Miettinen vs. Peltola
Tommi Miettisen peliotteita seuratessa tulee väistämättä mieleen Mikko Peltola. Peltola ei missään vaiheessa pelannut mitenkään mahdottoman huonosti Ilveksen paidassa, mutta koko ajan tuntui kuitenkin jotain puuttuvan. Oli helppo huomata, että Peltolan laukaus oli erinomainen ja myös nopeus kuului hänen vahvuuksiinsa . Peltola teki myös paljon töitä ja oli erinomainen kulmapelaaja. Vastuuta tuli tarpeeksi, mutta tehot jäivät siitä huolimatta puuttumaan. Oli vaikea keksiä selviä syitä sille miksei Peltola odotuksia pystynyt täyttämään. Hyviä väläytyksiä nähtiin silloin tällöin, mutta tasaiset tehot jäivät haaveeksi. Peltola oli hankittu nimenomaan maalintekijäksi ja pistenikkariksi. Peltola oli ihan OK duunari, mutta se ei odotuksia luonnollisestikaan riittänyt täyttämään. Nyt Peltola on puhjennut kukkaansa Pelicansissa.
Tommi Miettisen urakaari on hämmästyttävän samankaltainen kuin Peltolalla. Taitoa ja potentiaalia Miettisellä on nousta vaikka maajoukkueen ykkössentteriksi lähivuosina. Luistelu on vaivatonta ja sulavaa. Tämä yhdistettynä nopeisiin käsiin saa aikaan sen, että Toma pystyy parhaimmillaan veivaamaan vaikka koko kentän solmuun. Tämäntyyppisiä väläytyksiä Miettiseltä on tälläkin kaudella nähty, mutta edelleen silti jotakin puuttuu. Niin kuin on puuttunut nyt jo yli kahden vuoden ajan.
Tässäkin tapauksessa on erittäin vaikea nähdä mistä homma oikein kiikastaa. Vastuuta tulee todella paljon eivätkä peliotteet näytä mitenkään mahdottoman huonoilta, mutta siitä huolimatta tehot jäävät jatkuvasti puuttumaan. Kakkossentteri ei Miettisen tapaisella vastuumäärällä voi kerätä vain 10 pistettä 24 ottelussa. Tai näköjään siis voi...
Peliälyssä ja syöttötaidossa Miettisellä on puutteita, mutta noiden asioiden ei pitäisi haitata ratkaisevasti. Pari vuotta sitten Toma esitteli komeita rannelaukauksia ylänurkkiin. Nykyään hänen ratkaisuyrityksensä ovat todella vaisuja. Miettisen kohdalla elää jatkuvasti toivo siitä, että palaset loksahtaisivat kohdalleen ja hän saisi potentiaalinsa käyttöön. Aivan kuten asian laita oli myös Peltolan kohdalla. Kolmas liigakausi on vain jo kulumassa ja kärsivällisyys koetuksella. Kyllästyykö Ilves Tomaan tai Toma Ilvekseen tämän kauden jälkeen? Ja tuleeko Miettinen tekemään peltolamaisen nousun jossain toisessa liigajoukkueessa? Paljon mahdollista.
Mika Nieminen
Paljon kohua aiheuttaneen pelaajan kaudesta on hyvä tehdä pientä yhteenvetoa. Tehopörssi näyttää ikävää lukemaa -12, jolla jaetaan tällä hetkellä koko liigan kakkossija tässä tilastossa. Ykkösketjun puolustuspelaaminen alkoi tiivistyä heti, kun Nieminen siirrettiin kakkoseen. Sattumaako? Ehkä osittain, muttei kuitenkaan kokonaan. Nieminen on kiistatta laiska mies ilman kiekkoa. Siltikin -12 lukema ei kerro ihan koko totuutta Veikon puolustuspelaamisesta. Pelitilanteen ollessa tiukka Niemisellä riittää kohtuullisen hyvin asennetta myös puolustuspäässä. Väittäisin, että noinkin ruma miinussaldo sisältää myös huonoa tuuria.
