Luokkakokoukset ja ihmiset menneisyydestä

[Peltinen]

Yhdessä luokkakokouksessa tuli käytyä 10 vuotta lukion jälkeen ja se oli ihan hyvä kokemus. Ohjelmana oli lyhyt esittelykierros, jossa jokainen sai kertoa mitä oli koulun jälkeen puuhannut ja sen jälkeen ei kenenkään tekemisiin juuri puututtu. Buffet ruokailu ja lopuksi baariin. Muisteltiin vanhoja juttuja ja puhuttiin pääasiassa ihan yleistä paskaa mitä nyt muutenkin kaverien kanssa jauhetaan. "Kohtaloita" oli linjalta koulun jälkeen naimisiin, maatalon emännäksi ja 4 lasta aina TV:stä tuttuun näyttelijään (ei tosin silloin ollut vielä TV-julkkis). Jos koulu ei ollut mikään traumaattinen kokemus, niin nuo ovat ihan hauskoja. Menisin toistekin. Aamulla tosin särki päätä.

Kaverilla oli ala-asteen luokkakokous täysin ilman järjestelyitä. Facebookissa kutsuttiin tiettyyn kellonaikaan vanhan koulun lukitun oven taakse. Kuulemma tuokin toimi hyvin, siinä notkuivat pari tuntia koulun pihassa ja jatkoivat baariin ja kaikilla oli hauskaa.

 

[Teikel]

Menestyminen elämässä? Koulutuksella ja työpaikalla kehuskelu? Oikeasti. Pieniä ihmisiä olette.

 

[sampio]

Menestyminen elämässä? Koulutuksella ja työpaikalla kehuskelu? Oikeasti. Pieniä ihmisiä olette.

Negatiiviset negailee. Sama jengi naureskelee ylimielisesti duuniporukoiden virkistysryhmille ja pikkujouluille, koska ovat parempia ihmisiä ja menevät mieluummin runkkailemaan kotiin kalsarit jalassa.

 

[DR_J]

En ole luokkakokouksiin osallistunut, enkä luultavasti tule koskaan osallistumaankaan. En ole koskaan ollut koulukiusattu, eikä muutenkaan ole mitään henkilökohtaisia kaunoja entisiä luokkatovereita kohtaan, mutta ei vain yksinkertaisesti ole mitään intressejäkään tavata heitä enää. Mukava oli joskus tuntea, mutta se oli silloin joskus se ja elämä menee eteenpäin.

 

[Kirjoittelija]

Negatiiviset negailee. Sama jengi naureskelee ylimielisesti duuniporukoiden virkistysryhmille ja pikkujouluille, koska ovat parempia ihmisiä ja menevät mieluummin runkkailemaan kotiin kalsarit jalassa.

Mulla ei ole varaa käydä pikkujouluissa, koska mun pitää olla viikonloput töissä.

Luokkakokouksista kirjoitin viime syksynä näin. Ei tuohon paljon lisättävää ole:

Ala-asteen luokkakokous kymmenen vuotta kuutosluokan jälkeen päättyi aikanaan siihen, että osa luokan pojista innostui myllyttämään jo juhlapaikalla sen verran innokkaasti, ettei heistä ollut baariin lähtijöiksi. Ja ne loputkin lensivät baarista pihalle heiteltyään siellä pöytiä pitkin lattioita. Kokouksen järjestäneet tytöt ilmoittivat, että se oli viimeinen kerta, kun he järjestävät tälle porukalle yhtään mitään.

Yläasteen luokkakokoukseen mut pakotettiin paikalle, vaikken olisi yhtään halunnut. Siellä jätkät maistelivat oluita kauluspaidat päällä ja esittivät sitten analyysejä tyyliin "aikas mielenkiintoinen aromi tässä, vähän samanlaista maistoin Prahassa hiljattain". Tarkemmin en heidän käyttämiään adjektiiveja enää muista. Mitä sitä nyt kaljasta yleensä sanotaan? Hedelmäinen, samettinen, täyteläinen, tamminen, jne. Mua ei maku silloinkaan oluessa hirveästi kiinnostanut, vaan se että kun sitä juo riittävästi, tulee vekkuli olo. Onneksi sinne tuli yksi ala-astetuttu kuokkimaan mäyräkoiran kotona nautittuaan. Kokouksen järjestäjät tosin katsoivat vähän alta kulmain, kun hän seuraavaa anniskeluravintolaa pohdittaessa huusi kovaan ääneen että "eikös sitä nyt luokkakokouksessa yleensä pillubaariin oo menty".

