Kuka antoi käskyn ja kuka hoiti toimeenpanon?
Viron puolustusvoimien sivujen (
lähde) mukaan yksipuolisesti puna-armeija.
käsittääkseni Viron armeija sulautettiin puna-armeijaan.
Viron armeija riisuttiin aseista ennen Viron liittämistä Neuvostoliittoon neuvostoliittolaisten toimesta. Samoin upseerit olivat erittäin korkealla Siperiaan kuskattavien listalla. Joku voi nähdä tuon liittämisenä puna-armeijaan, itse näen sen armeijan tuhoamisena.
Suomessakin oli talvella 1918 monin paikoin venäläisiä varuskuntia, joita suomalaiset alkoivat riisumaan aseista.
Venäjän hallinto siunasi Suomen itsenäisyyden virallisesti 4.1.1918. On luonnollista, että vieraan vallan asevoimia ei pidetä maassa sellaisissa olosuhteissa, joissa pakko ei sitä sanele. Virossa vieras valta riisui maan armeijan aseista, Suomessa taas toimittiin toisin. Miten näitä asioita voi verrata toisiinsa?
Virolaisten olisi ollut mahdollisuus vielä tukikohtien perustamisen jälkeenkin aloittaa riisumaan tukikohdat aseista, jos valtiojohto niin olisi halunnut.
Virossa oli tuolloin 15000 sotilasta ja 25000 valloittajan sotilasta. Liikekannallepanoon ei enää tuon jälkeen olisi ollut aikaa, vaan edes sen yrittäminen olisi ollut itsemurhaan vertautuva asia. Vai mitä mieltä olet, olisiko esimerkiksi Suomi onnistunut mobilisoimaan armeijansa talvisotaa varten ajoissa, jos maassa olisi ollut jo valmiiksi aseissa lähes puolet enemmän neuvostosotilaita?
Mainittakoon, että jatkosotaan Suomelta kesti sen verran, että viikko "ylimääräisten kertauskutsujen" jälkeen Suomi oli taisteluvalmis. Nyt ei siis tosiaan puhuta mistään muutaman tunnin nopeasta rykäisystä, vaan oikeasti aikaa vievältä operaatiolta. Tuollaista operaatiota ei enää voi siinä vaiheessa toteuttaa, kun maassa on reilusti omaa väkeä enemmän varustautuneita sotilaita.
Ja jotta tilanne olisi ollut vieläkin tukalampi, Viro oli käytännössä saarrettu kaikista suunnista. Länsi ja pohjoinen oli tukossa Neuvostoliiton "kaapattua" Viron meret itselleen, etelässä olvati Latvia ja Liettua samassa jamassa Puolasta nyt puhumattakaan ja idästä ei tarvinne mainita. Viro ei mitenkään olisi voinut enää tuossa vaiheessa muuttaa kehityksen suuntaa. Toki täällä on hyvä parin Korkea Jännityksen jälkeen perustella jotain, mutta realistisesti ajateltuna Viron vastarinta olisi murskattu ennen kuin operaatiolle olisi ehditty edes antaa nimeä. Yksi pataljoona Tallinnassa yritti, mutta yritys tyrehtyi parin tunnin ja muutaman kuolleen jälkeen.
Käsittääkseni Virossa ei ollut yhtään sellaista puna-armeijan sotilasta, jonka maahan tulemiselle ei olisi ollut valtiojohdon suostumusta.
Et nyt ilmeisesti halua ymmärtää tilannetta. Jos maita vertaa sotilaallisesti, niin jokainen edes hieman järkevä ihminen ymmärtää Viron aseman. Sotilaallisesti Viro oli Suomeakin heikommassa asemassa jo maantieteellisten seikkojen takia. Kesällä 1940 Viro oli jo merenkin puolelta saarrettuna, eli maa oli täysin motissa. Suomella kuitenkin länsiosat mahdollistivat aseavun saannin, vapaaehtoisjoukkojen tuomisen maahan ja sotilaallisesti ajateltuna olisi myös mahdollistanut esimerkiksi jonkun ulkovallan liittymisen sotaan Suomen rinnalle.
Suomen hallinnolta oli aivan helvetin suurta uhkapeliä lähteä sotaan. Jos talvi olisi ollut "normaali" ja/tai kansainvälinen tilanne ei olisi yllättäen kiristynyt esimerkiksi brittien siirtäessä joukkoja Pohjois-Belgiaan, olisi tuo uhkapeli tullut aivan helvetin kalliiksi. On kuitenkin pidettävä mielessä, että Suomi oli aivan murtumaisillaan.
Lisäksi on vielä huomioitava se, että tukikohtia luovuttaessaan Viro ei kutsunut maahan käytännössä valloitusretkellä olevaa armeijaa. Se antoi pikkusormen, mutta tässä tilanteessa Stalin vei koko käden.
Ei liene epäselvyyttä vaalien luonteesta. Toisaalta, länsimainen tapa on äänestää uudelleen ja propagandatyö osataan kyllä lännessäkin.
Pidätkö oikeasti vaaleja minkäänlaisena oikeutuksena Neuvostoliiton toimille? Mielestäni viimeistään noiden vaalien pitäisi olla tarpeeksi vakuuttava todiste siitä, että Viro pakkoliitettiin Neuvostoliittoon.
Noissa vaaleissa ei ollut kuin yksi lopputulema. Vaikka jokainen kansalainen olisi äänestänyt muita ehdokkaita, ei tulos olisi muuttunut mitenkään. Ja me emme edes tiedä sitä, äänestikö edes suuri osa kommunisteja.
Sen me kuitenkin tiedämme, että vaalit oli jo liian lyhyen "varoitusajan" takia Viron silloisen perustuslain vastaiset. Zdanovin käskystä vaalit pidettiin 10 päivän varoajalla, perustuslain vaatiessa siihen 35 päivää. Senkin me tiedämme (lähde: edesmennyt sotahistorioitsija Matti Lukkari, Viron itsenäistyminen: kerran me voitamme kuitenkin), että Moskovassa radio ilmoitti tuloksen vaalien ollessa vielä käynnissä.
Niin tuo ilmeisesti meni. Zdanov esitti ja Päts suostui. En minäkään pidä tuota hallitusta mitenkään puolueettomana. Se on kuitenkin toisarvoista. Ensiarvoista on se, kuka sen nimitti.
Useampikin lähde tarjoaa Zdanovin suuhun sanoja, että yksikään ei lähde Moskovasta hyväksymättä tarjousta. Muun muassa MPKK:lla hommissa ollut sotahistorian professori Manninen on maininnut asiasta.
Jos Eurooppa on sodan keskellä (=ei apuja), maassasi on jo yli 100t vieraan vallan sotilasta ja oma armeijasi on riisuttu aseista, niin onko tuossa vaihtoehtoja? Joko teet niin kuin käsketään tai sitten kaveri ottaa haluamansa väkisin. Noissa olosuhteissa ei yksinkertaisesti enää Päts voinut muuta, muuten Siperiaan olisi kyyditetty vieläkin enemmän väkeä ja jokunen olisi kokenut saman kohtalon kuin yli 25000 suomalaista vajaa vuosi aiemmin.
Ja vaikka Päts olisi ilman mitään painostusta nimittänyt hallituksen, niin silti toimittiin maan perustuslain vastaisesti. Eli vaikka mitään painostusta ei olisikaan tapahtunut (yea right..), niin nuo vaalit olivat siltikin mitättömät.