Kirjasalon tasavalta, vaikkei täsmällisesti Suomen territoriolla ollutkaan on myös kiinnostava pala tämäntyyppistä historiaa.
Sitä en tiedä, että kuinka tuo Kallankarien touhu näkyy enää tänä päivänä käytännössä.
Mikrovaltioiden ja autonomisten alueiden lisäksi minua kiinnostaa valtioiden sisällä olevat poikkeukselliset kielialueet. Esimerkiksi itäisessä Saksassa olevassa Lausitzissa puhutaan kahteen kieleen jakautuvaa slaavilaista sorbin kieltä, josta harva saksalainenkaan tietää.
Tosin tuolla ei liene juuri tekemistä otsikon aiheen kanssa.
No Rauma ja Savo nyt ainakin. Ihme menninkäisiä muutenkin.Kuinkakohan paljon tuollaisia valtioiden sisällä olevia poikkeuksellisia alueita mahtaa olla maailmassa?
Olisi varmaan pitänyt lainata @pernaveikko'a niin ehkä olisit ymmärtänyt, että viestillä oli tekemistä maailmanlaajuisten mikrovaltioiden kanssa. Jos kuitenkin on niin, että näet viestini vievän keskustelua sivuraiteelle, niin ei muuta kuin ohjaamaan sitä takaisin itse haluamallesi raiteelle ja/tai raportoimaan moderaattoreille.
En muutenkaan näe, että tietyt kielialueet ovat kovin kaukana tästä ketjusta. Esimerkiksi Kallankarit muistuttavat jossain määrin saamelaisalueiden asemaa, jota varten saamelaiskäräjät on perustettu. Alueet kuuluvat itsenäisiin valtioihin, mutta niillä on kielen ja kulttuurin takia erityisiä oikeuksia. Saamelaisalueilla turvataan alkuperäiskansan kieltä ja kulttuuria, Kallankareilla kalastajien elinkeinokulttuuria. Sorbi ei ole yhtä suuressa asemassa, mutta samalla tavalla se ilmenee yhdellä alueella, mikä tekee siitä poikkeuksen valtion sisällä, vaikkei hallinnollista niin kuin joku Transnistria.
Ja kun kerran itsenäisistä erikoismaista puhutaan, niin juuri tuo sealand on kovin.
Ja ovat takuulla kovimpia mitä tulee porojen kuohitsemiseen omalla purukalustolla.Toki saamelaisetkin ovat, heidän maajoukkueensa on voittanut mikromeininkien mm:n futiksessa.