Myös Ilveksen otteista oli kaverilla silloin vankka mielipide. Kun yksi entinen luokka"kaverini" harjoitti small talkia toteamalla minulle, että ei Ilves sitten taaskaan pärjännyt, kaveri ruoti päättynyttä pudotuspelisarjaa kuuluvaan ääneen näin: "No ei kai ne ny saatana pärjää, kun ne pelaa kun ämmät. Jos me ollaan jäämässä sarjassa 3-0 häviölle, silloin pitää vittu ottaa joukkomyllyt pelin loppuun." Silmien muljauttelua aiheutti tämäkin tunteikas analyysi.

 

[adolf]

Negatiiviset negailee. Sama jengi naureskelee ylimielisesti duuniporukoiden virkistysryhmille ja pikkujouluille, koska ovat parempia ihmisiä ja menevät mieluummin runkkailemaan kotiin kalsarit jalassa.

Nojaa, ei se nyt mitään ylimielisyyttä vielä suoraan ole tai negaamista jos sanoo että ei kiinnosta jutut tasolla "aha olet muuttanut sinne paikkakunnalle ja just joo, teet sitten sitä työtä". Ei nuo ole kovin mielenkiintoisia asioita ja jos ihmiset eivät halua kokoontua kuuntelemaan tuommoisia juttuja, niin ymmärrän sen oikein hyvin.

 

[Kirjoittelija]

Nojaa, ei se nyt mitään ylimielisyyttä vielä suoraan ole tai negaamista jos sanoo että ei kiinnosta jutut tasolla "aha olet muuttanut sinne paikkakunnalle ja just joo, teet sitten sitä työtä".

Kun minä ilmoitin yläasteen luokkakokouksessa ammattini, pappa betalar -pohjilta insinööreiksi ja ekonomeiksi opiskelleet katsoivat säälien. Siinä yksi syy, miksi en olisi sinne halunnut mennä.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Kun minä ilmoitin yläasteen luokkakokouksessa ammattini, pappa betalar -pohjilta insinööreiksi ja ekonomeiksi opiskelleet katsoivat säälien. Siinä yksi syy, miksi en olisi sinne halunnut mennä.

Kaikella rakentavuudella ja ilman sarvia tai hampaita kysyn ystävällisesti, että saitko tuolloin erektion? Arvelen, että jostakin pitää nautinnon kummuta, kun vastakkaisista tuntemuksista huolimatta piti mennä mukaan noin nöyryyttävään tilaisuuteen.

 

[Vinyl]

Kun minä ilmoitin yläasteen luokkakokouksessa ammattini, pappa betalar -pohjilta insinööreiksi ja ekonomeiksi opiskelleet katsoivat säälien. Siinä yksi syy, miksi en olisi sinne halunnut mennä.

Minua kiinostaa kerroitko niille Suomen virallisena köyhänä, että käyt kuitenkin ainakin neljä kertaa vuodessa katsomassa Pohjois-Amerikassa NHL:ää ja World Cuppia, koripallon MM-kisoissa, jalkapallon EM-kisoissa ja reissaat muutenkin ympäri maailmaa erinäisiä musiikkiesityksiä kuunnellen. Olisit vielä saanut hyvät naurut, kun olisit kysynyt insinöörismiehen päällä olevan neuleen hintaan. Eihän nyt kellään ole varaa viiden kympin vaatekappaleeseen!

 

[Kirjoittelija]

Minua kiinostaa kerroitko niille Suomen virallisena köyhänä, että käyt kuitenkin ainakin neljä kertaa vuodessa katsomassa Pohjois-Amerikassa NHL:ää ja World Cuppia, koripallon MM-kisoissa, jalkapallon EM-kisoissa ja reissaat muutenkin ympäri maailmaa erinäisiä musiikkiesityksiä kuunnellen.

Tuon luokkakokouksen aikaan en ollut käynyt ulkomailla vuosiin enkä osannut edes haaveilla siitä, että pääsisin joskus katsomaan änäriä paikan päälle. Ja tokihan tuollaiset matkakohteet olisivat varmasti sen porukan mielestä sangen rahvaanomaisia.

Arvelen, että jostakin pitää nautinnon kummuta, kun vastakkaisista tuntemuksista huolimatta piti mennä mukaan noin nöyryyttävään tilaisuuteen.

En olisi tosiaan tuohon luokkakokoukseen mennyt, jos ei päällikkötasolta olisi käsky käynyt, että sinne on mentävä. Nykyään en tosin enää yläasteen kokoukseen lähtisi, vaikka kuka käskisi. Mulla ei siitä koulusta ole yhtäkään kaveria, mikä kertoo siitä, että ko. opinahjo oli täysin väärä valinta. Enkä mä sinne toki omasta tahdostani mennytkään, vaan äitin käskystä. Ei ollut 12-vuotiaana kanttia sanoa vastaan.

Ihan viihdyttävää tuolla luokkakokouksessa oli toki seurata ihmisten reaktioita paikalle yllättäen ja pyytämättä saapuneen kaverini mölyämiseen.

 

[pernaveikko]

Enkä mä sinne toki omasta tahdostani mennytkään, vaan äitin käskystä. Ei ollut 12-vuotiaana kanttia sanoa vastaan.

Mitenköhän nykyään pakottaminen menee joidenkin koulurajojen mukaan. Metrin päässä asuttiin rajasta ja minut paiskattiin täysin tuntemattomaan yläasteelle. Äiti yritti anoa, että poika saisi mennä samaan kouluun mihin muutkin kaverit.

Hassusti se yksi tyttö Hanna-Mari (nimi ei muutettu) sai viikon jälkeen vaihtaa vielä koulua. Minä en saanut jonkun päätöksen mukaan. Hyvin se silti meni lopulta ja sain uusia kavereita. Miksi tuostakin piti vain tehdä joku viranomaissäätö.

 

[Kirjoittelija]

Mitenköhän nykyään pakottaminen menee joidenkin koulurajojen mukaan.

Meillä homma toimi niin, että sinne keskustan yläasteelle, jonka minä kävin, oli joku keskiarvoraja. Minä olisin halunnut mennä lähikouluun, jonne tällaista rajaa ei ollut. Äiti alkoi itkemään, kun kerroin tämän mielipiteen. Mun kaikki (harvat) kaverini lähtivät ala-asteelta lähikouluun, minä menin keskustaan.

 

[Ujcik#11]

Kaava on yleensä tällainen...
Ne kenestä ei ikinä olisi uskonut tulevan mitään, tuli jotain ja ne kenestä piti tulla sitä ja tätä, ei niistä koskaan mitään tullut ja tuskin tuleekaan.
Ne rumat lehmät näyttivät kauniilta aikuisilta naisilta ja ne kauniit teinit näyttivät rumilta aikuisilta.

 

[Algo]

Kaava on yleensä tällainen...
Ne kenestä ei ikinä olisi uskonut tulevan mitään, tuli jotain ja ne kenestä piti tulla sitä ja tätä, ei niistä koskaan mitään tullut ja tuskin tuleekaan.
Ne rumat lehmät näyttivät kauniilta aikuisilta naisilta ja ne kauniit teinit näyttivät rumilta aikuisilta.

Tuo on aika lähellä totuutta, mutta kyllä niitä kauniita teinejä useasti myös aikuisena polkis.

 

[MunkADunk]

Kaava on yleensä tällainen...
Ne kenestä ei ikinä olisi uskonut tulevan mitään, tuli jotain ja ne kenestä piti tulla sitä ja tätä, ei niistä koskaan mitään tullut ja tuskin tuleekaan.
Ne rumat lehmät näyttivät kauniilta aikuisilta naisilta ja ne kauniit teinit näyttivät rumilta aikuisilta.

Noinhan se kärjistettynä menee, ihan vain Facebookin kautta seuraamalla jos voi jotain johtopäätöksiä vetää.

Minä en ole luokkakokouksissa käynyt, koska sellaisia ei ole järjestetty. Muutenkin koko touhusta on vähän kaksijakoiset fiilikset. Toisaalta olisi kiva nähdä mitä porukalle kuuluu ja onko ihmiset muuttuneet, tässä on yläasteesta kuitenkin jo reilu 10 vuotta aikaa. Toiselta kantilta ajateltuna taas luokkakokoukset ovat yleensä juuri niitä varten, jotka eniten haluavat pönkittää omaa egoaan kertomalla kovaan ääneen omasta koulutuksesta, urasta ja tulotasosta. Oli meillä joskus muutama vuosi sitten facebookissa yläasteluokan suljettu ryhmä jossa oli tarkoitus jotain illanistujaisia suunnitella. Vähemmän yllättäen ylläpidossa olivat juuri ne "isän rahoilla KTM:n paperit Aallossa" lukeneet, lainausmerkit vahvasti kärjistettynä. Ei siitä sitten suunnittelua pidemmälle päästy ja se on mulle ihan okei. Luokan porukassa on aika traagisiakin ihmiskohtaloita mukana, joten mahdolliseen kokoontumiseen ei varmasti tulisi porukkaa kun korkeintaan puolet.

Nyt kun asiaa tarkemmin mietin, niin eihän meidän luokalla edes ollut kovin paljoa niitä hyviä tyyppejä. Ikäluokka kuitenkin jakautui kahteen eri yläasteeseen ja pelkästään meidän koulussa oli luokat A-D, joten ne hyvät tyypit osui rinnakkaisluokille tai toiseen kouluun 10km päähän. Ehkä viisain antaa ajan kullata muistot ja jokainen voi sen oman kaveriporukkansa kanssa järjestellä mitä haluaa. Koko luokan kokoontuminen tuntuisi jotenkin keinotekoiselta ja väkisin väännetyltä. Ja loppukaneettina, en ollut kiusattu enkä kiusaaja, kuuluin siihen sporttaajien porukkaan jotka pelasivat futista/lätkää/säbää. Myöskään omassa työssä tai koulutuksessa ei ole mitään hävettävää ja elämä ei muutenkaan ole kohdellut kaltoin. Kuitenkin tässäkin ketjussa jotkut vetävät johtopäätöksiä heti, jos vastustaa jotenkin luokkakokouksia.

 

[Jupe]

Menestyminen elämässä? Koulutuksella ja työpaikalla kehuskelu? Oikeasti. Pieniä ihmisiä olette.

Tässä on hyvä pointti. Olen ollut parissa luokkakokouksessa ja parissa pienemmän firman uudelleennäkemisessä 10-15 vuoden jälkeen, kyllä se on juuri näin että näitä löytyy ja yllättävänkin paljon, kuuluu siihen kategoriaan ihmisistä joiden kanssa ei tule puhuttua muusta kuin säästä tai työstä. Kundit joita pidin ihan asiallisina puhuvat koko illan vain työurastaan ja työmatkoistaan jne. Ei sillä, osaan olla iloinen heidän puolestaan, mutta eikö tämän asian voi kertoa max 10 minuutissa.
Parhaat frendit niin koulukavereista ja työkavereista tuntee siitä että juttu jatkuu 10 vuodenkin jälkeen suunnilleen samasta aiheesta ja samalla huumorilla kuin ennenkin silloin ainakin itse viihdyn parhaiten ja kyllä me voidaan ne kehittyneet perhekuviot siinä ohessa käydä läpi parissa minuutissa.

_

 

[Turnipsi]

Meillä ilmeisesti ollaan myös luokkakokousta järjestämässä, mutta tuskin tulee osallistuttua. En ole aiemmin ollut (en tiedä onko edes järjestetty), mutta en näe syytä mennä tilaisuuteen joihin en ole pitänyt yhteyttä käytännössä ollenkaan. 2000 luvun aikana olen ko. porukasta nähnyt tasan kaksi ihmistä, 2010 luvulla en yhtään (saati että olisin ollut yhteyksissä edes esim. somen kautta, hyvin harva noista on edes kaverilistalla). Oma kaveripiirini ja tuttavapiirini on ihan eri suunnalta kertynyt kuin vanhoista koulukavereista (poislukien kaksi kaveria jatko-opinnoista joiden kanssa olen edelleen aktiivisesti tekemisissä).

Oma mielipide on se, että yhtälailla voisin kerätä kadulta nipun ihmisiä ja keskustella heidän kanssaan. Plus on hyvin vaikeaa uskoa että jotain oikeasti kiinnostaa mitä esim. minä olen tehnyt viimeisen X vuoden aikana, eikä itseäni kiinnosta pätkääkään selitellä tuntemattomille ihmisille mitä olen tehnyt. Puhumattakaan siitä että minua kiinnostaisi pätkääkään mitä muut tuntemattomat henkilöt ovat tehneet elämässään.

 

[Hyman Roth]

Sain tuos keväällä kutsun lukioaikaisten heebojen luokkakokoukseen, jota järkkäsi eräs silloinen kokoomusnuori ja nykyinen mikä lie pyrkyri. Käskin tunkea innovaatiot perseeseensä ja jättää mut jatkossa rauhaan, ai että tuli hyvä mieli.

 

[H.Incandenza]

Kun minä ilmoitin yläasteen luokkakokouksessa ammattini, pappa betalar -pohjilta insinööreiksi ja ekonomeiksi opiskelleet katsoivat säälien. Siinä yksi syy, miksi en olisi sinne halunnut mennä.

Kai suomessa itsensä insinööriksi lukee vaikka orpona. Ei kai siinä tarvita pappaa mitään betalaamaan.

 

[H.Incandenza]

Menestyminen elämässä? Koulutuksella ja työpaikalla kehuskelu? Oikeasti. Pieniä ihmisiä olette.

Milläs sitä tavallinen ihminen muulla kehuskelisi?

 

[pernaveikko]

Milläs sitä tavallinen ihminen muulla kehuskelisi?

Kyllähän siitä taitaa olla aina joskus puhetta, jos on pillua saanut.

 

[mikse]

Kyllähän siitä taitaa olla aina joskus puhetta, jos on pillua saanut.

Tai auton velaksi ostanut. Tosin velka jää usein mainitsematta.

 

[Kirjoittelija]

Kai suomessa itsensä insinööriksi lukee vaikka orpona. Ei kai siinä tarvita pappaa mitään betalaamaan.

Näin on. Ja Suomessa ei täysipäiväinen opiskelija saa mitään etua verrattuna sellaiseen ihmiseen, jonka pitäisi opiskella 60-tuntisen työviikon ohessa. Koska Suomessa raha on merkityksetöntä.

 

[Teikel]

Tai auton velaksi ostanut. Tosin velka jää usein mainitsematta.

Jep. Yleensä nämä "menestyjät" joilla pakottava halu korostaa koulutustaan ja työuraansa ovat hankkineet ylisuuren, ylihintaisen omakotitalon (valkoinen rapattu "kivitalo"(=huokoinen siporexkuutio). Asuntolainaan on tietysti ympätty vähän ekstraa, että saadaan vaimon vonkumat design-huonekalut kotiin.

Pihassa on tietysti mahdollisimman pitkällä maksuajalla hommattu Audi/BMW suurimmalla mahdollisella loppuerällä.

Jos jostain syystä tämä ihmistyyppi juo hieman liikaa ja itsekontrolli pettää, niin alkaakin tilitys elämäntilanteen vittumaisuudesta. Muija on perseestä, työ on perseestä.....

 

[Jääkaappi]

Kerran tuli kutsu ja olisinkin osallistunut ilman muita tärkeämpiä menoja.

Mutta eipä luokkakokoukset sen suuremmin kiinnosta, vaikka tietenkin mielenkiinnosta voisi katsastaa, että millaisia tyyppejä niistä hilivileistä ja hikareista tuli ja jos taas olisi sinkku, niin voisi tietysti käydä tarkistamassa missä kunnossa ja millainen sopimustilanne lapsuuden ihastuksilla olisi.