteutettiin joissakin paikoissa todella orjallisesti, ei kilpailua ja kaikilla mahdollisuus.
Toiset taas tekivät oikein: tasojoukkueet oli, parhaat keskenään jne. ja myös tasoryhmät joissa parhaat pelasivat eniten, mutta kaikilla oli mahdollisuus. Tämä on ehdottomasti hyvä asia, sillä esim. 8 vuotiaat eivät välttämättä harjoittele ja ajattele ihan niin raadollisesti asiaa, mutta silti nämä voivat olla silloin 15 vuotiaana kirkkaimpia tähtiä.
Kilpailua pitää aina olla, mutta joku järki tässäkin. Toki sitten hieman vanhemmilla pitää olla mahdollisuus siihen että saavat harjoitella tosissaan porukassa joka antaa hommalle paljon. En vain näe miten NS tämän estäisti, mutta NS voisi tuoda lisää pelaajia joilla olisi paljon annettavaa jos se olisi oikein toteutettu.

Itse kärsin urallani väärin toteutetusta NS:stä kunnes meille tuli tätä hyvin toteuttava valmentaja. Peliaika ja rooli tuli ansioista valmentajalta. Joukkueen mukana roikkunut täysin ilman intohimoa ja kykyä oleva porukka sai peliaikaa, mutta se vaihdon pituus oli yhteen pelikatkoon asti tai maksimissaan 30 sekuntia. Tämä porukka sai myös lokaa niskaansa asenteestaan ja kovin äkkiä tämä porukka lopettikin, mutta ei näin sovi toimia ennenkuin porukka on sopivan ikäistä siihen.

Tiedän useita NS:n kautta loistavan mahdollisuudenkin saaneita pelaajia, jotka tuskin olisivat muuten ammattilaiseksi asti itseään pelanneet. NS teki suomessa hallaa, mutta ei sen heikkouden takia vaan täysin epäonnistuneen toteutuksen vuoksi.
 

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
Mitkähän hevosmiesten tietotoimiston tiedot sinulla on käytössäsi?

Tämä on ihan täyttä faktaa, siitä voin mennä takuuseen. Ei pidä tosin ymmärtää sitä väärin. Lehtiä tehdään monista eri lähtökohdista ja erilaisille yleisöille. Mikä toimii UL:n jutussa, voi toisessa lehdessä olla täysin pannassa, vaikka julkaisija olisikin sama.

Mitä tulee ihan puhtaisiin kirjoitusvirheisiin, niin niitä on kieltämättä UL:ssä erittäin paljon, mutta sekin ymmärrettävää. Aikataulut on viikko lehdessä erittäin tiukat ja resurssit rajalliset. Silti en lähtisi kurkoilemaan kaksoispisteestä, etenkin kun se oli puolipiste, mutta kukin tyylillään.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Mitä tulee ihan puhtaisiin kirjoitusvirheisiin, niin niitä on kieltämättä UL:ssä erittäin paljon, mutta sekin ymmärrettävää. Aikataulut on viikko lehdessä erittäin tiukat ja resurssit rajalliset. Silti en lähtisi kurkoilemaan kaksoispisteestä, etenkin kun se oli puolipiste, mutta kukin tyylillään.

Niin. Itse en myöskään lähtisi soimaamaan jotakin tahoa paljoista kirjoitusvirheistä jos itsellänikin olisi kielioppi niin heikosti hallussa kuin sinulla. Mutta tosiaan, kukin tyylillään. (boldaus oma)
 

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
Niin. Itse en myöskään lähtisi soimaamaan jotakin tahoa paljoista kirjoitusvirheistä jos itsellänikin olisi kielioppi niin heikosti hallussa kuin sinulla. Mutta tosiaan, kukin tyylillään. (boldaus oma)

Syytän niukkoja resursseja ja kännykkää:) Mutta jos olet UL:n tilaaja tietänet mistä puhun.
 
Viimeksi muokattu:

Anzi

Jäsen
Mitkähän hevosmiesten tietotoimiston tiedot sinulla on käytössäsi?

