Ässät lähti kauteen tavoitteenaan playoffpaikka. Nyt sen paikan saaminen on enää toisten käsissä vaikka yhdessä vaiheessa kautta Ässät olivat jopa sarjan piikkipaikalla. Jotain on mennyt vikaan koska muuten tuollainen romahtaminen ei ole selitettävissä. Hain muutaman kohdan joissa mentiin pahimmin metsään.
1) Avainpelaajien loukkaantumiset ja varautumattomuus niihin
Maalivahti on yleensä puoli joukkuetta. Ässien tapauksessa jopa enemmän. Mutta silti luotettiin sokeasti siihen että Langkow on joku ihmemies eikä loukkaannu. Scottin loukkaannuttua alkoi samanlainen maalivahtiruletti kuin muutama kausi sitten. Järviseen ei luottanut aluksi kukaan, itsekin aliarvoin hänen kykyjään. Tervo osoittautui liian kevyeksi liigatasolle ja Lassilasta saatiin nauttia liian vähän aikaa. Tottakai nuorilla kavereilla oli liian isot saappaat mihin astua ja Lassila tuli vain hakemaan peliaikaa. Ensi kaudella on ehdottomasti oltava kakkosveskari johon voidaan luottaa (Järvinen osoittautui luotettavaksi, mutta hän tarvitse koko joukkueen luottamuksen) tai sitten tosiaan pitää hankkia se varamies kokeneempien kaverien joukosta. Myös puolustuspäässä kärsittiin ulkomaalaisten loukkaantumisista ja Peltosen puolikuntoisuudesta. Sorokinsia ei pysty kunnolla korvaamaan kukaan ja ainoa kiekollinen korvaajaehdokas oli Valli joka ei kuitenkaan saanut Toivolalta luottoa oikeastaan missään vaiheessa, vaikka puhtaita virheitä tuli kuitenkin aika vähän. Shirreffsin korvaaminen melkein vuoden pelaamatta olleelle Kangasalustalla ei myöskään ollut mikään muu kuin talouden kannalta ajateltu ratkaisu. Kangasalustalle ei ole mitään tulevaisuutta Ässissä. Peltonen pystyi pelaamaan, mutta pelissä huomasi taklausten varomisen ja muutenkin peli oli sekaisin. Myös avainpelaajiksi ajatellut Tuominen ja Wesslin ovat kärsineet loukkaantumisista jotka heijastuvat loppukauteen kylkiluu murtuneena pelaavasta kapteenistamme puhumattakaan.
2) Nuorten pelaajien kehityksen pysähtyminen ja vastuunannon puute
Tämä kohta osuu suoraan valmennusjohtoon. Käsittääkseni Ässillä oli menossa tulevaisuuteen tähtäävä projekti. Mitä tulevaisuuteen satsaamista on se että tulevaisuuden avainpelaajat saavat satunnaista jääaikaa kolmos- tai nelosketjuissa, JOPA PELIEN RATKETTUA! Ainoa selkeästi eteenpäin mennyt kaveri on Rontti ja häntäkin huhutaan kovasti ensi kaudeksi pois Porista. Ja mielestäni Ronttikin sai vastuuta aivan liian vähän siihen nähden että oli Ässien tasaisin pakki. Pelaajien penkillä istuttaminen on aivan järjetöntä heti ekan virheen jälkeen. Eilenkin Ilvesmatsissa Joensuu sai Salosen kympin aikana peliaikaa ja kerran mieheltä karkasi kiekko pitkäksi kun Ilveksen kaveri ronkki perässä. Kaverit tulevat vaihtoon ja mitä tekeekään Toivola, ei anna neuvoa nuorelle kaverille, vaan kävelee poispäin. Mutta ei myöskään päästä Jesseä enää kentälle. Ei näin! Valmentajan tehtävä on ollut tehdä Ässien nuorista luottomiehiä tulevaisuuden joukkueen kivijalaksi (tosin Joensuun tulevaisuus on rapakon toisen puolen kaukaloissa), mutta tässä Jypin entinen kakkosvalmentaja on epäonnistunut. Puheet ovat olleet eri luokkaa kuin teot. Itse odottelen vieläkin koska Mikko Peltonen saa sen lehdessä asti luvatun kunnon näytönpaikan vai oliko kaksi vaihtoa marraskuun lopun Blues –matsissa se paikka? Mitä hemmettiä kaverin olisi niissä kahdessa jämävaihdossa nelosketjussa pitänyt tehdä? Ei nuori kaveri ihmeisiin sentään pysty! Tulevaisuuden pelaajat kehittyvät kun saavat jääaikaa, Ässillä ei ole varaa ostaa valmiita pelaajia joukkueellista vaikka jotkut niinkin kuvittelevat haukkumalla kaverit heti kun tulee virheitä.
3) Väärät hankinnat väärille paikoille
Ässät lähti kauteen sentterinelikolla Bergeron – Fandul – Peltonen – Ketola. Kuitenkin näistä ainoastaan kaksi pelaa tällä hetkellä ja jos hyvin käy toinen vielä lähtee Japaniin tai edes Sveitsiin. Peltosella oli omaakin vikaa, voimaharjoittelun puutetta mukana siinä ettei paikkaa ottanut, mutta Ketolan hyllytystä en ymmärrä. Voimapuolesta ei ainakaan kiikastanut (nythän kaveri on vielä loukkaantuneenakin). Fandul on taas parantanut peliään kun panokset ovat kasvaneet, mutta Bergeronin onnistumiset ovat olleet satunnaisia ja liian usein tehopisteistä huolimatta selkä suoristuu omassa päässä ja viimeisestä aloitusvoitosta on kulunut ikuisuus. Onneksi Kuparinen kehittyi niin paljon että pystyttiin nostamaan nelosketjun sentteriksi ja hyvinhän Matti onkin pelannut. Kiilholma on viime aikoina saanut pelata kolmen vasemman laidan ketjun sentterinä, mutta mielestäni Kivenmäki olisi huomattavasti parempi sentteri vaikka Kiilholman ja Wesslinin keskellä. Toivola muistaa sanoa ettei ”rakastu” yhteenkään pelaajaan, mutta Bergeronin peliajan ja yrittämisen suhdetta katsoessaan tuntuu että Kurre-Mikalla ja Maailmanluokan ratkaisijalla on vähintään salasuhde.
4) Pelinjohdon puutteet
Nuori ja kokematon valmentaja toista kauttaan ykköskoutsina. Ei välttämättä hyvä ratkaisu jos joukkueessa on muutama kokenut mutta kovapäinen kaveri. Kokemattomuus näkyi uskalluksen puutteena ratkaisutilanteissa.
Valmentajan vaihto enää tällä kaudella olisi järjetöntä, mutta jotenkin sopisi Tamimaiseksi ratkaisuksi. Jatkoajan ”Pena Trophy” olisi hyvin matkalla tännepäin jos Tamminen päätyy valmentajanvaihtoon vastakkaisista puheista huolimatta. Pelityyli lisäksi oli niin tylsä ettei se houkuttele katsojia joita kiinnostaa enemmän taklaukset ja ryminä. Pelaajilla on kuitenkin niin sidotut kädet että tappeleminen ja ryminä on kielletty, varsinkin nuoret kärsivät tästä koska tietävät penkin kutsuvan jos valmennuksen ohjeita ei noudateta. Radikaaleja ratkaisuja en Toivolalta nähnyt kertaakaan koko kaudella, jos radikaaliksi ei lasketa Fandulin penkittämistä jossain pelissä, Fadu kun oli ainoa kokeneempi pelaaja joka noudatti valmentajan sanaa kurinalaisesti eikä rutissut penkittämisestä. Lisäksi selkeitä peluutusvirheitä tuli useasti. Esimerkiksi Bergeronin ketjun kentälle laittaminen muutamassa oman pään aloituksessa ja vastustajan huippuketjuja vastaan ”puolustamaan”.
5) Alisuorittajia ja divaritason pelaajia, mutta myös onnistujiakin
Joukkueen kokoamisessakin oli tehty virheitä. Ei sillä ettenkö ymmärtäisi rahojen olevan vähissä, mutta miksi ihmeessä ne vähät rahat on hassattu sellaisiin pelaajiin kuten Harjula jolla on tasan yksi ainoa avu taikka Boman joka pelaa muutaman hyvän pelin kaudessa ja muut pelit ovat tyyliä ”sudimpa kiekosta ohi omassa päässä” tai ”otetaas kunnon piruetit oman maalin ympäri”. Kangasalusta oli vielä todella paniikinoloinen hankinta. Valliin olisi voitu luottaa edes tuon verran. Alisuorittajista Pöllänen on ollut aivat unessa tällä kaudella samoin kuin Salonen, jonka miinuslukema on samaa luokkaa kuin viime kauden pluslukema.
Toisaalta Virkkunen on osoittautunut todella onnistuneeksi hankinnaksi. Ketju Virkkunen – Fandul – Tuominen on ollut joukkueen paras kun panokset ovat koventuneet. Oman pään peli on ollut ihan eri luokkaa kuin Begeroneilla. Tietysti Kivenmäkikin on onnistunut, mies on keskittynyt pelaamaan enemmän kuin kiukuttelemaan. Korpisalo lupasi kauden alussa 15 maalia ja niinhän niitä maaleja sitten tulikin ja vielä on jokunen peli jäljelläkin.
6) Puheet suuremmat kuin teot
Toimitusjohtaja on aivan liian suureellinen puheillaan kuin mitä teot osoittavat. Miehen julistamasta ykköskentästä ei kukaan kantanut Ässäpaitaa päällään tällä kaudella. Lisäksi sitä huippu-NHL –vahvistusta ei kuulunut ja miten ihmeessä kaveria joka ei ole pelannut otteluakaan the show:ssa voi edes sanoa NHL-vahvistukseksi? Pelottelut Porilaisen jääkiekon lopulla ovat aivan törkeää yleisön halveksuntaa toimitusjohtajan suusta. Tulevaisuus näyttää tänään aivan samalta kuin elokuussakin. Nyt tarvittaisiin enemmän tekoja ja vähemmän puheita ensi kaudeksi. Pystyykö Tami siihen? Empä usko. Mihin seepra pääsee viiruistaan... Kuitenkin nyt tarvittaisiin enemmän nöyryyttä kuin Tamin tyylistä uhoa.
Nyt tarvitaan nimiä sopimuksiin että saadaan uskottavuutta. Marjamäki olisi yleisömäärien kannalta tärkeä nimi. Ässissä on ammoisina 90-luvun aikoina ollut aina kaveri joka sytyttelee muun porukan taklauksillaan, mutta Mikkolan jälkeen ei ole oikeastaan ollut ketään. Marjamäki on Rontin ohella ehdottomasti tärkein kaveri jonka nimi on saatava sopimuspapereihin. Vaihtuvuuden on oltava pieni, mutta kesän pelaajaringin on oltava isompi jotta saadaan tryoutilla etsittyä potentiaalisia kavereita. Tämän kauden epäonnistujia ei saa signata suoraan vaan tryoutin kautta. Toisaalta en usko Salosen pelaavan toista näin huonoa kautta putkeen. Ei joukkueessa ole ollut niin suurta vikaa etteikö se olisi korjattavissa. Ainoastaan kunnon kiekollista ykkössentteriä tarvitaan ja vielä rightpuolelta pelaavaa pakkia. Sekä armotonta maalintekotreeniä.
PS. Onhan tässä vielä mahdollisuudet playoffiin, mutta tiukille menee kun tuo maaliero on kuitenkin kaikkeista huonoin...
1) Avainpelaajien loukkaantumiset ja varautumattomuus niihin
Maalivahti on yleensä puoli joukkuetta. Ässien tapauksessa jopa enemmän. Mutta silti luotettiin sokeasti siihen että Langkow on joku ihmemies eikä loukkaannu. Scottin loukkaannuttua alkoi samanlainen maalivahtiruletti kuin muutama kausi sitten. Järviseen ei luottanut aluksi kukaan, itsekin aliarvoin hänen kykyjään. Tervo osoittautui liian kevyeksi liigatasolle ja Lassilasta saatiin nauttia liian vähän aikaa. Tottakai nuorilla kavereilla oli liian isot saappaat mihin astua ja Lassila tuli vain hakemaan peliaikaa. Ensi kaudella on ehdottomasti oltava kakkosveskari johon voidaan luottaa (Järvinen osoittautui luotettavaksi, mutta hän tarvitse koko joukkueen luottamuksen) tai sitten tosiaan pitää hankkia se varamies kokeneempien kaverien joukosta. Myös puolustuspäässä kärsittiin ulkomaalaisten loukkaantumisista ja Peltosen puolikuntoisuudesta. Sorokinsia ei pysty kunnolla korvaamaan kukaan ja ainoa kiekollinen korvaajaehdokas oli Valli joka ei kuitenkaan saanut Toivolalta luottoa oikeastaan missään vaiheessa, vaikka puhtaita virheitä tuli kuitenkin aika vähän. Shirreffsin korvaaminen melkein vuoden pelaamatta olleelle Kangasalustalla ei myöskään ollut mikään muu kuin talouden kannalta ajateltu ratkaisu. Kangasalustalle ei ole mitään tulevaisuutta Ässissä. Peltonen pystyi pelaamaan, mutta pelissä huomasi taklausten varomisen ja muutenkin peli oli sekaisin. Myös avainpelaajiksi ajatellut Tuominen ja Wesslin ovat kärsineet loukkaantumisista jotka heijastuvat loppukauteen kylkiluu murtuneena pelaavasta kapteenistamme puhumattakaan.
2) Nuorten pelaajien kehityksen pysähtyminen ja vastuunannon puute
Tämä kohta osuu suoraan valmennusjohtoon. Käsittääkseni Ässillä oli menossa tulevaisuuteen tähtäävä projekti. Mitä tulevaisuuteen satsaamista on se että tulevaisuuden avainpelaajat saavat satunnaista jääaikaa kolmos- tai nelosketjuissa, JOPA PELIEN RATKETTUA! Ainoa selkeästi eteenpäin mennyt kaveri on Rontti ja häntäkin huhutaan kovasti ensi kaudeksi pois Porista. Ja mielestäni Ronttikin sai vastuuta aivan liian vähän siihen nähden että oli Ässien tasaisin pakki. Pelaajien penkillä istuttaminen on aivan järjetöntä heti ekan virheen jälkeen. Eilenkin Ilvesmatsissa Joensuu sai Salosen kympin aikana peliaikaa ja kerran mieheltä karkasi kiekko pitkäksi kun Ilveksen kaveri ronkki perässä. Kaverit tulevat vaihtoon ja mitä tekeekään Toivola, ei anna neuvoa nuorelle kaverille, vaan kävelee poispäin. Mutta ei myöskään päästä Jesseä enää kentälle. Ei näin! Valmentajan tehtävä on ollut tehdä Ässien nuorista luottomiehiä tulevaisuuden joukkueen kivijalaksi (tosin Joensuun tulevaisuus on rapakon toisen puolen kaukaloissa), mutta tässä Jypin entinen kakkosvalmentaja on epäonnistunut. Puheet ovat olleet eri luokkaa kuin teot. Itse odottelen vieläkin koska Mikko Peltonen saa sen lehdessä asti luvatun kunnon näytönpaikan vai oliko kaksi vaihtoa marraskuun lopun Blues –matsissa se paikka? Mitä hemmettiä kaverin olisi niissä kahdessa jämävaihdossa nelosketjussa pitänyt tehdä? Ei nuori kaveri ihmeisiin sentään pysty! Tulevaisuuden pelaajat kehittyvät kun saavat jääaikaa, Ässillä ei ole varaa ostaa valmiita pelaajia joukkueellista vaikka jotkut niinkin kuvittelevat haukkumalla kaverit heti kun tulee virheitä.
3) Väärät hankinnat väärille paikoille
Ässät lähti kauteen sentterinelikolla Bergeron – Fandul – Peltonen – Ketola. Kuitenkin näistä ainoastaan kaksi pelaa tällä hetkellä ja jos hyvin käy toinen vielä lähtee Japaniin tai edes Sveitsiin. Peltosella oli omaakin vikaa, voimaharjoittelun puutetta mukana siinä ettei paikkaa ottanut, mutta Ketolan hyllytystä en ymmärrä. Voimapuolesta ei ainakaan kiikastanut (nythän kaveri on vielä loukkaantuneenakin). Fandul on taas parantanut peliään kun panokset ovat kasvaneet, mutta Bergeronin onnistumiset ovat olleet satunnaisia ja liian usein tehopisteistä huolimatta selkä suoristuu omassa päässä ja viimeisestä aloitusvoitosta on kulunut ikuisuus. Onneksi Kuparinen kehittyi niin paljon että pystyttiin nostamaan nelosketjun sentteriksi ja hyvinhän Matti onkin pelannut. Kiilholma on viime aikoina saanut pelata kolmen vasemman laidan ketjun sentterinä, mutta mielestäni Kivenmäki olisi huomattavasti parempi sentteri vaikka Kiilholman ja Wesslinin keskellä. Toivola muistaa sanoa ettei ”rakastu” yhteenkään pelaajaan, mutta Bergeronin peliajan ja yrittämisen suhdetta katsoessaan tuntuu että Kurre-Mikalla ja Maailmanluokan ratkaisijalla on vähintään salasuhde.
4) Pelinjohdon puutteet
Nuori ja kokematon valmentaja toista kauttaan ykköskoutsina. Ei välttämättä hyvä ratkaisu jos joukkueessa on muutama kokenut mutta kovapäinen kaveri. Kokemattomuus näkyi uskalluksen puutteena ratkaisutilanteissa.
Valmentajan vaihto enää tällä kaudella olisi järjetöntä, mutta jotenkin sopisi Tamimaiseksi ratkaisuksi. Jatkoajan ”Pena Trophy” olisi hyvin matkalla tännepäin jos Tamminen päätyy valmentajanvaihtoon vastakkaisista puheista huolimatta. Pelityyli lisäksi oli niin tylsä ettei se houkuttele katsojia joita kiinnostaa enemmän taklaukset ja ryminä. Pelaajilla on kuitenkin niin sidotut kädet että tappeleminen ja ryminä on kielletty, varsinkin nuoret kärsivät tästä koska tietävät penkin kutsuvan jos valmennuksen ohjeita ei noudateta. Radikaaleja ratkaisuja en Toivolalta nähnyt kertaakaan koko kaudella, jos radikaaliksi ei lasketa Fandulin penkittämistä jossain pelissä, Fadu kun oli ainoa kokeneempi pelaaja joka noudatti valmentajan sanaa kurinalaisesti eikä rutissut penkittämisestä. Lisäksi selkeitä peluutusvirheitä tuli useasti. Esimerkiksi Bergeronin ketjun kentälle laittaminen muutamassa oman pään aloituksessa ja vastustajan huippuketjuja vastaan ”puolustamaan”.
5) Alisuorittajia ja divaritason pelaajia, mutta myös onnistujiakin
Joukkueen kokoamisessakin oli tehty virheitä. Ei sillä ettenkö ymmärtäisi rahojen olevan vähissä, mutta miksi ihmeessä ne vähät rahat on hassattu sellaisiin pelaajiin kuten Harjula jolla on tasan yksi ainoa avu taikka Boman joka pelaa muutaman hyvän pelin kaudessa ja muut pelit ovat tyyliä ”sudimpa kiekosta ohi omassa päässä” tai ”otetaas kunnon piruetit oman maalin ympäri”. Kangasalusta oli vielä todella paniikinoloinen hankinta. Valliin olisi voitu luottaa edes tuon verran. Alisuorittajista Pöllänen on ollut aivat unessa tällä kaudella samoin kuin Salonen, jonka miinuslukema on samaa luokkaa kuin viime kauden pluslukema.
Toisaalta Virkkunen on osoittautunut todella onnistuneeksi hankinnaksi. Ketju Virkkunen – Fandul – Tuominen on ollut joukkueen paras kun panokset ovat koventuneet. Oman pään peli on ollut ihan eri luokkaa kuin Begeroneilla. Tietysti Kivenmäkikin on onnistunut, mies on keskittynyt pelaamaan enemmän kuin kiukuttelemaan. Korpisalo lupasi kauden alussa 15 maalia ja niinhän niitä maaleja sitten tulikin ja vielä on jokunen peli jäljelläkin.
6) Puheet suuremmat kuin teot
Toimitusjohtaja on aivan liian suureellinen puheillaan kuin mitä teot osoittavat. Miehen julistamasta ykköskentästä ei kukaan kantanut Ässäpaitaa päällään tällä kaudella. Lisäksi sitä huippu-NHL –vahvistusta ei kuulunut ja miten ihmeessä kaveria joka ei ole pelannut otteluakaan the show:ssa voi edes sanoa NHL-vahvistukseksi? Pelottelut Porilaisen jääkiekon lopulla ovat aivan törkeää yleisön halveksuntaa toimitusjohtajan suusta. Tulevaisuus näyttää tänään aivan samalta kuin elokuussakin. Nyt tarvittaisiin enemmän tekoja ja vähemmän puheita ensi kaudeksi. Pystyykö Tami siihen? Empä usko. Mihin seepra pääsee viiruistaan... Kuitenkin nyt tarvittaisiin enemmän nöyryyttä kuin Tamin tyylistä uhoa.
Nyt tarvitaan nimiä sopimuksiin että saadaan uskottavuutta. Marjamäki olisi yleisömäärien kannalta tärkeä nimi. Ässissä on ammoisina 90-luvun aikoina ollut aina kaveri joka sytyttelee muun porukan taklauksillaan, mutta Mikkolan jälkeen ei ole oikeastaan ollut ketään. Marjamäki on Rontin ohella ehdottomasti tärkein kaveri jonka nimi on saatava sopimuspapereihin. Vaihtuvuuden on oltava pieni, mutta kesän pelaajaringin on oltava isompi jotta saadaan tryoutilla etsittyä potentiaalisia kavereita. Tämän kauden epäonnistujia ei saa signata suoraan vaan tryoutin kautta. Toisaalta en usko Salosen pelaavan toista näin huonoa kautta putkeen. Ei joukkueessa ole ollut niin suurta vikaa etteikö se olisi korjattavissa. Ainoastaan kunnon kiekollista ykkössentteriä tarvitaan ja vielä rightpuolelta pelaavaa pakkia. Sekä armotonta maalintekotreeniä.
PS. Onhan tässä vielä mahdollisuudet playoffiin, mutta tiukille menee kun tuo maaliero on kuitenkin kaikkeista huonoin...