Matkakohteenne

  • 2 444 127
  • 14 509

Dino

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Onhan Neuschwansteinin linna upea ulkoapäin ja korea sisältäkin, mutta mielestäni kierros linnassa ei muuten ollut mistään kotoisin. Kauhea turrerysä ja kierros viedään kiireellä läpi seuraavan ryhmän huohottaessa niskaan. Mutta voipahan sanoa käyneensä.
Aina monesti nämä "The Turistikohteet" ovat juuri tuollaisia. Näyttävät hienoilta mainoskuvissa, ja näyttävät myös ihan livenäkin hienolta ulkoa päin, mutta siitä varsinaisesta vierailusta ei saa sitten oikein mitään irti kun tampataan kohde jonossa pikavauhtia läpi ja et ehdi keskittyä mihinkään. Sitten usein jostakin ihan lähettyviltä saattaa löytyä joku pienempi ja vähemmän tunnettu kohde, joka osoittautuu paljon paremmaksi vaihtoehdoksi.

Esim. Portugalin Sintrassa oleva Penan palatsi oli juuri tällainen, että jonossa kovaa vauhtia mentiin läpi, ja jos pysähdyit johonkin ottamaan kuvan, tuli heti joku opas koputtamaan olkapäähän että ei saa pysähtyä. Paljon parempi kokemus jäikin sitten esim. Quinta da Regaleiran ja Monserraten palatseista, joissa sai kierrellä kaikessa rauhassa omaan tahtiin eikä tarvinnut törmäillä tungoksessa. Näistä sai paljon enemmän irti kuin tuosta Penan palatsista.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Näistä sai paljon enemmän irti kuin tuosta Penan palatsista.
Toisaalta HIFK-fani saanee kiireelläkin paljon irti tuolta.
---

Onko kiertueelle osallistuminen pakollista? Itse aika usein kierrän tarkoituksella yksin tai perheen kanssa nuo isot kohteet, tai sitten sesongin ulkopuolella, ja juuri siksi, ettei tarvitse pahimpaan ruuhkaan osallistua. Jää ehkä joku ihan kiva tarina kuulematta, ja toki osa oppaista on oikeasti asiansa osaavia, mutta aika hyvin olen pärjännyt ilmankin, kun seurailee somea aiheiden tiimoilta sekä googlailee ahkeraan ennen vierailua.

Myös tuo pikkuvelikohteiden bongaaminen on hyvä keino hakea elämys mutta välttyä maksuilta ja ruuhkilta. Esim. Postojna Jama Sloveniassa jätettiin väliin ja käytiin Kroatian puolella jossain pienemmässä ja tuntemattomammassa. Puoli-ilmainen, nopea kohde, mutta ihan näyttävä sekin ja pari olmia sielläkin köllötteli. Alpeilla ollaan käyty pikkukylissä isojen kohteiden lisäksi, ja hyvä meno on niissäkin. Joskus tietenkin se kohde on uniikki, mutta sitten joko hyväksyy roolinsa jonon jatkona tai yrittää löytää vähän hiljaisemman välin.

Edit. Slovakia --> Slovenia
 
Viimeksi muokattu:

Dino

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Onko kiertueelle osallistuminen pakollista?
Nykyisin aika monessa paikassa on, mitä tulee noihin supersuosittuihin kohteisiin. Pitää varata etukäteen slotti, mihin kellonaikaan olet tulossa, ja kierroksia lähtee sitten XX minuutin välein ja sinun pitää lyöttäytyä jonkun kierroksen kyytiin. Mekin oltiin tuolla Sintrassa turistisesongin ulkopuolella ja silti tuo Pena oli aivan täynnä porukkaa ja sisään pääsi vain kierroksen mukana.

Monesti kannattaa kyllä katsella vähän ympärilleen ja bongailla noita pienempiä kohteita. On tullut vastaan tuon Portugalin lisäksi muuallakin hienoja elämyksiä, ja ilman jonotusta ja ruuhkia.
 

Bunder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Coyotes, Thrashers
Ensimmäinen päivä takana Buharassa Uzbekistanissa, joka jää myös viimeiseksi sen vuoksi, että Turkish airlines perui paluulennon. Seuraava lento lähtisi vasta ensi viikolla mikä ei käy päinsä joten ei auta kuin suunnata huomenna Samarkandiin ja olla siellä pari yötä, jotta pääsee tämän viikon aikana pois. Tuskan takanahan se oli saada lennot vaihdettua eri kaupunkiin, mutta lopulta onnistui usean soiton jälkeen ilman lisäkuluja.
Ongelmia tuli myös kun olin hyppäämässä Istanbulissa koneeseen kohti Buharaa. Jostain syystä järjestelmä oli kadottanut lentotietoni ja varaamallani paikallakin istui joku. Onneksi kuitenkin koneeseen pääsin sisälle.

Päivällä saavuin Buharaan ja epäystävällinen vastaanotto oli kaupunkiin kun lähdettiin lentokentältä hotellille pankkiautomaatin kautta. Taksikuski oli veijari ja yritti ottaa kyydistä 5 miljoonaa somia (n: 400€). Onneksi tuo nosto ei onnistunut ja joutui tyytymään maltillisempaan 20€ hintaan. Ylihintaa ehkä sekin varmasti maan hintatason ja lyhyen matkan tuntien, mutta tuntuu kohtuulliselta.
Yleisestihän taksit ovat halpoja, mutta ei koskaan kyytiin hypätessä tiedä mitä valuuttaa haluavat. Nyt kaksi taksia maksettu paikallisella valuutalla ja yksi taksi dollareilla. Jälkimmäinen ei kelpuuttanut ollenkaan paikallista valuuttaa.

Ensi kosketus kaupunkiin oli jotenkin vielä rähjäisempi kuin oletin, eikä turistejakaan näkynyt missään. Se on sinällään ihan hyväkin, mutta muutama muu turisti lisää aina joukkoon kuulumisen tunnetta. Noh vanhan kaupungin seudulla niitä sentään oli jokunen.

Itse on aina neuroottinen hygieniasta ja olin varma, että ruokamyrkytys koittaa ensimmäisen aterian jälkeen, mutta eipäs tullut. Itseasiassa oli aikas hyvää sapuskaa. En nyt muista nimeltä, mutta jotain tunnettua paikallista. Riisiä lihaa yms. Hinta aterialla oli myös maltillinen, 5,90€ kivennäisveden kanssa.

Toivottavasti huominen junamatka samarkandiin sujuu ongelmitta. Taas tämän päivän aikana oppinut ettei se ole itsestäänselvää.
 

Bird

Jäsen
Suosikkijoukkue
Urheilullisesti avoimet sarjat
Päivällä saavuin Buharaan ja epäystävällinen vastaanotto oli kaupunkiin kun lähdettiin lentokentältä hotellille pankkiautomaatin kautta. Taksikuski oli veijari ja yritti ottaa kyydistä 5 miljoonaa somia (n: 400€). Onneksi tuo nosto ei onnistunut ja joutui tyytymään maltillisempaan 20€ hintaan. Ylihintaa ehkä sekin varmasti maan hintatason ja lyhyen matkan tuntien, mutta tuntuu kohtuulliselta.
Buharan lentokenttä näyttää olevan noin viiden kilometrin päässä kaupungin keskustasta, joten on tosiaan melkoinen hinta tuo 20 euroakin. Ensimmäinen hintapyyntö kuulostaa jo niin järjettömältä, etten edes ymmärrä, mistä on kyse.

Toki omasta reissusta on jo aikaa kymmenisen vuotta, mutta silloin sadalla dollarilla ajeli Uzbekistanissa taksilla kokonaisen päivän, useita satoja kilometrejä. Kärsivällisyyttä se tinkiminen kyllä välillä vaati (eikä venäjän kielen alkeiden osaamisestakaan haittaa ollut), semminkin kun joskus samasta asiakkaasta oli taistelemassa iso joukko kuskeja. Mutta sitten kun hinta oli saatu sovittua, niin se myös aina piti.

Kokonaan toinen asia toki sitten oli se, että olihan se meno maanteillä välillä aika hurjaa. Rämäisillä Daewoo Nexioilla painettiin menemään pahimmillaan 140–150 km/h vauhteja, jos hetken aikaa sattui olemaan edessä edes jotenkin kunnollista baanaa. Ja sitten taas vähän ajan päästä madeltiin ja mutkiteltiin pahimpia kuoppia kierrellen.

Itseasiassa oli aikas hyvää sapuskaa. En nyt muista nimeltä, mutta jotain tunnettua paikallista. Riisiä lihaa yms. Hinta aterialla oli myös maltillinen, 5,90€ kivennäisveden kanssa.
Taisit saada syödäksesi pilahvia, joka on jonkinlainen Uzbekistanin kansallisruoka. Se maistui kyllä hyvin itellenikin. Kannattaa ottaa uudestaankin, jos tarjolle tulee. En ole minkään sortin kulinaristi, mutta sellainen vahva mielikuva on jäänyt, etteivät tuossa(kaan) kehitysmaassa sapuskat keskimäärin kovin kummoisia olleet.

Toivottavasti huominen junamatka samarkandiin sujuu ongelmitta. Taas tämän päivän aikana oppinut ettei se ole itsestäänselvää.
Toivotaan parasta! Kannattaa ainakin varata jonkin verran aikaa lukuisiin turvatarkastuksiin ennen junaan pääsyä, jos meininki ei ole muuttunut sitten vuoden 2014.

Laitahan ihmeessä myös raporttia tänne matkan etenemisestä. Kiinnostaa erityisesti kuulla, että vieläkö maassa on suunnilleen jokaisessa tasoristeyksessä erillinen työntekijä varoittamassa satunnaisia autoilijoita ohi kulkevasta junasta?
 
Suosikkijoukkue
KeuPa HT
Aina monesti nämä "The Turistikohteet" ovat juuri tuollaisia. Näyttävät hienoilta mainoskuvissa, ja näyttävät myös ihan livenäkin hienolta ulkoa päin, mutta siitä varsinaisesta vierailusta ei saa sitten oikein mitään irti kun tampataan kohde jonossa pikavauhtia läpi ja et ehdi keskittyä mihinkään. Sitten usein jostakin ihan lähettyviltä saattaa löytyä joku pienempi ja vähemmän tunnettu kohde, joka osoittautuu paljon paremmaksi vaihtoehdoksi.
Itsehän olen käynyt myös tuon Neuschwansteinin kierroksen vieläpä alle pari vuotta sitten, mutta nyt kun yritän muistella, en kertakaikkiaan muista koko kierroksesta yhtään mitään. Muutoinkin nuo eri linnat Keski-Euroopassa toistavat enemmän tai vähemmän toisiaan. Ulkoa päin nuo postikorttimaisemat toki ovatkin Euroopan parhaimmistoa. Mutta voipa tosiaan sanoa käyneensä, vai voiko jos tätä käyntiä ei muista? :D

Ensimmäinen päivä takana Buharassa Uzbekistanissa, joka jää myös viimeiseksi sen vuoksi, että Turkish airlines perui paluulennon. Seuraava lento lähtisi vasta ensi viikolla mikä ei käy päinsä joten ei auta kuin suunnata huomenna Samarkandiin ja olla siellä pari yötä, jotta pääsee tämän viikon aikana pois. Tuskan takanahan se oli saada lennot vaihdettua eri kaupunkiin, mutta lopulta onnistui usean soiton jälkeen ilman lisäkuluja.
Ongelmia tuli myös kun olin hyppäämässä Istanbulissa koneeseen kohti Buharaa. Jostain syystä järjestelmä oli kadottanut lentotietoni ja varaamallani paikallakin istui joku. Onneksi kuitenkin koneeseen pääsin sisälle.

Päivällä saavuin Buharaan ja epäystävällinen vastaanotto oli kaupunkiin kun lähdettiin lentokentältä hotellille pankkiautomaatin kautta. Taksikuski oli veijari ja yritti ottaa kyydistä 5 miljoonaa somia (n: 400€). Onneksi tuo nosto ei onnistunut ja joutui tyytymään maltillisempaan 20€ hintaan. Ylihintaa ehkä sekin varmasti maan hintatason ja lyhyen matkan tuntien, mutta tuntuu kohtuulliselta.
Yleisestihän taksit ovat halpoja, mutta ei koskaan kyytiin hypätessä tiedä mitä valuuttaa haluavat. Nyt kaksi taksia maksettu paikallisella valuutalla ja yksi taksi dollareilla. Jälkimmäinen ei kelpuuttanut ollenkaan paikallista valuuttaa.

Ensi kosketus kaupunkiin oli jotenkin vielä rähjäisempi kuin oletin, eikä turistejakaan näkynyt missään. Se on sinällään ihan hyväkin, mutta muutama muu turisti lisää aina joukkoon kuulumisen tunnetta. Noh vanhan kaupungin seudulla niitä sentään oli jokunen.

Itse on aina neuroottinen hygieniasta ja olin varma, että ruokamyrkytys koittaa ensimmäisen aterian jälkeen, mutta eipäs tullut. Itseasiassa oli aikas hyvää sapuskaa. En nyt muista nimeltä, mutta jotain tunnettua paikallista. Riisiä lihaa yms. Hinta aterialla oli myös maltillinen, 5,90€ kivennäisveden kanssa.

Toivottavasti huominen junamatka samarkandiin sujuu ongelmitta. Taas tämän päivän aikana oppinut ettei se ole itsestäänselvää.
Itsellenikin Tashkentissa ensimmäinen tarjous kentältä hotellille oli noin ~20€. Tämä selvisi siinä vaiheessa, kun laukut olivat jo kyydissä, onneksi tajusin ennen kyytiin hyppäämistä vielä varmistaa. Noille kuskeille kannattaa tehdä vain suoraan härskejä tarjouksia (kuten hekin toimivat), niin kyllä se hinta siitä joka kerta vähintään puolella tulee alas. Albanian Tiranassa maksoin kerran omat oppirahani (kokonaiset 12€), kun en muistanut etukäteen neuvotella hintaa 1-2km mittaiselle matkalle bussiasemalta hotellille, ei tuolloin käynyt mielessäkään moinen koijaus, matkan ollessa sen verran lyhyt.

Kerran Samarkandissa noin kymmenen kuskia hyökkäsi piraijalauman lailla kimppuuni kun huomasivat minut matkalaukun kanssa. Yksi kuski kirjaimellisesti repi laukun käsistäni ja lähti viemään autoonsa, harvemmin menetän malttiani, mutta tuossa tilanteessa tuli tuupattua tätä kuskia niin, että horjahti ja melkein kaatui. Lopulta menin sen ainoan paikalla olleen kuskin kyytiin, joka koko tilanteen ajan istuskeli autossaan, hintaa kyselemättä. Googlesta löytyy joka tapauksessa soveltuvat hinnat mm. kentältä keskustaan tai päinvastoin, joten ei kannata ainakaan hirveästi yli niiden maksaa, vaan lähinnä mennä Hirvaskankaan huutokauppakeisarin "Hulluhan se joka ei puolta tarjoo" -mantran mukaan, sillä joka kerta lähtöhinnassa on minimissään tuon verran löysää.

Tällä hetkellä tulee muuten spämmäiltyä Galapagossaarilta käsin. Suosittelen jokaiselle kerran elämässä -kohteeksi, mikäli vain mahdollisuus joskus tulee.
 

Alamummo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool FC, Heiskanen, Lundell, Rantanen
Tällä hetkellä tulee muuten spämmäiltyä Galapagossaarilta käsin. Suosittelen jokaiselle kerran elämässä -kohteeksi, mikäli vain mahdollisuus joskus tulee.
Kerro lisää! Oletko risteilyllä vai asutko saarilla ja vaihdat niitä? Kuinka monta päivää vietät paikalla.
 

Alejandro

Jäsen
Haluaisin ennen EM-kisoja käydä Saksassa/Itävallassa reissaamassa. Jos olen vain yhden viikon reissussa, niin kohteeni ovat Dresden, München ja Berchtesgaden. Jos olen kaksi viikkoa reissussa, niin listaan tulee mukaan Salzburg ja Wien.

Onko kellään kokemusta Dresdenistä? Ajattelin katsella eri museoita, käydä kenties jokkristeilyllä ja nauttia oluesta.

Helkkari kun töissä olisi tärkeä serttikoulutus ja se sotkee matkasuunnitelmia. Tekisi mieli olla kaksi viikkoa seikkailemassa, mutta katsotaan.
 

Huerzo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Donnerwetter S.p.A.
Muutoinkin nuo eri linnat Keski-Euroopassa toistavat enemmän tai vähemmän toisiaan.
Samaa voi sanoa samalta seudulta alkavasta Romantische Straßen sinänsä kivoista pikkukaupungeista. Vaikka reissusta ei ole kuin pari vuotta, on punakattoiset "dinkelsbühlit" jo jääneet unholaan. No, sitä Rotherburgin (Tauber) överiä joulukauppaa nyt ei voi unohtaa...

Jos vaan mahdollista, niin juuri toukokuu, loppupuolelle painottuen, on minusta optimiaika koluta tuon seudun paikat läpi. Ehtii vielä parsasesonkiin mukaan, pienemmät turistikohteet alkavat aueta ja lämpöä on omaan makuun passelisti, mutta sesonki ei näy hintatasossa ja liikkumisen tukkoisuudessa.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
KeuPa HT
Kerro lisää! Oletko risteilyllä vai asutko saarilla ja vaihdat niitä? Kuinka monta päivää vietät paikalla.
Ihan vain omatoimisesti eri saarilla. Kaikkiaan kolmella pääsaarella, kolme yötä kussakin. Parissa tunnissa pääsee pikaveneellä saarelta toiselle.

Periaatteessa tuossa ajassa ehtii kyllä tekemään ja näkemään kaiken tarvittavan, eikä mitään jää tekemättä, mutta toisaalta joitain päiviä menee noilla eri toureilla (jotka joissain tapauksissa ovat ainoa vaihtoehto nähdä tiettyjä paikkoja ja päästä snorklailemaan erikoisempiin paikkoihin, tänään mm. haiden kanssa), joten kovin montaa ns. löysää puhdasta mitään tekemätöntä päivää ei jäänyt. Vielä yksi täysi päivä edessä ja taitaa samalla olla ainoa, kun ei ole etukäteen mitään ohjelmaa tai venematkoja saarelta toiselle.

Näistä pääsaarista se tuntemattomin ja "autioin" eli Isla Isabela kostautui omaan makuuni parhaaksi, oli näistä selvästi autenttisin, kun taas muissa kahdessa on vähän turistirysän vikaa, joskaan mistään turistimassoista ei voi puhua ja mm. valkoiset hiekkarannat turkoosine vesineen ovat pääosin lähestulkoon autioita. Joka tapauksessa koko saariryhmä on aika uniikki paikka koko maailmassa omanlaatuisella tunnelmallaan. Harvemmin (en koskaan) jaksan mitään löhöilylomia ja löhöily tästäkin reissusta on ollut kaukana, mutta tänne voisi kuvitella jäädä vielä vaikka viikoksi ihan vain oleskelemaan. Leppoisaa touhua vuokrata polkupyörä, ajella hiekkateitä pitkin jättiläiskilpikonnia väistellen ja pysähdellä matkan varrella autioille hiekkarannoille pulahtamaan turkoosiin meriveteen.
 

Alamummo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool FC, Heiskanen, Lundell, Rantanen
Kiitos @LikainenLegenda

Alkoi kyllä houkuttamaan Galapagos ensi vuoden kohteena. Olisi aika ainutlaatuinen paikka juhlistaa pyöreitä vuosia. Toisaalta tässä tulee vastaan se dilemma, että turreilu ei ole koskaan hyväksi tuollaisille, ainutlaatuisille luonnon laboratorioille. Toki turismista on ollut varmaan se hyöty, että rahaa ja paikallista intressiä on riittänyt luonnon suojelemiseen.
 

Bunder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Coyotes, Thrashers
Nyt loput Uzbekistanin reissusta takana. Junalla jatkoin Buharasta Samarkandiin ja rautatieasemalle, jonne oli reilusti enemmän matkaa kuin lentokentälle, mutta taksikyyti maksoi silti ehkä joku 2€. Siinä tuli huomattua miten suuri ylihinta tuli maksettua lentokenttäkyydistä josta pullitin 20€. Toki asiaan auttoi myös, että hotellin respa tilasi tuon taksin sovelluksen kautta jolloin kyydille sain kiinteän hinnan.

Rautatieasemalla oli lentokenttä tyyppinen turvatarkastus ovella. Sujui onneksi vaivattomasti kun jonoa ei ollut. Laiturille päästäkseen piti vielä näyttää matkalippu.
Juna itsessään oli yllättävänkin viihtyisä ja laadukas. Ei ihan suomen tasoa, mutta esim parempi kuin viimeksi Tshekistä Saksaan matkustaessani.
Tasoristeyksillä oli totta tosiaan työntekijöitä vartioimassa ja varoittamassa autoilijoita, siitäkin huolimatta että siellä oli puomit. En sitten tiedä eivätkö luottaneet niihin puomeihin vai autoilijoihin. @Bird

Samarkandissa taksi alle Hiltoniin (kyseinen hotelli ensimmäinen kansainvälinen hotelliketju kaupungissa) ja puhelias huonosti englantia puhuva taksikuski hoki koko matkan taukoamatta että "That hotel number one in Samarkand ja "Samarkand number one city in Uzbekistan".

Tuo Hiltonihan oli aivan mielettömän huippuvalinta, kun hinta ei ollut sinällään paha ja laadukkaita ruoka-annoksia siellä sai tosi halvalla. Suomessa olisi jokaisesta annoksesta saanut maksaa 15-20€ enemmän. Tuolla tulikin loppuaika enimmäkseen syötyä kun paikallinen sapuska ei ottanut iskeäkseen.

Siitä sitten ulos katselemaan nähtävyyksiä eli niitä moskeijoita ja jokainen tienylitys tuntui riskiltä kun autoilijat tykittävät täysiä vaikka kuinka jalankulkijoille palaisi vihreä. Nyt ymmärrän miltä maalaisista tuntuu ylittää tie Helsingissä.

Kun nähtävyydet oli katseltu niin pakko sanoa, että olihan tuo aika ankea paikka loppupeleissä. Missään ei loppujen lopuksi ollut paljoakaan mitään, toki yleistä meininkiä ja ladojen bongausta oli kiva jonkin aikaa harrastaa, mutta sanoisin äkkiseltään, että yksi päivä Buharassa ja Samarkandissa olisi varmaankin tarpeeksi. Tashkentissa en käynyt, mutta ehkä pitäisi. Jos joku suunnittelee matkaa Uzbekistaniin niin varmaan kannattaisi lentää Buharaan ja edetä siitä junalla pikkuhiljaa kohti Tashkentia.

Odotukset olivat korkealla sen jälkeen kun syksyllä vierailin Bakussa, joten ehkä on epäreilua verrata Bakua Uzbekistanin pikkukaupunkeihin. En kylläkään usko, että Tashkenttikaan olisi Bakulle vetänyt vertoja, mutta olisi voinut antaa paremman vertailukohdan.

Ei siltikään kaduta, että tuolla tuli käväistyä. Huonotkin reissut ovat loppujen lopuksi hyviä kokemuksia ja enemmän tuosta nyt varmaan jäi käteen kuin, että olisi käynyt jossakin "kivassa" paikassa.
 
Viimeksi muokattu:

Niilo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Tappara
Vapun aikoihin muutamaksi päiväksi Muncheniin ja mitäs sitten siellä? Jonkun retken alppimaisemia katsomaan voisi ainakin heittää, mutta mitäs kummaa pakollista nähtävää siellä päin sitten?

Itse 2 kertaa siellä käyneenä ni suosittelisin Olympiapuistossa käymään, taisi päästä Metrolla E3 ja E8 Marienplazilta. Siellä kannattaa käydä siinä tornissa, ihan kivat näkymät.

Vieressä on mm. BMW museo ja BMW maailma. Ite kävin vajaa kk sit tuossa museossa. Ihan kiva paikka oli.

Siinä joessa on joku Germany museo tjsp. Oli vähän pettymys, melkein ku Heureka?

Marienplazin vieressä on pieni torialue, pikku kojuja jne. Kalja oli ihan hyvää siellä(kin).

Junalla kannattaa ehdottomasti mennä kentältä keskustaan, tosin pääsee myös Lufthansan bussilla päärautatieasemalle. Ostaisin vaan menomatkan ja sit ku alkaa kunnolla liikkumaan niin ehdottomasti lippu joka on on voimassa koko matkan ajalle. Esim. Päärautatieasemalla on siellä maan alla automaatteja josta niitä voi ostaa. Löytyy kyllä muiltakin asemilta. Taisi olla vielä ns. eri vyöhykkeitä, kannattaa ostaa vaikka semmoinen joka yltää kentälle asti. Oisko ollu 6 vyöhyke, löytyy kyllä kartasta. Lipun voi leimata sellaisessa pienessä sinisessä pöntössä

Junat S ja metrot E ovat kyllä näppäriä liikkumiseen. Opasteet on vähän "niin ja näin", mutta niihin pääsee kyllä aika helpolla kiinni ku rauhassa katselee alkuun.

Käytiin päärautatieaseman huudeilla Ristorante Ca Doro pizzeriassa. Ihan hyvä pizza oli, uskaltaisin suositella.
Hyvä ruokapaikka on myös Hofbräuhaus, mutta voi olla aika ruuhkainen?
 

teude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings/Lions, Jokerit, SaiPa
Pientä raporttia talvilomaviikon matkasta.

Lappeenrannan lentokentältä menee Ryanairin yhteys Bergamoon, niin sitä kokeilemaan. Lähtö maanantaina 10:30 ja paluu perjantaina klo 16:00.
Bergamoon saavuttua pizzat lentokentän ravintolasta (en suosittele, olivat aika hirveät) ja sitten Avikselta auto. Kaikki valmiiksi maksettu, nollaomavastuut otettu niin luvassa oli taas huolettomia kilometrejä. Alle saatiin Lancia Ypsilon, mikä osoittautui sopivan kokoiseksi kauppakassiksi. Mittarissa oli 200 kilometriä, joten aivan tuore peli kyseessä.

Majoitus oli otettu suht keskustasta, joten suunta sinne, auto parkkiin ja kamat huoneeseen. Pikainen kuteiden vaihto vähän mukavampiin kun lämpöä oli kuitenkin se 20 astetta enemmän kuin lähtiessä ja sitten talsimaan kaupungille, suuntana vanha kaupunki mäen päällä.
Funikulaarilla pääsi kätevästi, harmillisesti molemmat tornit olivat kiinni joten ne jäi nyt käymättä, muuten tuli aika hyvin nuohottua paikat läpi ja sitten vielä toisella funikulaarilla ylemmäs San Vigilion linnalle.

Tiistaina aamusta auto kohti Gardajärveä, ensimmäinen stoppi Spiazzin kylä ja sinne ihmettelemään kallionseinämälle rakennettua kirkkoa. Sieltä takaisin rantaan Gardan kohdalle ja sitten rannikkoa pitkin ajellen ja kylissä pysähdellen. Malcesinessa sitten isompi stoppi nähtävyydet katsellen ja hissillä Monte Baldon päälle ja oli kyllä hieno paikka. Näkymät ei olleet parhaat mahdolliset, kun keli oli vähän viileämpi ja pilvisempi niin oltiin käytännössä pilvien yläpuolella.
Malcesine oli kyllä oma suosikkini näistä kylistä, todella hyvä fiilis ja hieno tunnelma kylässä.

Majoitus oli Riva Del Gardassa ja siellä tuli katsastettua kellotorni, linnake funikulaarin päällä, Varonen vesiputousmesta, Canale di Tennon mahtava pikkukylä ja Arcon linna. Tuo linnake minne piti mennä funikulaarilla ja vesiputousmesta eivät kovin kummoisia olleet. Torbolessa tuli myös käytyä ja Marmitte dei Giganti käytiin katsastamassa. Sää oli keskiviikkona sateinen ja lämpötila oli jossakin +10 tienoilla.

Torstaille keli sitten muuttui taas hienoksi, yli 20 lämmintä ja aamusesta kiipeämään Punta Laricin päälle ja Monte Baldon ohella toinen huippuhetki tälle lomalle. Mahtavat maisemat ja siellä kelpasi kyllä viettää aikaa. Järven itäpuolta takaisin etelään, Gardassa uusi pysähdys ja ruokailu ja pyörimistä kylässä.

Sirmionessa oli viimeinen majoitus ja oli kieltämättä mielenkiintoinen kokemus ajaa valtavien ihmismassojen seassa majoitukseen joka oli vanhan kaupungin pohjoispuolella.
Sirmione oli kyllä aikamoinen turistirysä, mutta onneksi sekin sitten iltaa kohden rauhoittui ja kuitenkin kaikkiin paikkoihin pääsi vielä suht rauhassa kun mikään suurempi sesonki ei ollut päällä. Hinnat olivat aivan toista maata kuin muissa kylissä, se on hyvä pitää mielessä.

Perjantaina sitten aamupalan ja pienen pyörimisen jälkeen vielä käynti Oriocenterissä ennen auton palautusta ja paluulentoa.
 

Alamummo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool FC, Heiskanen, Lundell, Rantanen
Kreetalle 6kk lapsen kanssa. Kokemuksia, uhkia ja mahdollisuuksia? Yleisiä kokemuksia noin pienten lasten kanssa reissaamisesta olisi kiva kuulla
En ole vauvelin kanssa matkustanut, mutta jos matkustaisin, niin varaisin ensimmäisen rivin paikat ja selvittäisin saako lentoyhtiöltä vauvabunkan pikkuiselle lennon ajaksi.
 

Bird

Jäsen
Suosikkijoukkue
Urheilullisesti avoimet sarjat
Kun nähtävyydet oli katseltu niin pakko sanoa, että olihan tuo aika ankea paikka loppupeleissä. Missään ei loppujen lopuksi ollut paljoakaan mitään, toki yleistä meininkiä ja ladojen bongausta oli kiva jonkin aikaa harrastaa, mutta sanoisin äkkiseltään, että yksi päivä Buharassa ja Samarkandissa olisi varmaankin tarpeeksi. Tashkentissa en käynyt, mutta ehkä pitäisi. Jos joku suunnittelee matkaa Uzbekistaniin niin varmaan kannattaisi lentää Buharaan ja edetä siitä junalla pikkuhiljaa kohti Tashkentia.

Odotukset olivat korkealla sen jälkeen kun syksyllä vierailin Bakussa, joten ehkä on epäreilua verrata Bakua Uzbekistanin pikkukaupunkeihin. En kylläkään usko, että Tashkenttikaan olisi Bakulle vetänyt vertoja, mutta olisi voinut antaa paremman vertailukohdan.

En nyt viitsinyt sitä aiemmin suoraan kirjoittaa, mutta runsaat 60 maata kiertäneenä Uzbekistan on jäänyt mieleen sellaisena maana, johon ei olisi minkäänlaista mielenkiintoa lähteä enää uudestaan. Toki nykyisin sinne pääsy taitaa olla jo suomalaiselle suht helppoa, eikä siis vaadi kutsukirjeiden kanssa pelaamista ja pienimuotoista kuulustelua maan suurlähetystössä Riiassa, jotta sai viisumitarran passiin. Näin siis homma toimi vielä vuonna 2014, ainakin kun saapui maahan muutoin kuin lentäen.

Tashkentin missaamisessa et mielestäni menettänyt paljoakaan. Neuvostoliiton ajan ankeanko suurkaupunki, jossa ei ole vuoden 1966 suuren maanjäristyksen jäljiltä paljoakaan vanhaa jäljellä. Eli jos vastaavia haluaa nähdä, niitä löytää paljon lähempääkin. Myös iltaelämän puolesta paikka oli ainakin vielä kymmenisen vuotta sitten aivan kuollut eli mitään mukavan leppoisia pubikierroksia ei ollut todellakaan tarjolla, hyvä kun jostain etsimällä joku ravintola löytyi.

Paikallisen futisliigan derby ja samalla kärkiottelu tuli nähtyä Pakhtakor Tashkentin 35 000 katsojaa vetävällä stadikalla, ja pääsylippu maksoi 2000 somia eli euroissa koomiset 50 senttiä. Myös Uzbekistanin valtionsirkuksen esitys oli todella hieno, joskin piittaamaton suhtautuminen esiintyjien turvallisuuteen (hurjia temppuja yläilmoissa ilman turvaköysiä jne.) hämmensi.

Ikävä kyllä, ehkä kuitenkin päällimmäisenä Tashkentista jäi mieleen se, että siellä sai pelätä poliiseja. Yhdestä kerrasta oppi sen, ettei metroasemalle pidä mennä, jos siellä ei ole muita ihmisiä ja ei halua johtua valvontaiskun kohteeksi.

Joka tapauksessa vertailu Bakuun on lähtökohtaisesti aika epäreilu: Tashkent on kehitysmaan (tosin viime vuosina ilmeisesti selvästi eteenpäin menneen sellaisen) pääkaupunki. Uzbekistanissa ainakin vielä oman reissuni aikaan sähköt katkeilivat melkein päivittäin, kaupungista riippumatta. Maaseudulla taas peltotyötkin näyttivät hoituvan vielä pitkälti käsipelillä! Azerbaidžanissa taas on jo kaikenlaista öljyrahalla rakennettua pröystäilyä ja hommatkin pääosin toimivat. Maiden asukaskohtaisessa bruttokansantuotteessakin on edelleen noin kolminkertainen ero Azerbaidžanin hyväksi, joten eihän se voi olla näkymättä. Keski-Aasian maista reilumpi vertailukohta Azerbaidžanille olisikin siis mielestäni Kazakstan.

Ei siltikään kaduta, että tuolla tuli käväistyä. Huonotkin reissut ovat loppujen lopuksi hyviä kokemuksia ja enemmän tuosta nyt varmaan jäi käteen kuin, että olisi käynyt jossakin "kivassa" paikassa.
Juuri näin! Uzbekistan tarjoaa tosiaan ihan kokonaisvaltaisen elämyksen, sekä hyvässä että huonossa. Kaikenlaiset sekoilut tai muuten vaan omituiset jutut lopulta ovat usein niitä asoita, jotka jäävät parhaiten matkoilta mieleen.
 

redpecka

Jäsen
Lappeenrannan lentokentältä menee Ryanairin yhteys Bergamoon, niin sitä kokeilemaan. Lähtö maanantaina 10:30 ja paluu perjantaina klo 16:00.
Ehdin jo luulla, että nyt on teude seonnut, mutta olikin eri päivän lento tämä kuin teidän:


"Ryanairin lennon Pohjois-Italian Bergamoon piti lähteä kello 20.30 aikaan, mutta toisin kävi. Lähtö myöhästyi, ja paikalle kutsuttiin poliisi."
 

teude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings/Lions, Jokerit, SaiPa

MikeSilence

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hokki
Parin viikon päästä Saksaan käy tie. Kolme yötä Hampurissa ja kolme Berliinissä. Hampuri paikkana kokematon mutta Berliinissä kertaalleen käyty. Kaikenlaisia menovinkkejä otetaan paikoista vastaan.
Vastaan itselleni. Hampuri oli kyllä kaupunkina sopivan kokoinen ja viikonlopun sai nopeaan kulkemaan. Tuli käytyä paikallisilla kevätmarkkinoilla, jokiristeilyllä, Kielissä katsomassa 2. Bundesliigaa, Reeperbahnilla pyörimässä sekä Miniatur wunderlandissa. Miniatur wunderland oli pienoismalleineen hieno paikka. Samassa paikassa kävin 30minuutin VR-experiencen kokemassa mikä oli myös hieno kokemus. Molempia pystyn suosittelemaan.

Berliinissä taasen tuli kierrettyä paikallisissa döner- ja burgeripaikoissa sekä muutamissa turistikohteissa. Berliinikin on hieno paikka ja varmasti tulee uudelleen käytyä joskus.
 

mutina

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Chicago Blackhawks, Fife Flyers
Päätettiin lähteä porukalla tsekkaamaan pyramidit. Kohteena siis Egypti, ja siellä Kairo ja Luxor. Frouvasväkeä alkoi kiinnostamaan/jännittämään pukeutuminen. Ollaan keski-ikäistä porukkaa, eikä napapaidat tai pikkushortsit kenelläkään kuulu pukeutumiseen, mutta mielellään kuultaisiin kokemuksista: voiko ukko/akka käydä polven pituisilla shortseilla kaupungilla ja nähtävyyksillä? Olkapäät ilmeisesti olisi hyvä peittää? Onko jotain sellaista pukeutumiseen liittyvää, joka olisi hyvä tajuta etukäteen?

Se ollaan ymmärretty, että on liian kuuma, naisia ahdistellaan ja kaikki yrittää ilmeisesti huijata joka käänteessä. Ehkä olen vähän turhankin negatiivinen, mutta olen lykännyt tätä matkaa melko kauan em. syistä. Nyt alkoi tuntua, että ei se varmaan ainakaan helpommaksi kohteeksi muutu ja me vaan vanhetaan ihan kuin muumiot.
 

Marple

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Kookoo
Kreetalle 6kk lapsen kanssa. Kokemuksia, uhkia ja mahdollisuuksia? Yleisiä kokemuksia noin pienten lasten kanssa reissaamisesta olisi kiva kuulla
Meillä 9kk ikäisen kanssa vastaa reissu tehtiin muutamia vuosia sitten. Loistava reissu kaiken kaikkiaan. Hyvät matkavaunut, pilttejä, vaippoja yms. mukaan suomesta, sekä suosittelisin ehdottomasti jotain resorttihotellia varmistaakseen matkan helppouden. Lentokin sen verran lyhyt, että menee pienen kanssa vaivatta.
 

1stApril

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Päätettiin lähteä porukalla tsekkaamaan pyramidit. Kohteena siis Egypti, ja siellä Kairo ja Luxor. Frouvasväkeä alkoi kiinnostamaan/jännittämään pukeutuminen. Ollaan keski-ikäistä porukkaa, eikä napapaidat tai pikkushortsit kenelläkään kuulu pukeutumiseen, mutta mielellään kuultaisiin kokemuksista: voiko ukko/akka käydä polven pituisilla shortseilla kaupungilla ja nähtävyyksillä? Olkapäät ilmeisesti olisi hyvä peittää? Onko jotain sellaista pukeutumiseen liittyvää, joka olisi hyvä tajuta etukäteen?

Se ollaan ymmärretty, että on liian kuuma, naisia ahdistellaan ja kaikki yrittää ilmeisesti huijata joka käänteessä. Ehkä olen vähän turhankin negatiivinen, mutta olen lykännyt tätä matkaa melko kauan em. syistä. Nyt alkoi tuntua, että ei se varmaan ainakaan helpommaksi kohteeksi muutu ja me vaan vanhetaan ihan kuin muumiot.
Egyptissä on tullut kahdesti käytyä. Molemmat matkat olivat Hurghadaan, josta sitten retket noihin kohteisiin. Ensimmäisellä matkalla kävin Kairossa parin päivän reissun pyramideilla ja kansallismuseossa. Linja-automatka meni silloin nuorena vielä jotenkin, mutta näillä kilometreillä ottaisin lennot.
Toisella kerralla Luxorissa ja siitäkin on jo viitisentoista vuotta.

Kaupankäynti on tosiaan melkoista tinkausta ja kusetusta, eikä homma yhtään helpota noissa turistirysissä. Pyramideilla saat ostaa ylihintaista krääsää, jos yhtään olet hövelimpi.

Itsellä molemmat reissut ajoittuivat marras-joulukuun tienoille, joten ei ollut liian kuumaa. Sellainen sopiva t-paitakeli koko ajan päivällä. Turistit kulkivat ihan shortseilla. Aika harvoin tuolla suunnalla käsittääkseni sataa harvoin vettä eli aika aurinkovarmat kelit.
 

Straight Edge

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Leafs, Jokerit
Onko palstalaisilla kokemuksia esimerkiksi Espanjan pyhiinvaellusmatkoista? Kiinnostaisi ihan hitosti esimerkiksi ensi vuonna (viisikymppiset) viettää vaikka vaan viikonkin reissu kävellen. Miksei parikin?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös