Nuori Suomi ry

  • 989 656
  • 5 368

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
Nuori Suomi saattaa - siis saattaa, en ole varma - olla lasten liikuntaa lisäävä järjestö ja ideologia. Tosin sekin on fakta, että Nuoren Suomen aikana suomalaisten lasten liikkuntamääärä on romahtanut kestämättömälle tasolle.

Urheiluseurojen kanssa Nuorella Suomella ei pitäisi olla jatkossa mitään tekoa. Koko sinettijärjestelmä pitäisi purkaa. Miksi? Siksi, että filosofisesti ja ideologisesti urheilu ja Nuori Suomi eivät sovi yhteen.

Ajattelepas asiaa niin päin, että mikä on Nuori Suomen filosofian päätarkoitus; tuoda mahdollisimman monelle mielekkäitä kokemuksia urheilun parissa.

Jos vedetään totaalidarwinistinen ajattelutapasi loppuun asti, niin miksi luoda edes ikäkausijoukkueita, kun eihän niillä ole mitään tekemistä urheilun kanssa? Pistetään kaikki joukkueet kilpailemaan keskenään, samoin naisille lienee turha luoda omia sarjojaan. Jos eivät pärjää, niin tehköön jotain muuta. Yksi SM-sarja vaan kaikille, niin eiköhän sieltä kuoriudu ne todelliset timantit.

Ja miksi ikä olisi yhtään sen reilumpi tapa tehdä eri sarjoja kuin joku muu? Eikö olisi mielekästä esim. mitata jokaiselta biologinen ikä ja perustaa sarjat sen mukaan?

Haluan vain sanoa sen, että sopisit tuolla populistisella vouhkaamisellasi hyvin vaikka persujen kunnallisvaaliehdokkaaksi. Maailma on monimutkainen ja harvoin missään asiassa on yksinkertaisia ratkaisuja, varsinkaan junioriurheilussa, joka on lopulta hyvin monimutkainen järjestelmä.

Mielenkiintoista olisi myös kuulla Petteri sinun ratkaisusi sille, kuinka juniorivalmennuksessa voitaisiin ottaa optimaalisella tavalla huomioon lasten erilaiset kehityskäyrät ja juurikin tuo biologinen ikä? Vai uhrataanko ne lapset, joilla on vaikkapa myöhäinen murrosikä tai muuten vain myöhäinen kehityspyrähdys kilpailun alttarilla urheilun nimissä?
 

Watson

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Arsenal
Ajattelepas asiaa niin päin, että mikä on Nuori Suomen filosofian päätarkoitus; tuoda mahdollisimman monelle mielekkäitä kokemuksia urheilun parissa.
Urheilun vai liikunnan? En ole nähnyt vielä ainuttakaan aukotonta selitystä miksi Nuori Suomi pitää sotkea urheiluun. Sitävastoin liikunnan harrastamiseen se antaa loistavat raamit.

Jos vain viidennes pitää kilpailuelementtiä tärkeänä liikunnassa, niin miksi näiden 20%:n pitäisi sitten sopeutua 80%:n tasapäistämiseen? Eikä sotketa tähän nyt mitään tasoryhmiä ja yksilöllisiä treenejä taitotason mukaan, vaan lähdetään siitä ajatuksesta että Jani-Petterin pitää ottelussa istuttaa Toni-Petteriä penkillä puolet peliajasta, vaikka ensin mainittua ei koko kilpaelementti kiinnosta pätkääkään.
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Mutta kuinka kauan niitä junnuja riittää? Yhtään Teemu Selännettä kun ei nimittäin tule, ellei niitä aloittavia 6-vuotiaita ole riittävästi. Jääkiekon yleisösuosio vielä vetää junioreita lajiin, mutta kuinka kauan se massa pysyy riittävän suurena?

Ja toki osa mainitsemistani asioista ei mitenkään välttämättä ole edes tosia. Ja tietenkin salibandynpelaajat ryyppäävät ja pettävät kumppaneitaan. Mutta lajien imago on aivan erilainen. Suurin osa kulutuspäätöksistä tehdään imagon varassa. Mielikuva on tärkeämpi kuin faktat. Moni esimerkiksi ostaa iPhonenkin.

Jääkiekko kilpailee paitsi katsojista myös niistä junnuista. Ja ihan kauheasti ei ole varaa junnukilpailussa hävitä. Katsojasuosio toki lisää junnujen omaa halua alkaa pelata lätkää. Mutta kuten sanoin, jääkiekkoilu aloitetaan iässä, jossa lapsen mielipiteitä on vielä todella helppo ohjailla, joten vanhemman ei ole ollenkaan vaikea saada lasta innostumaan toisesta lajista. Ja ihan oikeasti, lapsi joka tykkäisi hirveästi jääkiekon pelaamisesta, tykkää todennäköisesti myös salibandysta tai jalkapallosta, sen verran samoja elementtejä niissä on.

Jaa-a, mahdoton sanoa kuinka pitkään junnuja riittää mutta valistunut arvaus olisi, että pitkään. Jääkiekko on edelleen merkittävin suomalainen urheilulaji enkä usko, että sen vetovoima heikkenee tulevinakaan vuosina.

Massan käyttäytyminen on sekin vaikea ennustaa mutta on toki mahdollista, että ns. velliperseily saa valtaa laajemminkin ja vaikuttaa sitä kautta ihan kaikkeen suomalaiseen urheiluun, ellei ole jo tehnyt sitä.

Jääkiekko ja salibandy ovat lajeina kuin yö ja päivä, jalkapallokin enemmän iltahämärää. Toki, yleensä se on niin, että kun tykkää jostain palloilulajista niin innostuu helposti muistakin. Jos on lahjakas siis.

Jääkiekko on lajina sellainen, että varmasti vetoaa tietynlaiseen ryhmään ihmisiä. Sehän vaatii ennen kaikkea luonnetta ja on kaikesta huolimatta hyvin työväenluokkainen laji. Siksi uskon, että se sopiikin niin hyvin suomalaisille ja suomalaiset siitä pitävät.

Voin jollain tavalla ymmärtää sen, mikäli aiemmin pyrit esittämään sitä miten se äiti voisi nähdä jääkiekon julkisuuden luoman kuvan kautta. Mutta jääkiekko on valtavan paljon muuta kuin nuo mainitut asiat, joten olisi sääli, jos se äiti tyytyisi siihen median tarjoamaan kuvaan.

miten tämä noin käytännössä näkyy? Jääkiekkohan ei ihan sitä puhtainta huippu-urheilua ole nähnytkään, vaan sen viehätyksessä on paljon tekoa ulkourheilullisilla asioilla. Minusta vaikuttaisi, että intressi urheiluun (ajatellaan nyt vaikkapa yleisurheilua tai edes paikallisesti kovaa huippu-urheilulajia hiihtoa) on selkeässä laskussa. Sekä harrastajamäärissä että katsojissa ja siinä urheilun eteen tehdyssä vapaaehtoistyössä.

