Nuoren lahjakkuuden jaksaminen / ajankäyttö

[Quattro]

Haluaisin viritellä keskustelua ja kuulla vaikka ihan faktatietoa siitä, miten nuoret pelaajat käytännössä selviävät yhtälöstä jääkiekko contra muu elämä. Heräsin pohdiskelemaan aihetta lukiessani U17 nimilistaa Nuorten Talviolympiapäiville Espanjaan. Ilveksen Toni Rajalan kohdalla tuli tunne, että ei jumankauta....tämä mieshän on jatkuvasti jossain päin maailmaa pelaamassa. Miten se ehtii hoitaa esim. opiskelun? Ok, onhan näitä pelaajia ollut ennenkin, muistelen esim. joku vuosi sitten Vierumäellä jossain yhteydessä olleen puhetta SJL:n koulutuspäällikkö Piispasen pojan pelanneen kauden aikana yli 200 ottelua. Voin muistaa määrän väärin, mutta paljon niitä joka tapauksessa oli.

Otetaanpa tämä kyseinen Rajala kuitenkin esimerkiksi. Seuraavassa ihan karkea otanta tältä kaudelta:

2-5.11 Pohjolaturnaus Vierumäki
8-13.11 Maaotteluleiri Tsekki U17
12-17.12 Turnaus Ruotsi ja Norja U16
26.12-4.1 Turnaus USA U17
6-11.2 Turnaus Turku U16
16-24.2 Espanja U17

1 ottelu Ilves ASM
18 ottelua Ilves CSM
+ kaikki alkusarjat ym. karsinnat ja tietysti parin joukkueen harjoitukset.


Jos tuohon kalenteriin alkaa ymppäämään koulun vaatimaa aikaa (tiedän, että mj-matkoilla on kirjat mukana) ja vielä aikaa siihen normaalien ihmissuhteiden hoitamiseen, niin minusta se alkaa olla aika täynnä!!

Nyt haluaisinkin tämän esimerkin valossa keskustelua ja mielipiteitä. Pystyykö tällaisen savotan oikeasti hoitamaan? Onko järkevää peluuttaa monessa ikäluokassa seurassa? Entä kahden ikäluokan maajoukkueessa? Monilla on varmaankin tiedossa ja muistissa tarinoita (hyvin/huonosti päättyneitä) menneiltä vuosilta.

 

[akik]

http://www.finhockey.fi/tulospalvelu/b-nuorten_sm-sarja/
Toni Rajala on pelannut nämä 18 ottelua B-junnujen sm-sarjaa. Kyllähän totuus on se että suomalaiset kiekkoilijat hoitavat opiskelunsa yleisesti melko hyvin. Toki on ensi arvoisen tärkeää kuunnella pelaajan omia tuntemuksia jaksamisen suhteen.

 

[Mountain man]

Rajala asuu vielä Parkanossa, josta matkustaa Tampereelle harjoituksiin. Lehtijuttujen perusteella koulu sujuu kuitenkin hyvin.

Myös moni muu suomalainen huippukiekkoilija on ollut hyvä koulussa (Tuomo Ruutu, Saku Koivu). Professoreita ei kuitenkaan liigassa enää pelaa, kuten vielä 1970-luvulla. Antti Perttula, matematiikan professori, pelasi tuolloin Tapparassa mm. Pekka Marjamäen pakkiparina. Perttula kieltäytyi A-maajoukkuekutsusta, koska keskittyi opiskeluunsa.

 

[Saikka]

Pikasena OT:na, että kaveri pelaa Rajalan kanssa samassa kentässä tossa FinTeamissa, mikä näitä turnauksia kiertelee. Kuulemma ei erotu joukosta niin hyvin kuin voisi olettaa (pelillisesti), mutta pelisilmä perkeleen hyvä ja paikoista varmasti kiekko maaliin. Täytyy toivoa, ettei lahjakkuutta heitetä hukkaan. Kun ei liian hätäisesti nosteta isojen poikien rinkiin, eikä toisaalta viivytellä kehityksen kanssa niin tosi kovan tason peluri odotettavissa. Vaikeaahan tuo nuorten pelaajien kehittäminen on, ja näkisin parhaaksi että tämän kaltaisten lahjakkuuksien rinnalle hommattaisiin ammattilaisia neuvomaan opiskelun ja urheilun tasapainottamisessa.

 

[Glove]

Liitoltahan apua saa, siellä kun on opinto-ohjaaja ihan kiekkoilijoita varten. Luulisi liiton kantavan vastuuta asiasta kun heidän vuokseen kaverit joutuu olemaan poissa koulusta edustustehtävissä.