Hyökkäyspäässä tehot ovat olleet toistaiseksi pettymys. Suurimmat vaikeudet ovat olleet maalinteossa. Alkukaudesta Veikolla oli järjetön määrä maalipaikkoja Helmisen rinnalla pelatessaan, mutta viimeistelyssä oli molempia, sekä epätarkkuutta että huonoa onnea. Ensimmäisten 10 ottelun aikana Nieminen olisi aivan hyvin voinut tehdä 10 kaappia. Miettisen rinnalle siirryttyään maalipaikkoja ei ole enää siunaantunut läheskään yhtä paljon.
Veikko on aina vaarallinen saadessaan kiekon. Hän on "epäilvesmäisesti" erittäin suoraviivainen pelaaja. Nieminen laittaa kiekon todella nopeasti liikkeelle sen saatuaan. Veikon pää käy usein nopeammin kuin ketjukavereidensa ja niinpä hyviä tilaisuuksia menee paljon hukkaan. Yhteenvetona voisi sanoa, että syöttelijänä ja pelin rakentajana Nieminen on tällä kaudella ollut mies paikallaan, mutta viimeistelijänä ja puolustavana hyökkäääjänä parannettavaa riittää.
Tony Salmelainen
Lähestulkoon jokainen "näppisvalmentaja" huuteli alkukaudesta Salmelainen-Helminen-Viitakoski ketjun perään, kun ykkösketju vuoti ja kakkosketju oli tehoton. Yhdistelmä vaikutti puhtaasti järjellä ajateltuna ihanteelliselta, mutta ihmeen kauan Selinillä meni ennen kuin hän koostumuksen löysi. Salmelainen on päässyt alkukauden kohmeestaan irti Helmisen rinnalla ja maaleja on syntynyt lähes tappavalla tahdilla. Salmelaisella on jo nyt kasassa samat 10 maalia, jotka "huipputulokas" Toni Dahlman takoi viime kaudella pelattuaan käytännössä koko ajan ykkösvitjassa. Kaiken lisäksi Salmelainen ei ole edes viimeistellyt kovinkaan erikoisesti. Maalintekotaito ei todellakaan nimittäin kuulu hänen vahvuuksiinsa. Hyvällä viimeistelyllä Salmelainen takoisi enemmän maaleja kuin Viitakoski. Ratkaisupaikoissa Salmelainen sortuu usein liialliseen hosumiseen ja sähläämiseen. Kädet ja jalat toimivat nopeammin kuin pää. Vastapainoksi mies tosin iskee hienoja tahtomaaleja. Nopeus ja asenne ovat Salmelaisen valtit ja jo ne näyttävät riittävän pitkälle, vaikka hyvä laukaus ja maltti puuttuvatkin.
Ylivoimapeli
Suurin pettymys Ilveksen pelissä on alkukaudella ollut ylivoimapeli. Ainakin minä olin ennen kauden alkua vakuuttunut siitä, että Ilveksen ylivoimapeli tulee olemaan ellei nyt ihan liigan parasta niin ainakin lähellä sitä. Mistään tällaisesta ei ole ollut puhettakaan. Ilveksen ylivoimaprosentti 16.56 on todella heikko, vaikka se liigan viidenneksi paras onkin. Oikeastaan ylivoima ei ole kulkenut edes niin hyvin kuin mitä tuo tilastolukema osoittaa.
Suuri syy heikkoon ylivoimapeliin löytyy puolustajista. Jani Nikko on jättänyt jopa suuremman aukon ylivoimaan kuin olisi voinut kuvitella. Tukio on ollut aivan yössä, Bruun hiipunut pahasti hyvän alkukauden jälkeen ja Smith paukuttelee sinänsä aivan kovia tykityksiään metrikaupalla ohi lähes yhtä legendaariseen tyyliin kuin Joni Lehto aikoinaan. Majesky on terästänyt sihtiään viime kaudesta ja saa oikeastaan ainoana pakkina puhtaat paperit ylivoimapelaamisestaan. Helmisen yv-älystä jää puolet käyttämättä, kun viivalta ei löydy tarpeeksi tulivoimaa eikä kiekollista taitoa.
Toinen iso tekijä ylivoiman vaisuuteen on jo vanha tuttu. Ilveksellä ei edelleenkään ole kuin yksi ketju, joka pystyy yv-maaleja latomaan. Miettisen ja Helmisen ketjut pelaavat ylivoima-ajat lähestulkoon puoliksi, mutta tehoissa on järkyttävä ero. Olisi mielenkiintoista nähdä tilasto siitä kuinka monta ylivoimamaalia Miettisen ketju on tällä kaudella taas värkännyt. Miettisen vahvuudet eivät yksinkertaisesti sovi alkuunkaan ylivoimapeliin. Toma pitäisi siirtää ehdottomasti kokonaan sivuun ylivoimamiehityksistä, vaikka hän mielestäni tasavoimilla kakkossentterinä saakin jatkaa. Vastapainoksi Toma voisi ottaa Helmisen roolin alivoimamiehenä. Näin Raipea saataisiin säästettyä ylivoimiin, joiden aikana hän voisi pelailla aina lähes poikkeuksetta vaikka puolitoista minuuttia. Ilveksellä löytyy useita käyttökelpoisia miehiä alivoimaan, mutta ei sen sijaan ylivoimaan. Raipen paukut kannattaisi siis ehdottomasti tähdätä ylivoimiin.
Hajahuomioita
Bruce Racine ei ole esittänyt vielä aivan huippuotteita, vaikka onkin lupaavasti pikkuhiljaa parantanut. Vieläkin jaksan silti ihmetellä miksi vahvistus piti ostaa juuri maalin suulle, kun sillä osastolla oli lähes vähiten tarvetta uuteen mieheen. Pitkämäen peluutus ihmetyttää myös yhä. Mies pelasi huikean pelin Turussa, muttei ole sen jälkeen pelannut minuuttiakaan! Miksei Pitkämäelle voisi joskus antaa kunnon näyttöpaikkaa? Mutulla sanoisin, ettei Pitkämäki ole koskaan vielä saanut aloittaa kahta peliä peräkkäin! Anna siinä sitten kunnollisia näyttöjä...
Arto Tukion kehitys on jäänyt polkemaan ainakin hetkellisesti paikalleen, mutta onneksi myös päinvastainen esimerkki joukkueesta löytyy. Ville Koistinen on saanut paljon vastuuta ja pelannut hämmästyttävän hyvin. Koistisesta kuullaan vielä...
J-P Pajulan peli näytti vielä alkukaudesta siltä, että hän on ottanut mukavan harppauksen eteenpäin viime kaudesta. Valitettavasti Pajula hyytyi 10 ensimmäisen pelin jälkeen täysin ja on nyt hakemassa pelituntumaa muualta. Taidot ja fyysiset ominaisuudet lupaisivat paljon Pajulalle, mutta millä pää saataisiin taiottua lahjojen tasolle?
Roman Vopat on ollut toistaiseksi pikkupettymys. Peliesitykset eivät tosin ole olleet aivan yhtä huonoja kuin tilastojen valossa voisi kuvitella. Vopat on kärsinyt paljon heikoista ketjukavereista (Miettinen,Hirvonen). Suurimpana ongelmana on ollut todella tyhmät jäähyt, joita Vopat on ottanut käsittämättömän paljon. Vaikka näytöt ovat toistaiseksi jääneet vähäisiksi niin uskon Vopatin nousevan vielä tärkeäksi mieheksi Ilvekselle tällä kaudella. Varsinkin pudotuspeleissä Vopatin luulisi olevan elementissään.
Matt Smithilla on menossa viimeinen kausi Ilveksessä. Ei täytä ulkomaalaisvahvistuksen kriteereitä.
Ville Hirvosesta en usko kehittyvän koskaan kummoista pelimiestä. Häntä vaivaa sama probleema kuin isoveljeänsä eli erikoisominaisuudet puuttuvat tyystin. Hirvosen vahvuuksia miettiessä mieleen ei tule oikeastaan mitään.
Miksi Timo Koskelan kanssa tehtiin jatkosopimus? Tätä ihmetteli moni jo ennen kauden alkua ja vielä useampi ihmettelee tällä hetkellä. Koskelasta ei liigapelaajaa tule, joten ei muuta kuin Mestikseen niin tilaa tulee lupaavammille pelureille.
Tommi Miettisen peliotteita seuratessa tulee väistämättä mieleen Mikko Peltola. Peltola ei missään vaiheessa pelannut mitenkään mahdottoman huonosti Ilveksen paidassa, mutta koko ajan tuntui kuitenkin jotain puuttuvan. Oli helppo huomata, että Peltolan laukaus oli erinomainen ja myös nopeus kuului hänen vahvuuksiinsa . Peltola teki myös paljon töitä ja oli erinomainen kulmapelaaja. Vastuuta tuli tarpeeksi, mutta tehot jäivät siitä huolimatta puuttumaan. Oli vaikea keksiä selviä syitä sille miksei Peltola odotuksia pystynyt täyttämään. Hyviä väläytyksiä nähtiin silloin tällöin, mutta tasaiset tehot jäivät haaveeksi. Peltola oli hankittu nimenomaan maalintekijäksi ja pistenikkariksi. Peltola oli ihan OK duunari, mutta se ei odotuksia luonnollisestikaan riittänyt täyttämään. Nyt Peltola on puhjennut kukkaansa Pelicansissa.
Tommi Miettisen urakaari on hämmästyttävän samankaltainen kuin Peltolalla. Taitoa ja potentiaalia Miettisellä on nousta vaikka maajoukkueen ykkössentteriksi lähivuosina. Luistelu on vaivatonta ja sulavaa. Tämä yhdistettynä nopeisiin käsiin saa aikaan sen, että Toma pystyy parhaimmillaan veivaamaan vaikka koko kentän solmuun. Tämäntyyppisiä väläytyksiä Miettiseltä on tälläkin kaudella nähty, mutta edelleen silti jotakin puuttuu. Niin kuin on puuttunut nyt jo yli kahden vuoden ajan.
Tässäkin tapauksessa on erittäin vaikea nähdä mistä homma oikein kiikastaa. Vastuuta tulee todella paljon eivätkä peliotteet näytä mitenkään mahdottoman huonoilta, mutta siitä huolimatta tehot jäävät jatkuvasti puuttumaan. Kakkossentteri ei Miettisen tapaisella vastuumäärällä voi kerätä vain 10 pistettä 24 ottelussa. Tai näköjään siis voi...
Peliälyssä ja syöttötaidossa Miettisellä on puutteita, mutta noiden asioiden ei pitäisi haitata ratkaisevasti. Pari vuotta sitten Toma esitteli komeita rannelaukauksia ylänurkkiin. Nykyään hänen ratkaisuyrityksensä ovat todella vaisuja. Miettisen kohdalla elää jatkuvasti toivo siitä, että palaset loksahtaisivat kohdalleen ja hän saisi potentiaalinsa käyttöön. Aivan kuten asian laita oli myös Peltolan kohdalla. Kolmas liigakausi on vain jo kulumassa ja kärsivällisyys koetuksella. Kyllästyykö Ilves Tomaan tai Toma Ilvekseen tämän kauden jälkeen? Ja tuleeko Miettinen tekemään peltolamaisen nousun jossain toisessa liigajoukkueessa? Paljon mahdollista.
Mika Nieminen
Paljon kohua aiheuttaneen pelaajan kaudesta on hyvä tehdä pientä yhteenvetoa. Tehopörssi näyttää ikävää lukemaa -12, jolla jaetaan tällä hetkellä koko liigan kakkossija tässä tilastossa. Ykkösketjun puolustuspelaaminen alkoi tiivistyä heti, kun Nieminen siirrettiin kakkoseen. Sattumaako? Ehkä osittain, muttei kuitenkaan kokonaan. Nieminen on kiistatta laiska mies ilman kiekkoa. Siltikin -12 lukema ei kerro ihan koko totuutta Veikon puolustuspelaamisesta. Pelitilanteen ollessa tiukka Niemisellä riittää kohtuullisen hyvin asennetta myös puolustuspäässä. Väittäisin, että noinkin ruma miinussaldo sisältää myös huonoa tuuria.
Hyökkäyspäässä tehot ovat olleet toistaiseksi pettymys. Suurimmat vaikeudet ovat olleet maalinteossa. Alkukaudesta Veikolla oli järjetön määrä maalipaikkoja Helmisen rinnalla pelatessaan, mutta viimeistelyssä oli molempia, sekä epätarkkuutta että huonoa onnea. Ensimmäisten 10 ottelun aikana Nieminen olisi aivan hyvin voinut tehdä 10 kaappia. Miettisen rinnalle siirryttyään maalipaikkoja ei ole enää siunaantunut läheskään yhtä paljon.
Veikko on aina vaarallinen saadessaan kiekon. Hän on "epäilvesmäisesti" erittäin suoraviivainen pelaaja. Nieminen laittaa kiekon todella nopeasti liikkeelle sen saatuaan. Veikon pää käy usein nopeammin kuin ketjukavereidensa ja niinpä hyviä tilaisuuksia menee paljon hukkaan. Yhteenvetona voisi sanoa, että syöttelijänä ja pelin rakentajana Nieminen on tällä kaudella ollut mies paikallaan, mutta viimeistelijänä ja puolustavana hyökkäääjänä parannettavaa riittää.
Tony Salmelainen
Lähestulkoon jokainen "näppisvalmentaja" huuteli alkukaudesta Salmelainen-Helminen-Viitakoski ketjun perään, kun ykkösketju vuoti ja kakkosketju oli tehoton. Yhdistelmä vaikutti puhtaasti järjellä ajateltuna ihanteelliselta, mutta ihmeen kauan Selinillä meni ennen kuin hän koostumuksen löysi. Salmelainen on päässyt alkukauden kohmeestaan irti Helmisen rinnalla ja maaleja on syntynyt lähes tappavalla tahdilla. Salmelaisella on jo nyt kasassa samat 10 maalia, jotka "huipputulokas" Toni Dahlman takoi viime kaudella pelattuaan käytännössä koko ajan ykkösvitjassa. Kaiken lisäksi Salmelainen ei ole edes viimeistellyt kovinkaan erikoisesti. Maalintekotaito ei todellakaan nimittäin kuulu hänen vahvuuksiinsa. Hyvällä viimeistelyllä Salmelainen takoisi enemmän maaleja kuin Viitakoski. Ratkaisupaikoissa Salmelainen sortuu usein liialliseen hosumiseen ja sähläämiseen. Kädet ja jalat toimivat nopeammin kuin pää. Vastapainoksi mies tosin iskee hienoja tahtomaaleja. Nopeus ja asenne ovat Salmelaisen valtit ja jo ne näyttävät riittävän pitkälle, vaikka hyvä laukaus ja maltti puuttuvatkin.
Ylivoimapeli
Suurin pettymys Ilveksen pelissä on alkukaudella ollut ylivoimapeli. Ainakin minä olin ennen kauden alkua vakuuttunut siitä, että Ilveksen ylivoimapeli tulee olemaan ellei nyt ihan liigan parasta niin ainakin lähellä sitä. Mistään tällaisesta ei ole ollut puhettakaan. Ilveksen ylivoimaprosentti 16.56 on todella heikko, vaikka se liigan viidenneksi paras onkin. Oikeastaan ylivoima ei ole kulkenut edes niin hyvin kuin mitä tuo tilastolukema osoittaa.
Suuri syy heikkoon ylivoimapeliin löytyy puolustajista. Jani Nikko on jättänyt jopa suuremman aukon ylivoimaan kuin olisi voinut kuvitella. Tukio on ollut aivan yössä, Bruun hiipunut pahasti hyvän alkukauden jälkeen ja Smith paukuttelee sinänsä aivan kovia tykityksiään metrikaupalla ohi lähes yhtä legendaariseen tyyliin kuin Joni Lehto aikoinaan. Majesky on terästänyt sihtiään viime kaudesta ja saa oikeastaan ainoana pakkina puhtaat paperit ylivoimapelaamisestaan. Helmisen yv-älystä jää puolet käyttämättä, kun viivalta ei löydy tarpeeksi tulivoimaa eikä kiekollista taitoa.
Toinen iso tekijä ylivoiman vaisuuteen on jo vanha tuttu. Ilveksellä ei edelleenkään ole kuin yksi ketju, joka pystyy yv-maaleja latomaan. Miettisen ja Helmisen ketjut pelaavat ylivoima-ajat lähestulkoon puoliksi, mutta tehoissa on järkyttävä ero. Olisi mielenkiintoista nähdä tilasto siitä kuinka monta ylivoimamaalia Miettisen ketju on tällä kaudella taas värkännyt. Miettisen vahvuudet eivät yksinkertaisesti sovi alkuunkaan ylivoimapeliin. Toma pitäisi siirtää ehdottomasti kokonaan sivuun ylivoimamiehityksistä, vaikka hän mielestäni tasavoimilla kakkossentterinä saakin jatkaa. Vastapainoksi Toma voisi ottaa Helmisen roolin alivoimamiehenä. Näin Raipea saataisiin säästettyä ylivoimiin, joiden aikana hän voisi pelailla aina lähes poikkeuksetta vaikka puolitoista minuuttia. Ilveksellä löytyy useita käyttökelpoisia miehiä alivoimaan, mutta ei sen sijaan ylivoimaan. Raipen paukut kannattaisi siis ehdottomasti tähdätä ylivoimiin.
Hajahuomioita
Bruce Racine ei ole esittänyt vielä aivan huippuotteita, vaikka onkin lupaavasti pikkuhiljaa parantanut. Vieläkin jaksan silti ihmetellä miksi vahvistus piti ostaa juuri maalin suulle, kun sillä osastolla oli lähes vähiten tarvetta uuteen mieheen. Pitkämäen peluutus ihmetyttää myös yhä. Mies pelasi huikean pelin Turussa, muttei ole sen jälkeen pelannut minuuttiakaan! Miksei Pitkämäelle voisi joskus antaa kunnon näyttöpaikkaa? Mutulla sanoisin, ettei Pitkämäki ole koskaan vielä saanut aloittaa kahta peliä peräkkäin! Anna siinä sitten kunnollisia näyttöjä...
Arto Tukion kehitys on jäänyt polkemaan ainakin hetkellisesti paikalleen, mutta onneksi myös päinvastainen esimerkki joukkueesta löytyy. Ville Koistinen on saanut paljon vastuuta ja pelannut hämmästyttävän hyvin. Koistisesta kuullaan vielä...
J-P Pajulan peli näytti vielä alkukaudesta siltä, että hän on ottanut mukavan harppauksen eteenpäin viime kaudesta. Valitettavasti Pajula hyytyi 10 ensimmäisen pelin jälkeen täysin ja on nyt hakemassa pelituntumaa muualta. Taidot ja fyysiset ominaisuudet lupaisivat paljon Pajulalle, mutta millä pää saataisiin taiottua lahjojen tasolle?
Roman Vopat on ollut toistaiseksi pikkupettymys. Peliesitykset eivät tosin ole olleet aivan yhtä huonoja kuin tilastojen valossa voisi kuvitella. Vopat on kärsinyt paljon heikoista ketjukavereista (Miettinen,Hirvonen). Suurimpana ongelmana on ollut todella tyhmät jäähyt, joita Vopat on ottanut käsittämättömän paljon. Vaikka näytöt ovat toistaiseksi jääneet vähäisiksi niin uskon Vopatin nousevan vielä tärkeäksi mieheksi Ilvekselle tällä kaudella. Varsinkin pudotuspeleissä Vopatin luulisi olevan elementissään.
Matt Smithilla on menossa viimeinen kausi Ilveksessä. Ei täytä ulkomaalaisvahvistuksen kriteereitä.
Ville Hirvosesta en usko kehittyvän koskaan kummoista pelimiestä. Häntä vaivaa sama probleema kuin isoveljeänsä eli erikoisominaisuudet puuttuvat tyystin. Hirvosen vahvuuksia miettiessä mieleen ei tule oikeastaan mitään.
Miksi Timo Koskelan kanssa tehtiin jatkosopimus? Tätä ihmetteli moni jo ennen kauden alkua ja vielä useampi ihmettelee tällä hetkellä. Koskelasta ei liigapelaajaa tule, joten ei muuta kuin Mestikseen niin tilaa tulee lupaavammille pelureille.