Kyllähän Lazenby sinänsä on mainettaan parempi Bondina, mutta näyttelijänä kyllä yleisesti aika kehno. Taistelukohtauksissa oli kyllä hyvä ja sinällään ihan uskottavan oloinen, mutta kun mitään kokemusta ei näyttelemisestä ollut ja kun ei tuo ulkoisesti kuitenkaan ihan samalla tavalla ollut komea ja karismaattinen mitä vaikkapa Connery niin aika hankalassa paikassa oli. Jos olisi pari leffaa saanut lisää niin olisi toki voinut olla parempikin, mutta toisaalta ei minua kyllä haittaa että aika Bondina jäi yhteen leffaan.
Mitä tuohon Majesteetti-Bondiin tulee niin leffanahan se on Lazenbysta huolimatta oikein hyvä. Itse asiassa niinkin hyvä että Conneryn kanssa se olisi todennäköisesti Bond-leffoissa ehkä jossain top kolmosessa, tuollaisenaankin kyllä erittäin hyvä.
Mitä tulee sitten Daltonin Bondeihin niin ne on kyllä omalla tavallaan aliarvostettuja klassikoita. Living Daylights vetää vielä kylmän sodan loppuhöyryillä kovan luokan agenttiseikkailun ja Licence to Kill oli synkkähenkinen Bondin henkilökohtainen kostoretki. Sanotaanko että Dalton teki eräänlaiset "Craigit" tuolle Bond-hahmolle jo 80-luvun lopussa Mooren jälkeen. Bondina itsessään Dalton oli myös ihan loistava, miehellä oli sellaista brittiherrasmiehen karismaa mutta samalla oli myös tuollainen kovan jätkän oloinen joka pisti porukkaa turpaan kun oli tarve. Lisäksi hänessä oli kuitenkin vähän sellaista humoristista olemusta että osasi oikean paikan tullen vetää sopivalla pilkkeellä silmäkulmassa heittää hyvän puujalkavitsin. Jos mies olisi saanut kaksi tai edes yhdenkin leffan enemmän niin mies nousisi ihan eri tavalla keskusteluihin kun parhaasta Bondista puhutaan.
Brosnanilla homma meni omasta mielestäni siten että erinomaisen Golden Eyen jälkeen tuli melko tylsä ja HMV Tomorrow Never Dies, mutta sen jälkeen tullut The World is not Enough oli jälleen parempi. Sen jälkeen tullut Die Another Day olikin sitten ihan silkkaa ripulia ja oli naula Brosnanin arkkuun Bondina ja samalla koko franchise nollattiin ihan täysin ja aloitettiin alusta.