Fakta on, että A-lehdet on huikea paikka tehdä töitä. Toinen omistajista on yksi Suomen parhaista seurajohtajista ellei paras. Hänen siipiensä suojissa on Urheilulehden hyvä olla. Tietojeni mukaan A-lehdissä on Urheilulehteä käytetty esimerkkinä siitä, millaisella intohimolle lehteä voi tehdä. Urheilulehti ei ole Nuori Suomi -henkinen lehti. Urheilulehdessä ei ole niin, että "kaikki pelaa" eli kaikki kirjoittaa. Itselläni lähtee nyt kymmenes lätkäkausi Urheilulehdessä. Meillä ei pärjää, jos luulee, että Urheilulehdessä tehdään töitä. Me emme tee töitä. Urheilulehti on elämäntapa. Olemme hieman kuin se Asterix-lehden pieni voittamaton gallialainen kylä. Päätoimittajamme mukaan vain Pekka Holopainen mahtuisi ulkopuolelta tiimiimme. Eli ei ole niin, että "kaikki kirjoittaa". Minunkaan kynästäni ei tule kuin harvakseltaan lehden pääjuttu. Muut ovat niin kovia. Peliaikaa jaetaan kykyjen mukaan.

Johtava

Puuhastelua ja provosointia, niin tämä Sihvoskan vastaus kuin Urheilulehti. Urheilulehti on ollut puoliammattilaislehti aina. Ennen A-lehdille siirtymistähän UL:n levikki oli pieni ja mukana oli sekä ihan suht kiinnostavia eikä sanomalehdistä tai kirjoista luettavia artikkeleita. Mukana oli myös myötähäpeää aiheuttavaa ja useille ulkopuolisille aukeamatonta sisäpiiripikkukalle-vitsailua. Koskaan UL ei pystynyt ottamaan paikkaa vakavasti otettavana urheilulehtenä, joten vakavasti otettavat urheilulehdet piti tilata ulkomailta.

A-lehdille siirtymisen kautta lehdestä tuli keskinkertaista sisältöä sekä keskinkertaisuutta kiihoittavan provoamisen lehti. Mutta tällainenhan on suuria joukkuja kiehtovaa ja myyvää. Eli UL:n toimituskunta voi olla mainstream-mielessä jonkun mielestä mielenkiintoinen, mutta asiantuntijanäkökulmasta juurikin keskinkertainen mainstream-toimitus. Toki Suomen pienessä mittakaavassa Urheilulehdellä on "kylän ainoa traktori", mutta jos Urheilulehti laitetaan kansainväliseen vertailuun, niin UL on yhden traktorin omistavan kylän kylälehti.
 

Pekkis

Jäsen
Esimerkiksi talvella jääkiekkoa ja kesällä jalkapalloa on aivan huikean hieno yhdistelmä - ynnä kummankin lajin oheisharjoittelu päälle.

Erään liikuntafysiologin luennolla käytiin juuri NS-ikäisten lasten harjoittelua läpi. Osallistujina lahjakkaita kestävyysurheilijoita vanhempineen. Tuli sitten puheeksi varhain syntyneet urheiluvammat, ja urheilun totaalinen loppuminen jo teini-iässä.

Varoittavana esimerkkinä otti esille juuri tämän mainitsemasi "huikean hienon yhdistelmän", eli kesällä jalkapalloa ja talvella jääkiekkoa.

Lapsi vailla minkäänlaista pohjatyötä alkaa harrastamaan näitä kuitenkin melko lähellä toisiaan olevia lajeja. Teräviä suoritteita ajoittain korkeilla sykkeillä. Kyseisten lajien oheisharjoitteihinhan ei tunnetusti peruskuntopainotteinen harjoittelu kuulu, niin eihän se nyt ole ihmekään jos paikat paukkuu jo ennen teini-ikää.

