Nuori Suomi ry

  • 989 690
  • 5 368

Mänizeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, New York Rangers
Sihvosen torstain suora lähetys

Torstaina on taas sivuttu Nuorta Suomea ja itseään maan johtavaksi analyytikoksi kutsuva on jälleen kerran tuonut mielipiteitään esiin. (Niille, jotka eivät siedä vanhan toistoa, varoitan tekstin sisältävän samoja juttuja, joita olen ennenkin yrittänyt saada selville...)

Hieno homma, että edes joku ja nyt haluaisinkin saada vastauksia seuraaviin kohtiin. (Linkki sivulle: http://www.urheilulehti.fi/jaakiekko/uutiset/article158867-5.html ja sivun alalaitaan)

Sihvonen vastaa kysyjälle joukkueharjoittelun määrän vähentämisestä:
"Siinä olet oikeassa, että taidon oppii vain ja ainoastaan tekemällä hyvin yksipuolisesti jotakin lajia hirmusen määrän. Monipuolisuudesta suomalaisessa merkityksestä puhuminen tulee lopettaa pikimmiten."

Mitä on monipuolisuus suomalaisessa merkityksessä? Miksi siitä puhuminen pitää lopettaa, jos esimerkiksi Petteri Nummelin ja Teemu Selänne ovat nousseet huipulle monipuolisella harjoittelulla ja harrastamisella? Eikö juuri puhumisen lopettaminen ole askel siihen suuntaan, jossa ei ikinä kehitytä vaan jäädään kiinni yhteen totuuteen?

Ja tarina jatkuu:
Siinä ole väärässä, että joukkueharjoittelua tulisi vähentää. Se on jo nyt liian vähäistä. Eikä sen vähentäminen lisäisi höntsäämistä.

Höntsääminen ei ole vähentynyt siksi, että joukkueharjoittelua olisi liikaa. Eikä yksinomaan siksi, että säät ovat mitä ovat. Paha peikko on KILPAILULLISUUDEN puute. Ennen armoton kilpailu 7-vuotiaasta asti opetti pojille, että on höntsättävä ja treenattava, jos mieli mahtua joukkueeseen. Nuori Suomi -hengessä kaikki ne mahtuvat joukkueeseen, jonka kausimaksu on maksettu. Se on verinen vääryys se! Se on vastoin urheilun eetosta.


Tässä on kova väite: että höntsääminen on vähentynyt siksi, että kilpailullisuus on vähentynyt.

Kun muistelen omaa lapsuuttani ja vaiheita jääkiekon parissa, niin en minä lähtenyt höntsäämään siksi, että haluasin jotenkin erityisesti kehittyä vaan siksi että se oli mukavaa ja siellä sai tehdä kaikkea sitä, mikä oli (tappion välttämiseksi) kiellettyä junioriotteluissa.

Oma junioriajan joukkueeni pelasi aina varsin konservatiivisesti tappiota vältellen, parhaat pelasivat ja heikommat joutuivat ns. "kakkosjoukkueeseen". Kilpailullisuudesta homma ei jäänyt kiinni. Kaikki tiesivät säännöt ja niillä mentiin. Ja kaikki tämä Nuoren Suomen olemassaolon aikana. En minä ainakaan huomannut sen vaikuttavan millään tavalla tasapäistäväisesti.

Voisin kuvitella, että huipulle päässeistä kiekkoilijoista moni on ajatellut ulkojäillä pyörimisestä samalla tavalla. On sitten eri asia, onko joku omatoimisesti kehittänyt omaa laukaisutaitojaan, kaarreluisteluaan jne. Mielestäni joukkueharjoittelun merkitys on siinä, että siellä näytettäisiin ne oikeat tavat toimia ja kerrottaisiin oikeat asiat. Sitten niitä pitäisi omatoimisesti toistaa, toistaa ja toistaa.

Oma väitteeni on se, että nimenomaan lahjakkaat nuoret, jotka automaattisesti mahtuvat taitojensa puolesta joukkueeseen, menevät ulkojäille. Tämä perustuu taas mutuun, mutta näin se oli omassa pihapiirissäni. Joukkuetason kilpailullisuudella ei ollut mitään merkitystä, kovempia pelejä (ja todellisia maratonotteluja) pelattiin ulkojäillä kuin aluesarjan otteluissa :). Ilman valmentajia, ilman tuomareita...

Luontainen kilpailu ja karsinta joukkueseen ovat mielestäni kaksi eri asiaa. Edellistä ei poista mikään, jos keräät jätkät jäälle, heität kiekon keskelle ja huudat "pelatkaa!". Jälkimmäinen on taas aikuisten luoma visio siitä, että sitä on pakko olla tai lapsi ei kehity. Karsinnassa pitää sitten olla jo jotain näyttöä siitä, miksi karsintaa on tehty ja tässä politikointi on monta kertaa suuremmassa roolissa kuin pelaajien taidot. Näinhän sen ei pitäisi olla, mutta näin se vain on! (Tai ainakin oli, miten lie nykyään..)

Mutta mutta, tätä kilpailullisuuden puutteen vaikutuksista olen pyytänyt jo useaan otteeseen syvempiä analyysejä, koska oma kapasiteettini ei riitä näkemään syy ja seuraus yhteyksiä. Eli jos nyt joku sen vihdoin tekisi.
 

Fordél

Jäsen
Sihvonen vastaa kysyjälle joukkueharjoittelun määrän vähentämisestä:"Siinä olet oikeassa, että taidon oppii vain ja ainoastaan tekemällä hyvin yksipuolisesti jotakin lajia hirmusen määrän. Monipuolisuudesta suomalaisessa merkityksestä puhuminen tulee lopettaa pikimmiten."

Mitä on monipuolisuus suomalaisessa merkityksessä? Miksi siitä puhuminen pitää lopettaa, jos esimerkiksi Petteri Nummelin ja Teemu Selänne ovat nousseet huipulle monipuolisella harjoittelulla ja harrastamisella? Eikö juuri puhumisen lopettaminen ole askel siihen suuntaan, jossa ei ikinä kehitytä vaan jäädään kiinni yhteen totuuteen?

En tiedä minkä ikäisistä tässä puhutaan, mutta aivan nuorimmissa monipuolinen lajivalikoima on vain ja ainoastaan hyvästä. Yhtä lajia hinkkaamalla palaa ensinnäkin nopeammin loppuun ja toisaalta taas lajeilla on yleisesti ottaen toisia tukeva vaikutus. Okei, sumopaini ja taitoluistelu ei ehkä sovi yhteen, mutta noin periaatteessa.

Monipuolisesti vaan eri lajeja nuorille ja sitten kun aika on kypsä, tehdään se lajivalinta. Ei jääkiekko ole lajina mitenkään sen erikoisempi kuin muut vaan monipuolisuus pätee siihen siinä missä muihinkin lajeihin. Varmasti yleisin lause huippu-urheilijan elämäkerroissa on, että "Nuorena XXXX XXXX harrasti monipuolisesti eri lajeja. Kesäisin..... ja talvisin....."

Oma väitteeni on se, että nimenomaan lahjakkaat nuoret, jotka automaattisesti mahtuvat taitojensa puolesta joukkueeseen, menevät ulkojäille. Tämä perustuu taas mutuun, mutta näin se oli omassa pihapiirissäni. Joukkuetason kilpailullisuudella ei ollut mitään merkitystä, kovempia pelejä (ja todellisia maratonotteluja) pelattiin ulkojäillä kuin aluesarjan otteluissa :). Ilman valmentajia, ilman tuomareita...

Tottakai ilmastolla, nuorten vapaa-ajan harrastusten muuttumisella jne. on vaikutusta nuorten jääkiekkoilijoiden tasoon kun sitä taitavaa massaa ei ole yhtä paljon käytettävänä kuin ennen. Olen kuitenkin tehnyt myös sen havainnon, että ne nuoret, joilla on selvästi potentiaalia ja paloa jääkiekkoa kohtaan, käyttävät edelleen vapaa-ajastaan suuren osan sen harrastamiseen. Suoraan sanottuna he elävät jääkiekosta ja sen näkyy suurena intohimona lajia kohtaan. Ei se ole edelleenkää kadonnut Suomen nuorison keskuudesta, mutta varmasti massat ovat pienentyneet, koska esimerkiksi kilpailu lajien kesken on laajemman tarjonnan myötä kovempaa. Osa porukasta vetää kuitenkin höntsää ja treenejä kuten ennen vanhaa.

Mielestäni täytyisi ottaa oppia suomalaisesta maalivahtijärjestelmästä. Se on ainoa osa tässä lajissa, joka toimii ja on maailman terävintä huippua. Kannattaisi katsoa mitkä ovat siellä ne tekijät, jonka myötä se on viritetty aivan huippuunsa. Huippuluokanvalmennus? Harjoitteiden laatu? Liiton toimet?
 

Mänizeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, New York Rangers
Ja jotta ei nyt jäisi epäselväksi, minulla ei ole mitään kilpailua vastaan.

Pelkään vain, että tällaiset puheet ajavat siihen tilanteeseen, jossa perusasiat jätetään taas taka-alalle ja uskotaan yhden mantran toistelun tuovan ratkaisun ongelmaan. Vähän niin kuin 2000-luvun vaihteessa, jossa toisteltiin sitä, että tulevaisuus on roolipelaajien. Juniorimaajoukkeiden kyselyssä pelaajat alkoivat ilmoittaa vahvuudekseen "Olen vahva kulmissa." (Sieltä ei valitettavasti tehdä yhtään maalia). Sitten kun säännöt muuttuivat NHL:ntyösulun jälkeen, niin onkin huomattu, että se kiekollinen taito on sittenkin kovempi juttu.

En vieläkään tiedä, mihin johtava kiekkoanalyytikko perustaa väitteensä, että kilpailun puute on tehnyt suomalaisista junioreista heikompia kuin aiemmin. Kun tilastoja laitetaan riviin, niin yhtä totuutta ei varmasti löydy. Ja jos käyttää itsestään termiä johtava analyytikko, niin odottaisi jotain muutakin kuin mutu-juttuja. Mutut kuuluvat tavallisille tallaajien tarinoiden tueksi. Itseni lasken jälkimmäisiin ja haluaisin, että fiksummat alkaisivat antamaan tyhjentäviä vastauksia.

Oma mutuni on, että suomalaisen pelaajan puutteet ovat selkeästi siinä, miten kiekko tottelee pelaajia kovassa vauhdissa. Huippulahjakkaan ja ns. "hyvän pelaajan" ero juniorimaajoukkueissa on kasvanut. Tähän ei mielestäni ole syynä kilpailun puute tai Nuori Suomi, vaan se mitä jääkiekkoharjoituksissa tehdään. Sieltä lahjakkaimmat oppivat toimintatapansa ja saavat sen tiedon miten pitäisi harjoitella. Lapsilta on vaikea vaatia innovatiivisuutta harjoittelun saralta. Kopiointia tapahtuu ihan varmasti.

Jos valmentaja sanoo, että "olet fyysisesti heikko, siksi et pääse maalipaikoille", niin tuskinpa kaveri sieltä vaneria kaivaa esille ja alkaa latoa kiekkoa yläkulmaan, mikä voisi olla pitkän päälle parempi ratkaisu. Todennäköisempi suunta on punttisali. Jos 20-vuotiaana nostat penkiltä 150-kiloa ja lauot yhden kiekon kymmenestä maalia kohti, niin onko silloin onnistuttu pelaajan kehittämisessä?
 
Viimeksi muokattu:

Creative

Jäsen
Ei voi kuin yhtyä Sihvosen toteamukseen lainatusta linkkijutusta että "ei tarvitse olla tyhmä". Seuraavassa lauseessa hän esittääkin hyvän esimerkin siitä mitä tyhmyys käytännössä tarkoittaa:

Sihvonen vastaa kysyjälle ... " ... Monipuolisuudesta suomalaisessa merkityksestä puhuminen tulee lopettaa pikimmiten."
 

aquanqua

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Juuri päätökseen saadun, vuoden 2009 NHL-draftin, ensimmäisen kierroksen anti:

Koodi:
7 ruotsalaista varattiin ensimmäisellä kierroksella(nro:t 2,6,10,17,20,23,24)

[B][U]0[/U][/B](nolla) suomalaista varattiin ensimmäisellä kierroksella

Molemmissa maissa lähes saman verran lisenssipelaajia; Suomessa 63 000 ja Ruotsissa 62 398.
Tietysti vuorossa on aivan käsittämättömän vahva ikäluokka ruotsalaisittain, mutta surullistahan tämä on, kun kyseessä on ennakkotietojen mukaan myös suomalaisittain paras varaustilaisuus moneen vuoteen. Eiköhän kohta voida sanoa, ettei Suomen nykyinen juniorijärjestelmä(Nuori Suomi jne.) yksinkertaisesti toimi ja, kuten Jarmo Kekäläinenkin viime vuonna Veikkaajassa mainitsi, on Suomen pelaajatuotanto tyrehtynyt etenkin huippuyksilöiden osalta. Jääkiekkoliitossa ja suomalaisissa jääkiekkoseuroissa nyt vaan se lakki nöyrästi käteen ja opintomatkalla länsinaapuriin. Nyt saa ja pitää kopioida sekä ottaa mallia naapurista!
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Chelsea FC
Tietysti vuorossa on aivan käsittämättömän vahva ikäluokka ruotsalaisittain, mutta surullistahan tämä on, kun kyseessä on ennakkotietojen mukaan myös suomalaisittain paras varaustilaisuus moneen vuoteen. Eiköhän kohta voida sanoa, ettei Suomen nykyinen juniorijärjestelmä(Nuori Suomi jne.) yksinkertaisesti toimi ja, kuten Jarmo Kekäläinenkin viime vuonna Veikkaajassa mainitsi, on Suomen pelaajatuotanto tyrehtynyt etenkin huippuyksilöiden osalta. Jääkiekkoliitossa ja suomalaisissa jääkiekkoseuroissa nyt vaan se lakki nöyrästi käteen ja opintomatkalla länsinaapuriin. Nyt saa ja pitää kopioida sekä ottaa mallia naapurista!

Älä ole huolissasi, Suomi tulee olemaan iskussa toisella varauskierroksella. ;) Oikeasti, tämä antaa karun kuvan siitä kuinka surkeassa tilanteessa Suomessa mennään tällä hetkellä junnujen osalta. Yhtään sen parempi tilanne ei myöskään ole pääsarja tasolla, Sm-liiga joukkueet muistuttavat kohta enemmän mestis-jengejä kuin Suomen ykkös seurajoukkueita.

Milloin Suomesta on tullut hyvä ikäluokka junnuista, pitääkö mennä niinkin kauksi kuin ikäluokat -82 ja -83? Se kertoo hyvin paljon minkä tasoista junioripelaamista Suomessa nykyään harrastetaan. Toisaalta, tässä mennään käsi kädessä Sm-liigan kanssa, koko ajan mennään alaspäin.
 

aquanqua

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Älä ole huolissasi, Suomi tulee olemaan iskussa toisella varauskierroksella. ;) Oikeasti, tämä antaa karun kuvan siitä kuinka surkeassa tilanteessa Suomessa mennään tällä hetkellä junnujen osalta. Yhtään sen parempi tilanne ei myöskään ole pääsarja tasolla, Sm-liiga joukkueet muistuttavat kohta enemmän mestis-jengejä kuin Suomen ykkös seurajoukkueita.

Milloin Suomesta on tullut hyvä ikäluokka junnuista, pitääkö mennä niinkin kauksi kuin ikäluokat -82 ja -83? Se kertoo hyvin paljon minkä tasoista junioripelaamista Suomessa nykyään harrastetaan. Toisaalta, tässä mennään käsi kädessä Sm-liigan kanssa, koko ajan mennään alaspäin.

Jostain sieltä Mikko Koivun ja Tuomo Ruudun ikäluokista se viimeisin laadukas "vuosikerta" löytyy. Viimeisin vahva suomalaisdrafti oli vuonna 2004, kun Tukonen, Nokelainen ja Korpikoski varattiin ensimmäisellä kierroksella. Tietysti noista kolmesta Korpikoski ja Nokelainen ovat murtautuneet NHL:n marginaalipelaajina ja Tukonen pelasi viime kauden SM-liigassa.
NHL-tason profiilipelaajaa ei tosiaan ole nähty sitten "kasikolmosten" eli Koivun, Ruudun ja Pitkäsen jälkeen. Tänä vuonna varattavina ovat 1990- ja 1991 -syntyneet eli Suomella on aika helvetin monta ikäluokkaa, joista puuttuu huippupelaajat lähes täysin. Tuollainen yli viiden vuoden "aukko" näkyy parin vuoden päästä maajoukkueen menestyksessä, kun etenkin Kanada, Venäjä, Ruotsi ja Yhdysvallat ovat puskeneet tuona samaisena aikana hirmuiset määrät huippupelaajia. NHL-veskoja meiltä löytyy, mutta mitä hyötyä viidestä ykkösvahdista on esimerkiksi olympiaturnauksessa?
Tuo tämän vuoden draftin ykköskierroksen anti kuvaa aika hyvin sitä, miten kaksi vahvaa eurooppalaista jääkiekkomaata ovat kehittyneet reilun kymmenen vuoden aikana; miten Ruotsin lätkä on mennyt kokonaisuudessa hurjasti eteenpäin ja Suomen lätkä taas rajusti taaksepäin. Nyt -vuonna 2009- Ruotsi 7 - Suomi 0.

Ruotsalaiselle kiekkoväelle herätykseksi riitti pohjan tunteminen jalkojen alla, mutta täällä ollaan jo pari vuotta vietetty pohjalla ja silti hyssytellään. 1990-luvun ja 2000-luvun alkupuolen huippulaadukas SM-liiga, 1995 maailmanmestaruus, 1998 nuorten maailmanmestaruus sekä olympiapronssi, 2004 World Cup -hopea ja 2006 olympiahopea ovat tällä hetkellä vain kauniita muistoja ja, jos jotain merkittävää ei Suomen kiekkoilussa kohta tapahdu, niin 2010 Vancouverin olympiakisojen jälkeen voi olla hiljaista...
 
Viimeksi muokattu:

Schadowan

Jäsen
Jostain sieltä Mikko Koivun ja Tuomo Ruudun ikäluokista se viimeisin laadukas "vuosikerta" löytyy. Viimeisin vahva suomalaisdrafti oli vuonna 2004, kun Tukonen, Nokelainen ja Korpikoski varattiin ensimmäisellä kierroksella. Tietysti noista kolmesta Korpikoski ja Nokelainen ovat murtautuneet NHL:n marginaalipelaajina ja Tukonen pelasi viime kauden SM-liigassa.
NHL-tason profiilipelaajaa ei tosiaan ole nähty sitten "kasikolmosten" eli Koivun, Ruudun ja Pitkäsen jälkeen. Tänä vuonna varattavina ovat 1990- ja 1991 -syntyneet eli Suomella on aika helvetin monta ikäluokkaa, joista puuttuu huippupelaajat lähes täysin. Tuollainen yli viiden vuoden "aukko" näkyy parin vuoden päästä maajoukkueen menestyksessä, kun etenkin Kanada, Venäjä, Ruotsi ja Yhdysvallat ovat puskeneet tuona samaisena aikana hirmuiset määrät huippupelaajia. NHL-veskoja meiltä löytyy, mutta mitä hyötyä viidestä ykkösvahdista on esimerkiksi olympiaturnauksessa?
Tuo tämän vuoden draftin ykköskierroksen anti kuvaa aika hyvin sitä, miten kaksi vahvaa eurooppalaista jääkiekkomaata ovat kehittyneet reilun kymmenen vuoden aikana; miten Ruotsin lätkä on mennyt kokonaisuudessa hurjasti eteenpäin ja Suomen lätkä taas rajusti taaksepäin. Nyt -vuonna 2009- Ruotsi 7 - Suomi 0.

Kyllä mä Filppulan laskisin profiilipelaajaksi jo Detroitissa, varsinkin tämän vuoden pleijareitten jälkeen. 91-ikäluokkahan on Suomella vahva, siitä osoituksena MM-pronssi. Rajalalla on kaikki mahdollisuudet olla ratkaisupelaaja maajoukkueessa, lisäksi 92:sta tulee Pulkkinen ja Granlund rinnalle, joten kyllä me tuosta saadaan ykköskenttä, joka pystyy ratkomaan pelejä. Luultavasti joku näistä kolmesta tulee olemaan NHL:ssä Koivun tai ehkä parhaimmillaan jopa Selänteen tasoinen tähtipelaaja. Jokaisella heistä on potentiaalia 1-kentän pelaajaksi, tulevaisuus sitten näyttää miten käy.

Ruotsissa on toki tehty paljon muutoksia, ja se näkyy nyt selvästi. Näyttäisi joka ikäluokasta nyt putkahtelevan laadukkaita pelaajia laajalla rintamalla, joten kyllä siellä edellä ollaan.
 

Mänizeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, New York Rangers
Jääkiekkoliitossa pitäisi aloittaa yt-neuvottelut ja vaihtaa johtavissa asemissa olevat. Näin olisi tehty yksityisen sektorin yrityksissä ajat sitten, jos tulokset olisivat tätä luokkaa. Ja mun mielestä liiton tärkein tehtävä on juniorituotannon varmistaminen, muusta voidaan puhua vasta sitten.

Eli vanha suojatyöpaikkaporukka viimeistään nyt hiuksista sinne kuuluissaan suuntaan ja aloitus uusin voimin puhtaalta pöydältä. (Jos he kerran ovat äärimmäisen erinomaisia työssään, niin kyllä muut liitot ottavat heidät sitten töihin.) Paras paikka putsata pöytää on aina silloin, kun menee oikeasti huonosti sillä tärkeimmällä rintamalla.

Joskus olisi liitossakin tehtävä niitä ikäviä ratkaisuja, mutta eipä siellä taida siviilirohkeutta riittää. Westerlundin palkkaaminen oli ihan jees veto, mutta kukaan ei ota julkista vastuuta tämän hetken menosta. Sen sijaan aallon harjalla on kyllä ratsasteltu ja patsasteltu, vaikka suurimman osan huipuista ovat tuottaneet seurat, ei liitto.

Enkä ole huolissani siitä, etteikö tämän vuoden varausikäisistä löytyisi ne 2-5 tulevaa maajoukkuepelaajaa. Mutta entäs ne muut? Kun kärki lähtee rahan perässä muualle, niin mistä saadaan sellainen SM-liiga aikaiseksi, joka vetäisi kunnolla yleisöä? Varsinkin nyt, kun rahaa ei ole laadukkaisiin ulkomaalaisinkaan, vaan kaikki ovat enemmän ja vähemmän "toivotaan" osastoa.

Pelkillä pelikirjoilla kun ei valitettavasti katsomoita täytetä.
 

katariina

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, NCAA
91-ikäluokkahan on Suomella vahva, siitä osoituksena MM-pronssi. Rajalalla on kaikki mahdollisuudet olla ratkaisupelaaja maajoukkueessa, lisäksi 92:sta tulee Pulkkinen ja Granlund rinnalle, joten kyllä me tuosta saadaan ykköskenttä, joka pystyy ratkomaan pelejä.

91- ikäluokka on vahva joo joukkueena, mutta tuosta MM- joukkueesta varataan ehkä 5. Ruotsilta, joka jäi Suomen taakse kisoissa, varataan enemmän pelaajia ekalla kierroksella kuin Suomelta koko draftissa, ja paras pelaaja n. numerolla 35? Tämäkö on Suomen vahva ikäluokka? Kyllä, tämä on se vahvimpia, mutta tässä nähdään, mihin Suomen vahvin riittää. Korkeintaan 2. kierroksen varaukseen. Miten on mahdollista, että Suomen vahvin ikäluokka saa vain n. 7 pelaajaa 210 pelaajan joukkoon, kun Ruotsilta varataan luultavasti n. 20 pelaajaa?
 

tutzba

Jäsen
Miten on mahdollista, että Suomen vahvin ikäluokka saa vain n. 7 pelaajaa 210 pelaajan joukkoon, kun Ruotsilta varataan luultavasti n. 20 pelaajaa?

Voihan sitä menestystä toki mitata varauksien määrällä, mutta muuan Valtteri Filppula varattiin aikoinaan numerolla 95. Jotkut ovat myöhäisheränneitä, jotkut eivät.

Sitä ei kuitenkaan voi kiistää, etteikö Suomen ja Ruotsin juniorituotanto olisi aivan eri maailmoissa. Ruotsissa asia ymmärrettiin kuitenkin ns. hyvissä ajoin, kun taas Suomessa ei asian parantamiseksi ole käsittääkseni tehty mitään konkreettisia toimia. Muutama seminaari toki ollut.

Ulkojäiden puute tai pleikkaxboxit eivät kelpaa syiksi. Aivan samat ongelmat ovat muualla. Jos mahdollista, kannattaa kaivaa esille tämän vuoden Jääkiekkolehti numero 4 tai 5, jossa käsiteltiin kattavasti muiden eurooppalaisten maiden juniorituotantoa ja -työskentelyä. Oli hyvin valaiseva lukupaketti ja osoitti sen, missä Suomessa on menty väärään suuntaan.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Tieto siitä, että Nuori Suomi-järjestelmän seurauksena jääkiekon suomalainen laatujuniorituotanto romahtaa on ollut jo vuosia olemassa. Urheilulehti on siitä kirjoittanut lähes viiden vuoden ajan.

Tuolle tiedolle on käynyt saksalaisen filosofin Arthur Schopenhauerin määritelmän mukaisesti:
Kaikella tiedolla on kolme vaihetta: ensin sitä pilkataan; toiseksi sitä vastustetaan raivokkaasti; ja kolmanneksi se hyväksytään itsestäänselvyytenä.

Tämän vuoden NHL:n varaustilaisuus on ollut katastrofaalinen suomalaisten jääkiekkoilijoiden suhteen. Tieto on jo olemassa, että ikäluokat 1993-94 ovat vielä heikompia kuin vuonna 1991 syntyneet.

Ehtineekö Kalervo Kummola päästä tiedon kolmanteen vaiheeseen, jotta tekisi ennen eläkkeelle lähtöään tarvittavat muutokset jääkiekon suomalaiseen juniorijärjestelmään?
 

Maple Leaf

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, Pat Quinn -lahko
Tieto siitä, että Nuori Suomi-järjestelmän seurauksena jääkiekon suomalainen laatujuniorituotanto romahtaa on ollut jo vuosia olemassa.

Juujuu. Mitä maajoukkueen päävalmentaja Jukka Jalonen sanoikaan Nuori Suomi -järjestelmästä? Joko olet löytänyt kyseisen sitaatin?
 

Mänizeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, New York Rangers
Tieto siitä, että Nuori Suomi-järjestelmän seurauksena jääkiekon suomalainen laatujuniorituotanto romahtaa on ollut jo vuosia olemassa. Urheilulehti on siitä kirjoittanut lähes viiden vuoden ajan.

Jälkiviisaus on se paras viisaus. Kuinka nerokas järjestelmä olisikaan, jos meiltä tulisi joka vuosi kovan tason junnuja...

Nuori Suomi on jääkiekkoliiton mukaan ollut käytössä vuodesta 1987 (lähde:http://www.finhockey.fi/junnut/nuori_suomi-ohjelma/nuori_suomi-ohjelma_pahkinankuor/).

Toisin sanoen 1970-luvunkin hyvät ikäluokat ovat joutuneet osittain järjestelmän alle, puhumattakaan 1983-syntyneistä.

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin järjestelmä ei vieläkään ole estänyt oikeiden asioiden tekemistä. Mutta kertokaa ihmeessä, jos jonkun mielestä on. Pelkkä kilpailun puute ei tarkoita sitä, etteikö harjoituksissa voi harjoitella oikeita asioita. Ja tästä mielestäni Jukka Jalonenkin on puhunut, on menty liikaa fysiikka edellä taidon jäädessä taustalle.

Tuskinpa se yksin on ollut tuosta järjestelmästä kiinni, vaan siitä mitä meillä Suomessa ajatellaan pelistä nimeltä jääkiekko.

Nuoren Suomen syyttäminen on liian helppoa. Pitäisi tarkastella suomalaisen kiekon rakenteita paljon syvällisemmin, kuin haukkua yhtä puuta.
 

Fordél

Jäsen
Toisin sanoen 1970-luvunkin hyvät ikäluokat ovat joutuneet osittain järjestelmän alle, puhumattakaan 1983-syntyneistä.

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin järjestelmä ei vieläkään ole estänyt oikeiden asioiden tekemistä. Mutta kertokaa ihmeessä, jos jonkun mielestä on. Pelkkä kilpailun puute ei tarkoita sitä, etteikö harjoituksissa voi harjoitella oikeita asioita. Ja tästä mielestäni Jukka Jalonenkin on puhunut, on menty liikaa fysiikka edellä taidon jäädessä taustalle.

Tuskinpa se yksin on ollut tuosta järjestelmästä kiinni, vaan siitä mitä meillä Suomessa ajatellaan pelistä nimeltä jääkiekko.

Nuoren Suomen syyttäminen on liian helppoa. Pitäisi tarkastella suomalaisen kiekon rakenteita paljon syvällisemmin, kuin haukkua yhtä puuta.

Tässähän sitä on asiat kiteytetty harvinaisen hyvin. On tosiaan helppo syyttää Nuorta Suomea, mutta valitettavasti siinä vaiheessa mennään metsään, koska a) sen aikana on tuotettu todella hyviä pelaajia ja b) se ei estä tekemästä asioita oikein.

Odotan edelleen siffalta vastausta tuohon Maple Leafin kysymykseen koskien Jukka Jalosen lausuntoa Nuoresta Suomesta. No miksipä sitä kommentoida epämiellyttäviä asiota ja keskustella oikeasti kun niitä voi väistellä. Ehkä tämä kuvaa hyvin sitä missä on menty vikaan suomalaisessa kiekkoilussakin.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Tässähän sitä on asiat kiteytetty harvinaisen hyvin. On tosiaan helppo syyttää Nuorta Suomea, mutta valitettavasti siinä vaiheessa mennään metsään, koska a) sen aikana on tuotettu todella hyviä pelaajia ja b) se ei estä tekemästä asioita oikein.

Tästä ketjusta löytyy vastaus siihen, mistä ikäluokasta lähtien Nuori Suomi on vaikuttanut juniorijääkiekkoiluun. Itse seurasin Kouvolassa asuessani 1986 syntyneiden harjoittelua. Tämä oli ensimmäisiä ikäluokkia, joissa Nuori Suomen totaalinen vaikutus alkoi. Silloin vielä valmentajat Gärdström ja Koskelainen peluuttivat tärkeissä otteluissa Tuomas Gärdströmiä, Jesse Lustbergia ja Eemeli Koskelaista lähes koko ottelun. Ikäluokat 1983-84 olivat viimeiset, joihin Nuori Suomi ei ehtinyt vaikuttaa. On siis tarkasteltava ikäluokkia 1985 syntyneistä lähtien, kun arvioidaan Nuorta Suomea laatujuniorituotannon kehittämisessä.
 

Fordél

Jäsen
Tästä ketjusta löytyy vastaus siihen, mistä ikäluokasta lähtien Nuori Suomi on vaikuttanut juniorijääkiekkoiluun. Itse seurasin Kouvolassa asuessani 1986 syntyneiden harjoittelua. Tämä oli ensimmäisiä ikäluokkia, joissa Nuori Suomen totaalinen vaikutus alkoi. Silloin vielä valmentajat Gärdström ja Koskelainen peluuttivat tärkeissä otteluissa Tuomas Gärdströmiä, Jesse Lustbergia ja Eemeli Koskelaista lähes koko ottelun. Ikäluokat 1983-84 olivat viimeiset, joihin Nuori Suomi ei ehtinyt vaikuttaa. On siis tarkasteltava ikäluokkia 1985 syntyneistä lähtien, kun arvioidaan Nuorta Suomea laatujuniorituotannon kehittämisessä.

Ja sekö sitten on oikea tapa peluuttaa junioreita, että muutama lupaavin palaa lähes koko ottelun. Tällä tyylilläkö vaikka Ruotissa on saatu nykyinen lento aikaan?

Miten muuten tämä Nuori Suomi sitten konkreettisesti vaikutti vaikka juuri KooKoon juniorityöhön noina vuosina? Ja kritisoitko sitä jo silloin?

Entä siffa missä viipyy vastauksesi tuohon Jaloseen liittyvään kysymykseen? Oletko oikeasti noin jääräpää, että et uskalla ottaa osaa oikeaan keskusteluun.
 

aquanqua

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mielenkiinnosta tiedustelen, että antoiko Jalonen Nuori Suomi -kommenttinsa ennen kuin hänet oli palkattu Suomen maajoukkueen valmentajaksi.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Miten muuten tämä Nuori Suomi sitten konkreettisesti vaikutti vaikka juuri KooKoon juniorityöhön noina vuosina? Ja kritisoitko sitä jo silloin?

KooKoo on malliesimerkki siitä, miten täydellisesti Nuori Suomen ideologiaa toteuttamalla romahdutettiin laatujuniorituotanto ainakin vuosikymmeneksi. Kritisoin sitä jo silloin Kouvolan aikoinani. Junioriorganisaatio ja Nuori Suomi-toimintaperiaatteet toteutettiin Kouvolassa prikulleen Jääkiekkoliiton ohjeiden mukaisesti.

Jukka Jalonen osallistui aktiivisesti jääkiekon juniorikeskusteluun jo ainakin yli neljä vuotta sitten. Senkin jälkeen hän on käyttänyt puheenvuoroja juniorijärjestelmän kehittämiseksi aktiivisesti. Viimeksi hän osallistui keväällä Vierumäelle kehityspäiville, jotka syntyivät todellisuudessa Nuori Suomi-järjestelmän huonoista seurauksista johtuen. Olen odottanut päiville osallistuneiden JA:n kirjoittajien kommentteja siitä, mitä siellä saatiin aikaan.

Jukka Jalosen poika on käynyt läpi Nuori Suomi ajan juniorijärjestelmän, joten Jalosella on hyvä tuntuma siitä, mitä juniorikentällä on tapahtunut. Samoin Erkka Westerlundin jääkiekkojuniori on Nuori Suomi ajan kiekkoilija. Jukka Rautakorven poika on myös mukana HPK:n junioreissa, joten hänellä on myös kompetenssia lausunnoilleen (IS Veikkaaja 7.1.2009):" Suomalaisen jääkiekkoväen on herättävä ja tehtävä isoja muutoksia juniorikiekkoiluun. Joukkueita tasapäistetään, eivätkä pelaajat saa alkaa harjoitella kunnolla riittävän aikaisin. Huippu-urheilu lähtee aivan eri lähtökohdista. Nuori Suomi-järjestelmän tulkinnat ovat suurin virhe, joka on koskaan tehty suomalaisessa urheilussa. Jääkiekkoliitossa on ihmisiä, jotka tukivat vääriä päätöksiä."
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Mielenkiinnosta tiedustelen, että antoiko Jalonen Nuori Suomi -kommenttinsa ennen kuin hänet oli palkattu Suomen maajoukkueen valmentajaksi.

On antanut kommentteja ennen ja jälkeen päävalmentajuutensa. Jääkiekkoliiton leivissä on luonnollisesti otettava huomioon se, ettei tallo Kummolan varpaille.

Mitähän mahtanee ajatella suomalaisesta laatujuniorituotannosta ja Nuori Suomesta Kalervo Kummola nyt, kun nähtiin, miten suomalaisia junioreita varattiin NHL:ään?
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
On antanut kommentteja ennen ja jälkeen päävalmentajuutensa. Jääkiekkoliiton leivissä on luonnollisesti otettava huomioon se, ettei tallo Kummolan varpaille.

Mitähän mahtanee ajatella suomalaisesta laatujuniorituotannosta ja Nuori Suomesta Kalervo Kummola nyt, kun nähtiin, miten suomalaisia junioreita varattiin NHL:ään?

Määrällisesti varaustilaisuus meni ihan ok, kun 10 suomalaista pelaajaa varattiin. Toni Rajala, jonka piti olla poikkeusyksilö, varattiin vasta numerolla 101 ja se herättää lähinnä mietintää Toni Rajalasta yksilönä, ei nuori Suomi-systeemistä. Ruotsalaiset pelaajat ovat nyt eurooppalaisista pelaajista ne, joita halutaan varata ja 25 varausta kesän 2009 NHL-draftissa Ruotsista on jo melko suuri määrä. Onkohan sielläkään nyt näin paljon lupaavia NHL-pelaajia tulossa 1-2 ikäluokasta.

Kun kirjoittaa, että Jukka Jalonen on sanonut sitä tai tätä, niin tietolähde olisi asiallista lisätä kommenttiin, muuten voi väittää Jukka Jalosen sanoneen ihan mitä hyvänsä ja kyllä se vaikuttaa sanomisen painoarvoon onko Jukka Jalonen sanonut kommenttinsa nuori-Suomi touhusta HPK:n valmentajana, maajoukkueen kakkosena vai maajoukkueen päävalmentajana.

Ei Kummolan tarvitse säikähtää kesän 2009 NHL-draftia, koska varaustilaisuus ei sujunut suomalaisittain riittävän kehnosti. Lopputulos oli lopulta taas kerran torjuntavoitto suomalaiselle juniorityölle ja ei pakota yksistään mitään erityistoimenpiteitä juniorityön tehostamiseksi nykyisestä tasosta. En tiedä mitä päätettiin toukokuisessa Vierumäen YYO-tapahtumassa, koska esim. Urheilulehti vaikeni oudosti tapahtumasta kokonaan ja ei sitä lopulta tule seurattua median kirjoittelua useamman kuin muutaman lehden välityksellä. Jos on linkkejä eri lehtien YYO-tapahtuman kommentointiin, niin laittakaa esiin. HS:n kirjoittelua on täällä jo referoitu.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...

Schadowan

Jäsen
Uusimmassa jääkiekkolehdessä on etusivun juttu Suomen tulevasta superketjusta Rajala-Granlund-Pulkkinen. "Miten NuoriSuomi voi tuottaa kolme huippukykyä samaan aikaan" taisi olla otsikko, tms.

Hyvä juttu, kannattaa lukea. Yksi lause jäi tosin vähän mietityttämään, kun Rajala sanoi, että hän on samalla viivalla tällä hetkellä kuin Ovechkin oli samanikäisenä..hmm, ehkä HIEMAN yläkanttiin kuitenkin. Rajala näyttää olevan kolmikon vitsiniekka ja nauratti ainakin itseäni pari juttua, mitä hän heitti ketjutovereistaan. Toki jotakuta saattaa hieman arvelluttaa, vähän tuollainen tamperelainen (jesseniinimäki) meininki, mutta en nyt näe siinä mitään suurempaa ongelmaa. Granlundille on helppo povata loistavaa tulevaisuutta, kaverilla on pääkoppa kunnossa ja tavoitteet selvänä. Pulkkinen myös hyvin samankaltainen kuin Granlund.
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
Uusimmassa jääkiekkolehdessä on etusivun juttu Suomen tulevasta superketjusta Rajala-Granlund-Pulkkinen. "Miten NuoriSuomi voi tuottaa kolme huippukykyä samaan aikaan" taisi olla otsikko, tms.

Hyvä juttu, kannattaa lukea. Yksi lause jäi tosin vähän mietityttämään, kun Rajala sanoi, että hän on samalla viivalla tällä hetkellä kuin Ovechkin oli samanikäisenä..hmm, ehkä HIEMAN yläkanttiin kuitenkin. Rajala näyttää olevan kolmikon vitsiniekka ja nauratti ainakin itseäni pari juttua, mitä hän heitti ketjutovereistaan. Toki jotakuta saattaa hieman arvelluttaa, vähän tuollainen tamperelainen (jesseniinimäki) meininki, mutta en nyt näe siinä mitään suurempaa ongelmaa. Granlundille on helppo povata loistavaa tulevaisuutta, kaverilla on pääkoppa kunnossa ja tavoitteet selvänä. Pulkkinen myös hyvin samankaltainen kuin Granlund.

Rajala itse sanoi U-18 kisojen jälkeen, että "ei nyt aleta Ovechkiniin vertailemaan" tms. kun toimittaja koitti vertailla häntä Ovechkiniin. Joten tuskinpa on kovin vakavissaan itseään myöhemminkään Ovieen vertaillut. Mielestäni ei ole mitään pahaa jos on huumoria mukana, jos se ei vaikuta esim. harjoitteluun tai muuhun asenteeseen negatiivisesti. Samalla tavalla esim. Oviella(nyt kun puhuttiin) on aikalailla pilke silmäkulmassa ja läppä lentää kentän ulkopuolella.
 

Schadowan

Jäsen
Rajala itse sanoi U-18 kisojen jälkeen, että "ei nyt aleta Ovechkiniin vertailemaan" tms. kun toimittaja koitti vertailla häntä Ovechkiniin. Joten tuskinpa on kovin vakavissaan itseään myöhemminkään Ovieen vertaillut. Mielestäni ei ole mitään pahaa jos on huumoria mukana, jos se ei vaikuta esim. harjoitteluun tai muuhun asenteeseen negatiivisesti. Samalla tavalla esim. Oviella(nyt kun puhuttiin) on aikalailla pilke silmäkulmassa ja läppä lentää kentän ulkopuolella.

Niin hän sanoi tosiaan. Tuossa jutussakin hän mainitsi tyyliin, että ei hänestä uutta Ovechkinia tule, mutta hän on samalla viivalla kuin mitä Ovie oli samanikäisenä. Mitä tuo sitten tarkoittaa on kai tulkinta juttu. Huumoria oli kyllä mukana tuossa jutussa, mutta ei ehkä kyseisessä lauseessa. Nojoo, turha näitä on analysoida liikaa.

Mielestäni Rajalalla on tervettä itseluottamusta, hyvin epäsuomalaiseen tyylin. Hän tietää omat kykynsä ja tavoitteet ovat sen mukaisia, eli ensi kaudella 1-2. kentän paikka Ilveksessä, top 5 jengin sisäisessä pistepörssissä sekä 30-40 pistettä runkosarjassa. Mielestäni kovat mutta realistiset tavoitteet.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös