Minkä kirjan luit viimeksi / mitä luet nyt?

[Alkiolainen]

Tällä kertaa oli lukuvurossa Seppo Keräsen v. 1990 kirjoittama Moskovan tiellä. Opus käsittelee Urho Kekkosen matkoja itäiseen suurvaltanaapuriimme 1945-1980. Melko mitäänsanomaton historian teos. Oikeastaan kirjan ainut anti oli se, että se havainnollisti, kuinka suppeita tiedonantoja noista vierailuista julkisuuteen annettiin - eritoten Breznevin aikakaudella 1960-luvun puolivälistä alkaen. Kuuminpana suomettumisen aikakautena nuo tiedonannot olivat "kremlologiaa" niin täynnä, että 2000-luvulla naurattaa...

 

[Turder]

HD-miehen seikkailut. Viime kesänä nettiin kirjoitetun humoristisen jutun pohjalta tehty kirja. Jotenkin ne nettikirjoitukset iski paremmin ja kirjasta jäi puuttumaan se paras terä. Ehkä samalla vitsillä ratsastaminen ei tuonut sitä vaadittua rispektiä. Silti kirja tarjosi hyvät naurut muutaman kerran. Ja edelleen tykkäsin siitä kuinka hyvin on saatu mahtumaan useita mp-harrastuksen kliseitä, sanontoja, legendoja, yksityiskohtia jne mukaan. Muutama mainittu vielä täysin väärässä merkityksessä tahallaan, jotka äkkilukemalta menee ohi. Raid ty liv.

 

[NIN]

Viimeksi luin Risto Isomäen 'Sarasvatin hiekkaa', joka leikkii faktalla ja fiktiolla ilmastonmuutoksesta ja mannerjäiden sulamisesta. Hyvä kirja, surullista luettavaa.

Nyt kädessä hieman kevyempää luettavaa: Aerosmith: Walk this way, josta vajaa puolet takana. Verrattuna Slashin tai Mötleyn kirjoihin, pistää silmiin, että krääsän vedosta puhutaan koko ajan ja paljon, mutta "hauskat" anekdootit sen ympäriltä puuttuvat. Voi toki olla, että 'smithien muistit pätkii, mutta jos bändi pitää itseään sekoilun kuninkaana, niin esimerkit noista sekoiluista olisivat paikallaan. No, puolet kirjasta jäljellä. Jospa se siitä.

 

[Kommentaattori]

Viimeksi luin Vesa V. Viitaniemen: Tervetuloa 2010-luvulle. Ihan mielenkiintoinen näkemys tulevaisuuden teknologioista ja tietoteknisestä kehityksestä. Kirja on melko "ohut", joten sen lukaisee melko nopeasti läpi.

 

[-OO-]

Tällä hetkellä siitä harvinainen tilanne että yhtään kirjaa ei ole kesken eikä yhtään uutta kirjaa edes odottamassa lukemista. Sen sijaan edellinen kirja jonka luin oli Schlomo Venezia - Sonderkommando.

Venezia oli yksi niitä erittäin harvoja Auschwitzin Sonderkommandoon kuuluneita jotka jäivät eloon kertomaan siitä mitä tuo sana pitää sisällään. Kovan hinnan joutui myös Venezia maksamaan kun leiristä pääsyn jälkeen kului lähes kymmenen vuotta sairaaloissa ja keuhkotautiparantoloissa. Puhumattakaan niistä henkisistä vammoista joita tuollainen kokemus ihmiseen jättää. Kun joutuu joka päivä kuukausikaupalla kantamaan "omaa väkeään" kaasukammiosta krematorioon poltettavaksi, sen jälkeen kun on ensin pienillä valheilla houkutellut heidät "suihkuhuoneeseen" kaasutettavaksi, voi vaan kuvitella minkälaisia vammoja se jättää parikymppiseen nuorukaiseen. Venezia sanookin kirjassaan että vaikka Sonderkommandoon kuuluvat saivat enemmän ruokaa sekä paremmat vaatteet, paremman majoituksen ja vähemmän hakkaamista yms. paskaa niin hän olisi vaihtanut tuon kokemuksensa "normaaliin" leirielämään silmänräpäyksessä.

 

[Pavlikovsky]

Allekirjoittanut sai eilen päätöksen Hevi-pioneeri Black Sabbathin elämänkerran "Sabbath Bloody Sabbath". Loistava kirja kyseessä, varsinkin kirjan alussa pystyi lähes samaistumaan tilanteeseen kun birminghamin nuoret kollit perustivat bändiään. Alkuvaiheissa on myös hauskoja rock-sekoiluja mille tietysti "pitää" aina nauraa, kun sentään kyseessä Ozzy Osbourne. Kovimmissa aineissahan parhaat Sabbath-levyt syntyivätkin. Itselleni kovan nauran remakan aiheutti, kun Bill Ward sanoo kirjassa ettei muista Heaven and Hell levyn studio vaiheista yhtään mitään.

Lopussa kirja toistaa itseään, kun mukaan tulee Sharon ja The Osbournes jne, josta voisi antaa miinusta. Ketään nyt ei käytännössä kiinnosta, mitä Sharon on ajatellut ja milloin, mutta kyseessä on Ozzyn vaimoke niin pakkohan sitä soopaa on kirjaan laitettava. 8½/10 arvosanaksi. Lukemisen arvoinen...

 

[Cramer]

Irvien Welshin Liima on tullut muutamaa sivua vaille luettua. Huomattavasti parempi kuin aikaisempi Welshin tekemä Paska. Alussa Liiman juonikuviot meni hieman ohi ennenkuin tajusin, että kirjassa kerrotaan vuorotellen päähenkilöiden tarinoita. Otsikoissahan se hienosti kerrottiin, mutta ne oli mennyt vähän ohi kun tuli väsyneenä luettua. Seuraavaksi siirryn pitkästä aikaa elämänkertojen pariin. Adolf Gallandin (lentäjä) kirja alkaa jo tänään.

 

[Leicester]

"Kaikki tarinat ovat rakkaustarinoita." Näin alkaa Eureka Street, Belfast, arvostelijoiden ja lukijoiden ylistämä, katkeransuloinen, intohimoinen, ja lumoava romaani kaupungista ja sen asukkaista.

En voi muuta kuin yhtyä takakannen tekstiin. Paras lukemani kirja pitkään aikaan. Kirjan on kirjoittanut Robert McLiam Wilson. Suosittelen ikään ja sukupuoleen katsomatta.

 

[Kaspo]

"Kaikki tarinat ovat rakkaustarinoita." Näin alkaa Eureka Street, Belfast, arvostelijoiden ja lukijoiden ylistämä, katkeransuloinen, intohimoinen, ja lumoava romaani kaupungista ja sen asukkaista.

En voi muuta kuin yhtyä takakannen tekstiin. Paras lukemani kirja pitkään aikaan. Kirjan on kirjoittanut Robert McLiam Wilson. Suosittelen ikään ja sukupuoleen katsomatta.

Tuon kirjan luin joskus 12-14 vuoden välimaastossa, ja oli kyllä hyvä teos. Pitää joskus ottaa uusiksi.

Tällä hetkellä luvussa on Ivan Kliman "Waiting for the dark, waiting for the light"

 

[sunnuntai]

Koraania tällä hetkellä tulee lueskeltua. Aika loppu puolella aletaan olla.

 

[Uleåborgir]

Koraania tällä hetkellä tulee lueskeltua. Aika loppu puolella aletaan olla.

Kova sana. Koraaniin en ole koskenut, mutta muutama vuosi sitten luin Raamatun, vaikka en uskovainen olekaan.

Sain toissailtana luettua loppuun Pirjo Hiidenmaan Suomen kieli - who cares? -teoksen ja nyt on vuorossa Kaisa Häkkisen Kielitieteen perusteet. Jotta jälkimmäisestä ymmärtäisi edes kolmanneksen, pitää osata myös Pirkko Leinon Suomen kielioppi, jota tankkaan taas pitkästä aikaa.

Fiktiopuolella menee viimeinen Potter. Olen vain ollut iltaisin suomen kielen pänttäämisen jälkeen niin poikki, että en ole jaksanut lukea sitä muutamaa sivua enempää, ja joka ilta se pitää aloittaa alusta.

Voihan frikatiivi!

 

[Tykki]

Fidel Castro - vallankumouksen kaupparatsu / Heikki J. Eskelinen

Ei ole Eskelisen akan poika häävi kirjailija, sen verran sekava opus on kyseessä. Asioiden puolittainen käsittely kronologisesti edestakaisin hyppelevässä järjestyksessä, Castron syyllisyyden alleviivaamine joka toisessa kappaleessa, samojen asioiden toistaminen useaan kertaan... ei ole helppo luettava tämä kirja.

Noh, teoksen perusteella F.C. on tosi häijy äijä, jonka alkuperäisestä vallankumousideologiasta ei ole mitään jäljellä. Castron omakätisesti tehtyjä murhia ja niiden yrityksiä, urkintapoliiseja, talouden alasajoa, vainoharhaisuutta, järjettömiä tempauksia, eriarvoisia kansalaisia, petoksia, huumekauppaa, propagandaa, sotia ja vallankumousyrityksiä ulkomailla, täydellistä osaamattomuutta turismissa jne. Kaikkea tätä löytyy kirjasta.

Lisäksi mainitaan, että ilmainen terveydenhuolto olisi mainio juttu, jos tavalliselle kansalle tarkoitetuilla sairaaloilla ja lääkäreillä olisi edes aspiriinia, mutta kun niillä ei ole kerrassaan mitään. Ja koulutus...Lukutaito on kohtuullisen korkealla tasolla, mutta kun maassa ilmestyy vain yksi varsinainen lehti täynnä Castron propagandaa ja kirjastojen kirjat käsittelevät pelkästään Castroa ja hänen vallankumoustaan, niin aika yksipuoliseksi menee. Koululaitos muutenkin tähtää lapsien kasvattamiseen tulevaan sotaan, josta Fidel on viimeiset lähes 50 vuotta puhunut.

Aika subjektiiviselta totuudelta tämä kirja vaikuttaa.

 

[Bone]

Parin viikon lomalla tuli luettua useampikin kirja.
Mm. ensimmäinen ja viimeinen osa Harry Potter-saagasta.

Lisäksi läpi meni Dan Brown: Murtamaton Linnake. Tuttua Brownia ja ihan ok fiktiokirja.

John Grishamin Syytön oli todella hyvä. Ensimmäistä kertaa mies kertoo faktoihin perustuvaa tekstiä siitä, miten amerikkalaisessa pikkukaupungissa poliisilaitos sekä oikeustuomioistuin tekevät tökeröitä virheitä perustuen muihin kuin pelkkään faktaan ja syytön mies teljetään vankilaan odottamaan kuolemantuomiota. Mielenkiintoinen kirja, jossa on kaikki kivet käännetty jotta faktoja on saatu selville. Tapahtumat ovat kuitenkin alkaneet 1970-luvun lopussa ja kestäneet 1990-luvulle asti.

Grishamin vanhempi kirja, Skipping Christmas oli myös mukava esimerkki siitä, miten joulu on mennyt liian kaupalliseksi. Tätä ei löydy suomenkielisenä enää uutena, mutta hankin englanninkielisenä ja se oli mukavaa vaihtelua lukemiseen.

Lomalla jäi vähän kesken ja pitää lopettaa pian kirja, joka on todella mainio.
Timo Malmi & Ari Järvelä: Tampere tulessa 1918
http://www.suurikuu.fi/PublishedService?pageID=9&itemcode=9789517965200

Mikäli historia kiinnostaa vähääkään, niin suosittelen ehdottomasti. Kirjan tapahtumat ovat siis sisällissodassa 90 vuotta sitten ja nimenomaan Tampereen taisteluissa. Kirja on koostettu puolueettomasti jotta lukija saa koostaa oman käsityksensä tapahtumista. Herrat ovat hakeneet faktoja arkistoista ja päiväkirjoista. Kirjaa on todella mukava lukea, varsinkin kun tuntee paikkoja Tampereella ja miettii että missä kaikkialla täällä on taisteltu.

 

[dal]

(Pohjolan) poliisi kertoo -sarjasta luettu kohta vuosimallin 2001 laitos, sitten saa se sarja levätä hetken.

Huomenna ois tarkotus kirjastosta noutaa Lahden Ankkuri - rantakaupungin nousu tehtaan raunioista nimeä totteleva teos. Kirjoittajana Raimo Airamo.

Näin Ankkuriin tykästyneenä ja pian sinne takaisin muuttavana täytyy perehtyä alueen historiaankin, vaikken sinällään mikään hirveä historian ystävä ole (vaikka toki tiedänkin, milloin Suomi itsenäistyi;)

 

[axe]

Tämän ketjun innoittamana luin nyt sitten Saatana saapuu Moskovaan. Se oli liian hyvä teos mulle enkä päässyt missään vaiheessa sisään sen hyvyyteen. Palaan takaisin vähemään älylliselle maaperälle ja otan seuraavaksi Stephen Kingin Duma Keyn.

 

[Cramer]

Tämän ketjun innoittamana luin nyt sitten Saatana saapuu Moskovaan. Se oli liian hyvä teos mulle enkä päässyt missään vaiheessa sisään sen hyvyyteen.

Tämän kommentin voin allekirjoittaa! Saattanee jotkut kirjatkin vaatia alle muutaman lasillisen viiniä ennenkuin ne "avautuvat" kuten muukin taide. Täytynee joskus testata.

 

[KJ hunter]

John P. Eaton & Charles A. Haas - Titanic. Eli tuollainen asiapläjäys menossa tällä hetkellä. Varsin mielenkiintoista tekstiä, monta asiaa jo ennen kirjan puoliväliä tullut suurena yllätyksenä itselle.

Varsin hyvä kirja, jos Titanicin tarinat sattuvat kiinnostamaan.

 

[TeeVee]

Luetut:
- Tom Clancy: Net Force - Breaking Point
- Andrew Miller: Optimistit
- Paul Auster: Timbuktu

Clancyn kirja taas yksi Steve Pieczenikin kanssa kirjoitetuista teoksista.
Kaksi jälkimmäistä ovat Tammen Keltaisen kirjaston sarjaa, Timbuktua suosittelen sen helppolukuisuuden ja lyhyyden vuoksi. Katsoo elämää koiran näkökulmasta.

Nyt menossa:
- E.L. Doctorow: Marssi

Amerikan sisällissota tässä aiheena, täältä lisätietoa.

 

[axe]

Stephen Kingin Duma Key. Pidin. 2000-luvun tuotoksista esim. Buick 8 ja Kuulolla ovat olleet vähän haparoivia, tai ainakin niiden loppuratkaisu - tai niiden puute - on jättänyt vähän happaman maun suuhun. Mutta nyt nää viimeiset, vielä kääntämättömät Lisey's Story ja Duma Key ovat olleet melkoisen hyviä. Hitaasti rakentuvia mutta hyviä. Ehkä se hitaus ja tunnelma on juuri se pointti.

Dumassa tulee vaan suomentajalle pieni probleema. Kirjan "paha olento" on alkuperäiseltä nimeltään Perse. Paitsi että se on suomalaisittain varsin hassua ja aiheuttaa turhaa tahatonta komiikkaa, niin se ei oikein muutenkaan sovi ihan joka kohtaan.

"...its name appeared to be the Perse. On a whim, I Googled this word, and found exactly one hit — probably a world’s record."

"I looked at my painting. At my ship. It was mine now, all right. My Perse. I licked my lips, which suddenly felt leathery."

"I thought — not for the first time — that Perse was a funny word. You couldn’t trust it."

"And yes, near the bottom I came to Elizabeth’s first picture of the Perse."

jne.

 

[fiftyeight]

- - -
Lomalla jäi vähän kesken ja pitää lopettaa pian kirja, joka on todella mainio.
Timo Malmi & Ari Järvelä: Tampere tulessa 1918
http://www.suurikuu.fi/PublishedService?pageID=9&itemcode=9789517965200
- - -

Sattumoisin käsiini osui myös kirja noilta ajoilta, eli Antti Tuurin Kylmien Kyytimies. Vaikkei kirja kerronnaltaan kovin kaksinen ole, niin siinä saa kuitenkin melko hyvän kuvauksen pääsiäisaikojen tapahtumista 1918. Se taas tällaista wanhaa historiasta kiinnostunutta jäärää aina miellyttää. Aikoinaan jonkun verran tuli perehdyttyä noihin Tampereen taisteluihin, mutta onhan se mukava pitkästä aikaa verrytellä muistia ja ainahan sieltä löytyy uusia näkökulmia eri detaljeihin.

 

[JHag]

Tämän kommentin voin allekirjoittaa! Saattanee jotkut kirjatkin vaatia alle muutaman lasillisen viiniä ennenkuin ne "avautuvat" kuten muukin taide. Täytynee joskus testata.

Kyseinen teos aukeaa samoin kuin muutkin kirjat: se on nidottu kansien väliin ja sivut avautuvat pienellä kädenliikkeellä oikealta vasemmalle.

Luin peräkkäin useammankin James Ellroyn teoksen, psykedeelisen loistavaa kamaa. 50-luvun LA oli paha paikka.

 

[Aatos]

Par´aikaa menossa Punkin esihistoria eli Please Kill Me. Suosittelen asiasta kiinnostuneille. Melko sairasta - kuten odotettua.

 

[Tinke-80]

5 R.A.Salvatoren kirjaa kävin hakee kirjastosta. Kyseessä ovat ensimmäiset kaksi trilogiaa miinus yksi teos jota ko. kirjastossa ei ollut. Onneksi sain kaukolainattua sen että saan sen torstaina itselleni. Teokset ovat aika perinteistä fantasiaa ja suosittelen jokaiselle fantasiakirjallisuuden ystävälle. Varsinkin 6 ekaa kirjaa ovat erinomaista luettavaa.

Tässä pari linkkiä Salvatoresta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/R._A._Salvatore
http://fi.risingshadow.net/index.php?option=com_library&Itemid=67&action=author&author_id=14

 

[tant gredulin]

James Freyn 'A Million Little Pieces' jäi käteen Glasgowin Borders-kirjakaupasta. Muistin hämärästi kuulleeni jotain kirjasta ja lukemisen jälkeen googletin kirjailijan: Ilmestyttyään joku vuosi sitten kirja nousi listojen kärkeen, yhtänä syynä Oprahin kirjakerho ja Oprah-showssa nähty kirjailijan haastattelu. The Smoking Gun -sivusto kaivoi kuitenkin esiin miehen väitetyt kriminaalikokemukset ja torppasi menneisyyden keksittynä. Tätä ilmiötä on käsitelty Jenkeissä paljonkin, alkaen Clifford Irvingin keksitystä Howard Hughes -kirjasta.
Freyn kohdalla se, että kirjailija väritti kokemuksiaan, ei kuitenkaan omaa lukunautintoani haittaa. Tilaus jatko-osaa varten on jo vetämässä.

 

[Hanhi]

Dan Harringtonin "Hold'em Pokeri - Pelaa kuin ammattilainen Osa 2". Kirjassa paneudutaan turnauksen loppuvaiheisiin, vajaisiin pöytiin ja kaksinpeliin. Lisäksi luvut bluffaamisesta ja käännepisteistä. Kertoo hyvin siitä, etten kaunokirjallisuudesta pahemmin välitä, kun edellinenkin kirja oli M. Vitikan ja H.Ilasen "Recommended! = Suosittelemme", jossa kertoillaan Suomalaisista baarialan ammattilaisista pitkälti henkilökuvina.