Migreeni- eli päänsärkyketju

[Peteliuz]

Itse sairastin tätä "tautia" ala-aste aikoina, noin kymmenen vuotta sitten. Migreenin laukaisi mulle jännitys mennä kouluun, koska olin koulukiusattu. Alkuun pelättiin että silmissä/aivoissa olisi jotain vikaa, kun oireet olivat niin rajuja; oksennus irtosi herkästi, silmiä kirveli ja pakotti ja lisänä vielä tautisen kova päänsärky joka tuntui siltä kuin näkymätön vanne olisi kiristänyt päätä. Muutaman kerran sai jopa tajun lähtemään hetkiseksi.

Migreeniksi siis lopulta paljastui ja jotkin lääkkeetkin siihen sain, joilla ei tosin ollut minkään muun sortin vaikutusta, kuin korkeintaan pahensivat olo, oli meinaan niin kamalan makuista(nestemäistä lääkettä siis). Olotila oli aivan kamala, ei kestänyt yhtään kirkasta valoa, ei kovia ääniä, liikkua ei uskaltanut ettei laatta olisi lentänyt. Yleensä kun vaivat alkoi, tiesi niiden kestävän koko päivän, eikä nukkuminenkaan aina auttanut vaan vaivat kestivät useita päiviä putkeen.

Nykyään migreeniä esiintyy harvakseltaan, ehkä noin kerran kahteen-kolmeen kuukauteen, joskus harvemminkin. Ja yleensä aiheuttajana on huonosti nukuttu yö, jännitys tai stressi.

Comppaan muita sen verran, että olkaa onnellisia te jotka ette tätä vaivaa ole koskaan poteneet.

 

[MadMike]

Voi vitun Hortoni sentään. Kolmas kohtaus vuorokauden sisään. Helppo hoitaa ihmisiä pää turtana ja oksennusta pidätellen. Onneksi nämä menevät mulla nopeasti ohi.

 

[Ruutiveijari]

Voi vitun Hortoni sentään. Kolmas kohtaus vuorokauden sisään. Helppo hoitaa ihmisiä pää turtana ja oksennusta pidätellen. Onneksi nämä menevät mulla nopeasti ohi.

Ai saatana, aito horton? Oletko tuota hortonilaisten omaa keskustelupalstaa seurannut? Sieltä saa hyvää vinkkiä aika usein, pysyy kärryillä uusimmista lääketestailuista ja hoitokokeiluista. Mulla ei ole varsinaista hortonia, mutta hortontyyppiset kohtaukset.

 

[peruspata]

Lääkkeenä muuten täällä mainittu Imigran on toiminut, ja jopa joku sen halvempi kopio. Sen sijaan joku, minkä nimeä en muista, mutta sain ilmaisena lääkenäytteenä kotoa, sekoitti pään, muttei poistanut kipua. Totesin, että en tarvitse sellaista lääkettä. Imigrania, tai sen halpakopiota täytyy hakea, jos ei Burana 800:lla pärjää. Oikein ajoitettuna on Buranakin auttanut. Jos kohtaus pääsee ihan kunnolla vauhtiin, siinä on ihan sama, minkä merkkistä lääkettä pistää putkiverkoston pieneläinten ruoaksi.

Tätä ketjua lukiessani olen muuten löytänyt paljon hyviä puolia siitä, että oma migreenini ei ole ihan sitä pahinta tuskaa. Syvät osanotot kärsiville veljille ja siskoille.

 

[Ruutiveijari]

Lääkkeenä muuten täällä mainittu Imigran on toiminut, ja jopa joku sen halvempi kopio.

Triptaaneista nykyään käytetyin, Sumatriptan, on Imigranissa myös vaikuttava aine. Samaa löytyy nykyään melkein 20 rinnakkaisvalmisteesta, joista halvin Teva on käytännössä samaa kamaa kuin Imigran, mutta huimasti halvempi. Kuuden kappaleen pakkaus 100mg maksaa noin 7 euroa Kelakorvausten jälkeen. Kannattaa etsiä iso apteekki, jolla on iso valikoima. Rinnakkaisvalmisteissakin on hintaeroa reilusti.

Kaukana ollaan ajoista, jolloin yhdestä tabletista sai sen 80 markkaa maksaa.

Mulle muuten useimmin riittää noin kolmasosa tabletista, jos sen ottaa ison ja supervahvan kahvikupillisen kera.

 

[Uleåborgir]

Meikäpoijjaalla on huomenna aika neurologille. Tämä siksi, että abdominaalinen klassinen migreeni on muuttunut resistentiksi triptaaneille ja migreeniä esiintyy joka toinen ilta.

Toinen vaihtoehto - tosin hyvin epätodennäköinen sellainen - on jotakin ylimääräistä massaa aivoissa. Neurologi päättää huomenna kuvataanko nuppi. Kertauksetkin alkaisivat tiistaina. Voi hyvänen aika sentään.

 

[Ruutiveijari]

Toinen vaihtoehto - tosin hyvin epätodennäköinen sellainen - on jotakin ylimääräistä massaa aivoissa.

Migreenien tuntien on se juuri migreeniä, ei mitään ylimääräisiä massoja. Se tuntuu elämän myötä muuttuvan ja kehittyvän kokoajan vaikka elämässä ei oikein mikään ei muutu. Siskolla oli aivan helvetilliset migreenit aikanaan, jotka päättyivät täysin kun tuli raskaaksi. Ei sen jälkeen ole vuosiin ollut mitään. Minulla taas vuodesta toiseen menee aivan ylös/alas, välillä on pari vuotta että melkein joka ilta saa vähän lääkitä, pari kuukautta aivan helvettiä, ja joskus taas silloin tällöin.

Mutta aika kaukaa haetulta tuntuu ylimääräiset massat aivoissa, jos koko elämäsi olet migreenistä kärsinyt ja nyt se vain on muuttanut muotoaan.

 

[Uleåborgir]

Mutta aika kaukaa haetulta tuntuu ylimääräiset massat aivoissa, jos koko elämäsi olet migreenistä kärsinyt ja nyt se vain on muuttanut muotoaan.

Jep, onneksi juuri näin. Yleislääkäri tutki silmäpaineet ja silmähermot eikä niissä näkynyt mitään ylimääräiseen aivopaineeseen viittaavaa. Luulen, ettei neurologi lähetä minua kallisiin kuvauksiin. Mutta jonkinlainen lääkitys tähän olisi ihan hyvä saada. Tässä kun ei tule välillä mistään mitään. Valtavat opiskelupaineetkin ovat päällä. Siinäkin saattaa olla syy migreeniin.

Noidankehä pyörii: stressi -> päätä särkee -> ei voi opiskella -> stressi koska ei voi opiskella -> päätä särkee -> ei voi opiskella jne -> stressi, kun odottaa seuraavaa kohtausta -> päätä särkee -> ei voi opiskella...

Olen allerginen kaikille mahdollisille asetosalisyylihappovalmisteille ja -johdannaisille ml. Buranat, Ibumaxit, Finrexinit yms. Voin käyttää vain parasetamolivalmisteita ja kuten hyvin tiedetään, eivät ne auta juuri ollenkaan. Paitsi Panacod, jota lääkärit eivät hevin kirjoita.

Kappas, särky alkoi taas... Vasemmasta ohimosta tällä kertaa.

 

[MadMike]

Ai saatana, aito horton? Oletko tuota hortonilaisten omaa keskustelupalstaa seurannut? Sieltä saa hyvää vinkkiä aika usein, pysyy kärryillä uusimmista lääketestailuista ja hoitokokeiluista. Mulla ei ole varsinaista hortonia, mutta hortontyyppiset kohtaukset.

Mikä se aito nyt on mutta olen aikaisemminkin täyttänyt ko. sivujen testit ja lääkäri on kerran tälläsen diagnoosin esittänyt, että kaipa se on sitten. Isälläni oli ikäisenäni myös vastaavia oireita. Eilisen jälkeen ei pahoja oireita ole ollut mutta koko ajan niskassa tuntuu pieni jumpsutus ja tuntuu kuin olisi jotain päälaen päällä oikealla (jolla puolella särky aina on).

Alkoholia ottaessa ei yleensä oireita ole ja onneksi viikonloppuna onkin kaverin polttarit tiedossa. Toisaalta jos siellä iskee säryt päälle niin sitten on kyllä piru merrassa. Ainoa hyvä puoli on, että kohtaukset menevät aina ohi alle tunnissa.

Olen myös miettinyt josko tarvisi käydä neurologilla mutta oireita on ollut reilu kymmenen vuotta melko samanlaista. Joskus kakarana on otettu aivosähkökäyrä, kun heitin tajun pois luokkaretkellä. Neurologi kehotti välttämään diskoja välkkyvien valojen vuoksi. Kyllä tän kestää mutta välillä kyllä ottaa hieman hermon päälle, kun unet jää katkonaisiksi tai töitä joutuu tekemään usvassa.

 

[moby]

Voin käyttää vain parasetamolivalmisteita ja kuten hyvin tiedetään, eivät ne auta juuri ollenkaan. Paitsi Panacod, jota lääkärit eivät hevin kirjoita.

Miksi eivät kirjoita? Minä olen saanut noita Panacodeja jos jonkinlaisiin särkyihin ja hyvin auttavat melkein mihin särkyyn vaan. Nytkin lääkekaapissa on pari levyä ihan varmuuden vuoksi.

Ilmeisesti brenkun kanssa melko epäsopiva valmiste, mutta niin on moni muukin.

 

[Uleåborgir]

Luultavasti sen takia, että minulla on pitkä musta tukka ja grunge-parta.
Pitäisi vissiin ottaa huomenna mukaan ne täyden vitosen esseet kielenhuollosta ja kriittisestä mediakasvatuksesta. Totta kai ne olettaa siellä porsaanluutornissa, että potilas on pitkän tukkansa takana hirveä ryyppääjä ja narkki ja sekin vielä, että joudun käyttämään lääkityksenä bipolaarihäiriöön neuroleptjejä.

Ottaisipa lääkäri sen "ei lainkaan" raksin silmiinsä kun paperissa on tekstiä alkoholin käytöstä

 

[Ruutiveijari]

Minun täytyy nyt tämä asia jakaa.

Olen siis kärsinyt koko elämäni, ainakin niin kauan kuin jaksan muistaa, migreeneistä. Nykyisellään niitä on tullut todella usein, muutama viikossa, mutta ovat pysyneet sumatriptaanilla aisoissa. Tätä nykytilannetta on jatkunut nelisen vuotta. Ja se luonnollisesti on vaikuttanut elämääni hyvin negatiivisesti ja rajoittavasti.

Toukokuun puolivälissä kuitenkin pysähdyin ajattelemaan, että en migreeniä hoitaakseni ole kautta aikain tehnyt mitään muuta kuin niskajumppaa-/hierontaa ja lääkkeitä. Aloin kyseenalaistamaan, josko se migreeni ei olisikaan itsestäänselvyys ja pakollinen paha, vaan jokin oma toimintani sitä aiheuttaa. Tein listan mahdollisuuksista ja aloin selvittämään. Tärkeimpänä listalla alleviivasin ruokavalion ja sovin lounastreffit ravitsemusterapeutiksi opiskelevan kamuni kanssa. Ja mieshän löi heti pöytään, asiasta sen enempää keskustelematta edes, lyhenteen E621 eli natriumglutamaatti, jota käytetään aromivahventeena ruoissa. Aiheesta aiemminkin kuulleena mielessä oli lähinnä vähättelyjä aiheen tiimoilta, mutta päätin olla kyseenalaistamatta sen enempää - ei ollut hävittävääkään.

Ja kotona keittiöön. Yllätys oli todella suuri, sillä sitä perkelettä löytyi melkein joka ruoasta ja maustesekoituksesta! Ruoat keskittyivät lähes puhtaasti liharuokiin, niissä marinadeihin ja valmisruokiin. Mausteissa taas erilaisiin valmiisiin sekoituksiin. Kaikki sai lähteä ja kaupasta toin tilalle maustamatonta broileria, kalaa ja kasviksia, paljon kasviksia.

Ensimmäinen viikko uudella ruokavaliolla ei tuonut mitään muutosta oloon, lähinnä vatsa kiukutteli kun ruokavalio muuttuu niin rajusti. Mutta melkein heti toisen viikon alussa alkoi tunneli ja sen valo näkymään. Ei migreenistä tietoakaan. Toinen, kolmas päivä. Viimeiseen neljään vuoteen en ollut ilman migreeniä selvinnyt kertaakaan yli neljää päivää. Nyt meni viikko, toinenkin. Ja tähän päivään mennessä - yksi migreenikohtaus! Ja kuin pisteenä iin päällä jäljitin syylliseksi edellisenä päivänä nauttimaani barbecuekastiketta äidilläni, sisällössä mukana E621. En ollut edes tajunnut tarkistaa vasta kun migreenin jo puhjettua.

Siinäpä tuo. En osannut kuvitellakaan, miten vapauttavaa tämä elämä ilman lähes joka aamuista päänsärkyä on.

 

[sunnuntai]

Sunnuntai iltana ensimmäiset vinkit pääkivusta, maanantaina sitten vielä vähän lisää ja tiistaina sitten iski kunnolla. Keskiviikkona terveyskeskukseen, siellä piikki perseeseen, ja lähete Hyvinkäälle. Pääkipu lähes nauroi tuolle ketorin-piikille. Hyvinkäällä sitten odoteltiin pitkällään(onneksi sentään pääsi vuoteeseen)pari tuntia seuraavaa lääkesettiä. Lihasrelaksantti reiteen ja jotain litkua suoneen, tällekkin yhdistelmälle pääkipu päästeli röhönaurua. Sitten vähän päänkuvaa, kaikki ok. Välskärin-cocktail (tai jotain sinnepäin) oli sitten lääkeyhdistelmä jolla saatiin kipu pois. Ja yöllä yhden maissa kotio.

Pitkittynyt migreeni kohtaus oli lääkärin päätelmä. Vituttaa jonkun verran, apauttia rallaa 20vuotta sitten ollut viimeksi migreeni. Normaaleja pääkipuja välillä, mutta nuo lähteneet normi lääkkeillä. Toivottavadti ei tulossa migreeni takaisin.

Meikäläisen lamaannuttaa tuo pääkipu lähes kokonaan.

 

[Musta Nuoli]

Jotain hyötyä sydämen vajaatoiminnastakin. Olen joutunut muutaman vuoden ajan syömään siihen mm. betasalpaajia, joilla on kaikenlaisia ikäviä sivuvaikutuksia turhankin paljon, mutta myös hyödyllisiäkin sivuvaikutuksia. Migreenit ovat nimittäin vähentyneet huomattavasti betasalpaajien jäljiltä. Migreenejä on edelleen, mutta selvästi harvemmin eivätkä kohtaukset ole niin raastavan lamauttavia. Ennen oli peruskauraa joutua oksentamaan migreenin kourissa valon ja äänien lisätessä tuskaa ja kuvotusta, samalla kun tuntui, että silmämunien takaa on joku Alien pyrkimässä ulos sydämen sykkeen tahdissa kouristellen. Toisinaan piti hautoa päätä, ohimoita ja silmäkuoppia jääpusseilla. Kerran iski autoa ajaessa niin paha kohtaus, että tietä ei oikein enää näkynyt ja havaintokyvyt heikkenivät niin, että oli pakko pysähtyä toviksi kunnes pahin meni ohi.

Kunnon migreenikohtaus myös nauraa paskaista naurua peruskipulääkkeille ja muille, varsinkin parasetamolia saisi muutenkin popsia kuin karkkia ilman mitään vaikutusta. Ainoa keino saada peruskipulääkkeillä jotain aikaan on yrittää ennakoida migreenikohtauksen ensioireita ja popsia sitä ennen kamaa naamaan, mutta oireita ei aina perusväsymykseltä tai muilta vaivoilta ehdi tai tajua huomata.

Ns. suppolääkitystä oli joskus, mutta sen sivuvaikutukset olivat vahvat, eikä poltteleva tunne persereiässäkään mitenkään innostanut lääkkeen annostelun jälkeen.

 

[änähaim]

Minulla oli muutamia vuosia taaksepäin taipumusta herätä aamuisin migreeniin Aluksi kuvittelin niiden johtuvan myöhäisistä pelivuoroista. Tällöin en hoitanut nesteytystä ennen pelejä, enkä pelien aikana. Opin nesteyttämisen tärkeyden ja nyt migreeniä tulee hyvin harvoin.