Itse olen alkanut epäilemään Tuohimaata enemmän ja enemmän tämän HIFK-pestin aikana. Näyttää jotenkin hitaalta, erityisesti oikealle päin sivuttaissuunnassa liikkuessa ja näyttää myös pieneltä, ei peittävältä maalivahdilta. Paljon on maaleja mennyt myös "läpi".
Toki sen haluan totea heti perään, että en ole maalivahtiexpertti ja muutenkin maalivahdin homma on aika paljon tuuristakin kiinni nähdäkseni. Helposti joutuu sylkykupiksi kun koppi ei tartu, vaikka mukana olisikin enemmän huonoa tuuria ja puolestaan joskus hieman onnella kun sattuu tilanteita selvittelemään niin nostetaan jalustalle. Oikea aikainen maski jossain ja hukkaa siinä kiekon näkyvyyden tai pieni kimmoke jossain ja maali näyttää helpolta katsomoon.
Huonoa tuuria oli myös Raumalla kun Tuohimaa pelasi hyvän pelin niin hän hävisi silti vastapuolen kaverille joka pelasi aivan täydellisen unelmapelin. Jääkiekossa maalivahdin merkitys on miten sen nyt sanoisi, naurettavan suuri ja hyvin suurella todennäköisyydellä paremmin pelaavan maalivahdin joukkue voittaa. Sanonta, että huonokin joukkue voi pärjätä hyvin hyvällä maalivahdilla ja hyvä joukkue ei voi pärjätä hyvin huonolla maalivahdilla pitää yleensä kyllä täysin paikkansa. Kuitenkin HIFK on ollut Tuohimaan aikana Liigan top-6 joukkue ja Tuohimaan tilastot ovat puolestaan aivan jotain muuta. Voiko paria kautta pistää pelkästään huonon tuurin piikkiin? Jotain Halosen pelaamisessa on ollut mikä ainakin allekirjoittaneessa on herättänyt enemmän luottamusta, mutta tietenkin näytöt ovat vielä kovin ohkaiset.
Mun mielestä sun viestissä on hyviä pointteja: olen itse katsellut ihan samaa kuin sinäkin, eli liike toiselle puolelle on vaivalloista. Näyttää pieneltä, koska pelaa syvässä (isokokoisen kaverin ei tarvitse tulla niin paljoa vastaan kuin pienen). Perstuntumalta kiekkoja on menny läpi ja noissa mun mielestä korostuu tuo syvällä pelaaminen, vai kuulostaako tutulta:
1. pelaaja nousee laitaa pitkin / saa selkeästi sivusektorista, suht kaukaa mutta vauhdista, hyvän laukaisupaikan. Kiekko menee maaliin.
2. pelaaja laukoo viivasta ja tiellä on ohjuria tai maskia, kiekko pomppaa sisään.
3. pelaaja tulee yksinläpi ja harhautuksessa Tuohimaa on mahallaan.
Näiden kolmen lopputuleman juurisyy on mielestäni virheellisessä syvyyspelaamisessa. Virheellinen syvyyspelaaminen korostuu, jos veska ei luota omaan liikkeeseensä. Jotain siis pielessä.
Yksi lisättävä asia: meikää ahdistaa se, että vaikka Tuohimaalla on hyvä kiekonkäsittely, hän ei osaa kuitenkaan avata peliä. Pelikäsitys on siis puuttellinen ja usein kiekon pysäytettyään roiskaisee kiekon ränniin, vaikka parempi olisi pelata jäitä pitkin ekalle omalle jäbälle.
Ja kyllä, monesti IFK:ta vastaan ei lauota tasaisesti läpi pelin. Veskalta vaaditaan siis äärettömän timanttista keskittymistä – tyypillinen veskapeliä vaikeuttava asia, kun vetoja ei tule tasaisesti. Myös tuurin määrä korostuu: tasaisesti helppoja vetoja ja muutama paha vs. harvakseltaan vetoja ja pari pahaa. Tuolla selittynee heikot tilastotkin, ainakin osittain.
Halonen on tosiaan pelannut ennakkoon heikompia jengejä vastaan ja uskon vahvasti, että ideana on ajaa kaveria sisään rauhassa – eli luotetaan siihen, että Tuohimaa saa vielä oman tasonsa takaisin. Kyseessä on kuitenkin tälle tasolle erinomaisesta maalivahdista, vaikka siltä ei nyt monenkaan mielestä vaikuta.