E-Train
No ei se nyt ihan noinkaan ole. Kyllä iso-Erkki pitää edelleen kiinni maineestaan E-Trainina. Kun Lindros aloitti Rangersissa kaudella 2001-2002 kukaan ei uskonut miehen uskaltavan enää käyttää voimiaan ja ajaa täysillä tilanteisiin, mutta toisin kävi. Lindros johti kuuluisaa FLY ketjua ja dominoi kaukaloa. Hyvä esimerkki nähtiin kun Philadelphia Flyers pelasi ensimmäisen kerran kaudella 2001-2002 Rangersia vastaan Gardenissa ja Lindros ensimmäistä kertaa entistä seuraansa vastaan. Lindros teki ensimmäisessä erässä ensiksi maalin ja ajoi sen jälkeen Jeremy Roenickin yli Phillyn vaihtoaition edessä ja jätti JRn keräilemään itseään jäälle.
NY Times kirjoitti seuraavana päivänä "Lindros, skating against his former team, the Philadelphia Flyers, for the first time, let out a roar that might have been heard on Broadway had the sellout crowd not drowned him out after he hammered home the game's first goal and ran over Jeremy Roenick."
Vähän aiemmin saman kauden alussa Lindros pudotti itsensä Scott Stevensin jyräämällä tämän yli Gardenissa. Seuraavassa vaihdossa Petr Nedved teki saman ja Stevens yritti loppuajan ottelusta metsästää vain Lindrosia.
Rangers johti aina joulukuuhun asti itäistä conferenssia Lindrosin, Fleuryn ja Yorkin jodolla.
Sitten joulun jälkeen Rangers matkusti San Joseen, jossa Theo Fleury heitettiin ensin ulos pelistä ja vähän sen jälkeen Lindros jyräsi Matt Smitthin ja samalla hänen oma mailansa osui häntä päähän, tuloksena "mild concussion". Rangersin peli meni täysin sekaisin Lindrosin menetyksen myötä ja joukkue hävisi about 10 ottelua putkeen. Lindros ja Bure muodostivat sitten loppukaudella yhden liigan parhaista tutkapareista, mutta Rangers oli jo liian kaukana playoff paikasta.
Viime kaudella Lindros aloitti hyvin, kunnes maalihanat menivät yhtäkkiä kiinni. Sen jälkeen Eric turhautui - hän otti typeriä jäähyjä, Trottier siirsi Ericin vieraalle paikalle laitaan, Bure loukkaantui, tuomarit antoivat miehelle jäähyjä vain sen vuoksi, että E oli voimakkaampi ja isompi.
Kun Holik tuli loukkaantumisensa jälkeen takaisin siirsi Trottier Lindrosin taas laitaan ja tällä kertaa se tuotti tulosta. Redwood running buddies Barnaby-Holik-Lindros muodostivat yhden liigan parhaista ketjuista kunnes Trottier parin tappion jälkeen siirsi Lindrosin taas keskelle ja takaisin laitaan kunnes Sather erotti Trottsin.
Sather jatkoi Trottierin tapaan Holikin ja Lindrosin peluuttamista täysin väärissä rooleissa. Holik pelasi ykkösketjun sentterinä, Lindros oikealla laidalla ja Messier ajoittain kakkosketjun sentterinä 20 minuuttia ottelua kohti.
Sen jälkeen sama pyöritys jatkui kun Sather siirsi Lindrosin keskelle yhden pelin ajaksi ja taas seuravassa pelissä laitaan. Ja koko ajan vaihtuivat myös ketjukaverit. Tämä oli yksi syy siihen miksi muun muassa Alexei Kovalev pelasi 10 peliä ilman maalia kun Sather ei suostunut jättämään pelaajia yhteen tarpeeksi pitkäksi aikaa.
Lopulta Madison Square Gardenin vaativaakin vaativampi yleisö kyllästyi Lindrosin tehottomuuteen ja aloitti buuaamaan Ericille.
Kukaan ei tietysti voi pelata 82 ottelua täydellisesti ja Ericilla oli tottakai huonoja hetkiä ja huonoja otteluita, mutta pelasi omasta mielestäni paremmin kuin moni sanoo vaikka mies ei suurtekoihin pystynytkään. Hän pystyi käyttämään kroppaansa (ask Gionta, Kvasha, Heatley, Kovalev, Primeau, Belak etc for instance) ja osoitti pystyvänsä pelaamaan vielä fyysistä peliä - ei tietenkään sillä tasolla millä hän oli 7 aivotärähdystä sitten.
Ericilla on oma maineensa ja sopimuksensa vaakalaudalla, joten jos hän epäonnistuu muiden silmissä tulevallakin kaudella, tulevaisuus ei välttämättä ole niin lupaava. Siksi ainakin minä uskon, että the E-Train will bounce back sille tasolle millä hän oli ensimmäisellä Rangers kaudellaan jolloin hän oli muun muassa yksi liigan parhaista pelaajista in even strength scoring and one of the better players points per game wise.
No ei se nyt ihan noinkaan ole. Kyllä iso-Erkki pitää edelleen kiinni maineestaan E-Trainina. Kun Lindros aloitti Rangersissa kaudella 2001-2002 kukaan ei uskonut miehen uskaltavan enää käyttää voimiaan ja ajaa täysillä tilanteisiin, mutta toisin kävi. Lindros johti kuuluisaa FLY ketjua ja dominoi kaukaloa. Hyvä esimerkki nähtiin kun Philadelphia Flyers pelasi ensimmäisen kerran kaudella 2001-2002 Rangersia vastaan Gardenissa ja Lindros ensimmäistä kertaa entistä seuraansa vastaan. Lindros teki ensimmäisessä erässä ensiksi maalin ja ajoi sen jälkeen Jeremy Roenickin yli Phillyn vaihtoaition edessä ja jätti JRn keräilemään itseään jäälle.
NY Times kirjoitti seuraavana päivänä "Lindros, skating against his former team, the Philadelphia Flyers, for the first time, let out a roar that might have been heard on Broadway had the sellout crowd not drowned him out after he hammered home the game's first goal and ran over Jeremy Roenick."
Vähän aiemmin saman kauden alussa Lindros pudotti itsensä Scott Stevensin jyräämällä tämän yli Gardenissa. Seuraavassa vaihdossa Petr Nedved teki saman ja Stevens yritti loppuajan ottelusta metsästää vain Lindrosia.
Rangers johti aina joulukuuhun asti itäistä conferenssia Lindrosin, Fleuryn ja Yorkin jodolla.
Sitten joulun jälkeen Rangers matkusti San Joseen, jossa Theo Fleury heitettiin ensin ulos pelistä ja vähän sen jälkeen Lindros jyräsi Matt Smitthin ja samalla hänen oma mailansa osui häntä päähän, tuloksena "mild concussion". Rangersin peli meni täysin sekaisin Lindrosin menetyksen myötä ja joukkue hävisi about 10 ottelua putkeen. Lindros ja Bure muodostivat sitten loppukaudella yhden liigan parhaista tutkapareista, mutta Rangers oli jo liian kaukana playoff paikasta.
Viime kaudella Lindros aloitti hyvin, kunnes maalihanat menivät yhtäkkiä kiinni. Sen jälkeen Eric turhautui - hän otti typeriä jäähyjä, Trottier siirsi Ericin vieraalle paikalle laitaan, Bure loukkaantui, tuomarit antoivat miehelle jäähyjä vain sen vuoksi, että E oli voimakkaampi ja isompi.
Kun Holik tuli loukkaantumisensa jälkeen takaisin siirsi Trottier Lindrosin taas laitaan ja tällä kertaa se tuotti tulosta. Redwood running buddies Barnaby-Holik-Lindros muodostivat yhden liigan parhaista ketjuista kunnes Trottier parin tappion jälkeen siirsi Lindrosin taas keskelle ja takaisin laitaan kunnes Sather erotti Trottsin.
Sather jatkoi Trottierin tapaan Holikin ja Lindrosin peluuttamista täysin väärissä rooleissa. Holik pelasi ykkösketjun sentterinä, Lindros oikealla laidalla ja Messier ajoittain kakkosketjun sentterinä 20 minuuttia ottelua kohti.
Sen jälkeen sama pyöritys jatkui kun Sather siirsi Lindrosin keskelle yhden pelin ajaksi ja taas seuravassa pelissä laitaan. Ja koko ajan vaihtuivat myös ketjukaverit. Tämä oli yksi syy siihen miksi muun muassa Alexei Kovalev pelasi 10 peliä ilman maalia kun Sather ei suostunut jättämään pelaajia yhteen tarpeeksi pitkäksi aikaa.
Lopulta Madison Square Gardenin vaativaakin vaativampi yleisö kyllästyi Lindrosin tehottomuuteen ja aloitti buuaamaan Ericille.
Kukaan ei tietysti voi pelata 82 ottelua täydellisesti ja Ericilla oli tottakai huonoja hetkiä ja huonoja otteluita, mutta pelasi omasta mielestäni paremmin kuin moni sanoo vaikka mies ei suurtekoihin pystynytkään. Hän pystyi käyttämään kroppaansa (ask Gionta, Kvasha, Heatley, Kovalev, Primeau, Belak etc for instance) ja osoitti pystyvänsä pelaamaan vielä fyysistä peliä - ei tietenkään sillä tasolla millä hän oli 7 aivotärähdystä sitten.
Ericilla on oma maineensa ja sopimuksensa vaakalaudalla, joten jos hän epäonnistuu muiden silmissä tulevallakin kaudella, tulevaisuus ei välttämättä ole niin lupaava. Siksi ainakin minä uskon, että the E-Train will bounce back sille tasolle millä hän oli ensimmäisellä Rangers kaudellaan jolloin hän oli muun muassa yksi liigan parhaista pelaajista in even strength scoring and one of the better players points per game wise.