Markon vuoro alistaa!

Viestiketju osiossa 'JYP' , aloittajana Schröder, 08.11.2012 klo 14.40.

  1. Kulttimörkö Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    JYP ja maajoukkueet
    Lainaus:
    Olemme siis eri mieltä tästä. Minun mielestäni mennään perse edellä puuhun jos seurajohto sanelee valmennukselle miten pitäisi pelata.
     
  2. JypFabu Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jyp
    Lainaus:
    Tekisi mieli kirjoittaa, että älä kommentoi asiaa jos et sitä ymmärrä, mutta sen sijaan yritän vielä valaista sitä, mistä on kirjoitettu. Jääkiekossa on edelleen miljardi variaatiota toteuttamiseen, pelin kehitys (pelaajien koko, liikkuvuus, kuntopohja, pelikäsitys, pelin nopeutuminen jne.) vaan on johtanut siihen, että näiden variaatioiden voisiko sanoa kernel tasossa tietty lainalaisuus on syrjäyttänyt vanhan, eli ennen oli pakit pakkeja, hyökkääjät hyökkääjiä ja kiskot kuljetti joko pystyyn tai vaakaan, sitten keksittiin nopeuttaa hidastamalla ja siihen lääkkeeksi tiiviimpi träppi jne. Nyt, jos menestystä haluaa, pelin on pohjattava parvikiekolle, jossa kaikki ovat kaikkea ja siksi vastustajan entistä vaikeammin pois luettavissa, vaikka siinä variossa olisi pyrkimys pystysuuntaan, kiekkokontrolliin vaiheittaisuuteen, niin pohjalla on parvi.

    Mainitset tuossa kiekottoman pelaamisen, olet oikeassa tavallaan, mutta nykypelissä hassulta kuulostaen kaikki ovat kaiken aikaa kiekollisia, mikä tarkoittaa jotakuinkin sitä, että pelaaja on kaukalossa ollessaan koko ajan kiekollinen ratkaisu ja kaikessa toiminnassaan mahdollistettava kenttänsä kiekollinen pelaavuus. Oikea kiekoton pelaaminen on siis oikeastaan kiekollisen pelaamisen elinehto, ilman toista ei ole toista. Puolustaminen on vanhanaikaista erottaa joksikin omaksi saarekkeekseen pelitapafilosofisesti, se vain luo rajapinnan kenttätasapainoon, johon viisas vastustaja iskee armotta lisää railoa. Tässä oikeastaan lopulta syntyi se ratkaiseva ero JYPin ja Kalpan sarjassa, Toinen keskittyi hyökkäämään ja puolustamaan tilanteen mukaan ja toinen pelasi kiekkoa kentän osa - alueesta rippumatta viisikko tiiviinä, näin he eivät joutuneet alivoimaisena painiskelemaan missään pelin tapahtuma - avaruudessa. Kalpan tekeminen sarjassa oli muilta osin toimivaa ja ehkä tavallaan JYPiä vastaan juuri toimivaa, vaikka mielestäni riskaabelia, voimakas paineistaminen alivoimalla. JYP oli riittävän hidas ja kiekollisesti köykäinen, että tuohon sortui, mutta ei sorru esimerkiksi Tappara, näin uskon, koska siellä on enemmän kiekollista osaamista ja kykenevät tempoon, jolla pelata tuo pois.

    Tapparalla on hyviä kiekollisia elementtejä kuten sanot, mutta aika paljon menestys nojaa rosterin laadukkuuteen suhteessa pelitapaan. Mielenkiintoista onkin seurata kuinka Virta purkaa viisikolla Tapparan träppiä ja ennustankin sarjan paljolti ratkeavan keskialueen pelin voittamisella, träppi syvältä hyökkäysalueelta ei onnistu Kalpaa vastaan, sillä tavoin loppuu Tapparan hokkareistakin puhti, mutta Tapparalla on rosterissa kylliksi osaamista tunnistaa tilanne, jossa Kalpaviisikko pelaa itsensä ulos ja toisaalta, kun Kalpa pääsee viisikkona keskialueen yli, loppuu Tapparan liike ja merkkauspeli haparoi vastustajalle avaimia käteen, mikä näkyi kirkkaasti Tapparan molemmissa pelatuissa sarjoissa.

    Joku voi tietysti arvottaa valmentajan hyvyyttä saavutustensa kautta suhteuttamatta sitä lainkaan rostereihin joilla valmentajan on ollut pakko operoida, tällä periaatteellahan ajateltuna Saipassa ei ole koskaan ollut hyvää valmentajaa, kun plakkarissa on vain se yksi pronssi, vai mitä. Suosittelen kuitenkin iskulauseiden ja puusilmäisyyden sijaan seuraamaan millaisia asioita joukkueet jäällä oikein tekevät ja pohtimaan millaisen selkänojan mikäkin organisaatio kykenee joukkueensa ja valmentajansa tueksi rakentamaan, menestys ei loppuviimeksi ole kuitenkaan yhden miehen show, ei hyvässä, ei huonossa.
     
  3. Hele Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    JYP
    Koko Marko Virtasen valmentajakauden joukkueen pelaamista on leimannut epätasaisuus, virhealttius ja pelillinen kurittomuus, henkinen heikkous. Siitä kertoo karua kieltään vuoristoratamaiset runkosarjat, epätasaiset otteet pudotuspeleissä, henkilökohtaiset virheet, murskatappiot, johtoaseman menettäminen, lukuisat ylivoimahyökkäykset jne. Suuremmassa kuvassa eripura joukkueen sisällä, pelaajien vaihtuvuus ja jopa avainpelaajien yllättävät siirtymiset muualle.

    Missään vaiheessa Virtanen ei ole saanut myytyä hänen pelifilosofiaansa joukkueelle sillä tavalla, että joka ikinen pelaaja sitoutuisi siihen 100-prosenttisesti. Vaikuttaa siltä, että Virtasen auktoriteetti ei riitä ottamaan joukkuetta täysin näppeihinsä. Tätä ei tosin edesauta myöskään JYP-organisaation "linjaukset" siitä, miten he haluavat joukkueen pelaavan. Tähän kun lisätään vielä joidenkin pelaajien "kapinointi" pelillisiin asioihin, niin soppa alkaa olemaan valmis. Vuosien varrella näitä kapinoivia pelaajia on ulostettu, mutta jokainen tällainen ristiriita murentaa joukkueen ja organisaation harmoniaa sekä Virtasen otetta joukkueesta.

    Dufvan ja Ahon aikakaudella JYPille rakennettiin vahva pelillinen identiteetti, joka iskostettiin syvälle joukkueeseen ja kaikki pelaajat saatiin sen taakse täydellisesti. Kaikilla pelaajilla oli oma roolinsa ja he tiesivät mitä heidän piti tehdä ja mitä heiltä odotettiin. Kun pelilliset asiat ovat kunnossa ja selkeät kaikille, pelaajan ei tarvitse miettiä asiaa, vaan hän voi nojautua siihen, pelilliseen selkätukeen. Tällaisessa tilanteessa pelaajan ei tarvitse miettiä mitä hän kentällä tekee, vaan kaikki tulee selkärangasta ja joukkueen pelissä alkaa näkymään rytmiä ja toistuvuutta. Joukkue näyttää maallikon silmissä "luistelevalta", "raikkaalta" jne. Oikeasti kyseessä on hyvin valmennettu joukkue, jossa kaikki tekevät samoja, yhteisesti sovittuja asioita. Marko Virtasen JYP tekee tätä vain harvoin.

    Minun mielipiteeni on se, että tällä hetkellä valmennettu JYP teki maksimisuorituksensa runkosarjassa ja tämän kevään pudotuspeleissä. Murhaavan hyvä erikoistilannepelaaminen kannatteli JYPiä pitkin runkosarjaa, kuten on tehnyt aiempinakin vuosina. Valitettava tosiasia on se, että viimeiset viisi kautta JYPin pelitapa on ollut vähintäänkin sekavaa ja poukkoilevaa. Vahvan rosterin ja sitä kautta vahvan erikoistilannepelaamisen ansiosta JYP on rimpuillut itsensä usempaan otteeseen välieriin saakka. Välierissä vastaan tulee kuitenkin poikkeuksettä erittäin hyvin valmennettuja joukkueita, jolloin seinä on tullut väistämättä vastaan.

    Edit. Monesti puhutaan, että joukkue "ei taistele" tai "ei tee hommia" tarpeeksi jne. Joukkue kuin joukkue yleensä kyllä jättää kentälle kaikkensa. Pelitavalliset heikkoudet vaan saavat asian näyttämään usein siltä, että joukkue ei taistele tai tee hommia. Jos pelitapa ja ajoitukset toimivat, niin itseasiassa joukkueen ei tarvitse tehdä niin paljon hommia, kompensoidakseen pelillisiä heikkouksia.
     
    Viimeksi muokattu: 16.04.2017 klo 20.59
  4. knttrtknkn1 Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    JYP
    @JybFabu aika hyvin jaksat avata ajatuksiasi. Kiitos. Se taitaa vaan olla niin että viisikon tiiviys kentän eri osa-alueilla on sellainen asia jonka kaikki pääsarjajoukkueet tiedostaa. Ei pelaamisesta tule mitään jos viisikko on levällään, koskee sekä kiekotonta että kiekollista peliä.

    Fakta taitaa olla kuitenki se että jääkiekossa edelleen noin 70% maaleista tehdään riistojen ja vastahyökkäysten kautta, 20% erikoistilanteista ja loput 10% normi 5 vs 5 pelissä. Sen jälkeen voi miettiä mikä on se osa-alue joka pitää ensisijaisesti olla kunnossa. Ei se että kiekoton peli laitetaan kuntoon, sulje tietenkään pois pelin muuta kehittämistä.

    Kuten jo aiemmin totesin, sitä mieltä että tärkeintä on oma kiekoton pelaaminen ja puolustuspään pelaaminen. Ja Kyllä, siihen liittyy myös se että hyökätään tiiviisti, jotta ollaan mahdollisen menetyksen jälkeen valmiita riistämään kiekko uudelleen jne.

    Veikkaanpa että KalPalle tuottaa vaikeuksia päästä maalipaikoille Tapparaa vastaan. Tapparan kiekoton pelaaminen etenkin omassa päässä on hieman eri tasolla kun JYP.llä oli.
     
  5. HOOLIGAN_ Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Vegas Golden Knights, HS & HSB
    Lainaus:
    Ehkä näinkin, mutta Tapparan kiekollinen peli on ainakin valovuosia JYPiä edellä.
     
  6. jukiapina Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    JYP
    Helellä hyviä pointteja. RD:n ja Ahon aikainen Jyp oli huomattavasti tasapainoisempi ja näin ollen paremmin valmennettukkin. Virtasen Jypiä parhaiten kuvaa vuoristorata.

    Kyllähän tuolle puolustuspään pelaamiselle on ensisijaisesti tehtävä jotain. Toinen asia on kiekollisuus. Pitkä päätyyn ja perään varmasti toimii ajoittain, mutta etenkin Kalpaa vastaa näytti lähinnä kiekon roiskimiselta.

    Luulen, että Virtanen ei näitä muutoksia pysty joukkueeseen tuomaan. Näin ollen jäljelle jää se vaihtoehto, että käytetään helvetisti euroja pelaajamarkkinoilla ja toivotaan asian hoituvan sitä kautta.
     
  7. Nelfor Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    JYP
    Oma näkemykseni on, että Veltsun ongelmat liittyvät siihen, että hän antaa pelaajille liikaa valtaa ja vapauksia. Hän on siis tavallaan pelaajien kaveri enemmän, kuin päävalmentajan pitäisi olla. Tämä johtaa kurittomuuteen ja epätasaiseen suorittamiseen.

    Parhaimmillaan homma toimii hienosti, kun pelaajat ottavat itseään niskasta kiinni ja kannustavat toisiaan eteenpäin. Näin kävi tälläkin kaudella joulutauon jälkeen. Huonoimmillaan homma ei sitten toimi ollenkaan, kun joukkue ei ole kenenkään hallinnassa. Luonnollisesti kausien alut ovat vaikeita tällaisen valmennuksen alaisuudessa, kun kesätauon jälkeen kaivattaisiin sitä, että on joku joka ottaa homman hallintaan ja saa joukkueen toimimaan kurinalaisesti.

    En ole sitä mieltä, että Veltsu on huono valmentaja tai hän ei kykenisi luomaan toimivaa pelitapaa, mutta hänellä on omat heikkoutensa, jotka minun näkemykseni mukaan siis liittyvät liian heikkoon kuriin, joka johtaa siihen, että joukkue ei ole tarpeeksi hyvin hallinnassa.

    Kyseessä on toki varsin perustavanlaatuinen ongelma, jota ei helposti voi korjata. Näiden ominaisuuksien vuoksi Veltsu on erinomainen apuvalmentajana, mutta päävalmentaminen on hankalampaa. Toisaalta päävalmentajankin homma voi toimia, jos tarvittavaa tukea saadaan oikeanlaisilta apuvalmentajilta.
     
  8. knttrtknkn1 Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    JYP
    Ehkä JYP:n kannattaisi palkata apuvalmentaksi,, Ässien entinen apuvalmentaja ja JYP taustaakin omaava Pasi Kaukoranta. Saataisiin vähän jämäkkyyttä touhuun. Siis jos mies haluaa vielä jääkiekkossa mukana olla ja valmentaa. Ilmeisemmin tehnyt Ässien mestaruuskevään jälkeen jotain muita hommia.

    Jatkan edelleen puolustuspelin korostamista, pahoittelut tästä saman asian puimisesta. Puolustuspeli heijastuu, ihme kyllä, myös maalivahtipelaamiseen. Dufvan ja Ahon aikaan JYP:n maalivahteina loisti, mm. Tarkki, Tuokkola, Myllykoski, Helenius ja Wallinheimo. Virtasen aikaan maalivahdeista enemmän tai vähemmän epävarmoilta on näyttänyt ainakin Tarkki, Tuokkola, Vehviläinen, Oikinuora ja Rajaniemi. Välillä on kaikilla tarttunut kiekko hyvin, mutta useimmin torjuminen on näyttänyt hapuilevalta, ainakin mikäli vertaa Dufvan ja Ahon aikaiseen maalivahtipelaamiseen. Ehkä on liian yksioikoista vetää suora vertaus Dufvan ja Ahon aikaisten mv-suoritusten ja Virtasen joukkuiden maalivahtipelaamisen välille, mutta kyllähän se nyt kuitenkin jostain kertoo, että meillä käy vuorotellen joku koittamassa ja todetaan ettei riitä. Miten joku Myllykoski pystyi vetämään niin hyvin JYP:ssä, mutta sen jälkeen ei ole enää kiekko tarttunut? Sama taitaa koskea jossain määrin Heleniusta. Rajaniemestä on leivottu kelpo veskaria liigaan, yllättäen Dufvan Jukureissa. Maalivahti osastoon voidaan sijoittaa paljon rahoja. Voidaan hommata joku Kamppuri tai Hasek maalille, jatketaan pelaamista samaan malliin ja todetaan ettei tarttunut Kamppurillakaan.
     
  9. JypFabu Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jyp
    Lainaus:
    Minä huomioisin ainakin seuraavaa: oletan, että Dufva entisenä maalivahtina osaa jakaa avustavia tippejä maalivahdeilleen, monelle valkulle tämä on kokolailla tuntematon osa -alue. Silloin ammoin, myös muut joukkueet pelasivat erinäköistä lätkää kuin nykyään ja huomioisin myös kuinka paljon "kalliimpi" ja sitä myötä varmempi silloinen pakisto oli verrattuna vaikka tämän kautiseen.

    Jatkossa, veikkaan, joutuu puolustamisen filosofiaa muuttamaan radikaalimmin, koska liikkuvat kiekolliset joukkueet pyrkivät hyökkäyksessään jatkuviin paikanvaihtoihin(usein pakit ylimpänä) ja myös syöttämään lennosta tuoretta ukkoa kentälle, kun joukkue jyyrää hyökkäyspäässä. Miten tiivistetään puolustus niin, että se tylsyttäisi tämmöisen pelin rakentelun? Kokeneimmillakin pelaajilla tuntui jatkuvasti hukkuvan omat ukot puolustusalueella kun pelataan miesvartiointia ja joukkueet muutoinkin pyrkivät vain lyömään keskustan tukkoon omalla alueella vähän niinkuin box playssa vaanien paikkaa paineistukselle, alueen puolustaminen jäi siis jopa toisarvoiseksi keinoksi kärkijoukkueilla sarjan tiivistyessä loppuunsa ja pleijareissa.
     
  10. knttrtknkn1 Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    JYP
    Lainaus:
    Miesvartiointia on hemmetin vaikea pelata tehokkaasti, ainakaan jääkiekossa. Jääkiekossa vauhti on niin kova jolloin kiekollisen joukkueiden paikanvaihtojen, takakiertojen ja muiden esim. painottoman puolen pelaajien leikkausten puolustaminen on vaikeaa. Puolustavan pelaajan ei tarvitse kuin kerran jäädä jälkeen kun koko paketti leviää. Miesvartiointi vaatii ihan helvetisti puhetta ja puolustettavien pelaajian vaihtoja, ja vaikka vaihdotkin onnistuisi hyvin silti tämä tapa sisältää mielestäni paljon enemmän riskejä kuin alue/miesvartiointi yhdistelmä. Lisäksi säännöt sallivat liikkuvat screenit/blokit, joita käyttämällä on vielä helpompi murtaa pelkkä miespuolustus. Ja pari vuotta sitten tehty siniviivan siirto on tehnyt miesvartioinnista entistäkin haastavampaa isomman hyökkäysalueen takia. Em. asioiden vuoksi en ymmärrä miksi JYP ja Virtanen haluavat tätä edelleen harrastaa. En keksi tähän mitään järkevää syytä.
     
  11. Al Bundy Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    JYP, Pittsburgh Penguins, Suomi
    Tämä kausi, ja varsinkin uusi jatkosopimus, jättää varmasti monille kuten minulle mieleen että taas "vain" väli-erät. Toisaalta kolmas kausi putkeen väli-erissä.

    Ensikaudelle pitäisi keksiä pari-kolme napsua tylympää tekemistä ja sitten voidaan haaveilla finaaleista. Ainiin se tärkein, eli varma maalivahti olisi kiva...
     
  12. david Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    JYP
    Pari asiaa, jotka häiritsevät ja joihin pitäisi keksiä jotakin uutta ensi kaudelle:

    1. Omista lähtö paineen alla. Monesti tuntuu siltä, että selviämme lähinnä tsägällä hyökkäykseenlähdöstä kovan karvauksen alla, jos selviämme. Tässä on kamala ero esim. HPK:n ja KalPan oman pään kiekolliseen peliin. Ne eivät panikoidu ja murru, vaan monesti tuntuu että aina niillä on muutama patenttiratkaisu takataskussa, jotka toimivat karvauksesta riippuen.

    2. Vastustajan toinen aalto hyökkäyksissä. Minulla on pistänyt silmään, että etenkin pudotuspeleissä (vastustajasta riippumatta) JYPiä vastaan saatiin aika liukuhihnalta maalintekopaikkoja samalla kaavalla. Vastustajan nopea hyökkäys, jossa kiekon ylös tuonut pelaaja syöttää viivaan toiseen aaltoon. Näytti siltä, että niistä syntyi poikkeuksellisen kovalla prosentilla tekopaikkoja, koska puolustuksemme oli niissä aivan pihalla hetken aikaa. Tämä viivan käyttö tuntui toimivan meitä vastaan myös pidemmissä hyökkäyksissä. Joku minua viisaampi voi kertoa, mistä tämä johtuu, mutta suorastaan ärsytti, kun taas toisessa päässä emme pystyneet/osanneet tehdä vastaavaa.

    Varmasti on paljon muutakin, jota pitää kehittää, mutta nuo varsinkin pistivät toistuvasti omaan silmään. Ehkä kolmantena voisi vielä nostaa sellaisen ajoittaisen ihmeellisen ajatuksen katkeamisen ja säätämisen omissa, mistä nähtiin tyyppiesimerkkejä eilen IFK:n maaleissa. Tiedän, että näitä tulee varmasti kaikille, mutta kaikki pelit katsoneena ärsyttää, kun sen hetken tunnistaa ihan omin silmin, jossa ihme pomputtelu ja huonot purut alkavat ja kohta soi oma pömpeli. Olisi paljon mukavampi, jos näissä tilanteissa olisi sovittu, että vaikka se kolmas purkuyritys kiekon saadessamme lennätetään jo täysillä hevonhelvettiin alueelta eikä enää yritettäisi syöttää sille paineen alla seisovalle pelaajalla ahtaaseen rakoon omalla alueella. Toisaalta juuri tämä on se, jonka KalPat ja muut osaavat, eikä roiskimiseen jouduta.

    Ugh!
     
  13. Gorbatjovi Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    JYP
    Jokin siinä JYPin pelaamisessa on vialla. Varmasti täällä moni on analysoinut sitä asiaa huolellisesti. Siitä hyvä esimerkki yllä. Ei tunnu olevan kokonaisvaltaista tekemistä, suunnitelma sanotaan ennen kautta mutta ei tunnuta tietävän miten se suunnitelma toteutetaan. Tavoite asetetaan mutta siihenkään ei päästä.

    Projekti tyssää syystä tai toisesta, välillä ollaan ihan oikealla tiellä menossa kohti maalia ja sitten huomataan että voitaisi enemmän hukassa olla. Miksi se pelin taso ailahtelee pitkin kautta? Nämä on pakosti niitä henkimaailman asioita joita varten palkattiin oikein huippuluokan meedio.
    Mitä se meedio on saanut aikaiseksi? Onko kummituksia karkotettu pelaajien mielestä?

    Mikä siellä hiertää? Kuten sanoisi Kemiläisen Valtteri.
     
  14. Nelfor Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    JYP
    Lainaus:
    On, mutta niin on jokaisella muullakin joukkueella. Yksikään joukkue tässä sarjassa tai missään muussakaan sarjassa ei pelaa täydellistä lätkää.

    Jokaisella joukkueella on omat heikkoutensa ja jokaisella pelitavalla on omat heikkoutensa. Kuin myös valmentajilla ja pelaajilla. Kyse on siitä, että miten hyvin vahvuuksilla pystytään minimoimaan heikkouksien haitat. JYP onnistui siinä lopulta tälläkin kaudella varsin hyvin. Kun joukkue jää voiton päähän finaaleista ja vie pronssin kotiin, niin paljon on tehty asioita oikein.

    Jos välierät olisi seiskapelissä voitettu, niin monella olisi täysin erilainen ääni kellossa, vaikka tilanne periaatteessa kokonaisuuden kannalta ei olisi juurikaan nykytilanteesta poikkeava.

    Monet näkevät välieriin jäämisen JYPin kohdalla heikkoutena, kun taas moni muu (yleensä ulkopuolinen) näkee sen välieriin pääsyn vahvuutena. Medioissa ympäri maan hehkutetaan JYPin huikeaa vuodesta toiseen jatkuvaa menestystä. Tottakai nälkää täytyy jäädä ja päivänselvästi sitä jääkin, niin joukkueelle, kuin faneillekin. Siitä huolimatta olisi hyvä muistaa, että välieriin asti pääseminen näin kovalla prosentilla vuodesta toiseen on ihan oikeasti saatanan kova juttu tässä liigassa.

    Monet ovat jo menettäneet Veltsuun uskonsa ja ajoittain minäkin olen. Haluan kuitenkin uskoa parempaan huomiseen, niin tässä asiassa kuin elämässä yleensäkin. Urheilumaailmasta löytyy paljon esimerkkejä kovimmalta mahdolliselta tasolta, kuinka sama valmentaja, joukkue tai pelaajat jäävät useasti peräkkäin hieman tavoitteestaan, mutta lopulta sen saavuttavat. Ei niukasti finaaleista putoaminen ole niin huono merkki, että olisi syytä menettää usko siihen, että sama valmentaja voi vielä onnistua menemään päätyyn asti. Ei ole olemassakaan mitään rajaa, jonka jälkeen kehittyminen ei ole enää mahdollista.

    Olen joukkueen sisältä kuullut, kuinka vaikea tämä kausi oli monessakin mielessä ja kuinka asioita on käyty todella perusteellisesti läpi, jotta seuraavalla kaudella vältettäisiin samat sudenkuopat. Veltsun lähtö oli todella lähellä, mutta vielä löydettiin sellainen yhteinen sävel, joka antaa uskoa tulevaan. Ei siis kannata kuvitella, että siellä oltaisiin tekemässä jälleen kaikkea saman vanhan kaavan mukaan, eikä yritettäisi lainkaan tunnistaa ongelmakohtia tai kehittyä.

    Veltsun JYP tulee ensi kaudella olemaan todella kova, yleisöä nähdään hallissa selvästi tätä kautta enemmän ja mestaruusnälkä näkyy avaruuteen asti. Minä uskon tähän, uskokaa tekin!
     
  15. JypFabu Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jyp
    Lainaus:
    Tässähän se on kiteytettynä naulan kantaan. Kukaan ei todellakaan ole täydellinen, ei lajissa, eikä elämässä. Meillä on pullat hyvin uunissa, mutta koska peli kehittyy, niin soisin JYPinkin kehittyvän sen mukana asemansa säilyttäen, ei mikään helppo nakki. Rosteri ilmeisesti vahvistuu ensi kaudelle, se ei kuitenkaan itsessään riitä, vaan oppi pelin kehitysvirtauksista on tärkeää omaksua ja kyetä sen pohjalle luomaan variaatio, jolla voi menestyä. Mikään ei tietenkään ole varmaa ja kirkossa kuulutettua, mutta uskon, että siinä missä Virta on kyennyt kehittymään ja kehittämään peliä, siihen kykenee myös Virtanen, joka muuten sivumennen sanottuna on pirun paljon kovempi valkku, kuin täällä tunnutaan uskovankaan. Monet kaipailevat reagointeja pelin sisällä, fine, mutta en kyllä mieleen saa ainoatakaan, jonka reagointi juurikaan ihmeempiä kesken pelin saa aikaan, aika rajallinen siinä on mahdollisuus vaikuttaa. Sen sijaan, kun mietin sitä temppua, että nostaa joukkueen tappioalhosta, jossa JYP menneellä kaudella sukelsi, niin arvostusta. Ladelkaapa vaikkapa historiasta, monessako tapauksessa siihen on valkku kyennyt. Moni voi tietenkin kuvitella, että asia klaarattiin omin päin joukkueen itsensä toimesta, mutta siinähän kuvittelee.
     
  16. david Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    JYP
    Lainaus:
    Näin itsekin uskon. Kuten pari viestiä ylempänä totesin, nuo 2-3 listaamaani asiaa ovat sellaisia, jotka kaikki tämän kauden pelit nähneenä tuppasivat harmittamaan. Siksi toivon, että esim. niihin kohtiin saadaan kehitystä ensi kaudelle jo syksystä alkaen.

    Sieltä on hieno kausi tulossa, ei epäilystäkään!
     
  17. Nelfor Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    JYP
    Lainaus:
    Tämä ei todellakaan ole helppoa tai yleistä. Itselleni tulee mieleen lähinnä kausi 14-15, joka oli Tapolan ensimmäinen Tapparan päävalmentajana. Wikistä tarkistelin juuri, että Tappara kävi huonoimmillaan sijalla 10 ja hävisi ilmeisesti lähes kaikki ottelunsa marraskuussa. Omissa muistikuvissa on, että Tappara pelasi putkeen noin 12-14 ottelua ilman voittoa. Lopultahan Tappara oli runkosarjassa toinen ja hävisi finaaleissa Kärpille.

    Pidän silti Veltsun suoritusta tällä kaudella kovempana, kuin Tapolan suoritusta 14-15 -kaudella. JYP kävi vieläkin syvemmissä pohjamudissa, kuin Tappara tuolloin.
     
  18. Kulttimörkö Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    JYP ja maajoukkueet
    Lainaus:
    Kova temppu toki Veltsulta, vaikka jotkut väittävät sen käännöksen johtuneen pelaajien omista pikkujouluista, mutta kyllä Tapolan suoritus oli kovempi. SIlloin joukkue tosiaan oli pohjamudissa mutta se pystyi nousemaan aina finaaleihin asti ja oli todella lähellä jopa voittaa mestaruuden. Se kuitenkin hävisi vasta seiskapelissä ja senkin vasta jatkoerässä lukemin 2-1. Veltsun tämän kauden joukkue, kuten kaikki tiedämme, menestyi heikommin ollen "vain" pronssimitalisteja.
     
  19. Gorbatjovi Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    JYP
    Entäs Karri Kivi ja Ässät? Sielläkin oltiin aika syvissä vesissä ja sensaatiomaisesti päästiin pudotuspeleihin. Loppu onkin historiaa...
     
  20. peterra Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Tappara
    JYPillä on viimeisen yhdeksän kauden ajalta 2 mestaruutta, 4 pronssia ja tämän lisäksi se on ollut välierissä vielä kerran. JYP jäi SaiPaa vastaan kerran puolivälierään, mutta muutoin tuo organisaatio on ollut ihan rautaisessa kunnossa todella kauan. JYPin suorittaminen on ollut todella kovalla tasolla ja todella kauan, mutta tosiasia on se, että mestaruus tuntuu olevan monelle "vain jotain" tässä Liigassa. Muu ei ole yhtään mitään.

    Jos JYPin suorittamisen pistää perspektiiviin niin eihän se paljoa parempaa voisi olla: vai olisiko parempi tippua ynnä muut osastolle heti mestaruuden jälkeen kuten Ässät ja poukkoilla projektista toiseen useampi kausi putkeen? Tai kuten Lukko. Ottaisin tuon JYPin suorittamisen 9/10 mieluummin kuin yhden suonenvetomestaruuden ja paluun ynnä muut -osastolle.
     
  21. Tj Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    JYP, JJK
    Lainaus:
    Lainaan taas itseäni.

    Lainaus:
     
  22. Nelfor Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    JYP
    Lainaus:
    Ja peterra osuu jälleen kerran naulan kantaan. Juuri tätä olen itsekin ajanut takaa, sekä samaan aikaan ihmetellyt eräitä, joiden mielestä suonenvetomestaruudet olisivat nykyistä tilannetta parempia, vaikka sitten kärsittäisiin monta vuotta putkeen pohjilla.

    En ole koskaan täysin tyytyväinen kauteen, jos mestaruutta ei tule. Osaan silti nauttia vuodesta toiseen jatkuvasti menestyksestä ja laadukkaasta joukkueesta. Kritiikkiä saa ja pitääkin antaa, kun sille on aihetta ja tämäkin kausi jätti paljon kritisoitavaa. Mielestäni on silti surullista, jos negatiiviset ajatukset ja kritiikki ovat ainoita asioita, mitä kausi jättää mieleen, kun joukkue on loppusijoituksen mukaan sarjan kolmanneksi paras joukkue.

    On myös mielestäni huomioitavaa, että JYPin kaltaisella organisaatiolla ei välttämättä olisi varaa rakentaa joukkuetta nykyiseen tapaan kaudesta toiseen, mikäli mestaruuksien väliin osuisi useita kausia pohjamudissa. Menestyksen jatkumo on äärirajoilaan toimivan organisaation elinehto, jos huipulla halutaan myös pysyä. Eikä siellä toki muutenkaan ole vaihtoehtona mitään nappulaa, josta voisi suonenvedon kytkeä päälle.
     
  23. Kulttimörkö Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    JYP ja maajoukkueet
    Lainaus:
    Toisaalta ei välttämättä olisi varaa siihenkään että jatkuvasti oltaisi mestareita. Ne mestaruusbonukset olisivat vieneet JYPin konkurssiin jos ne olisi 90-luvulla toteutuneet.

    Hassuttelut sikseen, on tietenkin luonnollista että nälkä kasvaa syödessä ja tyytyväisyys lopettaa kehityksen. Silti otan mielelläni tämän että JYP on mitalipeleissä jatkuvasti kuin sen että yhden mestaruuden jälkeen palattaisiin minardiksi. Kuitenkin huomiosin tässä ettei ole pelkästään mustaa ja valkoista vaan on myös punaista (eli niitä muitakin värejä). Ei ole mitään joko tai vaihtoehtoa tässä asiassa.
     
  24. RaakaSamppa Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jyväskylän JYP ja FC Barcelona.
    Lainaus:
    Samaa mieltä. Jos olisi vain vaihtoehtoja kaksi: joko mestaruus ja sitten putoaminen keskikastiin tai jatkuva menestys (väh. välierissä) mutta ei mestaruutta, olisin ehdottomasti jälkimmäisen kannalla. Seuran kannaltakin se olisi taloudellisesti parempi vaihtoehto. Kuitenkin tässä ollaan jo pidemmän aikaa oltu siinä hilkulla, joten toivoisi seuran pääsevän seuraavalle tasolle, mikä olisi se missä Tappara nyt on eli useampi finaalipaikka muutaman vuoden sisään.

    Toki voi kuulostaa vähän "kusipäiseltä" se ettei olla tyytyväisiä siihen missä nyt ollaan. Varmasti suurin osa on tyytyväinen. Mutta minä ainakin itse odotan jo sitä seuraavaa askelta ja JYPillä jos millä on siihen mahdollisuudet.

    En tiedä saako tästä sepustuksesta mitään selkoa mutta parhaani yritin. :D
     
  25. Kulttimörkö Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    JYP ja maajoukkueet
    Lainaus:
    Kyllä siitä selvää sai ja Jukka Seppänen on kanssasi (ja minun) samaa mieltä siitä että pronssiin ei pidä olla täysin tyytyväinen mutta ei myöskään totaalisen pettynytkään.