Jotenkin tuntuu, että kummallakaan ei kauheaa hinkua olisi saada Kanadaa vastaan puolivälierissä.
Jos huomenna Slovakia ottaa kolme pinnaa Saksalta ja Kanada vähintään yhden Tshekiltä, on Ruotsi-Sveitsi-pelissä varsin mielenkiintoiset lähtökohdat: voitolla saa vastaansa Slovakian ja häviöllä Tanskan. Voisi kuvitella, että pakottavaa tarvetta ei kummallakaan olisi vääntää voitosta.
Tosiaan F-lohkon nelonen (kuten myös E-lohkon kolmonen ja nelonen) ratkeaa jo iltapäiväottelussa. Jos nyt sattuisi käymään niin, että Tsekki Kanadan kukistaisi, voisi tulla aika "mielenkiintoinen" tuosta Suomi-Venäjä-pelistä. Jotenkin tuntuu, että kummallakaan ei kauheaa hinkua olisi saada Kanadaa vastaan puolivälierissä.
Vanha kunnon loppusarja takaisin, mutta laajennettuna versiona, jossa esim. 6 parasta kohtaisivat kaikki kerran toisensa.
Varmasti paras joukkue voittaisi joka vuosi.
Joskus heitin ilmoille mallin, jossa pelaisi 12 joukkuetta kahdessa 6n joukkueen alkulohkossa. Molemmista 3 parasta pääsisi tähän loppusarjaan, jossa sitten kaikki vielä kohtaisivat toisensa. Lopuksi laskettaisiin pisteet. Loppusarjaan päässeille otteluita kertyisi yhteensä 10 ja jokaisella ottelulla olisi merkitystä.Montako joukkuetta turnauksessa sitten pelaisi tässä sinun formaatissasi, ja miten nämä kuusi parasta selvitettäisiin?
Joskus heitin ilmoille mallin, jossa pelaisi 12 joukkuetta kahdessa 6n joukkueen alkulohkossa. Molemmista 3 parasta pääsisi tähän loppusarjaan, jossa sitten kaikki vielä kohtaisivat toisensa. Lopuksi laskettaisiin pisteet. Loppusarjaan päässeille otteluita kertyisi yhteensä 10 ja jokaisella ottelulla olisi merkitystä.
Paras joukkue voittaisi varmasti - malli Ruotsi Torinossa ei olisi mahdollinen.
Alkulohkosijoituksen mukaan voitaisiin kylkiäisenä antaa esim. lohkovoittajalle mukaan 2 pistettä ja toiseksi tulleelle 1 piste.
Minusta tällaiset nykymallin sijoituksilla kikkailu -tilanteet eivät palvele huippu-urheilua. Kaamein tilanne on juuri maksavan yleisön kannalta sellainen, jossa kumpikin joukkue häviäisi ihan mielellään.
Maksava yleisö ei varmastikaan riemastuisi siitä että loppusarjan viimeiset ottelut voivat olla täysin merkityksettömiä. Ja voisihan käydä niin että viimeisessä ottelussa mestariehdokas kohtaa joukkueen joka on jo varmistanut loppusarjan jumbosijansa.
Tuo nyt oli vain yksi malli lukuisista eri variaatioista. Lienee totta, että kaikissa tyyleissä olisi omat heikkoutensa, mutta ei kukaan voi väittää, että nykysysteemi olisi paras mahdollinen.
Kun pelataan pienellä porukalla, niin jokaisen huippumaan tulisi kohdata toisensa vähintään kerran.
16 joukkuetta neljään lohkoon, kaksi parasta lohkostaan kahdeksan joukkueen loppusarjaan, keskinäinen ottelu jäisi voimaan. Yhdeksän ottelua, ei taktikointia mestaruuden suhteen.
Saksan voitto Slovakiasta varmisti myös sen, ettei F-lohkon päätöskamppailussa varmastikaan nähdä mitään taktikointia. Toisaalta myös raivohullu taistelu jäänee väliin, molemmille on nimittäin tiedossa etukäteen "helppo" vastustaja.
16 joukkuetta neljään lohkoon, kaksi parasta lohkostaan kahdeksan joukkueen loppusarjaan, keskinäinen ottelu jäisi voimaan. Yhdeksän ottelua, ei taktikointia mestaruuden suhteen.
Kaikista mieluiten otan Tsekin vastaan, jos vain on mahdollista sitten Ruotsin tai Kanadan.
Kävi miten kävi otteluissa, niin toivottavasti Ylellä on ns. "palleja" näyttä Sveitsin puolivälieräottelu, mikäli ei satu samaan aikaan Suomen pelin kanssa. Kahden pikkumaan taistelu välieräpaikasta olisi varmasti kiihkeä kamppailu. Esim. Sveitsi-Saksassa olisi hegemoniaa, josta puhuttaisiin vuosienkin päästä.Venäjä/Suomi - Kanada
Venäjä/Suomi - Tshekki/Ruotsi
Saksa - Sveitsi/Ruotsi
Tanska - Sveitsi/Ruotsi
Totta, mutta jotenkin minusta tuntuu, että Suomalaiset monesti tällaisessa "sopupeli" tilanteessakin antavat kaikkensa ja yrittävät voittaa ottelun vaikka kannattaisi ajatella järjellä ja hävitä ottelu tahallaan.