Nuori Suomi ry

  • 989 656
  • 5 368

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Jaa, mikä väärintulkinta? Tämän tulkinnanhan toki kysymysmerkin kanssa esitin. Eli olet itse sitä mieltä, että venäläinen urheilukulttuuri soveltuu paremmin Suomeen kuin ruotsalainen. Selvä homma. Sinulla on täysi oikeus mielipiteeseesi, mutta itse vain olen täysin toista mieltä. Puhumattakaan siitä, että Suomi olisi näin muutoinkaan henkisesti lähempänä itänaapuria kuin toista pohjoismaata...mutta se on eri keskustelu.

Sinä lähinnä kerroit minulle mitä mieltä minä oletetusti olen kyseisestä asiasta. Ensireaktioni oli hämmennys, sitten oli pakko nauraa, anteeksi vain. En ymmärtänyt miten kahdesta kysymyksestä voi vetää noin kovia johtopäätöksiä.

Venäläisestä urheilukulttuurista ja sen yhteneväisyyksistä siihen perinteiseen suomalaiseen urheilukulttuurin haluaisin itse nostaa esiin sellaisen tietynlaisen kompromissittomuuden ja raa'an perustyönteon arvostuksen. Esimerkiksi tuota voimapuolta vähän lukeneena olen huomannut, että venäläisessä mallissa kaikki lähtee tavallaan siitä perusajatuksesta, että ei ole kuin mies ja rauta. Ja sitä se on. Askeettista.

Ne (arvot) ovat olleet vahvasti esillä etenkin meidän keskeisimmissä yksilölajeissamme. Joskus on arvostettu niitä jotka tekevät vielä vähän enemmän, niitä "hulluja". No nykyään tuntuu, että heitä pidetään edelleen hulluna mutta negatiivisessa merkityksessä.

1990-luvun suurimmat urheilusankarimme olivat Karpaasit, Seppo Räty ja loppupuolella Mika Häkkinen. Mitä muistamme Karpaaseista ennen Lahden tapahtumia? Me muistamme sen kuvan missä Mika Myllyllä KÄRSII Tervanevalla. Entä Seppo Räty? Tuhansia ja taas tuhansia heittoja, toistoja, toistoja, toistoja, toistoja. Ja Häkkinen sitten? Kilpailun ja urheilin etiikan esimerkki par excellence. Formula 1 on laji jossa on pakko voittaa koko uransa jotta voi edes haaveilla tallipaikasta, saati sitten olla vielä maailman paras tällaisten ihmisten joukossa.

2000-luvullakin sentään oli vielä mm. Tero Pitkämäki joka pyyhkii tonttia näillä "futareilla" ja kiekkolupauksilla fyysisiltä ominaisuuksiltaan.
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Kyse on juuri siitä urheiluymmärryksestä. Emme me voi olettaa, että kasvattamalla lapset urheilun sääntöjen vastaisesti (ei kilpailua) heistä yhtäkkiä teini-iässä puhkeaa täysiverisiä urheilijoita ja kilpailijoita. Ei se niin mene, tietenkään. Pikemminkin se teini alkaa kyseenalaistamaan, että miksi nyt yhtäkkiä tehdään näin.

Juuri näin. Tässä katsannossa Nuori Suomi ideologineen kääntyy itse itseään vastaan. Se, että Nuori Suomi on mennyt väärään paikkaan eli urheiluun, johtaa näkemykseni mukaan lasten ja nuorten ennenaikaiseen urheilemisen ja jopa liikunnan lopettamiseen. Olen ollut paikalla, kun urheilujoukkueessa varovasti siirryttiin kaikki pelaa -periaatteesta kilpailuun. Jalaksella oli peli. Siinä valmentaja peluutti ottelun alussa (sentterin etunimillä kolmea viisikkoa) Petterit! Tonit! Laurit! Petterit! Tonit! Laurit! Petterit! ... Laurit! - Olisittepa nähnyt Tonien ilmeet! Ja eri puolilta penkkiä kuului, "hei, se on meidän vuoro...". Viisi vuotta oli menty niin, että vuorotellen mentiin jäälle, olipa hihassa ollut myös ne nauhat, jotka eivät mahdollistaneet muutakaan kuin vuorotellen... Sillä sekunnilla tajusin, että siinä istuu nyt viisi poikaa yhden vaihdon ajan penkillä, ja on tuhannen varmasti käymässä niin, että nämä viisi poikaa lopettavat hyvin pian urheilemisen eikä sitä sen jälkeen luultavasti jatku se liikuntakaan. Tuona siunattuna hetkenä lasten päiväkodin korvike oli muuttunut urheilujoukkueeksi. Jäähallin käytävillä kävi pelin jälkeen kuhina. Vielä enemmän kuin pelaajat, heidän vanhempansa olivat järkyttyneitä...

Nuori Suomi aate sellaisenaan on kilpaurheilun (ja urheilun) kannalta tuhoisa, koska se kertakaikkiaan sotii sitä vastaan. Se lähtee niin eri tavoitteista.

Joo, ei Nuori Suomi kuulu urheiluun mitenkään. Nuori Suomi lähtee siitä, että "kaikki pelaa", urheilu lähtee siitä, että päivän kunto näyttää, kuka pelaa.

Kuten olen joskus aiemminkin kirjoittanut, niin urheilun on saatava olla urheilua. Tätä eivät kaikki tällä palstalla ole ymmärtäneet, eivätkä ymmärrä. Urheiluihmiset sen sijaan uskoakseni hiffaavat pointin. Kun mennään pienenä urheiluseuraan, niin siellä urheillaan ja siellä pitää päteä urheilun säännöt.

Me urheiluihmiset toki ymmärrämme pointin. Urheilun ja tekstintulkinnan ammattilaisena olen havainnut, että etenkin tässä lukeilla olevassa ketjussa operoivat laajalti urheilua ymmärtämättömät nimimerkit. Olen havainnut jopa tiettyä urheiluvihamielisyyttä. Eikä tietty jollain tapaa kieroitunut suhde lapsiin ja urheiluun ole jäänyt minulta huomaamatta. Lisäksi on paljon valevalmentajia. Ynnä niitä, jotka hädin tuskin ovat itse urheilleet yhtään mitään. Näin ounastelen.

Johtava
 

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
Kuten olen joskus aiemminkin kirjoittanut, niin urheilun on saatava olla urheilua. Tätä eivät kaikki tällä palstalla ole ymmärtäneet, eivätkä ymmärrä. Urheiluihmiset sen sijaan uskoakseni hiffaavat pointin. Kun mennään pienenä urheiluseuraan, niin siellä urheillaan ja siellä pitää päteä urheilun säännöt.

Tämä "urheilun on saatava olla urheilua" on kyllä varsin populistinen lause ja tätähän täällä ollaan toistuvasti kuultu. Äärimmilleen vietynähän tämä ajatus vie meidät jonnekin antiikin Kreikkaan, jossa ei turhaan harrastettu mitään ikäluokkaurheilua, paras oli yksinkertaisesti paras ja muiden sopi tulla koittamaan.

Nuori Suomi on käsittääkseni syntynyt siitä tarpeesta, että junioriurheiluun haluttiin pelisääntöjä, joka estää esim. yksittäisten valmentajien mielivaltaa ja että kasvatuksellisia periaatteita otetaan paremmin huomioon seuratyössä ja samoin, että erilaiset yksilöt tulee paremmin huomioitua esim. erilaisten oppimiskäyrien ja kehitysvaiheiden puitteissa.

Se on jokatapauksessa selvää, että junioriurheilu on kokonaisuutena erittäin haastava asia. Se on niin haastava asia, että se on populisteille helppo maali ja tähän mm. Sihvonen on iskenyt. Jos ajatellaan pelkästään ikäluokkarajoja, niin eikös jo pelkästään ne poista urheilun urheilusta? Ja minkä takia jonkun tietyn päivämäärän pitäisi olla niin tärkeä, että se käytännössä rajaa monien yksilöiden mahdollisuuksia kehittyä rakastamassaan urheilulajissa? Tämä erityisesti silloin, jos sovelletaan täysimittaista sihvosdarwinismia.
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Mikä yhdistää lätkän ja futiksen romahduksia tahoillaan ja tavoillaan?

Rakenteelliset huomiot ovat tärkeitä.

Tässä rakenteellinen huomio: Suomalainen jääkiekkoilu ja suomalainen jalkapalloilu ovat kokeneet alasajoa samalla aikataululla. Lätkästä tyrehtyi laatupelaajatuotanto noin 1986-syntyneistä lähtien; futis on rohmahtanut kauttaaltaan samaa kyytiä.

Tuo tuossa edellä on kiistaton fakta.

Jäljellä on se tarkastelu, että onko jokin suomalaista kiekkoilua ja suomalaista jalkapalloilua yhdistävä tekijä, joka on vaikuttanut yhtä aikaa kumpaankin negatiivisesti?

Soiko kenelläkään kellot, mistä on kyse?

Johtava
 
Viimeksi muokattu:

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Tämä "urheilun on saatava olla urheilua" on kyllä varsin populistinen lause ja tätähän täällä ollaan toistuvasti kuultu. Äärimmilleen vietynähän tämä ajatus vie meidät jonnekin antiikin Kreikkaan, jossa ei turhaan harrastettu mitään ikäluokkaurheilua, paras oli yksinkertaisesti paras ja muiden sopi tulla koittamaan.

No toki tässä nyt sitten ollaan populisteja ja ties mitä. Oletko sinä Wäinö urheiluihminen? Ymmärsitkö mitä tuolla tarkoitan?

Jos ajatellaan pelkästään ikäluokkarajoja, niin eikös jo pelkästään ne poista urheilun urheilusta? Ja minkä takia jonkun tietyn päivämäärän pitäisi olla niin tärkeä, että se käytännössä rajaa monien yksilöiden mahdollisuuksia kehittyä rakastamassaan urheilulajissa? Tämä erityisesti silloin, jos sovelletaan täysimittaista sihvosdarwinismia.

Eiväthän ne poista, kuten mm. Aleksander Barkov Jr on todistanut.
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Tulee sääli suomalaista jalkapalloilua

Ystäväni Facebookissa antoi taustatukea, kun tarkastellaan, mikä meni vikaan futiksen puolella. (Mahtaako linkki aueta täällä, koittakaa.)

Image - TinyPic - Free Image Hosting, Photo Sharing Video Hosting

Johtava

PS. Ja siis elettiin vuotta 1999, jonne futisihmiset luultavasti paikantavat oman lajinsa alasajon alkupisteen. Meillä lätkässä se oli 1995.
 
Viimeksi muokattu:

Fordél

Jäsen
Kun mennään pienenä urheiluseuraan, niin siellä urheillaan ja siellä pitää päteä urheilun säännöt.

Ei vaan siellä vallitsee ne säännöt, jotka seura ja sen jäsenistö näkee parhaaksi. Osa toiminnasta voi olla kilpaurheilua, osa vaikka aikuisten terveysliikuntaa. Ymmärrän kyllä oikein hyvin, että urheilussa on omat säännöt ja niin sen pitää ollakin, mutta koko kenttää ei pidä nähdä näin suppeana.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Ja mitä tämän ketjun 170 sivua ovat osoittaneet, niin pehmeiden arvojen sisäänajo epäonnistui pahasti Jääkiekkoliitossa, se on epäonnistunut jalkapallossa ja uuden ajan lajiksi on noussut kiva sähly (salibandy).

Jääkiekon osalta Jääkiekkoliiton laatuprojekti Nuori Suomi-ohjelman epäonnistumisen huippujiorituotannossa kertoi itse Kalervo Kummola. Täällä suurin osa tähän viestiketjuun osallistuvista eivät jaa Kummolan käsitystä, eivät, vaikka olen sen kertonut tänne jo useaan kertaan. Se on niin kova fakta, että jotkut eivät sitä totuutta haluaisi minun Kummolan kertomana tuoda tänne yhä uudelleen ja uudelleen esille. Kummola on nykyisin Urheilulehden P.Sihvosen ja entisen IS-Veikkaajan, nykyisen Urheilusanomien, toimittajien kuten Vesa Rantasen ja Juha Hiitelän kanssa täysin samaa mieltä huippujuniorituotannon romahduksesta. Siitä kertoo vääjäämättä niiden vuonna 1986 ja sen jälkeen syntyneiden niiden NHL-pelaajien määrä, jotka ovat nousseet NHL-joukkueidensa vakiopelaajiksi. NHL-varausten määrähän ei kerro mitään siitä, monestako varatusta pelaajasta tulee NHL-vakiopelaaja.

Jalkapallon puolella on kritiikki Kaikki Pelaa-ohjelmaa kohtaan tullut arvostetuilta jalkapallovalmentajilta. En ole kuullut tai nähnyt SPL:n puheenjohtajan, entisen pääsihteerin, Pertti Alajan panneen jalkapallon huippujuniorituotannon syvää lamaa Kaikki Pelaa-ohjelman syyksi. Olen referoinut tänne laajasti ja tarkasti mm. jalkapallovalmentaja Juha Vallan kovan ja rohkean kritiikin (Urheilulehdess), josta nyt vain tulkoon kerratuksi tämä:"Moni Kaikki Pelaa-kriitikko on edelleen sitä mieltä, että tällä käytännön toteutuksella Kaikki Pelaa-ohjelma on yksi suomalaisen jalkapallohistorian suurimmista starategisista erehdyksistä". Veikkaaja 45/2012 käsitteli samaa teemaa. Siellä kovaa kritiikkia SPL:n Kaikki-Pelaa-ohjelmaa ja sen alulle panijaa Pertti Alajaa kohtaan esittivät lähes koko Veikkaajan haastattelema kenttäväki. Nimeltä Kaikki Pelaa-kriitikoista mainitaan Erkka V. Lehtola, Jari Rantanen ja Erkki Valla. Laitan vielä yhä uudestaan tänne Sami Hyypiä Akatemian kovan väitteen:"Hyviä jalkapalloilijoita syntyy jalkapalloilemalla, ei urheilemalla monipuolisesti".
 

PTS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
1990-luvun suurimmat urheilusankarimme olivat Karpaasit, Seppo Räty ja loppupuolella Mika Häkkinen. Mitä muistamme Karpaaseista ennen Lahden tapahtumia? Me muistamme sen kuvan missä Mika Myllyllä KÄRSII Tervanevalla. Entä Seppo Räty? Tuhansia ja taas tuhansia heittoja, toistoja, toistoja, toistoja, toistoja. Ja Häkkinen sitten? Kilpailun ja urheilin etiikan esimerkki par excellence. Formula 1 on laji jossa on pakko voittaa koko uransa jotta voi edes haaveilla tallipaikasta, saati sitten olla vielä maailman paras tällaisten ihmisten joukossa.


Suomalaisen hiihtourheilun tarina on niin karu, että sen käyttäminen jonain mallina on aika kyseenalaista. Keinolla millä hyvänsä menestystä ja kun kaikki paljastuu (siihen päälle median väsymätön ja lopulta turha ajojahti), niin monen elämä tuhoutui. Rätykin on oma tapauksensa....

Kyllä mää kun tässä jääkiekosta keskustellaan, kuitenkin nostaisin esille vaikkapa tamperelaisesta kiekosta Raipen tai Ojasen Jannen. Kummatkin ovat tasapainoisia ihmisiä noin niin kun urheilun ulkopuolellakin. Molemmat myös taatusti ymmärtävät katsoa asioita vähän laajemminkin kuin sihvosdarwinistisesta näkökulmasta. Seuratoiminta on laajempi asia kuin huippujen kasvattaminen. Urheilu on sittenkin vain leikkiä tai kuten Risto Dufva osuvasti totesi jääkiekko-ottelusta: Voitto tai kuolema. Ja sitten me kaikki menemme kotiin.

Jalkapallo. Miksi sitten Litmasen Jari ja taisi olla Hyypiäkin tukivat Palloliiton puheenjohtajaksi Pertti Alajaa, joka on kuulemma Kaikki pelaa-ajatuksineen romattomassa suomalaista "huippufutista"? Miksi Lehtola jäi ajatuksineen lähes yksin? Olisiko yksinkertaisesti siksi, että urheilun kentässä kiihkoilijat jäävät todellisuudessa pieneen vähemmistöön - ja se on hyvä se.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Se on muuten jännä juttu, että miksi nämä kilpaurheilua vieroksuvat lapset ja heidän huoltajansa niin kovasti ovat haluamassa osaksi urheiluseuran urheilusarjaan osallistuvia urheilujoukkueita. Mitä ihmeen järkeä siinä on? Ei minulla ainakaan kävisi mielessänikään mennä johonkin maalausseuraan tai -kurssille, jos minua kiinnostaisikin vaikkapa piirtäminen maalaamisen sijaan. Olisihan se ihan pöyrsityttävää ja totaalisen väärin niitä intohimoisia maalaajia kohtaan, jos minä menisin sinne piirtelemään ja yrittäisin vieläpä muuttaa sen yhteisön käytöntöä siihen suuntaan, että maalaamisen sijaan siellä piirrettäisiinkin.

Eli pointtina, miksi ihmeessä Suomessa ei enempää ole kunto- tai terveysliikuntaan keskittyviä seuroja? Nimimerkki Fordel on useaan otteeseen tuonut esiin sen, että liki 80 prosenttia lapsista eivät pidä kilpailuelementtiä oleellisena. Jos näin kerta on, niin luulisi, että näitä lasten terveys- ja kuntoliikuntaseuroja olisi enemmän urheiluseuroja.
 

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
No toki tässä nyt sitten ollaan populisteja ja ties mitä. Oletko sinä Wäinö urheiluihminen? Ymmärsitkö mitä tuolla tarkoitan?

Eiväthän ne poista, kuten mm. Aleksander Barkov Jr on todistanut.

Minusta se on erittäin populistinen heitto, kun puhutaan junioriurheilusta. Populismin tunnistaa yleensä siitä, että heitetään vaikeisiin ja monisyisiin kysymyksiin helppoja vastauksia.

Junioriurheilussa puhutaan aina parhauden mittauksesta tiettyjen kriteerien sisällä ja syntymäpäivään sidotut kilpailut antavat todistettavasti huomattavaa etua rajan oikealla puolella syntyneille. Poikkeusyksilöille näillä rajoilla ei ole mitään väliä, koska joka tapauksessa heidän kannattaa pelata vanhempien joukossa, jotta kehitys olisi optimaalista. Järjestelmä on onneksi niin joustava, että se sallii tämän.

Itse kannatan tasoryhmiä ja joustavaa liikkumista eri tasojen välillä. Jos on liian hyvä tietylle tasolle, niin sitten vaan seuraavalle jne. Tähän kaiketi pyritäänkin. Ei se palvele pekkatirkkostakaan, että hän tekee yhdessä ottelussa 19 maalia lepäämällä erätauoilla ja pelikaverit pyytää matsin jälkeen nimmarit.

Varmasti lajeissa ollaan tehty virheitäkin NS:n nimissä ja ne täytyy sitten vain korjata ja näinhän on käsittääkseni tehtykin. NS:n perusperiaatteet on kuitenkin mielestäni erittäin kannatettavia.

Ja muistetaan nyt sekin vielä, että tämäkin keskustelu piti jälleen herättää naftaliinista Sihvosen toimesta ilmeisesti UL:n markkinointitarkoituksissa. Taitaa olla ideat vähissä, kun tästä pitää edelleen joku roskajuttu vääntää. Muutenkin näyttää UL:n tulevaisuus aika heikolta, kun Seppänen ei ole enää ringissä mukana. Menee itsellänikin vakavaan harkintaan tilauksen lopettaminen.
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Mitäpä painoarvoa annetaan sitten Vaasaan:

"Kehityksen kohteena on ollut esimerkiksi juniorityö, joka on kulkenut eteenpäin Jani Uotisen johdolla. VPS on noussut juniorirankingeissa ja saanut taas pitkästä aikaa pelaajia poikamaajoukkueisiin.

- Kyllähän tämä on ollut historiassa liikaa Kaikki pelaa-seura. Aikaisemmin se oli liian isossa roolissa. Iso juniorimäärä oli tavoitteena. (toimitusjohtaja Eero Karhumäki)" (UL 28, s.22)
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Suomalaisen hiihtourheilun tarina on niin karu, että sen käyttäminen jonain mallina on aika kyseenalaista. Keinolla millä hyvänsä menestystä ja kun kaikki paljastuu (siihen päälle median väsymätön ja lopulta turha ajojahti), niin monen elämä tuhoutui. Rätykin on oma tapauksensa....

Juu, on synkkä puoli myös. Mutta tässäkin pitää osata poimia se olennainen: tuo kaikki oli tehtävä päästäkseen huipulle!

Björn Dählie tuskin olisi antanut mitaliakaan pyytämällä.

Kyllä mää kun tässä jääkiekosta keskustellaan, kuitenkin nostaisin esille vaikkapa tamperelaisesta kiekosta Raipen tai Ojasen Jannen. Kummatkin ovat tasapainoisia ihmisiä noin niin kun urheilun ulkopuolellakin. Molemmat myös taatusti ymmärtävät katsoa asioita vähän laajemminkin kuin sihvosdarwinistisesta näkökulmasta. Seuratoiminta on laajempi asia kuin huippujen kasvattaminen. Urheilu on sittenkin vain leikkiä tai kuten Risto Dufva osuvasti totesi jääkiekko-ottelusta: Voitto tai kuolema. Ja sitten me kaikki menemme kotiin.

Ojanen ja Helminen ovat voittajia, piste. Muistatko miksi Curre Lindström valitsi Ojasen aina maajoukkueeseen? Koska tämä oli voittajatyyppi. Ja voitaneen olla suhteellisen varmoja, että "kuuskasit" eivät pelanneet NuSu-jääkiekkoa sekuntiakaan. Joten siinä mielessä hyvä pointti, urheilu kasvattaa tasapainoisia ja fiksuja kansalaisia ihan itsellään, ilman näitä konsulttien höpinöitä.

Ja Raipe kentällä? Pelkkää tulta ja tappuraa, mies joka vihasi häviämistä koko sielullaan. Tuskin oli Nuori Suomi-tuote.

Jalkapallo. Miksi sitten Litmasen Jari ja taisi olla Hyypiäkin tukivat Palloliiton puheenjohtajaksi Pertti Alajaa, joka on kuulemma Kaikki pelaa-ajatuksineen romattomassa suomalaista "huippufutista"? Miksi Lehtola jäi ajatuksineen lähes yksin? Olisiko yksinkertaisesti siksi, että urheilun kentässä kiihkoilijat jäävät todellisuudessa pieneen vähemmistöön - ja se on hyvä se.

Se on harmi, että Lehtolaa ei osata kuunnella, etenkään suuren yleisön joukossa. Kaverin puheesta kuulee, että on urheiluihminen ja rakastaa futista. Ei ole niitä suomalaisia "futisihmisiä" jotka luulevat jo osaavansa kaiken futiksessa, kun todellisuudessa eivät tajua siitä mitään.

Veikkaanpa, että Zico Hjelmilläkin voisi olla sanasensa sanottavana, on vain ymmärtänyt pysyä hiljaa, kun sillä ei saa kuin leimakirveen otsaansa.
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
NS:n perusperiaatteet on kuitenkin mielestäni erittäin kannatettavia.

Eivät vain sovi urheiluun, kuten reaalimaailma osoittaa meille joka ikinen päivä.

Ja muistetaan nyt sekin vielä, että tämäkin keskustelu piti jälleen herättää naftaliinista Sihvosen toimesta ilmeisesti UL:n markkinointitarkoituksissa. Taitaa olla ideat vähissä, kun tästä pitää edelleen joku roskajuttu vääntää. Muutenkin näyttää UL:n tulevaisuus aika heikolta, kun Seppänen ei ole enää ringissä mukana. Menee itsellänikin vakavaan harkintaan tilauksen lopettaminen.

Se on kauheaa kyllä. Mutta tulitpa sinäkin osallistuneeksi tähän kampanjaan, kenties myit pari lehteäkin.
 

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
Nimimerkki Fordel on useaan otteeseen tuonut esiin sen, että liki 80 prosenttia lapsista eivät pidä kilpailuelementtiä oleellisena. Jos näin kerta on, niin luulisi, että näitä lasten terveys- ja kuntoliikuntaseuroja olisi enemmän urheiluseuroja.

Käytännössä tämä jäljellä oleva 20% tarvitsee sen 80% enemistön rahoittamaan myös heidänkin toimintaansa.
 

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
Eli voidaanko suoraan sanoa, että koska Ruotsissa on näin, niin asia toimii silloin myös Suomessa, automaattisesti?

Tuskin kukaan on sanonut, että Ruotsin malli pitää ottaa automaattisesti ja sellaisenaan - täällä on muut tahot olleet ehdottomalla linjallaan.

Sen sijaan Ruotsin mallia on hyvä tarkastella, sillä olosuhteet, volyymi ja rahoitus on lähempänä Suomea versus vaikka Kanadan malliin.

Ihan samalla mallilla kun kukaan ei ole väittänyt Nuoren Suomen sellaisenaan tuovan huippupelaajia ja toimivan kaikissa ympäristöissä sellaisenaan ja varauksettomasti. Esimerkiksi moni keskisuomalainen jääkiekkoseura pystyy edelleenkin järjestämään junioritoimintaansa juuri Nuori Suomen vuoksi - sanoi nämä sinun 170 sivua mitä tahansa.

Ja tämä tulee tuohon mainitsemaasi "urheiluajatteluun", niin puhuin siitä jo aiemmin täällä:

Miksi norjalaiset urheilijat pärjäävät? Tähän sitten se nimimerkki X:n pakollinen mainita norjalaisista astmaurheilijoista. Suomessa aina itketään, että Norjan öljyrahat takaavat menestyksen, mutta oikea kysymys onkin kysyä, että miksi näitä öljyrahoja sitten käytetään urheiluun eikä vaikka infrastruktuuriin?

Vastaus on, koska norjalaiset rakastavat liikuntaa että urheilua. Liikuntamyönteiset ihmiset ovat valmiita sijoittamaan myös huippu-urheiluun. Jotta saadaan perseitä penkeille, niin ihmisellä itsellään pitää olla kiinnostus liikkumiseen ja tästä alkaa sitten se positiivinen kierre urheilun kannalta.

Suomessa naureskellaan miten jääkendoa pelataan tosisaan miten parissa maissa, Suomen futis on potkupallotasoa saati sitten miten amatööritouhua on harrastaa pesäpalloa ja salibandy ei ole urheilua. Toki sitten kun tulee menestystä, että se joukkue/urheilija on Suomen Oma.

Miten luodaan Suomessa liikkunnan ja urheliun kiima?

Toki silloin tuli Petterin itkua "mutkun huippu-urheilu on huippu-urheilua", mutta edelleenkin Suomessa tilanne on se, että tarvitaan niitä "liikuntaihmisiä" pyörittämään ja rahoittamaan myös näitä huipulle tähtääviä:

Huippu-urheilu tarvitsee "liikuntaa", siinä missä liikunta tarvitsee huippu-urheilua. Tietenkään huippu-urheilua ei voida toteuttaa liikunnanehdoilla eikä muutenkaan sihvoslaisittain joko-tai-maisesti mutta tosiasia on se, että nämä kaksi asiaa elävät symbioosissa ja ovat riippuvaisia toisistaan halusimme tai emme.
 
Viimeksi muokattu:

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
Joo, ei Nuori Suomi kuulu urheiluun mitenkään. Nuori Suomi lähtee siitä, että "kaikki pelaa", urheilu lähtee siitä, että päivän kunto näyttää, kuka pelaa.

Viestisi ei anna uskottavuutta jollei taustalla olisi jotain konkretiaa (heh lue: valevalmentamista), siksi kysynkin: millä tavoin tulet sineettivalmentajana murtamaan tämän usein esille tuomaasi Nuoren Suomen pahuutta omassa joukkueessasi ja millä tavoin HPK Juniorijääkiekko ry:n on tästä? Entäs ovatko joukkueesi perheet myös sitoutuneet vastuuvalmentajan ajatusmaailmaan?
 

PTS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Ojanen ja Helminen ovat voittajia, piste. Muistatko miksi Curre Lindström valitsi Ojasen aina maajoukkueeseen? Koska tämä oli voittajatyyppi. Ja voitaneen olla suhteellisen varmoja, että "kuuskasit" eivät pelanneet NuSu-jääkiekkoa sekuntiakaan. Joten siinä mielessä hyvä pointti, urheilu kasvattaa tasapainoisia ja fiksuja kansalaisia ihan itsellään, ilman näitä konsulttien höpinöitä.

Ja Raipe kentällä? Pelkkää tulta ja tappuraa, mies joka vihasi häviämistä koko sielullaan. Tuskin oli Nuori Suomi-tuote.
.

Totta hemmetissä vihasivat häviämistä kentällä ja antoivat sinne kaikkensa. Se on huippu-urheilua. Sitten on vaan toinen asia, kun puhutaan lapsista ja junioriurheilusta. Sitä vain yritin sanoa, että olen täysin varma, että esimerkiksi nämä kyseiset herrat ymmärtävät katsoa asiaa laajemmin ja osaavat erottaa aikuisten huippu-urheilun ja lapset toisistaan.
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Totta hemmetissä vihasivat häviämistä kentällä ja antoivat sinne kaikkensa. Se on huippu-urheilua. Sitten on vaan toinen asia, kun puhutaan lapsista ja junioriurheilusta. Sitä vain yritin sanoa, että olen täysin varma, että esimerkiksi nämä kyseiset herrat ymmärtävät katsoa asiaa laajemmin ja osaavat erottaa aikuisten huippu-urheilun ja lapset toisistaan.

Kasvoivatko Nuori Suomi-mankelissa?

Minäkin olen täysin varma siitä, että heillä on suhteellisen vahva näkemys siitä mitä on urheileminen OIKEASTI ja millainen on matka lapsesta huippu-urheilijaksi. Tai siihen on pakko luottaa.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Käytännössä tämä jäljellä oleva 20% tarvitsee sen 80% enemistön rahoittamaan myös heidänkin toimintaansa.

Niin mutta mikä ihmeen motiivi ajaa nämä urheilusta kiinnostumattomat mukaan urheiluseuran toimintaan? Eikö heidän nimenomaan kannattaisi perustaa se oma terveysliikuntaseuransa? Sehän olisi niin paljoa halvempaa ja helpompaakin. Ei tarvitsisi tehdä kalliita pelimatkoja ja talvellakin voisi jäähallien sijaan käyttää ulkojäitä, koska terveellisempäähän se nyt ulkoilmassa on liikkua.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
P. Sihvosen väite, että kaikki pelaa -ajatus sotii urheilua vastaan on varsin hölmö ajatus joukkueurheilussa. Joukkueurheilussa hyvä yksilö tarvitsee joukkueen, joukkue ei välttämättä tarvitse yksilöä. On jotenkin hassua, että samaan aikaan Pelikirja-ketjussa samat nimimerkit vähättelevät yksilön merkitystä.

Jääkiekkoliitto meni varmasti liian pitkälle kaikki pelaa -ajattelussa, mutta p. sihvosmainen mutkat suoriksi -ajattelu on tyhmää. Kun katsotaan miten jääkiekko on muuttunut maailmalla ja Suomessa vuoden 1995 jälkeen, on älyllisesti epärehellistä hakea syytä yhdestä suunnasta.

90-luvulla jääkiekko muuttui ammattilaisurheiluksi, jossa alettiin maksamaan kovia palkkoja. Jääkiekko oli entisen itäblokin maiden lapsille tie ryysyistä rikkauksiin. Tämä mahdollistui rautaesiripun murtumisen jälkeen ja köyhä on aina nälkäinen. Suomalainen nuori ei joutunut taistelemaan toimeentulostaan edes 90-luvulla, mutta esimerkiksi monelle slovakialaiselle nuorelle jääkiekko saattoi olla ainoa tie kurjuudesta.

P. Sihvonen sanoo, että harjoitukseen ei sovi AAA- ja AA-pelaajia, koska molemmat kärsivät. Täytyy sanoa, että tällä perusteella hän on varsin heikko valmentaja. Tämän päivän valmentajan täytyy olla monilahjakkuus, joka tuntee lajin, ymmärtää suomalaista yhteiskuntaa ja pystyy toimimaan erilaisten yhteistyökumppanien kanssa. Mikäli haikaillaan paluuta vanhaan, autoritääriseen valmentajaprofiiliin, jääkiekko kuolee. Mikäli ei pysty organisoimaan hyvää harjoitusta heterogeeniselle ryhmälle, ei ole kovin hyvä valmentaja.

On ihan selvä, että nykypäivän jääkiekko on aivan eri laji monella tasolla verrattuna esim. 80-lukuun. Tuolloin jääkiekko oli vielä lähiöiden poikien peli, jonka kustannukset olivat kohtuullisella tasolla. Tänä päivänä kustannukset ovat nousseet pilviin, lähiöiden pojat loistavat poissaolollaan. Nykyään joukkueille ei riitä talkoilla hommia tekevä valmentaja ja ulkokaukalo vaan tarvitaan palkattu valmentaja ja ulkomaan leirit.

Maailma on muuttunut, tänä päivänä valmentajan pitää pystyä käsittelemään vanhempia, koska he maksavat käsittämättömän suuria kuukausimaksuja.

Nuori Suomi -järjestelmän syyttäminen suomalaisen juniorikiekkoilun ongelmista, on vastuutonta, koska silloin muut ongelmat jäävät piiloon. Valitettavasti P. Sihvosen opportunistinen ajattelu näyttää johtavan tämän tyylisen ajattelun tukemiseen jopa lehden palstalla.
 

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
Niin mutta mikä ihmeen motiivi ajaa nämä urheilusta kiinnostumattomat mukaan urheiluseuran toimintaan? Eikö heidän nimenomaan kannattaisi perustaa se oma terveysliikuntaseuransa? Sehän olisi niin paljoa halvempaa ja helpompaakin. Ei tarvitsisi tehdä kalliita pelimatkoja ja talvellakin voisi jäähallien sijaan käyttää ulkojäitä, koska terveellisempäähän se nyt ulkoilmassa on liikkua.

Sanotaan vaikka näin, että tilanne on toisinpäin että jos puhtaasti huippu-urheiluun tähtääviä seuroilla olisi kysyntää niin näitä sitten olisi. Ja näin jo onkin paikoissa missä on massaa mistä valita.

Näillä liikuntaihmisille motiivina voi olla ihan ihmisen perustarve liikkumiseen, sosiaalisuus, ja lapsilla se että erittäin iso lapsista eivät yksinkertaisesti tiedä millä tasolla haluavat harrastaa.
 

PTS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Kasvoivatko Nuori Suomi-mankelissa?

Minäkin olen täysin varma siitä, että heillä on suhteellisen vahva näkemys siitä mitä on urheileminen OIKEASTI ja millainen on matka lapsesta huippu-urheilijaksi. Tai siihen on pakko luottaa.

Tämän tietävät varmasti ja sitä kokemusta kannattaa myös kuunnella. Mutta ei se tarkoita sitä, että he kannattaisivat seuratoiminnan alistamista pelkästään huippu-urheilun palvelukseen tai että heidän mielestään jääkiekon harrastusmääriä tulisi radikaalisti rajata, kuten eräs Sihvonen on tässä esittänyt. Ei noita ajatuksia kannata oikeasti juuri kukaan.
 

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Mielenkiintoista nähdä miten HPK 01 meinaa toteuttaa toimintaansa kun pelaajaringissä on AAA-, AA- että A-pelaajia: https://skydrive.live.com/view.aspx?resid=C5ECB21AED201DD8!1162&app=WordPdf&authkey=!AI8fQRVEOM8mLRM

Tämän ketjun perusteella ei ole kauaa, kun uusi päävalmentaja pääsee toteuttamaan ideologiaansa. Siellä voi olla mielenkiintoinen ensimmäinen vanhempaintapaaminen, kun joku valveutunut vanhempi kyselee P. Sihvosen ideologian perään.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös