Nashville Predators (2.) – Chicago Blackhawks (3.), Central 1. kierros

  • 32 023
  • 155

Lico

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chicago Blackhawks, Helsingin Jokerit
On aika pudotuspelien!

Aurinko paistaa, leppä kukkii ja kevätallergiat ovat alkamaisillaan. Myös NHL:ssä alkavat ne totuuden hetket, kun enää 16 joukkuetta on jäljellä, kahdeksan kustakin konferenssista. Presidents’ Trophy matkasi tänä keväänä New Yorkiin, kun New York Rangers otti omansa loistavasti sujuneen runkosarjan päätyttyä. Läntisen konferenssin mestariksi kruunattiin Anaheim Ducks yhden ROW:n turvin toiseksi sijoittuneeseen St. Louis Bluesiin nähden.

Minä en kuitenkaan ole tällä hetkellä sen suuremmin kiinnostunut siitä, mitä muualla tapahtuu. Kaikki ajatukseni, katseeni sekä intohimoni on sarjassa, jossa kohtaavat Centralin toiseksi sijoittunut Nashville Predators sekä kolmanneksi sijoittunut Chicago Blackhawks. Tässä ketjunavauksessa tulee olemaan oma analysointini sarjasta sisältäen tietysti kannattajan näkökulmasta pientä omien suosimista. Sen pidemmittä puheitta, toivottavasti vältyin suurilta kirjoitusvirheiltä sekä tekstini olisi edes jokseenkin lukukelpoista.

Nashville Predators (47-25-10)

Parhaat pistemiehet:

Filip Forsberg (26+37 = 63 +15)
Mike Ribeiro (15+47 = 62 +11)
Roman Josi (15+40 = 55 +15)
Shea Weber (15 + 30 = 45 +15)
Craig Smith (23+21 = 44 +11)

Nashville Predators teki offseasonilla ison muutoksen, kun se signasi vasta organisaation historian toisen päävalmentajan penkin taakse, Peter Lavioletten. Barry Trotz siirtyi pistämään Alexander Ovechkinia ruotuun Washingtoniin. Laviolette ei ole erityisen menestynyt valmentaja, edellinen pesti Philadelphia Flyersissa päättyi potkuihin viime kaudella.

Nashvillen toimitusjohtaja David Poile teki kesällä muitakin joukkuetta vahvistavia liikkeitä, mm. hommasi James Nealin Pittsburgh Penguinsistä vaihdossa Patric Hörnqvistiin sekä Nick Spalingiin ja signasi keskikaistalle Coyotesista potkut saaneen Mike Ribeiron. Molemmat olivat kauteen lähdettäessä high risk – high reward statuksen hankintoja, sillä molemmilla on jonkinnäköistä negatiivista taustaa asennepuolella. Näin jälkikäteen voisi sanoa, että olipahan muuten loistavat hankinnat joukkueen kannalta. Mike Ribeiro päätti kautensa Predatorsin sisäisen pistepörssin sijalla kaksi, eikä James Nealin 23 maalia ilman entistä tutkaparia Malkinia ole ollenkaan huono saavutus. Antaisin kuitenkin eniten kredittiä onnistuneesta kaudesta Peter Laviolettelle. Hänen vaikutustaan esimerkiksi sisäisen pistepörssin voittaneeseen Filip Forsbergiin ei voi väheksyä. Trotzin aikakaudella Nashville tunnettiin työteliäänä sekä puolustusvoittoisena joukkueena ilman niin suurta henkilökohtaista taitoa, en kiellä etteikö se olisi sitä vieläkin, mutta enemmissä määrin hyökkäysvoittoisuus on tullut suuremmaksi ja suuremmaksi osaksi pelitapaa kauden aikana. Materiaali on laaja sekä hyökkäyksen osalta että puolustuksen, omasta mielestäni pelaava kuusikko takalinjoilla on mallia NHL:n paras ainakin nimien puolesta. Vielä kun siihen heitetään taakse Vezinasta pitkään taistellut Pekka Rinne, jonka jahti päättyi ikävästi loukkaantumiseen, voi sanoa, että Nashville Predators tulee olemaan vaikea joukkue voitettavaksi paras 7:stä sarjassa.

Nashville Predators tulee tekemään Chicago Blackhawksin Stanley Cup -runista erittäin haastavan. En muista ulkoa enkä valitettavasti jaksa asiaa tarkistaakaan, mutta pitkään näytti siltä, että Nashville menee menojaan Centralin ja koko konferenssin voittoon. Kotonaan kantrikaupungissa se oli pitkään voittamaton, kunnes tämä viimeisen parin kuukauden slump-vaihe alkoi. Minä en usko, että tämä slump-vaihe tulee vaikuttamaan heidän pudotuspeleihin ollenkaan, sillä joukkue tietää, että tästä alkaa täysin uusi kausi. Nimet Shea Weber, Roman Josi, James Neal, Filip Forsberg, Mike Ribeiro, Craig Smith sekä Mike Fisher. Siihen voi lisätä vielä hankitun Cody Fransonin sekä Seth Jonesin. Joukkue on sopiva sekoitus nuoruutta sekä kokemusta, vaikkakin ne todelliset liiderit, jotka ovat mestaruuksia voittaneet, puuttuvat.

Chicago Blackhawks (48-28-6)

Parhaat pistemiehet:

Jonathan Toews (28+38 = 66 +30)
Patrick Kane (27+37 = 64 +10)
Marian Hossa (22+39 = 61 +17)
Brandon Saad 23+29 = 52 +7)
Duncan Keith (10+35 = 45 +12)

Chicago Blackhawks suoriutui runkosarjasta erittäin epätasaisesti. Yhdessä vaiheessa joukkue oli marssimassa läntisen konferenssin voittoon ollen NHL:n paras joukkue recordia tuijottaessa, mutta välillä taas joukkue tuntui häviävän kerta toisensa jälkeen jokaiselle vastustajalleen tehden vastustajan maalivahdeista Vezina-tason veräjänvartioita. Koko organisaatiota varjosti pitkin kautta mm. huoltaja Clint Reifin kuolema, huhut pukukoppiriidoista sekä #88, Mr. Showtime, Patrick Kanen loukkaantuminen. Kevät oli välillä kannattajalle vaikeaa aikaa, kun Michael Rozsival tuntui tekevän kaikkensa Chicagon tappion eteen, kehikoiden väliin osuttiin harvakseltaan eikä maalivahtipelikään aina ollut parasta A-luokkaa. Viimeiset kaksi kolme viikkoa ovat kuitenkin sujuneet huomattavasti paremmin, vaikka Chicago Blackhawks lähteekin post-seasonille neljän ottelun tappioputkessa. Corey Crawford on ollut huikeassa vedossa ja jakaa Carey Pricen kanssa Jennings-palkinnon, totta kai Coreyn osalta tähän vaikuttaa Chicagon timanttinen joukkuepuolustus.

Kimmo Timonen ei ole viime sunnuntain jälkeen pelannut otteluakaan, mutta pelannee pudotuspeleissä. Antoine Vermette on ollut suoraan sanottuna heikko, mutta uskon ja toivon, että nykyinen sentteritilanne on huomattava etu Nashvillen vastaavaa vastaan. Vermette on ollut tarpeeksi hyvä kokoonpanoon ja pelaa hyvin puolustussuuntaan, systeemit ovat toivottavasti takaraivossa, kun kiekko ensimmäisen kerran post-seasonilla tippuu jäähän. Mutta se mitä minä, kaikki Chicagossa ja varmaan monet muuallakin odottavat, on todennäköisesti tapahtumassa viimeistään kotiavaukseen. En pidä tätä varmana, mutta sen mitä olen lukenut ja päätellyt itse, niin #88 eli Patrick Kane on tekemässä pikaista paluuta auttaakseen joukkuetta pitkässä Stanley Cup –runissa. Se merkitsee joukkueelle paljon ja tulee antamaan lisäboostia aivan varmasti.

Todennäköinen Chicago Blackhawksin kokoonpano tulee olemaan erilainen kuin oma veikkaukseni, mutta itse toivoisin seuraavaa kokoonpanoa, joka sisältää Patrick Kanen:

Bickell - Toews - Hossa
Saad - Vermette/Richards - Kane
Sharp - Vermette/Richards - Teräväinen
Desjardins - Krüger - Shaw

Keith - Rozsival
Timonen - Seabrook
Oduya - Hjalmarsson

Corey Crawford

***

En lähde sen kummemmin analysoimaan mitä sarjassa tulee tapahtumaan tai kummankaan joukkueen pelitapaa, mutta itse pidän tästä matchupista ja uskon, että Chicago Blackhawks tulee löytämään keinot pitääkseen Nashvillen taitavat hyökkääjät kurissa ja löytävän reiät puolustuksesta sekä Pekka Rinteestä. Voitot 2-4 Chicago Blackhawksille.

Sana vapaa ja toiveissa olisi, että mahdollisimman paljon keskustelua saataisiin aikaiseksi.
 
Enpä ole varma olenko joskus nähnyt vakuuttavampaa ketjun avausta.

En pitäisi suurenakaan ihmeenä jos Chicago putoaa ensimmäisellä kierroksella. Tai ainakin jos vastassa olisi joku astetta kovempi joukkue kuin Nashville.
Hienon runkosarjan Predators tietysti pelasi, varsinkin ensimmäiset kuukaudet, mutta en ole tarkemmin seurannut esim. Jatkoajan keskustelupalstalta, että mistä loppukauden heikot tulokset johtuivat. Viimeisiin 25 peliin vain 5 voittoa varsinaisella, ei oikein vakuuta.

Tokihan alkava pudotuspelisarja on ihan eri juttu, ja molemmat nostavat tasoaan kun tosipelit alkaa. Varsinkin Blackhawks varmasti laitta päälle tutun Playoff-driven jolla saa usein maalin pari enemmän tehtyä kuin vastustaja, ja tarvittaessa jatkoaikamaalit.
Hyvä kun Predators on saanut tällä kaudella tehtyä enemmän maaleja kuin tavallisesti, toivottavasti hyökkäyspeli tuottaa tehoja myös tulevissa Chicago-otteluissa.

itse kyllä toivoisin, että Chicago tippuu jos ei ensimmäisellä tai toisella kierroksella, niin sitten konferenssin finaaleissa. Tai paremmin sanottuna, toivon jonkun toisen joukkueen menestyvän. Vaikka onhan siellä Timonen ja Teräväinen, joten siinä mielessä olisi ihan kiva jos he pääsisivät maistamaan menestystä.
Blackhawks joutuu erottamaan puolen tusinaa vakiopelaajaansa ennen ensi kauden alkua, kun Pat ja John ryöstävät suuren osan seuran rahoista, joten nyt olisi pantava parastaan jos aikovat vielä menestyä.
 
Viimeksi muokattu:

Lico

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chicago Blackhawks, Helsingin Jokerit
Otteluohjelma on myös julkaistu, ajat ovat Suomen aikaa.

GAME 1: Nashville Predators - Chicago Blackhawks torstai 16.4 klo 03:30 (ke-to yö)
GAME 2: Nashville Predators - Chicago Blackhawks lauantai 18.4 klo 04:30 (pe-la yö)
GAME 3: Chicago Blackhawks - Nashville Predators sunnuntai 19.4 klo 22:00 (sunnuntai-iltana)
GAME 4: Chicago Blackhawks - Nashville Predators keskiviikkona 22.4 klo 04:30 (ti-ke yö)

Jos ja kun neljä peliä ei riitä, jatkossa joka toinen päivä pelejä. Mikäli virheitä (GAME 4:n kellonaika saattaa olla väärä) löytyy, niin kertokaa! Lähteenä on nhl.comin suomen kielinen sivusto.
 
Viimeksi muokattu:

Artturenos

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, NHL, Blackhawks. sympatiat Lightning.
Mahtava avaus @Lico!

Baun saattaa nyt nousta todelliseksi yllätys kortiksi, niin hyvin hän on esiintynyt. Itse toivoisin aivan samoja kenttiä kuin LIco, nuo näyttävät erinomaisille. Luulen kuitenkin, että Teuvo lentää pihalle kokoonpanosta jo heti alkuun. Eiköhän Q jatka samaa linjaa ja peluuta Versteegiä väkisin vaikka hänen pelinsä ei kuljekkaan. Baun taitaa kamppailla näillä näytöillä Desjardinsin kanssa sitten nelosen paikasta terveessä kokoonpanossa, kun Nordström ja Teuvo taitavat jäädä ulos kokonaan. Nordström saattaa tosin kuuluä tuohon nelosen suunnitelmiin terveessäkin kokoonpanossa.
 

Gemondo

Jäsen
Tämä sarja tulee olemaan myös itselläni tarkimmassa syynissä nyt ensimmäisellä kierroksella. Odotan todella tasaista sarjaa ja olen jopa hieman yllättynyt mikäli sarja menee poikki ennen game7. Oma veikkaus on että sarja tullaan ratkaisemaan seuraavien pelaajien onnistumisilla/epäonnistumisilla: Rinne, Weber&Josi vs. Toews, Kane, Hossa& Saad/Bickell.

Nashvillen on pakko onnistua pimentämään Chicagon taitavat laitahyökkääjät sekä Toewsin johtama ketju, muuten on loma edessä. Toisaalta jos Preds/Rinne onnistuu pitämään Hawksin kärkiketjut aisoissa, ovat he vahvoilla koska luotan siihen että tässä sarjassa Predatorsin Bottom6-hyökkäys on tehokkaampi kuin Blackhawksin vastaava. Myös maalivahtiosastolla Predsillä on selvä etulyöntiasema, enkä usko että Crawfordista on voittamaan pelejä yksinään.

Tiivistettynä: Predators tulee kaatumaan tai jatkamaan puolustuksensa mukana ja Blackhawks taas vastaavasti hyökkäyksensä mukana.

Ja loppuun oma veikkaus: Predators jatkoon voitoin 4-3.
 

Lico

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chicago Blackhawks, Helsingin Jokerit
Enpä ole varma olenko joskus nähnyt vakuuttavampaa ketjun avausta.

Kiitoksia palautteesta, itse olen usein, mutta kaikki ruusut otetaan tietysti vastaan. :)

Loput tekstistä..

Lainausta muokattu.

Jatkoajassa ei hirveästi ole tosiaan Nashvillen kausiketjussa porukkaa päivittämässä tilannetta, mutta itse pistäisin kokemattomuuden piikkiin loppukauden heikot suoritukset. Niillä voi tietysti pyyhkiä persettä pudotuspeleissä, mutta kyllä ne jotain osviittaa varmasti antavat.

Tämä on Chicagossa tosiaan seuraavaan kahteen kolmeen vuoteen se paras ikkuna nostella kannua kesäkuussa, sen tietävät varmasti niin pelaajat kuin kannattajatkin. Tulevaisuudesta ei kukaan osaa sanoa mitään ja se rehellisesti pelottaakin, mutta se on sen ajan murhe. Nyt täysillä kohti ensimmäistä ottelua!

Minulta voi myös kysyä ja varmasti muutkin Chicagon kannattajat antavat mielellään pelaaja-analyysejä joistakin pelaajista ja heidän otteistaan runkosarjassa, kun en ketään tosiaan tarkemmin eritellyt avausviestissä.
 

Lico

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chicago Blackhawks, Helsingin Jokerit
Mahtava avaus @Lico!

Baun saattaa nyt nousta todelliseksi yllätys kortiksi, niin hyvin hän on esiintynyt. Itse toivoisin aivan samoja kenttiä kuin LIco, nuo näyttävät erinomaisille. Luulen kuitenkin, että Teuvo lentää pihalle kokoonpanosta jo heti alkuun. Eiköhän Q jatka samaa linjaa ja peluuta Versteegiä väkisin vaikka hänen pelinsä ei kuljekkaan. Baun taitaa kamppailla näillä näytöillä Desjardinsin kanssa sitten nelosen paikasta terveessä kokoonpanossa, kun Nordström ja Teuvo taitavat jäädä ulos kokonaan. Nordström saattaa tosin kuuluä tuohon nelosen suunnitelmiin terveessäkin kokoonpanossa.

Tattis palautteesta!

Baun voi todellakin nousta yllätyskortiksi, sillä Quenneville kehui varsinkin viime yön pelin jälkeen Baunia runsaasti. Toivottavasti, jos paikan ottaa, niin ei tiputa juurikaan Teuvoa, vaan esimerkiksi Versteegin. Ei kehdannut haukkua avauksessa yksittäisiä pelaajia, mutta kyllähän hän ansaitsi oman kappaleen nykyisillä otteillaan.

Tämä sarja tulee olemaan myös itselläni tarkimmassa syynissä nyt ensimmäisellä kierroksella... Tiivistettynä: Predators tulee kaatumaan tai jatkamaan puolustuksensa mukana ja Blackhawks taas vastaavasti hyökkäyksensä mukana...

Lainausta muokattu.

Toivottavasti saamme lukea tekstejäsi tässä ketjussa, mikäli tosiaan sarja on tarkassa syynissä!

Analyysisi tiivistyksessä on pitkälti se mitä itsekin veikkaan, mutta itse täytyy tarttua Blackhawks-kannattajana tuohon maalivahti-asiaan. Corey Crawford pystyy voittamaan yksinkin otteluita. Viime keväänä seisoi täysin päällään Minnesotan ja Chicagon välisessä sarjassa ja on monien mielestä pelaamassa uransa parasta kautta. Hänen paineensietokykyään on kritisoitu aikoinaan runsaastikin sekä sitä, ettei pysty kokoamaan itseään helpon päästetyn maalin jälkeen. Siihen on tullut muutos, toivottavasti se jatkuu post-seasonilla.

Pekka Rinne on lähtökohtaisesti kuitenkin parempi maalivahti, siitä ei ole kahta sanaa.
 

Artturenos

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, NHL, Blackhawks. sympatiat Lightning.
Minusta tuo Baun pelaa juuri semmoista peliä joka sopii mainiosti myös nelosen pelaajalle, ehkä vähän muutenkin pelaajaprofiili kallellaan siihen suuntaan. Baunia tosin ei ole kokeiltu ollenkaan alivoimalla, joka saattaa hieman rajoittaa nyt nelosen rooliin soveltuvuutta. Tästä tulee mielenkiintoista nähdä miten peli ja koostumukset lähtevät muotoutumaan sarjan alkuun, ja sen edetessä.

Kane tulee olemaan iso tekijä positiivisesti. Pahoin kuitenkin pelkään, että Versteeg tulee ottamaan sen negatiivisen roolin. Versteegillä kun ei ole minkäänlaista käsitystä asiasta milloin ei pidä lähteä haastamaan kynäilyllä, vaan menettelee kiekkoja ja kääntää peliä erittäin vaarallisissa paikoissa. Teuvo tekee tätä myös, mutta siellä on sentään joku idea, ettei menetellä kiekkoja paikoissa josta vastustaja pääsee 100% varmasti iskemään vastaan.
 
Vaikka tosiaan oma seuraaminen on ollut vähäistä niin sillä vähäisellä seuraamisella pistetään omatkin kommentit kehiin Chicagon näkökulmasta.

Nashville vastustajana vituttaa allekirjoittanutta lähtökohtaisesti, sillä itselleni olisi kelvannut oikeastaan mikä tahansa muu jengi. Nashvillestä kun ei vieläkään ole lähtenyt se seisominen jarrupolkimen päällä, ja normaalisti jätän Nashville pelit suosiolla katsomatta koska viihdearvo on lähellä nollaa. Nämä on kuitenkin playoff pelejä, joten nämä katsotaan vaikka väkisin.

Chicagolla on nähdäkseni 2 ongelmakohtaa, mistä Nashville pääsee hyötymään sarjassa jos osaavat tarttua tilaisuuteen.
Alempien ketjujen laiturien tilanne ei ole mitenkään hurraa huutoja herättävä edes Kanen paluun jälkeen, sinne pystyy iskemään alueelle lujaa laidoista sisään alempia kenttiä vastaan, vaikka Chicagon joukkuepuolustuksesta paljon aina puhutaankin. Toinen ongelma on se, että mikäli Timonen ei palaa ja Rundblad on pelaavassa kokoonpanossa, niin painetta herralle kun lyö, rupeaa lapa vapisemaan siihenmalliin, että virheitä varmasti sattuu. Rotzivalista on jo Chicago ketjussakin puhuttu varmasti riittämiin. Chicagon ongelma kohdat löytyvät siis syvyydestä sekä hyökkäyksessä että puolustuksessa, eri asia on, onko Nashvillellä työkaluja käyttää tuota hyväkseen.
 

Apheu

Jäsen
Nashville Predators teki offseasonilla ison muutoksen, kun se signasi vasta organisaation historian toisen päävalmentajan penkin taakse, Peter Lavioletten. Barry Trotz siirtyi pistämään Alexander Ovechkinia ruotuun Washingtoniin. Laviolette ei ole erityisen menestynyt valmentaja, edellinen pesti Philadelphia Flyersissa päättyi potkuihin viime kaudella.

Tämä oli kyllä erinomainen siirto Predatorsilta. Ja onhan Laviolettella nyt ihan kelvollisesti menestystä, Carolinan kanssa mestaruus 2005-2006 ja Phillynkin kanssa mies oli finaaleissa, toki tällä kertaa häviävänä osapuolena (juurikin Hawksille). Varsinkin Carolinasta hän sai kyllä hyvin irti, sillä joukkue ei rosteriltaan mikään NHL:n kovin ollut.

Sarjasta odotan sitä, että jompi kumpi kahdesta skenaariosta toteutuu; joko Predators vie pitkän sarjan tai Hawks saa yliotteen Predsin kotikaukalossa ja vie homman jossain viidessä pelissä. Predsille pidän peukkuja, mutta vähän epävarmuuden pilviä tuo slumppi tuossa loppukaudesta toi. Toisaalta onneksi sellaisen joukkue koki silloin, vahvisti varmasti, kun siitä pystyttiin jotenkin nousemaan.

Vaikea ennustaa, sillä Hawks lähtee suosikkina, mutta Predators on ollut koko kauden otannassa vakuuttavampi mutta ei omaa playoffkokemusta tuolla rungolla kovinkaan paljoa. Sanoisin, että 60-40 Hawksille. Lopullinen rationaalinen veikkaus; Blackhawks in 6. Toivomus Predsille game sevenissä.

Jännä muuten, että molemmat joukkueet lähtevät sarjaan aika heikosta viime aikojen vireestä. Predatorsin viimeiset 10 recordi on 4-4-2 ja on hävinnyt viimeiset kolme otteluaan. Blackhawksin vastaavat 4-6-0 ja viimeiset neljä on tullut takkiin. Toki molemmilla poff-paikka on ollut melkoisen selvä jo kauan ja keskittyminen playoffeihin on voinut alkaa liian aikaisin.

Taistelupari: alempien ketjujen sentterit Marcus Kruger ja Calle Järnkrok. Näistä jos jompi kumpi pelaa selkeästi toista paremmin, voi olla iso hyöty ja apu paremmin pelaavan joukkueelle.
 

Wiesellike

Jäsen
Suosikkijoukkue
Blackhawks & Kärpät
Baun voi todellakin nousta yllätyskortiksi, sillä Quenneville kehui varsinkin viime yön pelin jälkeen Baunia runsaasti. Toivottavasti, jos paikan ottaa, niin ei tiputa juurikaan Teuvoa, vaan esimerkiksi Versteegin. Ei kehdannut haukkua avauksessa yksittäisiä pelaajia, mutta kyllähän hän ansaitsi oman kappaleen nykyisillä otteillaan.

Mutta saako Baun pelata pleijareissa? Muistaakseni nämä deadlinen jälkeiset freeagentit eivät ole edustuskelposia. No voin olla väärässä.

Mielenkiintoinen sarja tulossa. Nashvillellä on kaikki saumat voittaa, jos Hawks ei saa tehoja irti. Rinne voi yksinään voittaa pelejä. Eniten pelottaa Chicagon puolustus. Vaikka pelaavatkin tiiviisti ja päästävät vähän maaleja, niin silti huolestuttaa jos kentällä viilettää Rozsivalin tasoisia sankareita.
 

secord

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chicago Blackhawks
Baun ei saa pelata pleijareissa. Näin oli aikoinaan myös Drew LeBlancin kohdalla eli runkosarjassa saa, mutta pleijareissa ei. En muista/tiedä säännöstä sen enempää, mutta näin se vain menee.

Hyvä avaus Licolta! Ainakin fanit on hereillä, mutta miten on pelaajien laita? Odotan tasaista sarjaa, joka voi sitten kääntyä mihin suuntaan tahansa.
 

Artturenos

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, NHL, Blackhawks. sympatiat Lightning.
Aivan tosiaan hyvä että täällä ollaan hereillä Baunin suhteen, ja korjataan heti nämä väärät tiedot. Noh ensi syksylle Baun on esittänyt kyllä lupaavia otteita, mutta se nyt ei ole tämän ketjun asiaa.
 

Lico

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chicago Blackhawks, Helsingin Jokerit
Baun ei tosiaan saa pelata pudotuspeleissä, tämä jäi huomioimatta itseltäni. Hyvä paikkaus arvon palstaveljet @secord sekä @Wiesellike .

@Apheu korjasikin myös meikäläisen heittoja Laviolettestä, muistin hänen olleen toki 2010 ottavana osapuolena finaaleissa juurikin Chicagoa vastaan, mutta Canes-historiasta ei ollut mitään käryä. Kiitos tästäkin paikkauksesta.

Mielenkiintoinen kohta on myös tuleva peluutus. Käsittääkseni Nashville Predators on yksi harvoista joukkueista, joka peluuttaa neloskenttää vastustajien parhaita vastaan. Toews todennäköisesti tulee kohtaamaan Paul Gaustadin Nashvillen kotiotteluissa, mielenkiintoista nähdä miten muuten peluutus varsinkin Predarorsin osalta tapahtuu.
 

Artturenos

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, NHL, Blackhawks. sympatiat Lightning.
Mielenkiintoinen kohta on myös tuleva peluutus. Käsittääkseni Nashville Predators on yksi harvoista joukkueista, joka peluuttaa neloskenttää vastustajien parhaita vastaan. Toews todennäköisesti tulee kohtaamaan Paul Gaustadin Nashvillen kotiotteluissa, mielenkiintoista nähdä miten muuten peluutus varsinkin Predarorsin osalta tapahtuu.

Ai tämä olikin mielenkiintoinen tieto. Chicagohan peluuttaa nelosta vastustajan toiseksi vaarallisinta kenttää vastaan aika pitkälle, kun Toews ja kummpanit ottavat sen paperilla vaarallisimman. Tästä saattaakin tulla mielenkiintoisia peluutuksellisia taktiikoita, kun Chicago ei saa sitä tavoittelemaansa peluutusta aikaiseksi vieraissa. Kun monelle joukkueelle käy paremmin kuin hyvin se peluutus mitä Chicago hakee, eli Chicago ykkönen Vs ykkönen, Chicago nelonen vs kakkonen, Chicago kakkonen vs kolmonen ja Chicago kolmonen vs nelonen, tämä taitaa olla se yleisin malli jota pyritään pyörittämään perinteisesti roolitettua vastusta vastaan.
 

Gemondo

Jäsen
...mutta itse täytyy tarttua Blackhawks-kannattajana tuohon maalivahti-asiaan. Corey Crawford pystyy voittamaan yksinkin otteluita. Viime keväänä seisoi täysin päällään Minnesotan ja Chicagon välisessä sarjassa ja on monien mielestä pelaamassa uransa parasta kautta. Hänen paineensietokykyään on kritisoitu aikoinaan runsaastikin sekä sitä, ettei pysty kokoamaan itseään helpon päästetyn maalin jälkeen. Siihen on tullut muutos, toivottavasti se jatkuu post-seasonilla.

Tähän Crawfordin tasoon voisi väittää kärjistetysti vastaan että kyllä Vesa Toskalakin on pystynyt NHL:ssä joskus voittamaan pelin yksinään joukkueelleen. No onhan Crawford toki eritason molari kuin Esa Toskanen aikanaan oli mutta en siltikään henkilökohtaisesti arvosta Crawfordia liigan parhaiden maalivahtien joukkoon, eli ei asiaa TOP10-listoille**. Tosin eipä ole Chicagoa mitenkään erityisen tarkasti tullut seurattua viime vuosina, joten on toki myös olemassa mahdollisuus että olen täysin ulapalla Crawfordin potentiaalista. Kuitenkin niissä otteluissa mitä olen viime vuosina nähnyt niin Chicago on menestynyt nimenomaan Crawfordista huolimatta, ei hänen ansiostaan. Kohta onneksi nähdään miten on tänä keväänä asianlaita eikä tarvitse vain arvailla.

**Tähän oli tarkoitus alunperin laittaa huomautus siitä kuinka harvoin Stanley Cup on voitettu Crawfordin tasoisella maalivahdilla viimeisen 10 kauden aikana. Mutta tarkastaessani voittaneita maalivahteja onkin Cup voitettu 4/9 kertaa omasta mielestäni suunnilleen Crawfordin tasoisella maalivahdilla (2008 Osgood, 2009 Fleury, 2010 Niemi, 2012 Crawford).
Joten nyt joudun vähän muokkaamaan omaa kantaani asiaan ja myönnän että Crawford tuskin tulee olemaan este Hawksin mahdolliselle menestykselle, kuten aiemmin olen katsonut asian olevan.
 

Lico

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chicago Blackhawks, Helsingin Jokerit
Viesti Crawfordista...

Vastaan tähän lyhyesti niin, että itse pidän noin kuutta tai seitsemää maalivahtia selkeästi muiden yläpuolella, jonka jälkeen selkeät ykkösmaalivahdit ovat tasaista massaa, jotka myös pystyvät mestaruuden joukkueelleen torjumaan. Crawford kuuluu näihin jälkimmäisiin vahteihin. Ymmärrän pointtisi erinomaisesti ja olisin allekirjoittanut näkemyksesi, mikäli nyt elettäisiin viime vuoden maaliskuuta. Olen tällä kaudella nähnyt 79 ottelua Chicagolta, joista suurimmassa osassa Crawford on ollut tolppien välissä. Siksi perustankin väitteeni ja mielipiteeni näihin kohtiin.

Chicagolla on loistava joukkuepuolustus ja tiukoissa paikoissa viime vuosina joukkue on ollut loistava. Se varmasti auttaa myös maalivahtia, joka näkyy tilastoissa. Kuitenkin niitä otteluita on ollu Chicago-kannattajan näkökulmasta useita, joissa Corey on pisteet voittanut.

Ei tästä onneksi mitään väittelyä saadakaan aikaiseksi. Niin kuin aikaisemmin sanoin, ymmärrän vallan mainiosti oman näkemyksesi asiasta. Pelit sitten näyttävät miten tämäkin vastakkainasettelu etenee, onneksi ei ole meidän päätettävissä. :)
 

Flinck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chicago Blackhawks
Tästä on todella jännä sarja tulossa ja tartun siihen hieman itsekin mihin moni muukin. Uskon vahvasti että tämä sarja ratkaistaan tolppien välissä. Nashvillekin on osoittanut kauden aikana että matseja voi voittaa ja vaikka paperilla hyökkäys olisikin Hawksia heikompaa niin en näe mitään syytä sille mikseivät voisi tarvittavia maaleja tehdä. Omissa arvioissa tämä pari on erittäin tasainen ja kuten aiemmin todettu, yllätyn mikäli sarja katkeaa ennen game seveniä.

Crawford on parhaimmillaan erittäin hyvä. Mutta tässä on taas se ikävä puoli että ero Crown hyvän ja huonon päivän välillä on ollut valtava. Nyt niitä hyviä pelejä on jo paljon putkeen alla joten uskon ja varsinkin toivon että se hyvä vire jatkuu tähänkin sarjaan. Huonon päivän sattuessa taas ei kiekko tartu sitten millään, paljon pahoja reboundeja ja muuta. Tähän asiaan tulikin kauden aikana hieman kiinnitettyä huomiota, Hawkshan vaihtoi mv-valmentajan tälle kaudelle ja mielestäni varsinkin riparien kontrolli on Crowlla parempaa tällä kaudella. Viime vuonnakin pleijareissa kirosin tätä paljon. Esim kilvellä kulmiin ohjattavat kiekot jäivät järjestään maalin eteen vaarallisille paikoille. Jäässä liikkuminen on hankalaa ja hankalan näköistä joten väittäisin poikittaisliikkeen pakottamisen olevan Nashvillen ase tähän sarjaan.

Rinteen Pekkaa en oo niin paljon seurannut että olisin samoja asioita huomioinut kuin Crown pelaamisesta joten siitä ei suurempaa raporttia voi alkaa tarinoimaan. Pitäisin silti tasaisempana suorittajana jonka hyvä ja huono päivä ei ole kuin yö ja päivä. Jännä nähdä miten käy mutta taatusti viihdettä isosti tiedossa.
 

Wiesellike

Jäsen
Suosikkijoukkue
Blackhawks & Kärpät
Huomaa, että pleijarit alkamassa, kun alkaa tämä Crawfordin vähättely. Itse ainakin luotan häneen sen verran, ettei Chicago tätä sarjaa hänen takiaan tule häviämään. Eniten huolestuttaa tuo tehottomuus. Kanen paluu olisi enemmän kuin toivottavaa. Nykyisellään Hawks on hemmetin hyvä pitämään vastustajan 1-2 maalissa, mutta kun Kane on poissa, niin puuttuu se x-factor, joka käy tekemässä ne ratkaisevat maalit. Sharp, Toews, Hossa ja Saad ovat erinomaisia kakkosviulun soittajia, mutta kyllä Showtime on omassa kastissaan kun puhutaan Chicagon clutch-pelaajista.
 

Ben Marco

Jäsen
Suosikkijoukkue
Blackhawks
Maalinteko on tökkinyt Blackhawkseilla viimeaikoina pahasti ja kuten Secord kausiketjuun kirjoittikin, niin sija 17 ei kauheasti mairittele, joskaan omissakaan ei ole soinut. Tämä on tällä hetkellä kuitenkin Blackhawksien etenemisen tiellä numero ykkösenä. Toiveissa onkin, että heti Game onessa tehdään vähintään kolme kaappia, että saadaan apina selästä helvettiin. Lisäksi oman viisikon ryhmittyminen täytyy saada paremmaksi, sillä valitettavan paljon on mielestäni odd-man-rusheja meidän päähän päästy suorittamaan. Näpsäkän näköinen neppailu pois, nopeampaa pelin kääntöä jos mahdollista ja todella paljon parempaa ylivoimaa. Siinä toivelistaa. Niin ja Patty tietysti pelaamaan jo ekalle kiepille.

Predatorsilla pientä slumpia ollut päällä, mutta olivat kuitenkin selkeästi yksi kauden yllättäjistä. Vauhdikasta sarjaa odottaen, toivottavasti Neal ei spedeile liikaa ;)

Hyvä avaus Licolta.
 

Luxray

Jäsen
Suosikkijoukkue
Telian Liiga-lähetysten laatu
Minulta voi myös kysyä ja varmasti muutkin Chicagon kannattajat antavat mielellään pelaaja-analyysejä joistakin pelaajista ja heidän otteistaan runkosarjassa, kun en ketään tosiaan tarkemmin eritellyt avausviestissä.

En itse seuraa NHL:ää niin paljon, että voisin itse alkaa mitään pelaaja-analyysejä kirjoittamaan, ja siksi olisikin mukava kuulla mm. näistä pelaajista analyysiä:
Brandon Saad, Andrew Shaw, Patrick Sharp, Marcus Krüger, Bryan Bickell, Michal Rozsival, Johnny Oduya, David Runblad.

Tuossa puolustuksessa ihmetyttää todella paljon Rozsivalin paikka ykkösparissa. Aika vanha pelaamaan ykkösparissa (36 v), eikä kaveria juuri olla mairiteltu mitä nyt olen lukenut hänestä. Liike ja fyysisyys ovat erittäin tärkeitä asioita, mutta hänen kohdallaan molemmat ovat täyttä paskaa. Sinäkin kirjoitit tuossa aloitusviestissä, kuinka hän tuntui välillä tekevän kaikkensa Chicagon tappion eteen. Ilmeisesti en tiedä jotain, mitä muut tietävät ja joka oikeuttaa hänet ykköspakkipariin.

Itse uskon kokemuksen olevan valttia tässä sarjassa. Nashvillella ei sitä oikeastaan ole lainkaan, eikä ilmeisesti yksikään pelaaja (?) ole voittanut Stanley Cupia. Chicagolla sen sijaan kokemusta on vaikka muille jakaa. Sarjasta ei tule missään tapauksessa puuttumaan tunnetta, mutta veikkaan että maalimäärät pysyvät suhteellisen kohtuullisina. Nashvillen odottaisi pelaavan entistä puolustusvoittoisempaa lätkää, koska sen kautta he voivat rakentaa hyökkäyksiä ja voittaa otteluja. Rinteen täytyy olla parhaimmilaan, ja silloin kun hän pääsee jumalmoodiinsa, uskon, että Nashvillellä on mahdollisuuksia voittaa sarja.

Sanotaan kuitenkin 4-2 Chicagolle.
 
Viimeksi muokattu:

Lico

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chicago Blackhawks, Helsingin Jokerit
En itse seuraa NHL:ää niin paljon, että voisin itse alkaa mitään pelaaja-analyysejä kirjoittamaan, ja siksi olisikin mukava kuulla mm. näistä pelaajista analyysiä:
Brandon Saad, Patrick Sharp, Marcus Krüger, Bryan Bickell, Michal Rozsival, Johnny Oduya, David Runblad.

Tuossa puolustuksessa ihmetyttää todella paljon Rozsivalin paikka ykkösparissa. Aika vanha pelaamaan ykkösparissa (36 v), eikä kaveria juuri olla mairiteltu mitä nyt olen lukenut hänestä. Liike ja fyysisyys ovat erittäin tärkeitä asioita, mutta hänen kohdallaan molemmat ovat täyttä paskaa. Sinäkin kirjoitit tuossa aloitusviestissä, kuinka hän tuntui välillä tekevän kaikkensa Chicagon tappion eteen. Ilmeisesti en tiedä jotain, mitä muut tietävät ja joka oikeuttaa hänet ykköspakkipariin.

Itse uskon kokemuksen olevan valttia tässä sarjassa. Nashvillella ei sitä oikeastaan ole lainkaan, eikä ilmeisesti yksikään pelaaja (?) ole voittanut Stanley Cupia. Chicagolla sen sijaan Cupin voittaneita on aika monta.

4-2 Chicagolle.

Vastaan ensin liittyen Rozsivaliin sekä hänen peluutukseensa. Tilannehan on Chicago Blackhawissa se, että puolustajien top-4 koostuu luettelomaisesti nimistä Duncan Keith, Brent Seabrook, Niklas Hjalmarsson sekä Johnny Oduya eikä välttämättä juuri tuossa järjestyksessä. Heidän jälkeen tulevat Kimmo Timonen. Michal Rozsival, David Rundblad sekä Kyle Cumiskey. Tilanne on siis top-4:n suhteen suorastaan loistava, mutta viimeiseen pariin jää selkeästi liian heikkoja pelaajia.

Siksi peluutukseen on kiinnitetty huomiota ja parit ovat olleet nähtyjä sekä niitä on sekoitettu mielin määrin pitkin kulunutta kautta. Duncan Keith on minun mielestäni Drew Doughtyn jälkeen paras all-around -puolustaja koko NHL:ssä ja pystyy pelaamaan isoja minuutteja ottelusta toiseen. Brent Seabrook ei ole Keithin tasolla, mutta pystyy olla parissaan johtava puolustaja, samaten Niklas Hjalmarsson. Tämän vuoksi parit ovat noin, yksinkertaisesti parina ei voi olla Timonen - Rozsival, sillä liike ei riitä enää kummallakaan. Timonen pystyy peliälyllään ja sijoittumisellaan korvata paljonkin, mutta Michal ei sitäkään.

Chicagolla on myös kokoonpanossa kaksi (kolme mikäli Rundblad lasketaan) rightin puolustajaa sekä Hjalmarsson, jotka kykenevät pelaamaan oikeana puolustajana. Se tuo oman mausteensa tuohon rotaatioon. Todennäköisesti pudotuspeleissä minuutit tulevat menemään seuraavasti (arvio):

Keith ~30 minuuttia
Seabrook ~25
Hjalmarsson ~25
Oduya ~23
Timonen sekä Rozsival 10-15 minuuttia esitysten mukaan.

Quenneville rankaisee armotta henkilökohtaisista virheistä eikä luota juurikaan Rozsivaliin, mutta sen verran kuitenkin, että hän peluuttaa mielummin fyysisempään peliin pystyvää Rozsivalia kuin kiekollisesti taitavaa Rundbladia. Davidin ongelma onkin ollut se, että hän on aivan liian kevyt ja usein hätää kärsimässä, mikäli ei pääse rauhassa kääntymään kiekon kanssa. Siinä itseasiassa on analyysi pikaisesti David Rundbladista.

Sitten pyytämiisi pelaaja-analyyseihin:

Brandon Saad on voimahyökkääjä, jonka vahvuuksia ovat nopeus kiekon kanssa sekä kiekon suojaaminen. Hänestä odotetaan Marian Hossan korvaajaa, joten kaippa sillä puolustusosaaminen kohtalaisella tasolla on. Äärettömän nopea tosiaan kiekon kanssa, pystyy haastamaan nopeudellaan ja voimallaan puolustajia hyvin. Ei ole huono maalintekijä, laukaus ei ole kuitenkaan suurin uhka. Välillä sortuu turhiin neppailuihin.

Patrick Sharp on monipuolinen hyökkääjä, jonka suurin vahvuus on maalinteko. Hänen heikkouksiin kuuluu epätasaisuus, joka on saanut tällä kaudella täysin uuden merkityksen hänen suhteensa, mutta yleensä maalit ovat edelliskausilla tulleet isoissa kasoissa. Tekee hyvin töitä, taklaa mikäli kiinnostaa ja osaa myös syöttää. Puolustuksessa ei ole mikään liideri, mutta tuntuu, että asenteesta pitkälti kiinni.

