Skoda toi esille monta mainota pointtia j olisi turha lähteä niitä toistamaan, mutta ajattelin kiinnittää huomiota etenkin yhteen epäkohtaan, jotka Lukon pelissä ovat viime vuodet vallinneet.
Oletteko huomanneet kuinka helposti muut joukkueet saavat järhjestään ylivoimapelinsä kulkemaan Äijänsuolla, kun taas Lukolla kunnon kuvion aikaan saaminen kestää yleensä minuutin ja 15 sekuntia, jolloin yksi kiekonmenetys tappaa koko ylivoiman.
Kuten Skoda mainitsi, muilta joukkueilta löytyy ns. diivoja, jotka itsekkäästi kiekkoa pitämällä tuovat sen lätkän hyökkäysalueelle. Lukossa tätä viittaa tarjottiiin Kronille, mutta puolikuntoinen stara ei loppujen lopuksi paljoa pystynyt tällä saralla auttamaan. Lukon kaava on jo kohta 7 vuotta ollut täysin sama: pakki (Eepi) hakee kiekon maalin takaa, nousee punaviivalle, heittää kiekon päätyyn "toivotaan, toivotaan"-tyyliin ja 3 hyökkääjää ryntää perään. 70% näistä yrityksistä päättyy siihen, että vastustajan puolustaja ehtii kiekkoon ensimmäisenä ja nostaa sen takaisin Lukon päätyyn. Sama kuvio toistuu ja toistuu läpi kauden.
Caloun on loistava esimerkki sellaisesta kaverista, jota Lukko kipeästi tarvitsee. Olen montaa kertaa katsonut suu auki kuinka helposti Caloun, Peltonen, Ton, Tenkrat, Miettinen, Zidlicky jnejne. tuovat kiekon hyökkäysalueelle - varsinkin Lukkoa vastaan. Parantamisen varaa on siis myös alivoimapelissä, jota tappamaan Lehkosen pelaajavalinnat olivat ajoittain järkyttäviä. Mitä tekevät kukkakepit Piekkola ja Lehtonen 5-3-alivoimassa Jokereita vastaan kun samaan aikaan Porkka ja Kesä istuvat vaihtoaitiossa?
Ylivoiman pyörittämiseen olisi myös syytä löytää uusia kikkoja. Saarelan vedot paukkuivat taas kerran järjestään monta metriä yli tai ohi ja vastuuta siirreltiin mieheltä toiselle. Juuri siksi Caliunin tapainen pelaajatyyppi olisi hyvä saada napattua siirtomarkkinoilta.
Peli-ilon puuttuminen - niin katsomossa kuin kentälläkin - oli mielestäni myöskin terävä huomio Skodalta. Sahlstedt, Rintanen, Alatalo, Kuusisto, Yli-Mäenpää ja Joutsenlampi-tuuletus oli todellakin legendaarinen, samoin se Porkan villi "paikallaanjuoksu" Toni Koivusen ohjattua Porkan vedon Ässä-maaliin vain muutama kymmenen sekuntia ennen ottelun loppua 90-luvun puolivälissä.
Katsomossa on monta kertaa tullut mieleen, että pitäisikö sitä ajatella kaksi kertaa ennen kuin jotain huutaa, sillä ainakin istumakatsomoissa hiemankin fanaattisemmin pelissä mukana elävät fanit saavat heti päälleen paheksuneita katseita "Mitä toikin tossa räyhää. Olis hiljaa..."
Janne Rantanen kirjoitti Tihon ensimmäisellä kaudella Uuteen Raumaan ennen Lukon voitettua neljä ensimmäistä kotipeliään ja hävittyä TPS:lle jatkoajalla; "Tunnelma palasi Äijänsuolle." Seuraavassa kotipelissä Lukko löi Jokerit 3-0 Lätin kahdella läpiajomaalilla ja tamperelaisketjun loistavalla klap-klap-osumalla. MTV3 Hockey Night kirjoitti sivuillaan silloin tyyliin "Raumalaiset pitivät koko ottelun ajan hirveää meteliä keski-eurooppalaiseen tyyliin ja siivittivät Lukon 3-0-voittoon...tjsp."
Kuka muistaa sen metelin Eepin jatkoaikamaalin jälkeen saman kauden viimeisessä kotipelissä Tapparaa vastaan? Katson tietysti maailmaa sinikeltaisten lasien läpi, mutta täpötäysi ja meluava Äijänsuo on kiistämättä yksi SM-liigan vittumaisimmista paikoista pelata vierasjoukkueelle. Tällä kaudella se viheltäminen vastustajan ylivoiman aikana tehosi muutamaan joukkueeseen. Ainakin JYP:n pelaajilla kastuivat selvästi housut sen Hancockin viisiminuuttisen aikana. Jokainen omalla tyylillään, mutta katsomoista pitäisi saada enemmän irti.
A-junnuista sen verran, että onko nykyinen ikäluokka todellakin niin paljon huonompi kuin 3 vuotta sitten, jolloin Harikkala ja kumppanit voittivat SM-pronssia? Jos on, niin aika vaarallisilla vesillä purjehtii "Omat pojat"-projekti tällä hetkellä. 73-ikäluokan C-junnujen kullan jälkeen (Rintanen, Grönvall, Saarela, Grönman ja Sahlstedt) Lukon junnut eivät ole pahemmin juhlineet. Siivonenkin voitti suht suvereensti A:n pistepörssin muutama vuosi sitten, mutta kehitys on miesten mukana polkenut paikallaan.
Tässä päällimmäiset ajatukset.