Itsekin kuuluin aikoinaan siihen osaan nuorisoa, joka teki valintansa (punkkari/diinari) perinteisempään suuntaan. Niiltä ajoilta on edelleenkin levyhyllyssä tallella Ray Campin, Shakin Pyramidsin ja Matchboxin levyjä. Sikäli metkaa sen ajan (70-80-luvun vaihde) musiikkirintamassa oli se, että rockabilly oli todella suosittua vain Englannissa ja Suomessa. Monet ulkomaiset sen genren bändit olivat täällä miltei supertähden asemassa. Ihmettelivät toki syytä moiseen, mutta olivat luonnollisesti otettuja saamastaa suosiosta.
Matchbox oli silloin suosionsa huipulla ja itsekin pidin heidän soitostaan. Käsittääkseni he olivat aikalaisbändeistä ainoita, jotka osasivat TODELLA soittaa. Crazy Cavan oli soittotaidoiltaan aika kehno bändi, mutta heidän lavakarismansa ja shownsa peitti kuitenkin kyseisen puutteen.
Nykyään olemassa olevista suomalaisista bändeistä voin suositella
Red Hot bändiä. Aivan pelkkää rockabillyä ei heidän ohjelmistonsa sisällä, mutta painotus on kuitenkin 50-60-lukujen vaihteen musiikissa. Mikä parhainta, he eivät ole täysin riippuvaisia cover-biiseistä vaan heillä on omaakin tuotantoa ja mielestäni ihan hyvätasoista. Kannattaa tsekata.