Olen jo aiemmin jossain saikkusivulla ottanut puheeksi jääkiekkoilijoiden lähes koomisen iskunkestävyyden. Viime syksynäkin heti viikon parin jälkeen oli monessa joukkueessa puolen kymmentä "raudankovaa ammattilaista" sivussa.
Tero Pitkämäen sivuilla on lueteltu hänen harjoittelunsa 10 teesiä, ja kaiken tekemisen perustana toimii monipuolinen peruskuntoharjoittelu. Tuntuu ehkä omituiselta, että lajissa jossa itse suoritus kestää noin viisi sekuntia, niin kaveri tekee paljon pitkäkestoisia, matalasykkeisiä harjoituksia.
Tämä pohjatyö mahdollistaa jopa kolmen tunnin tehokkaiden harjoitusten läpiviemisen. Pahaan vammakierteeseen ei myöskään olla jouduttu.
 

Snusmumriken

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Muistelisin, että muuan Harri Hakkarainen on jossain tilaisuudessa sanonut, että jalkapallo on loistava oheislaji jääkiekolle, mutta sama ei toimi toisinpäin. Eli siis jääkiekon pelaaminen ei hänen mukaansa anna jalkapallolle mitään. Ja nyt taidetaan puhua ainoastaan ihmisen fysiikasta.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Kerroppa P.Sihvonen millä tavalla junioreita valmennettiin pahimpaan NS-aikaan eli 1995-2006. Suomen taitavat juniorivalmentajat panostivat erityisesti henkilökohtaisten taitojen kehittämiseen? Kun oli pelirohkea ja teki virheitä niin valmentaja kannusti, että seuraavalla kerralla onnistut eikä missään nimessä sättinyt ja vähentänyt peliaikaa? Joukkuiden pelitavat olivat sen verran löyhiä, että ne mahdollistivat tilan luovuudelle? Valmentajat eivät yrittäneet nostaa omaa statustaan lyhyen ajan menestyksellä vaan panostivat aktiivisesti pelaajien henkilökohtaiseen kehittymiseen?

Tässä vielä Suomen johtavan urheilumedian juttu kesäkuulta koskien Suomen ja Ruotsin junioreita..

Kannattaa tosiaan, tosiaan, tosiaan perehtyä Ruotsin ja Suomen juniorivalmennuksen eroihin - eihän tässä ole kahta sanaa, jos puhutaan empiriasta. Mutta kun ei piru puhuta vaan vain mediaegoillaan ja klikkihuorataan.

Toivon ja oletan, että ne jotka asioista ovat oikeasti perillä ja vastuussa, ovat myös perillä siitä, mitä Ruotsissa on tehty ja mitä asioita korostettu. Yltiökurinalaisuus, liiallinen nöyrän joukkuepelaamisen korostaminen ja liian suuri kärsimättömyys saavuttaa joukkuemenestystä yksilöiden pitkäjänteisen kehittämisen rinnalla yhdistyneenä heikkoihin resursseihin ja puuttuvaan ammattitaitoon ovat olleet myrkkyä suomalaiselle huippupelaajien tuotannolle. NS on niin sivuasia tässä kuin vaan jokin asia voi olla. Uskomatonta miten yhden journalistin egoistinen kohkaaminen saa aikaan tälläisen järjettömän paneutumisen trivialiteetteihin.
 

DEFENCE

Jäsen
Soberlak and Côté showed that professional ice hockey players spend over 10000 hours involved in sport from age 6 to 20. Approximately 3500 of these hours were spent in play-like activities (i.e., deliberate play), and 2300 hours were spent playing other sports. In addition, just over 3000 hours were spent in organized practice (i.e., deliberate practice), and just over 2400 hours were spent playing organized hockey games. Of particular interest was that the greater part of the hours spent in deliberate play and participating in other sports occurred prior to the age of 15, whereas the majority of the hours sent in deliberate practice occurred after the age 15.
lähde: Developing Sport expertise: researchers and coaches put theory into practice s 20-21

Täälläkin varmasti tunnetaan tuo 10 vuoden / 10000 tunnin sääntö. Tämän hetken suurin ongelma on juuri tuon 3500 tunnin vapaan pelaamisen kutistuminen.

NS:n ja Lajiharjoittelu suosituksia tulkittiin väärin, tarkoitus ei olut rajoittaa harjoittelua vaan pitää lajiharjoittlun määrä "sopivana" ettei pienten lasten harjoittelusta tulisi liian yksipuolista.

Mikä on urheilun/valmentajan kannalta tärkeää? E-jun AAA sarjan voitto vai antaa pelaajille hyvät eväät seuraavaalle "tasolle" siirtymistä varten. Pelaajan pitkäjänteinen kehittäminen vai yksi kausi CSM-sarjassa peruuttelemassa trappiin, tekemässä valmentajan antamia valmiita ratkaisuja jotta valmentaja saisi sulan hattuunsa.

alla linkki Hockey Canadan LTPD juttuihin, Nuori Canada
http://www.bchockey.net/Files/LTPDP%20model%20-%20Hockey%20Canada%20Part1%202011-05-16.pdf
 
Viimeksi muokattu:

Anzi

Jäsen
Muutaman sivun randomina selailin taaksepäin näistä lähes parista sadasta sivusta. Näin tässä vaiheessa mukaan tulevana mietityttää pari asiaa:

1. Millä mittarilla Nuori Suomen onnistumista tai epäonnistumista mitataan tässä jääkiekkokeskustelussa:
- Miesten jääkiekkomaajoukkueen menestyksellä? Mieleen ei tule yhtään arvoturnausta jossa voitaisiin absoluuttinen paremmuus määritellä. MM-kisat sitä nyt ei ainakaan ole, ja Olympialaisten talvikisojen turnaus on pikaturnaus jossa yksi ottelu merkitsee liian paljon; vanha klise "Tolppa sisään, tolppa ulos" jne. jne.
- Jääkiekon harrastajamäärillä?
- Draftattavien, vai sopimuksen saavien, vai NHL:ssä lopulta pelaavien pelaajien määrällä?
- Vai kaikkien suomalaisten jääkiekkomaajoukkueiden menestyksellä? Onko tähän jotain kansainvälistä laskentatapaa/ IIHF-rankingia?

2. Mikä tekee Jääkiekkojoukkueesta niin myytisen ylivertaisen yksikön P Sihvoselle?:
- Jos laitetaan rinnakkain minkä tahansa maan palloilulajien huippujoukkueet, niin mikä tekee Jääkiekkojoukkueesta ja etenkin "Lätkäjätkästä" sellaisen myyttisen toimintayksikön, joka P Sihvosen mielestä on jotain sanoinkuvaamatonta ja jota P Sihvonen tuntuu teksteissään korostavan? Mikä tekee USA:n jääkiekkojoukkueesta tai "Lätkäjätkästä" jotain "maagista" verrattuna USA:n koripallojoukkueeseen, jefu-joukkueeseen, baseball-joukkueeseen? Entä Saksan jääkiekkojoukkue verrattuna maan jalkapallojoukkueeseen tai käsipallomaajoukkueeseen. Ruotsi, Tanska, Sveitsi jne. jne.? Englanti?
- Vai onko tämä "Lätkäjätkä" vain suomalainen asia? Ja maagisen voitontahtoisesti "paskat ulosheittäen" toimiva Jääkiekkojoukkue-organisaatio vain suomalainen asia? Ja mikä ylipäänsä on "Lätkäjätkän" määritelmä? Tunnen monia hlöitä, joilla olisi ollut mahdollisuus alle parikymppisinä tulla SM-liiga tai jopa maajoukkuetasoisiksi pelaajiksi (ja osa tulikin), mutta muut asiat ja mielenkiinnot veivät voiton, esim. kitaransoitto ja "ituhippeily". Eli tuolla kadulla kulkee kovatasoisen pelimiehen kapasiteetin omaavia, joista kukaan ei tiedä mitään ja jotka olisivat voineet pelata esim. SM-liigan huipulla, mutta kun ei huvittanut enää oleskella jääkiekon parissa seitsemänä päivänä viikossa junnuvuosien jälkeen. Onko tällaiset "Lätkäjätkiä"?
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Väärin kysytty

2. Mikä tekee Jääkiekkojoukkueesta niin myytisen ylivertaisen yksikön P Sihvoselle?:
- Jos laitetaan rinnakkain minkä tahansa maan palloilulajien huippujoukkueet, niin mikä tekee Jääkiekkojoukkueesta ja etenkin "Lätkäjätkästä" sellaisen myyttisen toimintayksikön, joka P Sihvosen mielestä on jotain sanoinkuvaamatonta ja jota P Sihvonen tuntuu teksteissään korostavan? Mikä tekee USA:n jääkiekkojoukkueesta tai "Lätkäjätkästä" jotain "maagista" verrattuna USA:n koripallojoukkueeseen, jefu-joukkueeseen, baseball-joukkueeseen? Entä Saksan jääkiekkojoukkue verrattuna maan jalkapallojoukkueeseen tai käsipallomaajoukkueeseen. Ruotsi, Tanska, Sveitsi jne. jne.? Englanti?

Olen, Anzi, hämmentynyt tämän jo lähtökohdiltaan virheellisen kysymyksesi äärellä. Korostan, etten mitenkään pidä lätkäjätkiä sen kummallisempina urheilijoina kuin minkään muunkaan lajin harrastajia tai ammattilaisia.

Se, että kirjoitan lähes ainoastaan jääkiekosta ja lätkäjätkistä, johtuu siitä, että lätkä on ainoa laji, jota tunnen ja osaan riittävästi.

Ja minähän olen se, joka on ollut vaatimassa sitä, että noin neljännes junnulätkänpelaajista pitäisi saada muiden lajien pariin. Se olisi noiden junioreiden etu ja lisäksi jääkiekkoilun etu.

Johtava, yksi lätkäjätkistä
 

Anzi

Jäsen
Alustin kyllä kysymykset niin, että en ole seurannut keskustelua ollenkaan ja randomina selailin noita 170-180 sivua Nuori Suomi-asiasta ja jotenkin vain tuli kuva tässä selailussa, että Jääkiekkojoukkue ja Lätkäjätkä on jotain myyttisempää kuin muu urheilujoukkue tai urheilija. Mutta ok ja hyvä, että näin ei ole.

Mutta sitten taas toisaalta vastauksessasi on, että haluat ohjata junnulätkän pelaajia toisten lajien pariin, koska se on heidän ja jääkiekon etu? Aika snobistinen, puristeinen, kapea ja mustavalkoinen näkemys. Esim. D- ja C-junnuiässä pelaajien fyysinen kehitys voi olla +-4 vuotta. D- ja C-junnujoukkueessa voi olla heleällä äänellä puhuva vaahtosammutin ja bassolla mörisevä +180cm äijänköriläs. Ikä voi siis olla sama, mutta fyysinen kehitys ei. Lisää esimerkkejä löytyy vaikka kuinka. Tosiaan olen myös pitkän ajan kuluessa nähnyt esimerkkejä siitä, kuinka kaikki mahdollisuudet omaava löytää muuta ja mielenkiintoisempaa kuin huippu-urheilu. Toinen jatkaa huippu-urheilun parissa ja menestyy tai ei. Kolmas...No, joo nämä kaikki spekulaatiot on varmasti käyty (useaan kertaan) läpi näissä 170-180 sivulla.

Mutta edelleen kiinnostaisi saada vastauksia tähän kysymykseeni:

1. Millä mittarilla Nuori Suomen onnistumista tai epäonnistumista mitataan tässä jääkiekkokeskustelussa:
- Miesten jääkiekkomaajoukkueen menestyksellä? Mieleen ei tule yhtään arvoturnausta jossa voitaisiin absoluuttinen paremmuus määritellä. MM-kisat sitä nyt ei ainakaan ole, ja Olympialaisten talvikisojen turnaus on pikaturnaus jossa yksi ottelu merkitsee liian paljon; vanha klise "Tolppa sisään, tolppa ulos" jne. jne.
- Jääkiekon harrastajamäärillä?
- Draftattavien, vai sopimuksen saavien, vai NHL:ssä lopulta pelaavien pelaajien määrällä?
- Vai kaikkien suomalaisten jääkiekkomaajoukkueiden menestyksellä? Onko tähän jotain kansainvälistä laskentatapaa/ IIHF-rankingia?
- Jollain muulla? Millä?
- Jos ei ole mittaria, niin onko kaikki n. 180 sivua täynnä mutu-tuntumaa ja mielipide-eroavaisuutta ilman mitään konkreettista faktaa?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös