Mihin eläimiin olet osunut moottoriajoneuvolla?

[Pisin Kääpiö 186cm]

Ajan autolla suunnilleen 45-50 tkm vuodessa tätä nykyä. Minulla on ollut ajokortti vuodesta 1988 lähtien, ja vaikka en ole jatkuvasti ajanut tuolla vuositahdilla, niin miljoonan ajokilometrin kumulatiivinen saldo ei varmasti ole enää kaukana. Liki miljoonaan kilometriin mahtuu tietysti monenlaista sattumusta.

Koska tiet ovat erilaisista maastoesteistä ja paikoin viritetyistä riista-aidoista huolimatta myös eläinten saavutettavissa, tapahtuu liikenteessä aika ajoin kohtaamisia eläinten ja moottoriajoneuvojen kanssa. Näissä tapauksissa eläimet ovat tietysti heikoimmassa asemassa, mutta isompien eläinten kohtaaminen voi käydä myös ihmiselle hengen ja terveyden päälle. Suomessa tämän sarjan kohtaamisia tapahtuu lähinnä hirvien ja peurojen kanssa, mutta muualla maailmassa autoilija saattaa kohdata ties mitä virtahepoja, elefantteja ja antilooppilaumoja.

Keskuudessamme on varmasti heitäkin, joiden sukulainen, työkaveri tai muu tuttava on saattanut loukkaantua tai menehtyä liikenteessä, esimerkiksi hirven kohdattuaan. Siksi aihe saattaa olla joillekin henkilökohtaisesti arka tai vaikea käsitellä. Ketjunavaukseni tarkoitus ei kuitenkaan ole rienata, eikä vähimmässäkään määrin suhtautua epäkunnioittavasti vakaviin onnettomuuksiin. Ajatukseni on yksinkertaisesti käynnistää kokemusten jakaminen tällaisen aiheen ympäriltä. Kokemukset itsessään voivat pitää sisällään monenlaisia sävyjä, niin traagisia, pelottavia, epämiellyttäviä, yllättäviä, jännittäviä, harvinaisia, kenties myös helpottavia.

Mihin eläimiin olet osunut moottoroiduilla kulkupeleillä, Suomessa tai ulkomailla? Sana on vapaa.

Ehdotan samalla, että jätämme sakot, peräänajot ja liftarikokemukset tässä ketjussa vähemmälle. Keskittykäämme siis ihmisten ja eläinten liikennekohtaamisiin.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Omalle kohdalleni ei ole toistaiseksi sattunut liikennekohtaamista hirvieläinten kanssa, onneksi. Lähellä on kyllä ollut. Tien vieressä pälyileviä ja tielle pyrkiviä hirviä ja peuroja olen nähnyt aika ajoin. Varsinaista läheltä piti -tilannettakaan ei ole tapahtunut. Pohjoisessa olen lukemattomien muiden kuskien tavoin kohdannut tiellä porotokkia, ja Norjan puolella lammaslaumoja, mutta kumpienkaan kanssa en ole joutunut ottamaan osumaa.

Jänikseen olen osunut kerran, talvisessa Etelä-Suomessa. Jänis singahti suoraan tila-auton eteen ja kolisteli hetken aikaa alustassa. Taustapeilistä näin, että jänis hypähti jaloilleen, räpäytti korviaan, ja loikki reipasta kyytiä siihen suuntaan, johon oli ollut menossakin. Jänölle ei välttämättä tullut fataaleja vammoja, vaikka vähäisempikin loukkaantuminen saattaa välillisesti olla eläimelle kohtalokas.

Vuoden 2005 paikkeilla ajoin ikäväkseni hanhen yli. Kuljin perheen kanssa autolla keskisuomalaista pikkutietä, kun mutkasta läpi ajaessani huomasin muutaman hanhen käpsehtivän keskellä ajorataa, aivan edessäni. Terävä jarrutus ja pikku väistö estivät täyskaadon keilapatteriin, mutta valitettavasti yksi hanhi jäi alle. Eipä tuossa ollut mitään tehtävissä. Mietin, että hanhet varmaankin olivat läheisestä maatalosta, ja ehkä jollekulle lapselle rakkaita lemmikkejä. En jäänyt etsimään käsiini hanhi-isäntää, vaan jatkoin matkaa nostettuani hanhen pientareelle. Minulla ei ollut omasta puolestani mitään keskusteltavaakaan tapauksesta, koska oma ajoneuvoni ei ollut kärsinyt vaurioita. Niin, eihän se minun vikani ole, jos joku päästää hanhensa yleiselle tielle vaeltamaan.

Kahdesti olen vaihdattanut oravalla hiippakuntaa. Espoon Soukassa kuului vain töp-töp, ja homma oli oravan osalta paketissa. Eka töp siis eturenkaan alta, toinen takaa. Toisella kerralla ajoin tahallani ajoradalla kituneen oravan yli Vihdissä. Joku äskettäin edelläni ajanut oli osunut oravaan, ja eläinparka makasi osittain liiskaantuneena ajoradalla pörröistä häntäänsä heiluttaen. Peileistä sitten näin, että suorittamani paikkauksen jälkeen häntä ei enää heilunut.

Varis räpsähti kerran vauhdikkaasti tuulilasiin. Höyhenet pöllysivät ja ruma läikkä ilmestyi keskelle lasia. Otus oli varmaan tohelo poikanen. Yleensä linnuille sattuu tuollaisia vahinkoja hyvin harvoin, ja varis on kuulemma vielä älykkäämmästä päästä linnustoa.

Joskus 15-ikäisenä ajoin syrjäkylillä pienesti viritetyllä mopolla, vauhtia vähän päälle 60 km/h. Oli kesäaika ja lähemmäs 25 astetta lämmintä, joten pidin integraalikypärän visiiriä auki ajaessani. Jatkuva ajoviima alkoi kuitenkin tympiä, joten näppäsin visiirin kiinni. Tuosta kului noin kaksi sekuntia, ja täysikokoinen sudenkorento (tai mikä korento nyt olikaan) kopsahti suoraan päin näköä. Onneksi sattui olemaan visiiri kiinni, olisi ollut aika hillitön osuma.

Eteläisessä Kaliforniassa olen ajanut lintuhämähäkin yli vuokra-autolla. Olipa helvetin iso otus. Hämähäkistä ei jäänyt jäljelle paljoa paskaakaan, kun Lincoln Town Carin leveä rengas teki tasalämpöisestä selvää.

 

[Turha Kaukalo]

Oravan kanssa kolaroin Kolarissa. Pikkuveijari kuoli heti, ei jääny kitumaan vaan pääsi oravien taivaaseen. Vitutti silti kiitettävästi. Ahdistava kokemus.

 

[Yläpesä]

Kimalaiseen, ampiaiseen, eri hyttyslajeihin, kymmeniin perhoslajeihin, kusiaiseen, polttiaiseen, keltiäiseen, törmäpääskyyn, varpuseen, kärpäseen (lajia en tunnistanut), kastematoon, kotiloon, etanaan (espanjansiruetana?). Poro ja kissa olivat tipalla.

 

[SgtMarkov]

Tuusulan motarilla ajoin kerran pulun yli. Varmasti se näki minut jo pitkän matkan päästä, seisoihan se keskellä kaistaa silmä tulosuuntaani päin. Jostain syystä se kuitenkin vain jumitti paikallaan. Ajatteli varmaan että "haha, joku Lada, bring it on".

Ja tietty kesäisin kolisee kärpäsiä ja muita hyönteisiä pitkin tuulilasia.

 

[Jupe]

Itselläni toisin päin, sorsa on törmännyt mun autoon parikin kertaa.
Sieltä autoteiden väliseltä nurmialueelta pelästyessään kun lähtee lentoon ei saa lentokorkeutta kuin sen metrin niin kopahtaa auton kylkeen.
22 vuoden aikana ei ole muita osumia muistaakseni tullut. Peurat pomppii auton edestä ja takaa ihan metrinkin päästä useasti kun niitä tuolla kirkkonummella 4km mökkitiellä tai sen läheisyydessä asustelee ihan pirusti, 30 taitaa olla ennätys ja vielä ihan päiväsaikaan.

_

 

[attendo]

Mikä vitun kiusaa eläinrakasta attendoa ketju tänne nyt on tullut. @Moderaattorit voiko tämän ketjun siirtää vaikka testialueen puolelle niin ei aina törmää tähän ketjuun.

Edit. ettei mene täysin aiheen ohi kun tuli noi dirikatkin tohon tägättyä, niin en ole törmännyt hyönteisiä suurempiin eläimiin ja aina vituttaa eläinraadot tien pientareella.

 

[adolf]

Pari kertaa olen ollut kyydissä jossa on vedetty kovista vauhdeista jarrut pohjaan kun hirvi on tiellä, mutta en muista että mitään hyönteisiä isompia olisin itse jyrännyt tai että olisin ollut kyydissäkään. Joskus muistan kun siitä keulan eturistikosta löytyi kuollut lintu, mutta en tuotakaan osaa enää yhdistää että kenen auto se edes oli.

 

[Siivu]

Otin kesäkuussa ensimmäisen kerran kontaktia hirvieläimeen. Napsahti kohdalle yllättäen vielä moottoritiellä Helsingistä Tampereelle. Onneksi oli vain pieni peura tai metsäkauris, tarkka lajitunnistus jäi 125km/h vauhdissa tekemättä. Loikkasi niin vauhdilla puskasta eteen, etten ehtinyt edes ajatella tekeväni mitään korjausliikkeitä tai jarrutusta, mikä saattoi olla hyväkin.

Tästä osumasta taisi olla lopulta kaiken vaivan jälkeen pelkkää hyötyä, saatuani vakuutusyhtiöltä 150€ omavastuuta vastaan kokonaan uuden keulan uusine ajovaloineen. Auto kärsi siksi vähän vaurioita, että pääsin ajamaan sillä vielä tapahtumapaikalta kotiinkin, enkä tiedä mitkä metsän joukko-orgiat tuona kesäyönä oli meneillään, kun viimeisellä 40km valtatietaipaleella jouduin jarruttamaan tielle sinkoilleiden peurojen vuoksi neljään kertaan.

Sen tuo teki, että olen tapahtumasta alkaen ajanut riskiaikoina riskialueilla max. 80km/h lasissa, vaikka takanatulijoita sitten valojen räpsimiseen asti vituttaisikin. Tapahtuu kohdalle sattuessaan niin nopeasti, ettei mitään reagointimahdollisuutta ole ja jos lasista tuleekin sisään 300kg hirvipaistia, siinä jää auttamatta kakkoseksi.

 

[Nick Neim]

Peura, supi ja jänis. Ja kertaalleen joku lintu lensi päin autoa, mutta en kyllä tunnistanut lajia sen tarkemmin.

Kaiken kruununa tuli ajettua teininä kaksipyöräisellä ketun päältä yön pikkutunneilla. Ja voitte kuvitella, kuinka paljon vittuilua siihen aikaan tuosta sain kuulla. 60 km/h vauhdista kunnon pannut, mopo paskaksi ja mies rappiolle. 40 metrin päästä kotipihasta. Se oli sellaista aikaa se. Saattaa ajoittain edelleenkin tulla kuittia tuosta, jos puhe jollain tasolla kääntyy kettuihin. Tai mopoihin. Tai minuun. Vittu.

Ja nyt tulin kyllä paljastaneeni itseni joillekin tutuille, koska montaa tällaista tarinaa ei vain voi olla olemassa.

 

[FASlapsi]

Mitä helvettiä, onko tämä päiväni murmelina? Eikös nää samat jutut ollu täällä jo joskus? Vai olenko huumeissa? LSD-tripillä? Aika vaisu trippi tämmönen että lukee Jatkoaikaa ajassa taaksepäin. Oon kuullu huhuja että jotkut on päässeet Belgian sotaan tai viidakkoon tiikereiden kanssa painimaan, miksi minulle kävi vain näin? Vaadin rahani takaisin siltä irokeesipäiseltä narkkarilta jonka pingviini-postimerkkiä menin pyynnöstä nuolaisemaan silloin kun Trump oli vielä Yksin kotona -leffan cameo-hassuttelija ja Teemu Selänne oli vuoden tulokas eikä joku vitun Patrik.

 

[pernaveikko]

Joukkoliikenteen ihanuus on eri ketjun asiaa, mutta onhan minulla ajokortti voimassa jonnekin 40-luvulle vai miten se laki muuttui. Onkohan minulla enää korttia, kun en ole viiteentoista vuoteen ajanut enkä aja ainakaan ilman uudelleenkoulutusta.

Pienenä siis ajoin autoa, omistinkin kerran sellaisen, kun isä virallisesti luovutti.

700km matka Kainuuseen, joku tauko oli pidetty ja sitten jatkettiin. Ihan skarppina olin ja mukava matka, kaveri etupenkillä ja varmaan joku radiokin soi.

Sitten yhtäkkiä kaksi tyttöhirveä hyppää pimeydestä tielle matkan päässä. Kova jarrutus, mutta ei paniikkia, menivät ohi. Kyllähän tuossa säikähti aivan helvetisti ja sitten piti seuraava pieni ylimääräinen tauko pitää ennen jatkamista.

Aloituksessa pohdittiin kuinka ei voi tietää, jos joku on ollut kolarissa tai jopa kuollut. Minulle kävi sillä lailla paljon ennen tuota, kun jotain juteltiin. En voinut mitenkään tietää kaverin faijan olleen vakavassa hirvikolarissa, todella vakavassa, mutta jäi kuitenkin hyvän hoidon ansiosta henkiin.

Eläimiä liikkuu teillä ja toivottavasti te läheisenne menettäneet voisitte ymmärtää sen, että me emme voi tietää siitä ja siksi ei pitäisi alkaa raivoamaan. Eläimistä liikenteessä pitää voida keskustella.

 

[Larionov #8]

Koira ja hirvi. Jälkimmäinen istahti hetkeksi konepellille.

 

[alwahla]

Olen ajanut ainakin 20 etanan, vähintään 15 mauriaisen, kahden hevosmuurahaisen, muutaman jäniksen, oravan, supikoiran sekä (ehkä) jonkun ketun yli. Lisäksi olen ollut kyydissä autossa, joka joutui kolmen suuren malesialaisen naudan runnomaksi.

 

[Sanainen arkku]

Oravan kanssa kolaroin Kolarissa. Pikkuveijari kuoli heti, ei jääny kitumaan vaan pääsi oravien taivaaseen. Vitutti silti kiitettävästi. Ahdistava kokemus.

Itselläkin ainoa varma nisäkäsosuma on orava. Etupyörillä ehdin väistää, mutta takapyörä teki pikkuveijarista varisten ruokaa.

Sammakkojen vaellusilta on vastenmielinen autoilukokemus. Pimeällä maantiellä silloin tällöin näkee valokeilassa loikkaavan sammakon, mutta tämän tästä kuulee ja tuntee että yli mentiin taas.

Hirvikolari on ollut hyvin lähellä, samoin peurahitti. Kuitenkin pidän jopa ihmeenä, ettei omiin satoihin tuhansiin ole yhtään oravaa isompaa törmäilijää sattunut.

Yhden polkupyöräilevän ihmisen eteen tulin lumikasan takaa noin 12 vuotta sitten.

 

[Turha Kaukalo]

Peura, supi ja jänis. Ja kertaalleen joku lintu lensi päin autoa, mutta en kyllä tunnistanut lajia sen tarkemmin.

Kaiken kruununa tuli ajettua teininä kaksipyöräisellä ketun päältä yön pikkutunneilla. Ja voitte kuvitella, kuinka paljon vittuilua siihen aikaan tuosta sain kuulla. 60 km/h vauhdista kunnon pannut, mopo paskaksi ja mies rappiolle. 40 metrin päästä kotipihasta. Se oli sellaista aikaa se. Saattaa ajoittain edelleenkin tulla kuittia tuosta, jos puhe jollain tasolla kääntyy kettuihin. Tai mopoihin. Tai minuun. Vittu.

Ja nyt tulin kyllä paljastaneeni itseni joillekin tutuille, koska montaa tällaista tarinaa ei vain voi olla olemassa.

Mä oon kuullut tästä. Välillä baarin pöydässä, kun tulee hiljaista, niin silloin tulee hiljaisuuden täytteeksi kertomus siitä jätkästä, joka törmäs kettuun. Siitä lähtee sitten keskustelu taas mukavasti rullaamaan. Muutama viikko takaperin Roskapankissa kuulin viimeksi.

 

[Roku]

Pari kertaa peuraan. Ne ovat niitä kertoja kun autoonkin tulee hiukan vaurioita. Pienemmistä elikoista olen autolla törmännyt kissaan, koiraan, jänikseen ja joku iso lintukin on joskus lentänyt tuuliklasiin. Siilin ylikin olen ajanut.

 

[Virveliä kainaloon]

Poro ja metso(poikanen, tipu, whatevs.).

Jänis, supi, kissa ja isompi metso on pari kertaa käynyt läheltä lisäksi. Tai siis, en nyt hirveästi noita ala väistellä, mutta totta kai hidastan, jos ei ole muuta liikennettä. Säilyvätpähän poloiset.

 

[Beagle Boy]

Hirvi törmäsi minuun kesällä 2015 Helsingissä taajama-aluuella 50 km/h alueella. Hirveltä meni jotakin sellaista rikki, että takajalat eivät enää toimineet ja eläin jäi makaamaan viereiseen ojaan. Poliisi paikalle lopettamaan eläin.

Se oli mielenkiintoinen keskiviikkoaamu. Ennen aamu kahdeksaa olin ollut osallisena hirvikolarissa Stadissa ja nähnyt poliisin aseenkäyttötilanteen.

 

[Ollakseni]

Lennossa oleva lintu päätti koristaa autoa eräänä päivänä. En ollut uskoa sitä mutta autoon jäi kiinni pari höyhentä niin oli pakkoa uskoa. Nisäkkäitä ei kait ole jäänyt alle, paitsi ehkä päästäinen. Peura, jänis, kissa ja kettu ovat olleet lähellä mutta olen joko väistänyt tai hidastanut vauhtia niin ei tarvitse auton vahinkoja tutkia jälkeenpäin. Huom. tiellä on ollut tyhjää kun olen näitä tehnyt eli en ole aiheuttanut riskejä muille tienkäyttäjille.

 

[Captain Slow]

Hyönteisten joukkomurhaa on tullut suoritettua ainakin kesäehtoisin ajellessa. Ja kyllä parin linnun sulatkin on tullut napattua auton etusäleikköön.

Jänikset on osanneet kumma kyllä joka kerta väistää, vaikka pari aika itsetuhoistakin suoritusta on tulleet kohdalle. Melkoisia metsien extremeduudsoneja siis kyseessä.

 

[Noitarumpu]

Läheltä piti juttuja on paljon, etenkin nuo pirun "kamikaze"-linnut. Mikä kumma saa ne käyttäytymään niin?

Sit iso sarvipää seisoi keskellä tietä erään mutkan jälkeen, mutta vauhtia huonolla tiellä sen verran vähän, että sain pysäytettyä Oli iso hirvi ja ihan auton vieressä katsottuna pelottava. Katseli leuhkan näköisenä aikansa ja lompsi sitten ylväästi metsään. Tuli ihan Intia ja pyhät lehmät mieleen.

Tietääkseni en ole ajanut edes kurren päälle, mutta murkut yms. ovat varmasti liiskautuneet, eikä niiden väliä:)

Ainut kerta, jolloin todella säikähdin oli, kun kärppä sujahti edessäni tien yli. Huuto pääsi ja itku kuristi kurkkua, vaikka itse tapahtuma oli jotain sekunnin murto-osia, tai ehkä tuo reaktioni tuli vaan viiveessä. Kärppä selviytyi. Jotenkin se meni niin sukkelasti ja oikealla ajoituksella autoni alta, että henki säästyi. Ehdin huomata miten tuo upea, valkea eläin hyppelehti nuolen lailla toiselle puolen tietä, musta hännänpää vaan heilahti. Olisi ollut kauheaa, jos olisin kärpän tappanut. Oli muuten eka ja vika kerta, kun olen tuon eläimen luonnossa nähnyt.

 

[pernaveikko]

Yhden polkupyöräilevän ihmisen eteen tulin lumikasan takaa noin 12 vuotta sitten.

Niin joo, en nyt tyhmänä homo sapiensina tajunnut, että tässä puhutaan vain alamaisista.

Ajoin roimaa ylinopeutta tutulla tiellä, se oli tietenkin oma teinisekoilu. Olin yksin autossa, kukaan ei siis painostanut. Radiokin oli varmaan rikki.

Oikealle kaartavassa espoolaisella tiellä yhtäkkiä horjuu joku juoppo todennäköisesti varastetun pyörän kanssa. Ihan siinä keskikaistalla. Suhahti turhan läheltä ohi. En halua joutua vankilaan sen takia, että joku tekee jotain aivan odottamatonta. Kyllä, minä ajoin reilua ylinopeutta, mutta kun siinä on se pyörätiekin. Jos yksi tekee tyhmästi, niin miksi pitää toistaa samat erheet.

 

[Sako]

Moottoripyöräillessä pikkulintu osui punttiin ja kuoli pois.

2 kertaa porokolari pyörällä todella lähellä. Se lähin oli tällainen: Ajelin etelään Sodankylän tuolla puolen ja satoi vettä. Vähensin nopeutta 80 satasen alueella, kun ei kerran ollut kiire. Auto meni ohi ja nostatti vesisumun. Kämmenselällä visiiri puhtaaksi ja kas kummaa, keskellä tietä poro. Onneksi se kääntyi keskiviivan päällä tien suuntaan ja en ajanut päin. Edes perkelettä en ehtinyt sanoa kun tilanne oli jo ohi. Seuraavalla levikkeellä piti pitää tauko. Ihan tuurissa oli onnellinen lopputulos.

 

[BlackWolf]

Talitiainen yritti tappaa minut kerran kun kesällä ajelin ikkuna auki reilua satasta, onneksi sen osumistarkkuus oli hieman heikohko ja matka päättyi A-pilariin noin 2cm siitä avoimen ikkunan kohdasta. Mietin vain että millainenkohan kohtaaminen se olisi ollut, kun oma pärstävärkki lohjahtaa satasta talitiaiseen. No sain sentään veriroiskeet ja vähän höyheniä muistoksi.

Toinen on sitten lokki, tämä tapaus teki elokuvakliseisesti ja lähti pakenemaan samaan suuntaan kuin mihin auto oli matkalla, siinä sitten ihmettelin kun lokin perse se vaan läheni tuulilasia ja seuraavaksi tuli mätkis kun se persus siihen tuulilasiin osui.

Enempää ei onneksi ole tarvinnut luontokappaleiden kanssa koetella, että kumpi selviää vähemmillä vaurioilla minun hermot vai niiden kroppa. Lähellä on ollut kyllä jos jonninmoisten elukoiden taivaltaminen jatkossa paremmilla metsästys/ruoho mailla.