Ennemminkin näyttäisi, että erilaiset 'feel good' lajit (ajatellaan vaikkapa lumilautailua) ovat kovassa nosteessa huippu-urheilun kustannuksella. Ja näissä semihuippu-urheiluissa (kuten jääkiekossa), se popula tuppaa olemaan valmis tekemään ja maksamaan lähinnä muun kuin sen urheilun takia. Yhteisöllisyys, tunnelma yms. on kova sana esimerkiksi siinä semiurheilun markkinoinnissa.

Toki oma näkökulmani seuratoiminnan vaatimaan vapaaehtoistyöhön voi olla vääristynyt. Oma urheiluseuratalkootyöni on aika vahvasti siellä kuntoliikunnan puolella. Seisoskelen siis liikenteenohjaajana harrastemaratonien reiteillä, otan aikaa harrastethriatlonisteille, hoidan mehuasemaa piirikunnallisissa hiihtokilpailuissa tai myyn kahvia ja pullaa, että harrastevoimistelijajunnut pääsisivät leirille. Ja sen ainoan kerran kun olen ollut vapaaehtoistyössä lähelläkään huippu-urheilua (rantalentiksen sm-kiertue), niin motiivi oli puhtaasti se, että järjestäjänä ollut hyvä kaveri pyysi apuun ja sivuetuna oli hyväkroppaisten miesten perseiden tiirailu.

No se näkyy esimerkiksi siinä, että Marre on tiirailemassa miesten perseitä SM-kisoissa. Tuskin niitä järjestettäisiin, jos ei halua olisi. Pohjois-Koreassa tietysti voi olla toisin.

Jääkiekko ei ole mielestäsi "absoluuttista" huippu-urheilua, mitä sitten ilmeisimmin edustavat triathlon ja muut extreme-lajit? Olen eri mieltä, mutta varmaan siksi sen täkyn sinne jätitkin. Jääkiekkohan on nimenomaan urheiluna ihan samanlaista kuin muukin huippu-urheilu, enkä ymmärrä miten ulkopuoliset seikat siihen vaikuttavat. Toki, suunnistus on varmasti vähemmän seksikäs laji nykypäivänä.

Nämä lifestylelajit ovat toki tehneet tuloaan jo pitkään mutta toisaalta nyt alkaa taas olla muodissa myös hiihtäminen, juokseminen ja crossfit. Kaikille on jotain.

Jääkiekolle isoin isku olisi mahdollinen doping-paljastus ja sen myötä täydellinen kasvojen menettäminen. Hiihto toipui siitä alle kymmenessä vuodessa, joten tuskin lätkäkään siihen kuolisi.
 
Viimeksi muokattu:

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
Eiköhän tämä ole ihan itsestään selvä asia? Tiedän, että on valmentajia, jotka toimivat toisin, mutta kyllähän muunlainen toimintamalli on omaan jalkaan ampumista.

Joo-o. Kyllähän noita tosiaan riittää, mutta itse valmentajana en kyllä ymmärrä näitä. Toki kun tietää motivaatiot, niin siinä ehkä sinällään ymmärtää, mutta ei kyllä oikein pysty sisäistämään sitä.

Itsellä aika selvä fokus ollut kokoajan että ne jotka a)harjoittelee parhaiten b)tekee pelissä eniten duunia myös pelaavat eniten. Tämän toteuttaminen aika helppoakin.
 

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
Eikä sotketa tähän nyt mitään tasoryhmiä ja yksilöllisiä treenejä taitotason mukaan, vaan lähdetään siitä ajatuksesta että Jani-Petterin pitää ottelussa istuttaa Toni-Petteriä penkillä puolet peliajasta, vaikka ensin mainittua ei koko kilpaelementti kiinnosta pätkääkään.

Lähdetään siitä ajatuksesta, että kauteen kuuluu huomattavasti paljon enemmän tapahtumia kuin ottelut.

Luonnollisesti nämä "sarjapelit" ovat tärkeitä pojille, mutta joskus tuntuu että nämä pelit ovat tärkeämpiä valmentajille ja joillekin vanhemmille.
 
Viimeksi muokattu:

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
Urheilun vai liikunnan? En ole nähnyt vielä ainuttakaan aukotonta selitystä miksi Nuori Suomi pitää sotkea urheiluun. Sitävastoin liikunnan harrastamiseen se antaa loistavat raamit.

Minusta Nuori Suomi oikein ymmärrettynä ja sovellettuna sopii niin urheiluun kuin liikuntaan. Urheilussa tarkoittaen sitä, että NS-ohjelma perustuu tieteellisille argumenteille esim. yksilön kehityksestä sekä kokonaisvaltaiseen ihmiskäsitykseen ja siihen, että myös niille, jotka eivät pysy kilpailun huipulla on oma polkunsa mietittynä. Siitä onko näin tällä hetkellä, voidaan toki keskustella vaikka maailman tappiin.

Ja asian kääntäen, niin mitkä tieteelliset argumentit puoltavat sitä, että systeemi, jossa pistetään ennen tiettyä päivämäärää syntyneet lapset darwinistisesti kilpailemaan keskenään, olisi edes huippu-urheilun kannalta optimaalisin systeemi? Pistäkäähän Sihvonen ja kumppanit tutkimustuloksia pöytään, kun nyt mennään minusta aika pitkälle ihan mutu-tuntumalla.
 

choose_life

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
Kentällä valmentajina toimivat ihmiset, eivät periaatteet. NS:n periaatteissa ei käsketä laskemaan harjoitusten vaatimustasoa tms., vaan ottamaan lapsi/ nuori yksilönä huomioon. Mikäli valmentajan pitää laskea harjoitusten vaatimustasoa ottaakseen jokaisen yksilön huomioon, hän on mielikuvitukseton ja heikko valmentaja. Ja mikäli valmentaja pelkää vihaisia vanhempia, hän on vielä heikompi valmentaja.

PS. Vanhakansa sanoo, että hautausmaat on täynnä erehtymättömiä ihmisiä.

Näinhän se menee; teorian ja käytännön pikku ero se siellä taas ikävästi muistuttaa itsestään. Mutta sille nyt vaan lätkässä(kin) mahtaa loppupeleissä aika vähän, että toisilla on isommat kuin toisilla - eikä lusikasta saa kauhaa, vaikka kuinka valehtelisi itselleen. Muista puhumattakaan.

Tarinankertojalle: jos junnukoutsi ei osaa pitää kiinni määräysvallastaan (siis järkevissä mitoissa, nyt ei puhuta luonnevikaisista) joukkueen sisäisiin asioihin sekaantuvia vanhempia vastaan, hän on väärässä hommassa. Asia ei muutu miksikään millään järjestelmällä, ismillä tai vuosikymmenellä selittämällä.
Helppoa ei aina ole, mutta kuka on sanonut, että pitäisi? Juuri siksi respectit näille eagleille, jotka moiseen pystyvät ja pysyvät vielä rauhallisinakin idioottien kanssa, ovat erittäin paikallaan:).
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Miten Nuori Suomi perustelle läsnäolonsa seuroissa, esimerkiksi Ässissä?

Olet täysin väärässä, Nuori Suomi -ideologia sopii loistavasti urheiluun. Kuten olemme useasti todenneet, NS ei vie kilpailua urheilusta vaan suppeasti ajattelevat laji-ihmiset ja valmentajat.

Selvä homma.

Otetaan nyt sitten asiaan tiukasti kiinni. Sanot: "Nuori-Suomi -ideologia sopii loistavasti urheiluun."

Kerro nyt täsmällisesti, miksi ja miten Nuori Suomi -ideologia sopii hyvin urheiluun?

Käytetään esimerkkinä Porin Ässiä, jonka olletikin tunnet hyvin.

Mihin Porin Ässät on tarvinnut ja mihin se tarvitsee Nuorta Suomea? Mitkä ovat ne jääkiekkotoiminnan ydinalueet, joista Ässät ei ole selvinnyt eikä selviä ilman sellaista järjestöä kuin Nuori Suomi?

Osin tämä kyselyni sinulta liittyy siihen keskusteluun, jossa urheilun turhaa byrokratiaa ollaan purkamassa ja varoja siirtämässä aidosti sinne ruohonjuuritasolle. Jollakin tapaahan Nuoren Suomen on kyettävä perustelemaan olemassaolonsa seurayhteydessä. Sinä olet Nuoren Suomen selkeä kannattaja, joten ilmaise nyt se kaikki, mihin Ässät on tarvinnut Nuorta Suomea ja mihin se tarvitsee sitä tulevaisuudessa nähdäksesi? Fakta on, että Nuori Suomi työntekijöineen on nykyään verrattain massiivinen laitos, jossa pyörii iso raha. Mikä mahtaa olla Ässien ja Nuoren Suomen yhteistoiminnan perustelu?

Enkä nyt tarkoita sitä, että täyttämällä mahdollisesti Nuoren Suomen ehdot, Ässät saa toimintaansa rahaa. Tarkoitan, että mitä sisältöä Ässät on saanut toimintaansa sillä, että se tehnyt yhteistyötä Nuoren Suomen kanssa?

Sen minä ymmärrän oikein hyvin, että Porin kaupunki saattaisi tarvita Nuorta Suomea koulutoiminnna ja päiväkotilaitoksen yhteydessä, mutta että missä Ässät tarvitsee Nuorta Suomea?

Pyydän, että vastaat täsmällisesti.

Kyse on siitä, miten Nuori Suomi nähdäksesi oikeuttaa olemassaolonsa jääkiekkoseuran kyljessä.

Johtava
 
Viimeksi muokattu:

Mänizeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, New York Rangers
Mikä on sinällään sekin väärä kysymys, koska kokemus osoittaa, että ihmiset yksinkertaisesti haluavat tehdä huippu-urheilua, piste. Ei pidä kysyä, että tarvitaanko sitä, vaan pitää kysyä miksi se pieni osa ihmisistä haluaa olla huippu-urheilija? Jatkokysymyksenä sitten se, että miksi merkittävä osa väestöstä haluaa seurata huippu-urheilua ja kannustaa urheilijoita sekä joukkueita?

Se halu on olemassa koko ajan, muuten huippu-urheilijoita ei tulisi yhtäkään. Tämä lienee aika selvää. Monet ammattilaisjääkiekkoilijat kehuvat rakastavansa peliä mutta valehtelevatko he, onko heidät pakotettu kilpailemaan? Tuskin.

On myös halu seurata huippu-urheilua, sekin on selvää. Tämä halu taas synnyttää tarpeen luoda sellaiset olosuhteet joissa voidaan "tuottaa" huippu-urheilijoita, jotta yleisö saa heitä taas seurata ja kannustaa. Koska ilman toista ei olisi toista.

Voinemme siis pitää selvänä sitä, että on kilpaurheilua ja sille on olemassa tarve, jota täyttävät urheiluseurat. Seuroihin hakeutuu pääsääntöisesti ihmisiä jotka haluavat kilpailla ja harjoitella ja tulla paremmiksi jossain lajissa. Tätä ei voi tehdä koulussa, kotona tai kaverin takapihalla, koska siellä ei ole valmentajia eikä vaikkapa joukkueellista pelikavereita joilla on sama tavoite, olla parempi kuin vastustaja ja pelata niin hyvin kuin osaa.

Edellä mainituista syistä johtuen on turhaa edes pohtia sitä pitääkö kilpailla. Näköjään pitää, reaalimaailma todistaa sen joka päivä. Edelleen on typerää pohtia pitääkö urheiluseurassa sallia kilpaileminen (eli urheilu). Sitähän varten se kai on olemassakin, että siellä urheillaan urheilun pelisääntöjen mukaan.

Mutta jos tällainen pakonomainen tarve on olemassa ja siitä yhteiskunnalle on jotain hyötyä, niin miksi ei ole sellaista ammattia koulutusohjelmassa kuin urheilija? Sehän on ammatti siinä missä muutkin ja veroja maksellaan jne... Miksi tällainen tärkeä asia on jätetty vain seurojen kontolle? Miksi suurin osa työelämän eri sektoreista elää koulutetuista ihmisistä, sen sijaan urheiluun tulee porukka ihan mistä lystää? Yhteiskunta ei tärkeällä tavalla tunnusta urheilua ollenkaan. Ei ole edes liikuntapainotteisia luokkia, sen sijaan on musiikkiluokkia, kieliluokkia jne... Suomalainen yhteiskunta ei ohjaa mitenkään nuoria kilpailemaan seuroihin, vaikka olet sitä mieltä että kilpailuhalukkuutta löytyy. Ihmeellistä... Sen sijaan liikkumaan kannustetaan senkin edestä, omilla ehdoilla, kunhan jotain teet. Onko huippu-urheilulla oikeasti suurempi asema yhteiskunnassa kuin se oikeasti ansaitsisi? Jos on, niin krapula tulee olemaan jossain vaiheessa kova. Ottaako huippu-urheilu irtopisteitä ihmisten liikkumisesta esittäen omaa tärkeyttään massojen liikuttajana? Vedotaan Selänteisiin ja kumppaneihin, ja sanotaan että "ilman näitä kukaan ei löytäisi kiekon pariin".

Aika harva Suomessa loppujen lopuksi on edes valmis maksamaan urheilun katsomisesta. Innostutaan silloin tällöin, mutta iso kuva on loppujen lopuksi aika karu. Ollaan mukana kun muutkin ovat, mutta meitä intohimoisia on loppujen lopuksi aika vähän. Kun suosio hiipuu ja tulee vaikeaa, niin ydinporukka jää yksin. Jos on töissä urheilua seuraavissa piireissä, niin kyllähän siinä väkisinkin hämärtyy se urheilun todellinen asema yhteiskunnassa. Se tuntuu isolta, kun media sitä päivittäin pyörittää Urheiluruutuineen ja Tulosruutuineen.

Koko huippu-urheilu kehittynyt tälle tasolleen oikeastaan vasta 1970-luvulta alkaen, ennen sitä se oli erittäin pienten piirien touhua ja ilman television vaikutusta puhuisimme kenties urheilusta, mutta emme sillä tavalla kuin nyt. (Toki eräillä valtioilla, kuten Suomella tässä on ollut kansallistunto mukana jo 1920-luvulta asti.) Mutta jos ajatellaan ihan yhteiskunnan tukisummia, niin voi olla, että huippu-urheilua ei jatkossa enää tueta siinä mitassa mitä nyt. Suomalainen huippu-urheilu ei tällä hetkellä elä omillaan vaan vahvasti yhteiskunnan tukien varassa (poislukien jääkiekko). Jos kerran tarve tehdä tätä on niin kova, niin mitenköhän kävisi, jos tuet kaikkoaisivat? Veikkaisin, että pikku hiljaa koko urheilu nimellä kulkeva toiminta näivettyisi. Sen sijaan jumppakeskukset kyllä säilyisivät. Seuratkin tarvitsevat suorituspaikkoja, nyt niitä pidetään joten kuten kunnossa, mutta kun kuntatalous on mitä on niin... Siinä tilanteessa ei auta, vaikka syylliseksi löydettäisiin Nuori Suomi, joka näivetti kilpailun. Kun rahat alkaa loppua, alkaa priorisointi. Ja siinä tilanteessa saa SUL ja järjestöt tehdä hommia tosissaan, että toimistonväki voidaan pitää työssä ja leivässä.

Enkä todellakaan halua huippu-urheilun katoavan Suomesta, mutta täällä asuu muunlaisiakin ihmisiä kuin minä (me?), jotka katsovat urheilua aina tilaisuuden tullen.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...Eikä sotketa tähän nyt mitään tasoryhmiä ja yksilöllisiä treenejä taitotason mukaan, vaan lähdetään siitä ajatuksesta että Jani-Petterin pitää ottelussa istuttaa Toni-Petteriä penkillä puolet peliajasta, vaikka ensin mainittua ei koko kilpaelementti kiinnosta pätkääkään.

Mikäli peli vaatii Toni-Petteri pelaa niin paljon kuin tarvitsee, mutta kun on mahdollisuus, Jani-Petteriä peluutetaan enemmän. Tiukoissa peleissä paremmat pelaavat enemmän, sitten kun peli on ratkennut suuntaan tai toiseen tai pelillä ei ole sarjataulukon kannalta merkistystä, heikommat saavat enemmän peliaikaa.

Itselläni oli yhdessä ikäluokassa (selkeä harrastejoukkue) kaksi maalivahtia, toinen hyvä, monta vuotta pelannut ja toinen keskenkauden aloittanut, joka opetteli vasta alkeita. Koska maalivahtien ero oli suuri, piti peluutuksen kanssa olla mielikuvitusta. Peluutin tätä heikompaa niitä joukkueita vastaan, joille olimme hävinneet aikasemmin selvästi. Perustelin tämän pojalle, että tulee paljon töitä ja torjuntoja, tapahtuu kehitystä. Samalla suojasin tämän pojan muun joukkueen paineelta voiton suhteen. Maalivahdit pelasivat suurin piirtein siten, että parempi pelasi kaksi ottelua kolmesta, eikä mitään ongelmaa ollut, sain harjoituksiin toisen maalivahdin ja joukkue oli tyytyväinen.
 
Viimeksi muokattu:

Marre

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, (HIFK)
Voin jollain tavalla ymmärtää sen, mikäli aiemmin pyrit esittämään sitä miten se äiti voisi nähdä jääkiekon julkisuuden luoman kuvan kautta. Mutta jääkiekko on valtavan paljon muuta kuin nuo mainitut asiat, joten olisi sääli, jos se äiti tyytyisi siihen median tarjoamaan kuvaan.

Ei se kuusivuotiaan äiti kuitenkaan todennäköisesti ala ottamaan selvää, mitä muuta se jääkiekko on. Ratkaisut tehdään mielikuvien varassa. Ja miksi ei tehtäisi? Kun äiti kieltää jääkiekon, jäljelle jää vain noin sata muuta mahdollista liikuntaharrastusta lapsukaiselle. Ei siihen kummoisia syitä jääkiekon karsimiseksi valikoimasta vaadita.

Jos jääkiekko aikoo estää juniorikadon, olisi näille imagokysymyksille aika tehdä jotain ja kiireesti. Toki Mikael Granlund oli onnenpotku suomalaiselle kiekolle tässäkin mielessä. Ja nämä Artturi Lehkoset, joiden äidit eivät suostu ostamaan mopoautoa auttavat pitämään jatkumoa yllä. Mutta todella paljon on tehtävää, jotta jääkiekon imago olisi enemmän sellainen, johon keskiverto vanhempi lapsensa haluaa opettaa. Yksi isoimmista ongelmista (alkoholinkäytön ihannoinnin lisäksi) on juuri tuo koulu. Ja sen suhteen jääkiekolla ei tunnu olevan mitään intoa parantaa mainettaan käytännössä tai edes markkinoinnissaan. Asiasta ei edes (ainakaan julkisuudessa) keskustella, vaikka se aivan ymmärrettävästi on aika korkealla kiekkojunnujen ja potentiaalisten sellaista huolilistalla. Eipä ole mikään joukkue näkynyt mainostavansa, kuinka heidän junnujaan kannustetaan koulunkäyntiin ja tällaisilla ja tällaisilla ratkaisuilla se Mestiksen, A-junnujen ja liigaringin väliä seilaavankin pojan koulunkäynti on saatu mahdollistettua. Tai että edes suureen ääneen onnittelisivat tuoreita ylioppilaita ja ammattiinvalmistuneita pelaajiaan keväisin. Mutta tämä on juuri sitä tarkoittamaani jääkiekon ylimielisyyttä. " Hei, ei meidän tarvi välittää, mitä jotkut ämmät itkee poikiensa koulunkäynnistä. Ei kuule änhooällään päästä ilman uhrauksia, hei." Siellä kanadassa muuten tässäkin on vähän yritystä. jaetaan palkintoja parhaiten koulun ja kiekon yhdistäneille juniorikiekkoilijoille siinä kuin parhaille maalivahdeille ja eniten maaleja tehneillekin. Ja luodaan koulutuspolku (stipendejä yms. tietääkseni) juniorikiekosta pudonneille. Eipä ole Suomessa vastaavia nähty.


No se näkyy esimerkiksi siinä, että Marre on tiirailemassa miesten perseitä SM-kisoissa. Tuskin niitä järjestettäisiin, jos ei halua olisi. Pohjois-Koreassa tietysti voi olla toisin.

Ei, kun siinä näkyy, että osa sen huippu-urheilunkin suosiosta piilee ihan muussa kuin urheilussa. En minäkään siellä minkään urheilun takia ollut, vaan auttamassa kaveria (ja katselemassa niitä perseitä.)


Jääkiekko ei ole mielestäsi "absoluuttista" huippu-urheilua, mitä sitten ilmeisimmin edustavat triathlon ja muut extreme-lajit?

Kun huippu-urheilusta puhutaan harrasteliikunnan ja kaikenlaisen lifestyle urheilun vastakohtana, niin kyllähän kiekko on lähinnä sitä lifestyle-osastoa. Urheilullisuus ja kilpailullisuus on kaukana melkein kuinka pienestä yksilölajista tahansa. Joku Janne Ryynänen ei kitise twitterissä, kun ei kisan jälkeen saanutkaan McFeastiaan, kun grilli oli pesussa. Liigakiekkoilija taas kyllä. Yhdelläkään huippusuunnistajalla ei ole varaa olla niin epäurheilullinen, elintapojensa ja harjoittelunsa suhteen välinpitämätön ja niin epäkilpailullinen kuin monellakin NHL-pelaajalla. Ei kannata puhua edes samassa virkkeessä jääkiekon ja 100 metrin juoksun kilpailullisuudesta.

Nämä lifestylelajit ovat toki tehneet tuloaan jo pitkään mutta toisaalta nyt alkaa taas olla muodissa myös hiihtäminen, juokseminen ja crossfit. Kaikille on jotain.

Juoksu ja hiihto ovat nousussa nimenomaan kuntoliikuntana, cross fit nyt taas nimenomaan vain ja ainoastaan kuntoliikuntaa onkin. Kilpaurheiluna eivät tosiaankaan ole nousussa, vaan lähtölistat esim. jo 15-vuotiaiden sarjassa jo piirinmestaruuksissakin ovat säälittävän lyhyitä.
 
Viimeksi muokattu:

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Mutta jos tällainen pakonomainen tarve on olemassa ja siitä yhteiskunnalle on jotain hyötyä, niin miksi ei ole sellaista ammattia koulutusohjelmassa kuin urheilija? Sehän on ammatti siinä missä muutkin ja veroja maksellaan jne... Miksi tällainen tärkeä asia on jätetty vain seurojen kontolle? Miksi suurin osa työelämän eri sektoreista elää koulutetuista ihmisistä, sen sijaan urheiluun tulee porukka ihan mistä lystää? Yhteiskunta ei tärkeällä tavalla tunnusta urheilua ollenkaan. Ei ole edes liikuntapainotteisia luokkia, sen sijaan on musiikkiluokkia, kieliluokkia jne... Suomalainen yhteiskunta ei ohjaa mitenkään nuoria kilpailemaan seuroihin, vaikka olet sitä mieltä että kilpailuhalukkuutta löytyy. Ihmeellistä... Sen sijaan liikkumaan kannustetaan senkin edestä, omilla ehdoilla, kunhan jotain teet. Onko huippu-urheilulla oikeasti suurempi asema yhteiskunnassa kuin se oikeasti ansaitsisi? Jos on, niin krapula tulee olemaan jossain vaiheessa kova. Ottaako huippu-urheilu irtopisteitä ihmisten liikkumisesta esittäen omaa tärkeyttään massojen liikuttajana? Vedotaan Selänteisiin ja kumppaneihin, ja sanotaan että "ilman näitä kukaan ei löytäisi kiekon pariin".

En tiedä miksei ole koulutusohjelmia mutta sen tiedän, että niitä urheilijoita yksinkertaisesti vain on. Niitä tulee joka vuosi huolimatta kaikista noista seikoista joilla pyrit todistamaan sitä ilmiötä mahdottomaksi. Kyse ei ole edes minun mielipiteistäni, vaan siitä mitä oikeasti tapahtuu.

Huippu-urheilun asema yhteiskunnassa on sellainen jollaiseksi yhteiskunta on sen määritellyt. Ei sitäkään ole mistään yläpuolelta käsketty. Ihmiset ovat senkin tehneet itse.

Ja urheilijahan on ammattilainen omassa ammatissaan. Hän on kouluttautunut käytännössä ammattiinsa, ikään kuin oppisopimuksella. Kai sinä seuraavaksi kysyt miksi ei perusteta urheilijaopistoa johon voi hakea lukion päästötodistuksella ja kolmen vuoden päästä syntyy urheilija. Veikkaan, että siksi koska se on mahdotonta.

On siis pelkkää paskanjauhantaa kysellä mihin huippu-urheilua tarvitaan, kun on kiistaton fakta, että osa vain haluaa tehdä sitä. Ja olen aivan varma, että tekisivät myös ilman yhteiskuntaa tai sponsoreitakin.

Ilman sitä ihmisistä itsestään lähtevää halua ei olisi urheilijoita, urheiluseuroja eikä katsojia. Joskus aikojen alkuhämärissä on keksitty alkaa urheilemaan, sitten on perustettu seura jossa sitä voidaan tehdä porukalla ja sen jälkeen alettu katselemaan, että kenen seura on paras.

PS. Tampereella on kokonainen liikuntapainotteinen koulu ;)
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Selvä homma.

Otetaan nyt sitten asiaan tiukasti kiinni. Sanot: "Nuori-Suomi -ideologia sopii loistavasti urheiluun."

Kerro nyt täsmällisesti, miksi ja miten Nuori Suomi -ideologia sopii hyvin urheiluun?...

Tästä on keskusteltu useampaan kertaan tässä ketjussa, joten lue kirjoituksiani sieltä.

Mutta Nuoren Suomen tärkein merkitys urheilulle on sen pyrkimys lisätä liikuntaa lasten ja nuorten parissa. Se pyrkii erilaisilla tapahtumilla, koulutuksilla, olosuhteilla samaan lisää lapsia ja nuoria liikunnan pariin ja sitä kautta urheiluseuroihin.

Ässillä on varmasti porukkaa kiertämään päiväkoteihin ja kouluhin kertomaan luistelukoulusta ja patajunnuliigasta, mutta kaikilla seuroilla ei sitä ole. NS tekee tätä työtä tukeakseen seurojen juniorityötä. Eikä se ole syöpä tai ies, jos lapsi tai nuori otetaan oman motivaation mukaisesti toimintaan mukaan.

Eikä Ässien junnuvalmentajille olisi yhtään pahaksi käydä NS koulutuksia, sieltä voi löytyä sitä mielikuvitusta erilaisten tilanteiden ratkaisemiseksi.
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Tästä on keskusteltu useampaan kertaan tässä ketjussa, joten lue kirjoituksiani sieltä.

Mutta Nuoren Suomen tärkein merkitys urheilulle on sen pyrkimys lisätä liikuntaa lasten ja nuorten parissa. Se pyrkii erilaisilla tapahtumilla, koulutuksilla, olosuhteilla samaan lisää lapsia ja nuoria liikunnan pariin ja sitä kautta urheiluseuroihin.

Ässillä on varmasti porukkaa kiertämään päiväkoteihin ja kouluhin kertomaan luistelukoulusta ja patajunnuliigasta, mutta kaikilla seuroilla ei sitä ole. NS tekee tätä työtä tukeakseen seurojen juniorityötä. Eikä se ole syöpä tai ies, jos lapsi tai nuori otetaan oman motivaation mukaisesti toimintaan mukaan.

Eikä Ässien junnuvalmentajille olisi yhtään pahaksi käydä NS koulutuksia, sieltä voi löytyä sitä mielikuvitusta erilaisten tilanteiden ratkaisemiseksi.

Ymmärrän hyvin heikkoa vastaustasi. On selvää, ettei Nuorella Suomella ole ollut mitään oikeaa ja konkreettista annettavaa Porin Ässille. Porin Ässät olisi tullut oikein hyvin toimeen ilman Nuorta Suomea. Voimme vetää johtopäätöksen, että Nuori Suomi olisi hyvä irroittaa urheiluseuratoimminnasta. Nuori Suomi ja urheilu eivät sovi yhteen. Nuori Suomi ja liikunta kai jotenkin sopivat.
Johtava
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Ei se kuusivuotiaan äiti kuitenkaan todennäköisesti ala ottamaan selvää, mitä muuta se jääkiekko on. Ratkaisut tehdään mielikuvien varassa. Ja miksi ei tehtäisi? Kun äiti kieltää jääkiekon, jäljelle jää vain noin sata muuta mahdollista liikuntaharrastusta lapsukaiselle. Ei siihen kummoisia syitä jääkiekon karsimiseksi valikoimasta vaadita.

Sehän on hänen ongelmansa jos tyytyy ennakkoluuloihin. Tässä katsannossa rasismikin on hieno asia, riippuu keneltä kysyy.

Luotan kuitenkin edelleen, että Suomesta löytyy myös fiksuja yksilöitä joilla riittää aikaa tutustua asioihin eri kantilta, etenkin kun kyseessä on sen oman lapsen harrastaminen ja hyvinvointi. Voin toki olla väärässäkin.

Jos jääkiekko aikoo estää juniorikadon, olisi näille imagokysymyksille aika tehdä jotain ja kiireesti. Toki Mikael Granlund oli onnenpotku suomalaiselle kiekolle tässäkin mielessä. Ja nämä Artturi Lehkoset, joiden äidit eivät suostu ostamaan mopoautoa auttavat pitämään jatkumoa yllä. Mutta todella paljon on tehtävää, jotta jääkiekon imago olisi enemmän sellainen, johon keskiverto vanhempi lapsensa haluaa opettaa. Yksi isoimmista ongelmista 8alkoholinkäytön ihannoinnin lisäksi) on juuri tuo koulu. Ja sen suhteen jääkiekolla ei tunnu olevan mitään intoa parantaa mainettaan käytännössä tai edes markkinoinnissaan. Asiasta ei edes (ainakaan julkisuudessa) keskustella, vaikka se aivan ymmärrettävästi on aika korkealla kiekkojunnujen ja potentiaalisten sellaista huolilistalla. Eipä ole mikään joukkue näkynyt mainostavansa, kuinka heidän junnujaan kannustetaan koulunkäyntiin ja tällaisilla ja tällaisilla ratkaisuilla se Mestiksen, A-junnujen ja liigaringin väliä seilaavankin pojan koulunkäynti on saatu mahdollistettua. Tai että edes suureen ääneen onnittelisivat tuoreita ylioppilaita ja ammattiinvalmistuneita pelaajiaan keväisin. Mutta tämä on juuri sitä tarkoittamaani jääkiekon ylimielisyyttä. " Hei, ei meidän tarvi välittää, mitä jotkut ämmät itkee poikiensa koulunkäynnistä. Ei kuule änhooällään päästä ilman uhrauksia, hei.".

Tässä näkyy taas sinun (vai jonkun muun) asenteellisuus jääkiekkoa kohtaan. Ei se tuota ole mutta edelleen, sitäkin esiintyy. Jääkiekolla on kyllä oma kulttuurinsa ja ymmärrän mitä ajat takaa mutta yleistät liikaa.

Tuossa sen sijaan on vinha perä, että seurojen pitää tuoda omia arvojaan enemmän esille. Koulunkäyntiin kannustaminen on erittäin hyvä ohje sellaisenaan.

Ei, kun siinä näkyy, että osa sen huippu-urheilunkin suosiosta piilee ihan muussa kuin urheilussa. En minäkään siellä minkään urheilun takia ollut, vaan auttamassa kaveria (ja katselemassa niitä perseitä.).

Eipäs piile. Et sinä katsojana ole tekemässä urheilua, vaan se urheilija itse. Sinä olet sivutuote, jonka se urheilu on synnyttänyt. Urheilija urheilee, koska haluaa tehdä niin, sinä katsot urheilua koska haluat tehdä niin.

Kun huippu-urheilusta puhutaan harrasteliikunnan ja kaikenlaisen lifestyle urheilun vastakohtana, niin kyllähän kiekko on lähinnä sitä lifestyle-osastoa. Urheilullisuus ja kilpailullisuus on kaukana melkein kuinka pienestä yksilölajista tahansa. Joku Janne Ryynänen ei kitise twitterissä, kun ei kisan jälkeen saanutkaan McFeastiaan, kun grilli oli pesussa. Liigakiekkoilija taas kyllä. Yhdelläkään huippusuunnistajalla ei ole varaa olla niin epäurheilullinen, elintapojensa ja harjoittelunsa suhteen välinpitämätön ja niin epäkilpailullinen kuin monellakin NHL-pelaajalla. Ei kannata puhua edes samassa virkkeessä jääkiekon ja 100 metrin juoksun kilpailullisuudesta..

Jaa, enpä tiedä kun en Twitteriä seuraa mutta onnea sille kiekkoilijalle, huoltaja varmaa pesee sen ensi matsia varten.

Ja jos nyt meinaat, että 82 ottelua vuodessa pelaava jääkiekkoilija edes voisi olla epäurheilullinen, niin en voi kuin nauraa. Ei siihen tarvitse edes sanoa mitään.

Mutta, jos se on mielestäsi lifestyleurheilua niin paha siihen on vastaan sanoa, saat pitää mielipiteesi.

Juoksu ja hiihto ovat nousussa nimenomaan kuntoliikuntana, cross fit nyt taas nimenomaan vain ja ainoastaan kuntoliikuntaa onkin. Kilpaurheiluna eivät tosiaankaan ole nousussa, vaan lähtölistat esim. jo 15-vuotiaiden sarjassa jo piirinmestaruuksissakin ovat säälittävän lyhyitä.

Kuntoliikunnasta puhuttiinkin, crossfit voi olla laji jossa myös kilpailumuoto nousee vahvemmin esiin, ainakin se on nyt hyvässä nosteessa.

Mitä tulee tuohon jälkimmäiseen, niin se onkin iso kysymys, että miksi lähtölistat ovat lyhyitä. Tähän liittyy osaltaan myös tämä Nuori Suomi-keskustelu.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Ymmärrän hyvin heikkoa vastaustasi. On selvää, ettei Nuorella Suomella ole ollut mitään oikeaa ja konkreettista annettavaa Porin Ässille. Porin Ässät olisi tullut oikein hyvin toimeen ilman Nuorta Suomea. Voimme vetää johtopäätöksen, että Nuori Suomi olisi hyvä irroittaa urheiluseuratoimminnasta. Nuori Suomi ja urheilu eivät sovi yhteen. Nuori Suomi ja liikunta kai jotenkin sopivat.
Johtava

Mikäli haluat tulkita asiaa omalla kapeakatseisella tavallasi, niin ymmärrän johtopäätöksesi. Olen kuitenkin asiassa erimieltä, minusta Ässiä hyödyttää esimerkiksi se, että päiväkodeissa ja kouluissa markkinoidaan mm. jääkiekkoa hyvänä harrastuksena.

Ja muistutan nyt varmuuden vuoksi, me emme vetäneet mitään johtopäätöksiä vaan sinä vedit.
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Vastaisit itse ensin sinulle esitettyihin kysymyksiin ennen kuin alat arvostella toisten vastauksia.

Ei minulla ammattilaisena ole aikaa esittää vastauksia heikkoihin kysymyksiin. Kysyit asiaa, jonka illmaisin jo siinä alkuperäisessä viestissäni.

Johtava
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Mikäli haluat tulkita asiaa omalla kapeakatseisella tavallasi, niin ymmärrän johtopäätöksesi. Olen kuitenkin asiassa erimieltä, minusta Ässiä hyödyttää esimerkiksi se, että päiväkodeissa ja kouluissa markkinoidaan mm. jääkiekkoa hyvänä harrastuksena.

Ja muistutan nyt varmuuden vuoksi, me emme vetäneet mitään johtopäätöksiä vaan sinä vedit.

Tuossako Kaikki, mitä Ässät hyötyivät?

Ja minä kysyin kohteliaasti näin:

Otetaan nyt sitten asiaan tiukasti kiinni. Sanot: "Nuori-Suomi -ideologia sopii loistavasti urheiluun."

Kerro nyt täsmällisesti, miksi ja miten Nuori Suomi -ideologia sopii hyvin urheiluun?

Käytetään esimerkkinä Porin Ässiä, jonka olletikin tunnet hyvin.

Mihin Porin Ässät on tarvinnut ja mihin se tarvitsee Nuorta Suomea? Mitkä ovat ne jääkiekkotoiminnan ydinalueet, joista Ässät ei ole selvinnyt eikä selviä ilman sellaista järjestöä kuin Nuori Suomi?

Osin tämä kyselyni sinulta liittyy siihen keskusteluun, jossa urheilun turhaa byrokratiaa ollaan purkamassa ja varoja siirtämässä aidosti sinne ruohonjuuritasolle. Jollakin tapaahan Nuoren Suomen on kyettävä perustelemaan olemassaolonsa seurayhteydessä. Sinä olet Nuoren Suomen selkeä kannattaja, joten ilmaise nyt se kaikki, mihin Ässät on tarvinnut Nuorta Suomea ja mihin se tarvitsee sitä tulevaisuudessa nähdäksesi? Fakta on, että Nuori Suomi työntekijöineen on nykyään verrattain massiivinen laitos, jossa pyörii iso raha. Mikä mahtaa olla Ässien ja Nuoren Suomen yhteistoiminnan perustelu?

Enkä nyt tarkoita sitä, että täyttämällä mahdollisesti Nuoren Suomen ehdot, Ässät saa toimintaansa rahaa. Tarkoitan, että mitä sisältöä Ässät on saanut toimintaansa sillä, että se tehnyt yhteistyötä Nuoren Suomen kanssa?

Sen minä ymmärrän oikein hyvin, että Porin kaupunki saattaisi tarvita Nuorta Suomea koulutoiminnna ja päiväkotilaitoksen yhteydessä, mutta että missä Ässät tarvitsee Nuorta Suomea?

Pyydän, että vastaat täsmällisesti.

Kyse on siitä, miten Nuori Suomi nähdäksesi oikeuttaa olemassaolonsa jääkiekkoseuran kyljessä.

- Ja jos sinun vastauksesi on tuossa, niin kai kaikki osapuolet voivat vetää vain tietynsuuntaiset johtopäätökset: Nuoren Suomen anti Porin Ässille on ollut olematon.

Johtava
 

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
Ymmärrän hyvin heikkoa vastaustasi. On selvää, ettei Nuorella Suomella ole ollut mitään oikeaa ja konkreettista annettavaa Porin Ässille.

Ikävä huomata, että valmentajissa on edelleen näin puusilmäistä ja mustavalkoista porukkaa. Mutta siinä onkin suuri työmaa, että juniorivalmentajiksi saadaan laaja-alaisesti ajattelevaa ja yksilöä ymmärtäviä ihmisiä.

Minusta on ainoastaan hyvä asia, että eri järjestöt toimivat läheisessä yhteistyössä ja näin saadaan uusin tieto ja ymmärrys laajasti ja nopeasti käyttöön. Urheiluseuroja ei tule nähdä muusta yhteiskunnasta irrallisina saarekkeina, vaan nehän juuri on erittäin tärkeitä koko kansan liikuttajia. Seuroissa voidaan hyvin eriyttää kaikkein motivoituneimpien ja tavoitteellisimpien juniorien toiminta ja se voidaan mainoisti tehdä ilman, että tarvitsee lyödä jotain leimoja joidenkin järjestöjen toimintaan. Järjestelmä ei ole koskaan täydellinen ja sitä voidaan aina parantaa.
 

Marre

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, (HIFK)
Luotan kuitenkin edelleen, että Suomesta löytyy myös fiksuja yksilöitä joilla riittää aikaa tutustua asioihin eri kantilta, etenkin kun kyseessä on sen oman lapsen harrastaminen ja hyvinvointi. Voin toki olla väärässäkin.

Harvalla on aikaa tutustua kaikkiin mahdollisiin lasten harrastusmahdollisuuksiin. Paljon vähemmällä pääsee, kun rajaa ensin ne huonoimmilta tuntuvat pois ja tutustuu potentiaalisiin vaihtoehtoihin. Ja jääkiekko nykyisin rajautuu pois jo tässä vaiheessa.


Ja jos nyt meinaat, että 82 ottelua vuodessa pelaava jääkiekkoilija edes voisi olla epäurheilullinen, niin en voi kuin nauraa. Ei siihen tarvitse edes sanoa mitään.

Niinkö? (linkki vie kuvaan, jossa NHL-pelaajia kauden kynnyksellä)

Mitä luulet, päästäisikö vaikkapa Tero Pitkämäki itseään tuohon kuntoon syyslomansa aikana? Ja mahtaisiko kuntoutuminen kauden alkuun onnistua?


Mitä tulee tuohon jälkimmäiseen, niin se onkin iso kysymys, että miksi lähtölistat ovat lyhyitä. Tähän liittyy osaltaan myös tämä Nuori Suomi-keskustelu.

Nuori Suomea tuskin voi syyttää. Tai tasapäistämistä. Ennemminkin tässä juurikin näkyy se kovan kilpaurheilun vetovoiman puute.
 

Mänizeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, New York Rangers
Ja urheilijahan on ammattilainen omassa ammatissaan. Hän on kouluttautunut käytännössä ammattiinsa, ikään kuin oppisopimuksella. Kai sinä seuraavaksi kysyt miksi ei perusteta urheilijaopistoa johon voi hakea lukion päästötodistuksella ja kolmen vuoden päästä syntyy urheilija. Veikkaan, että siksi koska se on mahdotonta.

PS. Tampereella on kokonainen liikuntapainotteinen koulu ;)

No eihän peruskoulukaan valmista ketään suoraan ammattiin, silti siellä opetellaan erikoistumista varten tietyt perusasiat ja aikaa tuhlataan 9 vuotta. Ihan samalla tavalla voisi olla koulujärjestelmään ujutettu luokkia, jossa tavoitteena on alusta asti valmistaa lapsen/nuoren kehoa urheilullisen elämäntavan vaatimuksiin (lihastasapaino, nivelet, verenkiertoelimistö jne.) Samalla voitaisiin tuoda jopa henkistä valmennusta mukaan jo vaikka yläasteiässä (vaikka se onkin Suomessa vain velliperseiden näkemys, että tarvitaan henkistä valmennusta). Ja jos huippu-urheilu nähtäisiin tärkeänä säilytettävänä arvona, niin olisihan näitä luokkia jo enemmän ja sellaisilla resurssoinneilla, josta oikeasti voi ponnistaa urheilijaksi.

Lähinnä nyt olen yrittänyt tuoda sitä esiin, että Suomessa on paljon ihmisiä eri tahoilla, joille huippu-urheilulla ei ole mitään merkitystä. Ja kun nämä pääsevät päättäviin elimiin, niin loppuu nykytasonkin rahoitus. Perusteita leikata liikunnan ja urheilun rahoja löytyy vaikka kuinka, kun halutaan tehdä politiikkaa, varsinkin jos valitaan vaikka päivähoidon ja urheilukentän välillä. Kohta sanotaan, että tehkää itse, jos tahdotte. Ei auta vaikka kuinka olisi urheiluihmisillä halua kilpailla ja tehdä urheilua, on pakko olla niitä ruohonjuuritasonkin resursseja, jos muiden maiden urheilijoille halutaan pärjätä.

Noita liikuntapainotteisia luokkia tarvittaisiin joka kouluun, ihan hyvä että noita yksittäisiä kouluja jo on.
 

Fordél

Jäsen
Ei minulla ammattilaisena ole aikaa esittää vastauksia heikkoihin kysymyksiin. Kysyit asiaa, jonka illmaisin jo siinä alkuperäisessä viestissäni.

Johtava

Olet ammatiltasi toimittaja, mutta ammattitaitosi ja asiantuntijuutesi ei näytä riittävän Nuori Suomen analyisointiin. Et vastannut esittämääni kysymykseen alkuperäisessä viestissäsi. Totesit siinä vain, että:

Nuori Suomi -ideologia on siitä hankala, että se on päästetty koskettelemaan sekä huippu-urheilua (sen pohjaa ja perustaa lapsissa ja nuorissa) että liikuntaa. Näin Suomessa ei synny voittavaa huippu-urheilua eikä liikunta-asiakaan ole hyvällä mallilla.

Et kuitenkaan mene asiaan toteamustasi syvemmälle liikunnan suhteen, joten voitko nyt kertoa miten Nuori Suomi -ideologia on vaikuttanut liikunnan puolelle negatiivisesti?

Vai vedämmekö sen johtopäätöksen, että sinulla ei todellakaan ole tästä asiasta tietoa kun muutenkin kirjoittelet nykyisin hyvin varovaisen kannanotoin Nuoren Suomen vaikutuksista liikuntaan.

Toinen kysymys, johon en ole saanut minkäänlaista vastausta koskee tätä aivan olennaista tietoa nuorten näkemyksistä kilpailuelementtiin:

Miten siis kommentoit sitä, että nuorisosta vain noin joka viides pitää kilpailuelementtiä tärkeänä liikunnassa?

Puhut täällä koko ajan kilpailun tärkeydestä, mutta väistät tällaisen olennaisen tiedon. Kyse ei todellakaan ole heikko laatuisesta kysymyksestä vaan aivan olennaisesta asiasta puolustaessasi lasten ja nuorten oikeutta kilpailuun.
 
Viimeksi muokattu:

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
On aika vaikea uskoa, että pienen lehden yksisilmäisenä toimittajana toimiminen - sinun ammattilaisuutesi - kauhean kovasti rajoittaa ajankäyttöäsi.

Johtava

Mutta kun on vain 24 tuntia vuorokaudessa. On Urheilulehti, on Paf, on Viikkouutiset, on katsottava 2-3 lätkämatsia videolta päivässä, on valmennettava 01-syntyneitä lätkäjunnuja (tämä olkoon aasinsilta Nuori Suomi -myyttiin), on oltava lapsille isä ja morsiammelle mies, niin ei siinä ole aikaa sitten enää heikkoihin kysymyksiin vastata. Anteeksi.

Johtava
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös