Itse pohdin ehkä enemmänkin sitä miten Suomen urheilua ja huippu-urheilua voitaisiin parantaa. En niinkään arvioimaan Suomen hyvyyttä tai huonoutta urheilumaana. Mitä tuohon kansan väitettyyn liikunnallisuuteen tulee, jota täälläkin on esitetty on todettava, että Suomi on kyllä erittäin huonossa jamassa. Kehittyneiden maiden vertailussa Suomi on aivan pohjasakkia esimerkiksi 15-vuotiaiden liikunnan määrässä. Nuoremmat vielä pärjäävät kohtalaisesti, mutta murrosiän edetessä liikunnallinen aktiivisuus tippuu kohtuuttoman paljon.
Sikäli yleinen liikunnallisuus ja huippu-urheilu liittyvät toisiinsa, että pohja huippu-urheilulle rakennetaan runsaalla liikunnalla koko uran läpi. Mitä useampi liikkuu runsaasti, sitä todennäköisempää, että sieltä myös nousee lahjakkuudet esille. Tässä mielessä siis kansanterveydelliset syyt sekä huippu-urheilu kävelevät mielestäni käsi kädessä. Syitä nuorten matalaan liikunnan määrään on monia ja niitä on tutkittukin kiitettävästi erilaisten motivaatiotekijöiden kautta. Omasta mielestäni Suomi antaa esimerkiksi angloamerikkalaiselle maailmalle etumatkaa siinä kuinka huonosti urheilu ja opiskelu on liitetty toisiinsa. Suomessa nämä ovat jonkinlaisessa vastakkain asettelussa ja yllättäen liikunnallinen aktiivisuus tippuu juuri silloin kun valitaan panostetaanko urheiluun vai opintoihin. Tämä on mielestäni valinta jota ei tarvitsisi tehdä. Sekä Englannissa että USA:ssa (sekä monessa muussa maassa) urheiluun panostetaan koulutuksen ohella, jolloin esimerkiksi lukioiden ja yliopistojen rooli myös urheilun ja liikunnan edistämisessä on merkittävä. Sekä yksilö- ja joukkuelajeja on mahdollista harrastaa omassa oppilaitoksessa. Samalla liikunta ja opinnot nähdään toisiaan edistävinä asioina.
Mitä tulee huippu-urheiluun niin Suomessa kyllä on hienoja tutkimuslaitoksia ja kattavaa yliopistotason koulutusta aiheesta, mutta se osaaminen tuntuu kanavoituvan kaikkialle muualle kuin suomalaiseen urheiluun. Esimerkiksi seuroissa elää edelleen todella voimakkaana "menneen maailman" talkoohenkisyys. Tästä johtuen oikeasti osaavat ammattivalmentajatvaluvat täysin muualle kuin huippu- ja seuraurheilun edistämiseen, koska niissä ei ole mahdollista tehdä uraa. Myös eri lajien korkeimman tason valmennus on Suomessa ainakin rahallisesti heikosti arvostettua verrattuna muihin maihin. Itselläni kieltämättä ehkä oma lehmä vähän ojassa, koska olen alan opiskelija ja toivon sinne työllistyväni jossain vaiheessa. Tilanne on tällä hetkellä kuitenkin se, että työpaikkoja kannattaa etsiä ihan muista maista kuin Suomesta.
Suuri määrä riittävästi liikkuvia nuoria je heistä vielä riittävän suuri määrä huippu-urheilun kehityksen edellyttämällä tasolla harjoittelevia nuoria yhdistettynä osaavaan valmennukseen on oma reseptini. Toki tähän päälle tulee vielä liikuntamahdollisuuksien tukeminen esim. harrastuspaikkojen muodossa.