Marcus Krüger on luotettava sotaratsu nelosen keskellä, pystyy pelaamaan vastustajien parhaita vastaan eikä kaihda fyysistä peliä pienestä koostaan huolimatta. Ykkösalivoimassa lähes aina, hyvä aloittamaan. Kiekollista upsidea myös jonkin verran.

Bryan Bickell kerää haukkuja, mutta ihastuttaa pudotuspeleissä. Elää taklauksista ja kovista otteluista, napakka rannelaukaus, yksi joukkueen kovimmista varmasti. Tuntuu, että kaveria ei kiinnosta pelata kuin noin joka kuudennessa runkosarjaottelussa, mutta pudotuspeliosaamisellaan ansainnut 4 miljoonan vuosiansiot. Pudotuspelipelaaja, iso voimahyökkääjä.

Michal Rozsivalista kaikki lukemasi pitää paikkaansa. Pelaa siksi, että pystyy fyysiseen peliin, mutta luulee välillä olevansa Duncan Keith kiekon kanssa. Välillä aivan pihalla omissa, kun vastustajilla kiekko. Auttamattomasti liian hidas.

Johnny Oduya on peruspuolustaja, jonka vahvuudet ovat asenteessa sekä luistelussa. Viime aikoina ollut loistavassa iskussa ja muodostavat Hjalmarssonin kanssa loistavan shut-downparin. Pystyy välillä kiekollisiinkin ratkaisuihin, pystyy nostamaan kiekkoa jalalla. Pieni koko, mutta vimmattu taistelija.

Toivottavasti kelpasi, muut voivat täydentää halutessaan. Sharpiin kohdistuvasta analyysistä olin epävarmin.
 

Luxray

Jäsen
Suosikkijoukkue
Telian Liiga-lähetysten laatu
Lähinnä tarkoitin tämän kauden esityksiä. Nimen omaan tiedän noista pelaajista yleisesti, mutta oma aika ei riitä pelien seuraamiseen ja täten en osaa sanoa mitään noista pelaajista tämän kauden osalta tai heidän nykypelistään. Kiitos kuitenkin noista analyyseistä, mutta joku voisi tarkentaa/analysoida nimen omaan tämän kauden pelejä.

Lisäsin muuten tuohon listaan Andrew Shawin, joka oli päässyt unohtumaan.
 

Artturenos

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, NHL, Blackhawks. sympatiat Lightning.
Sharpista tosiaan vaikein kertoa mitään tällä hetkellä, kun minusta Sharpie on näyttänyt hyvältä jos viimeistely jätetään pois. Jostain kumman syystä laatta ei vain ole tuntunut löytävän reppuun, ja hassannut läjäpäin paikkoja josta yleensä tekisi maalin. Joukkueen ehkä se tärkein maalintekijä, niin tuloksen voi luokea myös joukkueen maalimääristä kauden osalta, sieltä puuttuu ne Sharpin oletetut maalit kokonaan. Noin 30 maalia oli ihan kohtuulista laskea Sharpin varaan syksyllä, mutta nyt jäätiin 15 maalia pakkaselle odotuksiin nähden(toki ei ihan kaikkia pelejäkään pelannut, mutta silti)

Kruger pelannut hyvin omalla varmalla tasollaan, napsii aloituksia varmasti ja tiukkaa puolustamista. Tämän kauden tilastot ovat vain huonommat kuin viimekaudella, kun aisapari Smith oli syväjäässä eikä tästä syystä tällä kaudella syntynyt semmoista jälkeä hyökkäyspäädyssä kuin edellisellä. Tämänkin kaksikon maalit, eli nelosen maalit jäivät uupumaan siitä mitä oli odotettu ennen kautta.

Saad on hyvä ja varma pelaaja eikä taatusti petä, ei myöskään tällä kaudella ole pettänyt. Varmaa tekemistä ja palkintona paras kausi tähän mennessä. Joskin samaan hegenvetoon on todettava, että hänen osaltaan aletaan mennä siellä potentiaalin ylärajoilla, enkä ainakaan minä odota enää mitään valtavaa kehitystä Saadin osalta.

Rozival on pakki jonka kuuluisi pelalta enemmin 10min kuin 20min, sitä mieltä olen minä hänen tasostaan.

Bickell on omalla vajaalla tavallaan tehnyt sen mitä tarvitsee. Yleensä tuhlailee paikkoja ja menettelee kiekkoja, sitten välillä innostuu pelaamaan fyysisesti jolloin mies on parhaimmillaan. Tätä fyysistä Bickelliä nähdään runkosarjassa aika maltillisesti. Tuntuu olevan pelaaja joka ei saa itseään helposti syttymään.

Oduya vaikea sanoa mitään, kun toinen peli on hyvä ja toinen on surkea. Väläyttelee molempia puoliaan tasaisesti, playoffit nyt sitten määrittävät minne se viisari osoittaa positiiviseen vai negatiiviseen.
 

Lico

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chicago Blackhawks, Helsingin Jokerit
Lähinnä tarkoitin tämän kauden esityksiä. Nimen omaan tiedän noista pelaajista yleisesti, mutta oma aika ei riitä pelien seuraamiseen ja täten en osaa sanoa mitään noista pelaajista tämän kauden osalta tai heidän nykypelistään. Kiitos kuitenkin noista analyyseistä, mutta joku voisi tarkentaa/analysoida nimen omaan tämän kauden pelejä.

Lisäsin muuten tuohon listaan Andrew Shawin, joka oli päässyt unohtumaan.

No siis, jokaiseen pelaajan kohdalle oli lisätty tämän kauden esityksiä. Sillain piilossa, lyhyesti. Aika samalla tavalla ne on pelannut kuin ennenkin.

Voi kai siihen sen verran lisätä, että Saad ollut kauden yksi onnistujista niin kuin pistesarakkeesta näkee. Krüger jatkanut samaa vanhaa ja pelaa rooliaan edelleen loistavasti. Sharp ei ole pelannut vahvuuksillaan tai on, mutta ne eivät näy siellä missä niiden pitäisi eli tulostaululla. Bickell uinunut niin kuin nukkuva karhu, joka tuli jo mainittua. Rozsival ollut hitaampi ja huonompi kuin viime kaudella.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös