Naisten Liigaa on pelattu nyt muutama viikko ja sarjataulukko näyttää tällaiselta:
Jopa Ilves-kannattajaa hämmästyttää hieman, kuinka hyvin tamperelaiset ovat aloittaneet kauden. Joukkueen vähäinen vaihtuvuus ja hienoinen vahvistuminenkin oli tiedossa ja pidin sitä myös jonkinlaisena etuna varsinkin alkukaudesta tämän kauden Naisten Liigassa, mutta Ilveksen voittokulku on siltikin päässyt hieman yllättämään. Tähän mennessä pelkästään vieraskaukaloissa esiintyneen Ilveksen otteluohjelmakaan ei ole ollut helpoin mahdollinen. HIFK olisi toki oletetusti lähempänä kärkeä ilman pistemenetyksiä, mutta kuuden pisteen rangaistus on pudottanut sen tällä hetkellä 8 pisteen päähän kärjestä. Muuten tuossa ei näy kovin suuria yllätyksiä ellei KalPan nihkeää alkua pidä sellaisena. Kuopiolaistenkin alkuohjelma on ollut kuitenkin kova, joten KalPa noussee ylemmäs, kun kaikki joukkueet pelaavat tasaisemmin kaikkia vastaan.
* * *
Palaan vielä Espoon avausviikonloppuun. Kiva, että näitä avausviikonlopun tapahtumia on nyt koronan jälkeen päästy toteuttamaan jo toisena vuonna putkeen. Espoon Matinkylän uudet hallit oli itsellekin uusi tuttavuus ja kuten @Jannecky kirjoitti, niin tietyllä tavalla siistimmät puitteet kuin Tapiola 2. En tunne Espoon sisäistä maantiedettä niin hyvin, että osaisin sanoa, onko Tapiola esimerkiksi sijainniltaan parempi paikka katsojien tavoitteluun. Molempiin pääsee metrolla ja kummassakaan metroasema ei ole ihan hallin vieressä, kun käveltävää jää 700-1000 m.
Alla vielä otteluiden tulokset ja katsojamäärät. Aika tyypillisiä lukemia Naisten Liigaan. Kauden aloittanut metroderby tuossa listalla tietysti erottuu, mutta varmaan saman verran se olisi kerännyt katsojia tavallisenakin otteluna, eikä osana isompaa tapahtumaa. Paljon tuota enempää katsojia ei mahtuisi sen paremmin Matinkylään, Tapiola 2:een kuin Pirkkolaankaan.
Avausviikonlopun tapahtuma oli jälleen kiva "perhetapaaminen", jossa niin joukkueet kuin katsojatkin pääsivät tapaamaan toisiaan ja seuraamaan muiden joukkueiden (paitsi Kuortaneen) iskukykyä. Samalla tuo perhetilaisuus alleviivasi myös sitä, että kyseessä ei ollut vieläkään tapahtuma, jota suunnattaisiin uusille katsojille, jotka voisivat löytää Naisten Liigan ja naiskiekon. Perhetilaisuus alleviivaa sitä, että edelleen liian suuri osa katsojista on pelaajien läheisiä. Toki heidän kuuluukin olla siellä, mutta sarjan ja lajin kasvamisen kannalta katsojia kaivattaisiin kipeasti myös perhepiirin ulkopuolelta.
En syytä tuosta espoolaisia, jotka hoitivat ainakin katsojan näkökulmasta järjestelyt hyvin ja yksittäisen seuran kohdalla en oletakaan isompaa riskinottoa tällaisessa tapahtumassa. Sen sijaan tässäkin kohdin odottaisin Jääkiekkoliitolta rohkeampaa panosta, jossa tapahtuma tuotaisiin isommalle areenalle, sitä mainostettaisiin hyvissä ajoin ja kattavasti. Kiekko-Espoon peleissä näkyi paikallisia junnuja, mutta muuten heitä ei juurikaan näkynyt. Olisiko yhteyteen ollut mahdollista järjestää esimerkiksi jotain tyttöjen junnupelejäkin, jolloin myös pääkaupunkiseudun ulkopuollta tulevat junnut voisivat käydä ihailemassa samalla reissulla voisi myös esikuviaan? Muutenkin itse jääkiekon lisäksi olisi voinut olla myös jotain tapahtumapisteitä, joilla kutsuttaisiin tyttöjä harrastamaan jääkiekkoa.
Jääkiekkoliitolta puuttuu esimerkiksi vastaavat toimenpiteet kuin Palloliiton Tulevaisuuden Tähdet -projekti, jossa lisätään Kansallisen Liigan joukkueiden yhteistyötä paikallisiin junnuseuroihin ja aktivoidaan tyttöjoukkueita käymään pääsarjapeleissä. Samojen kontaktien kautta on ymmärtääkseni aktivoitu junnujoukkueita käymään myös Helmarit-maaotteluissa. Jääkiekkoliiton puolella maaottelut viedään Vierumäelle, leijona.tv:n taakse ja Naisten Liigassa tyttöjuniorien aktivointi jää kotijoukkueiden toimihenkilöiden vastuulle ja heillä on tunnetusti jo valmiiksi kädet täynnä oman joukkueensa pyörittämisessä.
* * *
Tässä vaiheessa kautta lienee hyvä kerrata naisten sarjojen pelaamistapoja. Naisten Liigan osalta ei ole suurta muutosta tiedossa. Isoin muutos lienee, että ensi keväänä ei pelata neljän joukkueen karsintasarjaa, vaan liigan runkosarjan viimeinen pelaa ottelusarjan Mestiksen voittajan kanssa. En tiedä, tarkoittaako tuo myös sitä, että seuraavakin kausi pelataan 9 joukkueella. Neljän joukkueen karsintasarjalla olisi voinut täydentää liigan takaisin 10 joukkueen sarjaksi. Sinänsä 9 joukkueen sarjakin on ihan OK, mutta pariton määrä joukkueita tekee otteluohjelmasta rikkonaisen ja sekin on jo hieman omituista, että 8/9 joukkuetta selviää pudotuspeleihin.
Naisten Mestiksessä neljä parasta pelaa pudotuspelit ja mestari pääsee tosiaan karsimaan liigapaikasta. 8 Mestis-joukkueesta 5 on akatemioita, joten liigapaikasta karsimassa saattaa olla jälleen joku akatemia. Ilmeisesti viime keväänäkään ei olisi ollut mitään estettä akatemian nousulle ja HIFK:ssa sekä Kiekko-Espoossahan itse asiassa ei otettu vastaan kabinettinousua Lukon luovuttua sarjapaikasta. Urheilulliselle farssille on siis tasoiteltu jälleen otollinen maaperä.
Suomi-sarjassa ei pelata lopputurnausta välierävaiheineen, vaan (alku)lohkojen voittajat etenevät Mestiksen karsintasarjaan, jossa keskinäinen ottelu määrittää Suomi-sarjan mestaruuden. Lohkojen kakkoset pelaavat pronssiottelun.
Rich (BB code):
O 3 2 1 0 TM-PM P
Ilves 6 5 1 0 0 17- 7 17
HIFK 5 5 0 0 0 27- 7 9
HPK 6 3 0 0 3 17-13 9
K-Espoo 4 2 0 1 1 14-12 7
KalPa 6 2 0 0 4 11-12 6
Kärpät 4 2 0 0 2 11-12 6
Kuortane 4 1 0 1 2 3- 8 4
RoKi 5 1 0 0 4 9-16 3
TPS 6 0 1 0 5 8-30 2* * *
Palaan vielä Espoon avausviikonloppuun. Kiva, että näitä avausviikonlopun tapahtumia on nyt koronan jälkeen päästy toteuttamaan jo toisena vuonna putkeen. Espoon Matinkylän uudet hallit oli itsellekin uusi tuttavuus ja kuten @Jannecky kirjoitti, niin tietyllä tavalla siistimmät puitteet kuin Tapiola 2. En tunne Espoon sisäistä maantiedettä niin hyvin, että osaisin sanoa, onko Tapiola esimerkiksi sijainniltaan parempi paikka katsojien tavoitteluun. Molempiin pääsee metrolla ja kummassakaan metroasema ei ole ihan hallin vieressä, kun käveltävää jää 700-1000 m.
Alla vielä otteluiden tulokset ja katsojamäärät. Aika tyypillisiä lukemia Naisten Liigaan. Kauden aloittanut metroderby tuossa listalla tietysti erottuu, mutta varmaan saman verran se olisi kerännyt katsojia tavallisenakin otteluna, eikä osana isompaa tapahtumaa. Paljon tuota enempää katsojia ei mahtuisi sen paremmin Matinkylään, Tapiola 2:een kuin Pirkkolaankaan.
Koodi:
la 9.9.2023
K-Espoo-HIFK 2-6 230 katsojaa
Kärpät-TPS 4-2 90 katsojaa
HPK-RoKi 3-1 70 katsojaa (2. halli)
Ilves-KalPa 1-0 130 katsojaa
su 10.9.2023
KalPa-HPK 1-3 100 katsojaa
TPS-RoKi 3-4 50 katsojaa (2. halli)
HIFK-Kärpät 5-3 80 katsojaa
K-Espoo-Ilves 2-3 JA 130 katsojaaAvausviikonlopun tapahtuma oli jälleen kiva "perhetapaaminen", jossa niin joukkueet kuin katsojatkin pääsivät tapaamaan toisiaan ja seuraamaan muiden joukkueiden (paitsi Kuortaneen) iskukykyä. Samalla tuo perhetilaisuus alleviivasi myös sitä, että kyseessä ei ollut vieläkään tapahtuma, jota suunnattaisiin uusille katsojille, jotka voisivat löytää Naisten Liigan ja naiskiekon. Perhetilaisuus alleviivaa sitä, että edelleen liian suuri osa katsojista on pelaajien läheisiä. Toki heidän kuuluukin olla siellä, mutta sarjan ja lajin kasvamisen kannalta katsojia kaivattaisiin kipeasti myös perhepiirin ulkopuolelta.
En syytä tuosta espoolaisia, jotka hoitivat ainakin katsojan näkökulmasta järjestelyt hyvin ja yksittäisen seuran kohdalla en oletakaan isompaa riskinottoa tällaisessa tapahtumassa. Sen sijaan tässäkin kohdin odottaisin Jääkiekkoliitolta rohkeampaa panosta, jossa tapahtuma tuotaisiin isommalle areenalle, sitä mainostettaisiin hyvissä ajoin ja kattavasti. Kiekko-Espoon peleissä näkyi paikallisia junnuja, mutta muuten heitä ei juurikaan näkynyt. Olisiko yhteyteen ollut mahdollista järjestää esimerkiksi jotain tyttöjen junnupelejäkin, jolloin myös pääkaupunkiseudun ulkopuollta tulevat junnut voisivat käydä ihailemassa samalla reissulla voisi myös esikuviaan? Muutenkin itse jääkiekon lisäksi olisi voinut olla myös jotain tapahtumapisteitä, joilla kutsuttaisiin tyttöjä harrastamaan jääkiekkoa.
Jääkiekkoliitolta puuttuu esimerkiksi vastaavat toimenpiteet kuin Palloliiton Tulevaisuuden Tähdet -projekti, jossa lisätään Kansallisen Liigan joukkueiden yhteistyötä paikallisiin junnuseuroihin ja aktivoidaan tyttöjoukkueita käymään pääsarjapeleissä. Samojen kontaktien kautta on ymmärtääkseni aktivoitu junnujoukkueita käymään myös Helmarit-maaotteluissa. Jääkiekkoliiton puolella maaottelut viedään Vierumäelle, leijona.tv:n taakse ja Naisten Liigassa tyttöjuniorien aktivointi jää kotijoukkueiden toimihenkilöiden vastuulle ja heillä on tunnetusti jo valmiiksi kädet täynnä oman joukkueensa pyörittämisessä.
* * *
Tässä vaiheessa kautta lienee hyvä kerrata naisten sarjojen pelaamistapoja. Naisten Liigan osalta ei ole suurta muutosta tiedossa. Isoin muutos lienee, että ensi keväänä ei pelata neljän joukkueen karsintasarjaa, vaan liigan runkosarjan viimeinen pelaa ottelusarjan Mestiksen voittajan kanssa. En tiedä, tarkoittaako tuo myös sitä, että seuraavakin kausi pelataan 9 joukkueella. Neljän joukkueen karsintasarjalla olisi voinut täydentää liigan takaisin 10 joukkueen sarjaksi. Sinänsä 9 joukkueen sarjakin on ihan OK, mutta pariton määrä joukkueita tekee otteluohjelmasta rikkonaisen ja sekin on jo hieman omituista, että 8/9 joukkuetta selviää pudotuspeleihin.
Naisten Mestiksessä neljä parasta pelaa pudotuspelit ja mestari pääsee tosiaan karsimaan liigapaikasta. 8 Mestis-joukkueesta 5 on akatemioita, joten liigapaikasta karsimassa saattaa olla jälleen joku akatemia. Ilmeisesti viime keväänäkään ei olisi ollut mitään estettä akatemian nousulle ja HIFK:ssa sekä Kiekko-Espoossahan itse asiassa ei otettu vastaan kabinettinousua Lukon luovuttua sarjapaikasta. Urheilulliselle farssille on siis tasoiteltu jälleen otollinen maaperä.
Suomi-sarjassa ei pelata lopputurnausta välierävaiheineen, vaan (alku)lohkojen voittajat etenevät Mestiksen karsintasarjaan, jossa keskinäinen ottelu määrittää Suomi-sarjan mestaruuden. Lohkojen kakkoset pelaavat pronssiottelun.
