Milloin teit viimeksi ruokaa?

  • 4 724
  • 40
Juuri tein, niinkuin aina viikonloppuisin. Omenaista risottoa ja uunissa paistettua lohta.

Leipomista harrastan harvoin, koska en pidä resepteistä ja mitoista. Eilen tosin väänsin focaccian. Hyvää tuli.

Viikolla sitten vaimokin ottaa roolia, kun lapsille väsäillään päivällisiä broilerista ja jauhelihasta. Eineksiäkin tulee tällöin hyödynnettyä.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Minä kokkailen myös meillä huomattavasti avovaimoa enemmän. Kumpikaan meistä ei ole mikään superkokki, mutta ihan syömäkelpoisia pöperöitä väännämme kuitenkin. Elämme kovin hektistä elämää, joten yleensä valmistamme melko nopeasti valmistuvia ruokia, joissa ns. aktiivista valmistumisaikaa ei ole kovinkaan paljoa. Erilaiset pastat, risotot ja pataruoat ovat aika hyviä valintoja. Myös uunissa paistuvat kanat ja paistit toimivat hyvin.

Viimeksi kokkasin eilen. Tein nacho-juusto-chili-kuorrutettuja broilerinkoipia maissipedillä. Noiden kanssa väänsin kiireessä kaupan valmiita lohkoperunoita, vaikka ne mitään super-herkkua eivät olekaan.
 

Zous

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ryan Reaves
En ole tehnyt koskaan ruokaa, jotain paria munakasta lukuunottamatta. Vielä se ei ole ongelma, kun kotona asuu, mutta kohta siitä voi tulla ongelma, kun en mitään muuta osaa keittiössä oikein tehdä kuin syödä.
 

Peoplez

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Ruokaa pittää tehdä melkeen joka päivä, ellei sitten tuu tehtyä isompaa satsia. Ulkona syön reissun päällä sitten. Eineksiä ei voi vetää :) leipominenkin on kivaa kun se on nii helppoa. Ei se oikeesti niin tarkkaa oo että tuleeko sitä jauhoa 3dl vai 3,1dl. Siinäkin voi kämmätä jos aineet ei oo samanlämpöisiä, mutta muuten oikeen ei. Itse tekeminen on hauskaa!
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Pitäisi taas aktivoitua tällä rintamalla syksyn saavuttua, kesän jälkeen on jotenkin jäänyt päälle vaihe, jossa ei vain ole jaksanut mitään kummoistakaan kokkailla. Liian usein tulee turvauduttua kaupan valmisruokiin tai säilykkeisiin, kun ei vain tunnu olevan tarmoa ja intoa ruoanlaittoon.

Välillä tulee jotain laiteltua, lähinnä pihvejä paisteltua, mutta vielä useammin ruoanlaiton aloittamista tulee vetkutettua kunnes on kauhea nälkä, ja sitten on pakko heittää joku annos mikroon tai laittaa uunipellille ranskalaisia ja makkaraa/nuggetteja. Tai joku Tohtori Oetkerin salamipizza.

Keväällä jaksoin paremmin tehdä pataruokia ja laatikkoruokia, ja ironista tässä nykyisessä laiskuudessahan on se, että pata- ja laatikkoruoat olisivat nimen omaan laiskan miehen ruokaa, koska alkuvaiheiden jälkeen ruoat muhivat itsekseen ilman, että siinä tarvitsee enää mitään kauheasti tehdä. Sen kuin ottaa padan tai laatikon uunista ja syö.

Jostain syystä jaksan silti lukea Maku-lehden tuoreet numerot ja Yhteishyvä-lehden ruokavinkkiliitteet siinä toivossa, että jotain ideoita niistä päähän tarttuisi.

Aamupaloihin voisi myös joskus satsata viikonloppuisin. Arkisin sen nyt ymmärtää, että on kiire ovesta ulos ja aamupalaksi jää pari Dumle-suklaakarkkia ja kulaus kolajuomaa, kunnes voi sitten töissä aamusella syödä kaupasta ostetun valmisleivän tai lämmittää mikropaskan, mutta viikonloppuisin on yleensä aikaa. Munakkaita tuli ennen tehtyä, ne ovat hyviä ne.

Viilit ja vispipuurot olen sentään löytänyt uudestaan vuosien tauon jälkeen, ne toimivat hyvänä välipalana vaikkapa töistä kotiin tultaessa.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Minä kokkaan meillä pääasiassa, leipominen menee suurin piirtein puoliksi. Ruoka on viikoilla perus kotiruokaa keitoista erilaisiin laatikoihin ja patoihin. Maanantai-ilta on viikon arki-illoista ainoa ohjelmaton meillä, joten silloin tulee yleensä tehtyä jokin isompi satsi, josta sitten syödään kiireiset ti- ja ke-iltapäivien päivälliset ja vaimo ottaa evääksi. Saman ruoan syöminen ei ahdista peräkkäisinä päivinä, varsinkin kun keitot ja laatikot yleensä ovat parhimmillaan seuraavana päivänä ja hyviä vielä sitä seuraavana. Ja ainahan jämiä voi tuunata, käyttää vaikka pyttipannuun tms.

Eineksiä pyrin välttämään ja tekemään keitot, padat sekä laatikot alusta pitäen itse. Viikottain kuitenkin arkiruokaan kuuluu jokin einespohjainen ateria, yleensä se osuu tuohon torstaille, jolloin yleensä ei ole enää alkuviikon rippeitä jäljellä ja päivä on täynnä ohjelmaa hauskasti porrastuen. Pitäisi aloittaa vaikka tekemään jokin keitto viikonloppuna, pakastaa se ja ottaa ke-iltana sulamaan, jolloin jokainen voisi napata siitä satsin mikron kautta silloin kun sopiva sauma on.

Viikonloppujen ruokailu riippuu todella paljon menoista. Pyrin siihen, että ainakin sunnuntaina teemme kunnon aterian jälkiruokineen, lauantai menee enemmän ohjelman armoilla ja aika usein kyläreissuilla tai muuten reissunpäällä.

Olen itse asiassa aika tyytyväinen ruokailu- ja kokkailutapoihimme, varsinkin tällä aikataulutuksella, mikä meitin perheellä on tällä hetkellä meneillään. Aika paljon se on asenteesta kiinni, haluaako syödä edes suurin piirtein hyvin. Toki harrastuneisuus ja luovuus ovat plussaa keittiössäkin. Ainoastaan harmittaa se, että kasviksia ja kalaa tulee syötyä aivan liian vähän, vaikka molemmat meidän perheessä uppoaa hyvin. Kalaa tulee tehtyä n. kerran viikossa, kasviksia on mukana ehkä joka toisella kerralla. Osittain tähän vaikuttaa sekin, että haluaisin kalan mahdollisimman tuoreena, eikä sitä aina ole kuitenkaan just silleesti saatavilla. Päivätolkulla kun sitä ei viitsisi säilöä.
 

Andy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Lähi-Siwasta saa kanaa ja jauhelihaa, niistä on ruoka tehtävä. Possusuikaleet menevät kissoille. Tänään on lautasella kanankoipia ja riisiä. Huomenna on varmaan spagettikastike. Jos ryhdyn hurjaksi, teen lihamakaronilaatikon, kun sattuu olemaan maitoa ja muniakin. Liiallista pakastepizzan ja einesten syömistä pyrin välttämään, mutta viikolla ei duunin jälkeen kyllä mitään erityistä jaksa väkertää. Kasviksia pitäisi syödä huomattavasti enemmän, mutta koetan taklata sitä vajetta vitaamiinipurkin avulla...

Osaisi sitä vaikka paistaa pihvejä tai kalaakin, mutta niiden saatavuus vaatisi visiittiä jonnekin kauemmaksi ja yhden hengen taloudessa on vaan helpompaa tehdä noita pieniä perussafkoja.
 

ernestipotsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Suomeen palatessani joskus ensi vuoden puolella tulen syömään itse valmistamaani ruokaa lähes joka päivä. Menettelin näin aiemmin yksin asuessani ja myös aikoinaan vanhempien nurkissa pyöriessäni. Toki kerran tai kahdesti kuussa voin käydä ulkona syömässä. Opiskelijalounasta en laske tässä tapauksessa ulkona syömiseksi, sillä kun ei pelkästään elä.

Yksinasujana en tietenkään tehnyt safkaa joka päivä, vaan n. 3 kertaa viikossa useamman päivän satsin kerrallaan. Jos samaa en jaksanut syödä peräkkäisinä päivinä, syömättä jääneet muonat pakkaseen ja pakkasesta jotain edellisellä kerralla pakastettua mikron tai muun lämmittimen kautta napaan.

Minulla pakastin oli varsin tehokkaassa käytössä ja ruuat kiersivät siellä nopeaan tahtiin. Mitään "elokuu 2005" -yllätyksiä en pakastimeeni kerää. Myös noin kerran viikossa innostuin jopa jotain leipomaankin.
 

Hanhi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, AS Roma
Puol tuntia sitten sain syödyksi. Ihan perus kanapasta; valkosipullia ja kanasuikaleita pannullle, vahvalla chilisoosilla ryyditetty ruokakerma perään ja pennepasta.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Lounariyhteiskunnassa ja tapaamisiin perustuvassa duunissa päivisin tulee syötyä aina "ulkona", mutta viikonloppuisin ja jonkun verran arki-iltaisin ruoanlaittoa paljonkin, koska on yksi perusharrastuksista. Vielä kun asumuksessa asuu keliaakikko, on aika paljon yksinkertaisempaakin tehdä safkat pääosin itse. Perusruoasta gurmaanisafkoihin, tilanteen mukaan. Yksinkertainen on usein hienoa, joten ei siihen tekemiseen tarvitse edes tuntikausia käyttää.
 

Prof. Puck

Jäsen
Suosikkijoukkue
***HIFK*** & Norristolainen
Tykkään kokata, mutta nykyisestä elämäntilanteesta ja armottomasta työkiireistä johtuen valmistan itse ruokaa maksimissaan kerta viikkoon, oikeastaan ehkä kolme kertaa kuukaudessa. Sillon teen 4-5 ruokalajin kokonaisuuden ja kutsun joukon ystäviä syömään. Ruokailu on mulle hyvin sosiaalinen juttu ja silloin kun lapset olivat vielä pieniä, perheen yhteisistä ruokahetkistä pyrittiin pitämään tiukasti kiinni!

Aamupala, jonka yleensä ehdin nauttia muutaman kerran viikossa, koostuu isosta mukillisesta teetä ja hedelmistä, jotka olen sekoittanut blenderissä juotavaksi mössöksi ja kulautan sen nopsaan kurkusta alas. Harvoin, yleensä kun on vieraita käymässä, kokkaan aamupalaksi kunnon englantilaisen aamupalan pekoneineen ja munakkaineen.

Lounas on käytännössä synonyymi työtapaamisille ja aika pitkälti dinneritkin, ainakin arkiviikonpäivinä. Jatkuvasti ravintoloissa syöminen ei ole millään muotoa terveellisin vaihtoehto, mutta yritän kompensoida sitä syömällä mahdollisimman terveellisesti (aika paljon kalaa) ja parhaani mukaan vältellä pikaruokia, vaikka pizza onkin suuri paheeni!

Hyvä puoli tässä on se, että kotona jääkaapissa ei ole hedelmien lisäksi juuri muuta kuin valot, joten iltaisin kotiin palattua ei tule ainakaan naposteltua.

Leiponut olen viimeksi yli 20 vuotta sitten. Ei ole mun juttu! Kuten ei myöskään jälkiruoat tai muu makea. Tuoreet hedelmät maistuvat paljon paremmille.

Aikaisemmassa elämässä, varsinkin kun lapset olivat vielä pieniä, kokkailin useamman kerran viikossa.
 

Kalalokki

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
En pidä itseäni minään top chefinä, mutta eineksiä pyrin välttämään viimeiseen asti. Joskus kiireen keskellä on pakko tyytyä sellaiseen, mutta silloinkin pyrin valitsemaan mahdollisimman "terveen vaihtoehdon". En kyllä kokkaa läheskään joka päivä, vaan teen ruokaa aina niin että sitä riittäisi useammalle päivälle. Eli varsinkin keitot ja laatikot isoissa kattiloissa ja vuuissa ovat suosittuja, toki myös perinteisiä jauhelihakastikkeita tai ynnä muita sellaisia tulee laitettua. Jos en tee erikseen salaattia niin kyllä joka ruualla täytyy jotain vihreää myös lautaselta löytyä. Välipaloina sitten hedelmiä ja leipää, sämpylöiden paiston olen viime aikoina oppinut joten niitä tulee välillä väännettyä.

Ruuan laittaminen on kyllä muutenkin mukavaa. Kerta-annos tulee halvemmaksi kuin valmispaskoissa (on myös terveellisempää), ruuan voi valmistaa ja maustaa aivan oman mielipiteensä mukaan, näkee kädenjälkensä tuotoksen ja ennen kaikkea kehittyy paremmaksi kokkaajaksi.
 

Vesuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vyborg Jesters
Ruoka tarjoiltiin itsetehdyn naanin kanssa vaikka ei tuosta tavallisessa uunissa samanlaista tule kuin tandoorissa.
Leivinkivi on kotileipurin paras ystävä. Tenavat halusi eilen, että leivotaan ja iltapalaksi leivottiin myös naania. Kivi uuniin lämpiämään taikinan kohoamisen ajaksi ja leivät sitten kuumaan uuniin kivelle alatasolle paistumaan. Tuli aivan hemmetin hyvää rapeapohjaista, pinnasta hyvin paistunutta leipää.

Aamulla paistelin eiliseltä jääneestä taikinasta myöskin tuoreet leivät. Onko kellään vinkkejä taikinan pakastamiseen? Taikinat tuppaa usein olemaan niin isoja, ettei kaikkea kannata kerralla paistaa. Valmiiden leivonnaisten pakastaminen on rikollista toimintaa, joten se ei ole vaihtoehto.

Ketjun aiheeseen liittyen viimeksi kokkailtiin eilen tenavien kanssa lasagnea. Soossit tehtiin alusta pitäen itse, mutta pasta oli kuivaa levyä. Joskus pitäisi kokeilla tehdä itsetehdystä tuorepastasta.
 

TQoFE

Jäsen
Suosikkijoukkue
En gång IFK, alltid IFK, FREE SCHOLL!
Päivittäin tulee kokkailtua kyllä. Hieman harmittaakin, kun arki-iltaisin sitä aikaa/energiaa keittiössä puuhailuun ei monesti riitä kuin johonkin perussafkan vääntämiseen. Esim. tällä viikolla en ole jaksanut kummoisempia aterioita valmistella, joten ostin alkuviikosta köntin entrecotea ja siitä olen veistellyt sopivat pihvit jokaiselle illalle. Lisukkeeksi nopea salaatti ja bataattia paistettuna.

Yllä on kuvattu kutakuinkin oma ruoanlaitto kiireisinä viikkoina: pihvejä vaihtelevin lisukkein. Jos aika ei riitä edes niihin tai liha alkaa tökkiä, haen sushia mukaan tai kaupasta purkin tonnikalaa, raejuustoa ja tomaattia tai paprikaa, jälkiruoaksi tai vauhdissa syötäväksi pussillinen vaihtelevia hedelmiä. Eineksiä en osta.

Erilaisia keittoja, pastoja, wokkeja, patoja ja risottoja teen jonkin verran. Kun aikaa on enemmän, tykkään kokeilla kaikkea erilaista ja ostan esimerkiksi sisäelimiä tai kokonaisia mustekaloja (kalmareita). Jos pääsen suoraan kaupasta lieden ääreen, ostan kalaa, sinisimpukoita, kampasimpukoita jne. Ankanrinta on suurta herkkuani ja kokonaisen kananpojan täyttäminen mielipuuhaa. Jos aikaa on tuntikaupalla, teen ribsejä ja keittelen soosinkin alusta asti itse.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Valmiiden leivonnaisten pakastaminen on rikollista toimintaa, joten se ei ole vaihtoehto.
Riippuu pitkälti siitä, mitä pakastaa. Juuri tuossa söin viikontakaisen kanelipullasession viimeisen tuotoksen - pakastimesta pöydälle puoleksi tuntia sulamaan ja oli edelleen todella hyvää.

Todella hyvän ohjeen bongasin muuten Leilan leipomuksista, pitänee jakaa tuonne kokkiketjuun. Suosittelen kaikille kanelipullan ystäville.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös