Lukemisen arvoisia kirjoituksia JA:n keskustelupalstalla

  • 14 833
  • 47

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Jo pidemmän aikaa olen miettinyt, että tällaiselle topicille voisi olla tilausta. Täällä tulee monesti vastaan pitkiä kirjoituksia, joihin ei aina ehdi syventyä kunnolla ja ne tulee liian usein ohitettua. Monesti nämä ovat kuitenkin niitä parhaita ja ajatuksella kirjoitettuja tekstejä, joissa kirjoittaja tarkastelee asioita useammastakin näkökulmasta.

Tämän ketjun idea on lainata tai linkata ketjuun sellaisia kirjoituksia, jotka omasta mielestä ovat hyviä kirjoituksina, vaikka mielipide poikkeaisi omasta. Poikkeuksellisen rehellinen itsetutkiskelu, hyvin tehty selvitystyö aiheesta, asiallisesti esitetty vaikea mielipide jne. ovat esimerkkejä ominaisuuksista joita ketjuun postattavat viestit voivat sisältää.

Toivomuksena olisi, että tämä ketju säästyy lyhyiltä letkautuksilta ym. vastaavilta. Provosoivia tekstejä jos haluaa tänne, tulisi niistä löytyä muutakin hienoa kuin se, että joku niistä suuttuu tai niihin tarttuu. Mieluummin siis vähän pidempiä kuin lyhyempiä kirjoituksia. Letkautusketju sitten erikseen! Vanhatkin viestit mielestäni kuuluvat ketjuun.

Avaan keskustelun tuoreella viestillä Naisasiat -ketjusta. Nimimerkki Carlosin viesti teki jollain tavalla vaikutuksen. Ehkä rehellisyys ja siitä huokuva ilo itsensä ja elämänsä paremmin tuntemaan oppimisesta.

http://keskustelu.jatkoaika.com/showpost.php?p=4259392&postcount=14864
 

cottonmouth

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo & Philadelphia Flyers
Nimimerkki Tuamas kertoilee julkisen ja yksityisen terveydenhuollon/sairaanhoidon eroista. Allekirjoitan täysin.

Tutuilta lääkäreiltä on myös tullut signaalia, että tämä ihan vain yksinäinen kansanradio-osasto on oikeasti todella suuri julkispuolen kuormittaja.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Nimimerkki Tuamas kertoilee julkisen ja yksityisen terveydenhuollon/sairaanhoidon eroista. Allekirjoitan täysin.

Tutuilta lääkäreiltä on myös tullut signaalia, että tämä ihan vain yksinäinen kansanradio-osasto on oikeasti todella suuri julkispuolen kuormittaja.
Ihan loistava kirjoitus ja niinpä luonnollisesti olenkin samaa mieltä. Meinasivat yksityisellä minulle tehdä jalkaleikkauksen josta myöhemmin ymmärsin, että se olisi ollut hyödyiltään kyseenalainen, mutta mutta mahdollisesti hyvinkin vaarallinen/haitallinen. Eihän se leikkausta suositellut ortopedi sitä toki sitä tiennyt. Tiedä sitten, että onko tuo viimeinen nyt sitten puolustelu vai päinvastoin. Vahvasti jokatapauksessa tuli mieleen, että hoitosuositus oli markkinatalousvetoinen.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Aina kun näen tämän ketjun pinnalla, tulee mieleeni hannes_ko:n ketjunavaus kuuden vuoden takaa. Piti tuolloin jo tuoreeltaan kommentoida viestiä ja etenkin sen loppuosaa, koska jossain määrin liippaa minunkin nuoruuttani, mutta enpä vain osannut. Nyt päätin kaivaa tämän ketjun sekä ko. viestin esille:

Nuoren miehen kriisi. Omia kokemuksia? - Jatkoajan keskustelupalsta
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Olen nähnyt useamman tapauksen kuinka nuoresta varsasta kasvaa läpimätä poliitikko.

Poliitikoilla on usein hyvin samanlaiset taustat. Kaikki alkaa lapsuudesta ja ylihuolehtivista vanhemmista. Vanhemmat junailevat heidän pienelle Pasi-Eemelille omat polkunsa. Pasi-Eemelin isä ja äiti ovat juuri niitä tapauksia koulujen vanhempainilloissa jotka valittavat luokkaretkien järjestämisistä tai jotka jääkiekkojoukkueen vanhempaintapaamisissa tuovat itseään esille ja vaativat luistelutaidottomalle Pasi-Eemelille lisää peliaikaa ykkösketjusta. Valmentaja on hyvää pataa Pasi-Eemelin vanhempien kanssa, joten peliaikaa järjestyy. Pasi-Eemelistä tulee joukkueen kapteeni.

Ala-asteella Pasi-Eemeli on opettajan luotto-oppilas ja ainoa joka ei tappele välitunnilla. Hän tulee toimeen niin kiusattujen kuin luokan kovistenkin kanssa. Yläasteella Pasi-Eemeli liittyy oppilaskunnan hallitukseen, ja peruskoulun viimeisellä luokalla hänet äänestetään oppilaskunnan hallituksen puheenjohtajaksi. Pasi-Eemeli noudattaa vanhempiensa toiveita ja hakee lukioon. Hän myös pääsee sinne hyvin arvosanoin. Lukiossa Pasi-Eemeli kaveeraa yhteiskuntaopin opettajan kanssa ja käy kaikki kyseisen oppiaineen kurssit.

16-vuotiaana hän katsoo vanhempiensa kanssa kaikki vaalitentit, vaalivalvojaiset, tekee vaalikoneet yms. Lukion toisena vuonna hän menettää neitsyytensä Nelli-Jeminalle, joka on lumoutunut Pasi-Eemelin aikuismaisuudesta ja "fiksuudesta". Lukioikäisenä Pasi-Eemeli kokeilee ensi kertaa vahvoja aineita ja osallistuu puolue X:n nuoriso-osaston tapaamisiin. Ei helvetti. Samoihin aikoihin jääkiekkoharrastus on loppunut ja korvattu rippileirin isostoiminnalla, Amnestyn feissaroinnilla, kerhon vetämisellä tai muulla vastaavalla järjestöhomoilulla.

Pasi-Eemeli menee nettiin. Facebookissa hänellä on tuhat kaveria, Twitterissä 2000 seuraajaa ja Instagramissa hän poseeraa julkkisten (useimmiten poliitikkojen) kanssa tekopirteä ärsyttävä hymy naamallan. Yhden kesän hän jaksaa tehdä töitä apupojan kahvinkeittäjänä. Tämä on lähimpänä oikeaa duunia mitä Pasi-Eemeli tulee koskaan tekemään.

Pasi-Eemeli hakee yliopistoon ja pääsee sisään. Hän tietysti liittyy yliopiston ylioppilaskuntaan sekä kaikkiin mahdollisiin, osuuskuntiin, ainejärjestöihin ja vapaa-ajan kerhoihin joiden tarkoitus on lähinnä pönkittää vetäjiensä omaa egoa. Pasi-Eemeli kirjoittaa artikkelin Ylioppilaslehteen jostain tyhjänpäiväisestä parannusehdotuksesta. Yliopistossa Pasi-Eemelille tapahtuu jotain peruuttamatonta. Hän asettuu ensi kertaa ehdolle kunnallisvaaleissa ja pääsee läpi. Opiskeluaikana hän käy läpi vielä yhdet eduskuntavaalit, joissa hän ei vielä pääse läpi, mutta on tekemässä arvokasta (tirsk) vaalityötä puolueen konkaripoliitikoille.

Neljän vuoden aikana Pasi-Eemeli on oppinut kaveeraamaan puoluejohdon kanssa ja hänestä tehdään oman vaalipiirinsä nuorisomannekiini. Uutta voimaa (samaa paskaa) eduskuntaan! Pasi-Eemeli pääsee televisioon, radioon ja hänestä painetaan vaalimainoksia R-kioskin roskiksiin. Pasi-Eemeli kiertää pikkutakki päällä naama hymyssä vanhoja piirejä yliopistosta järjestöihin. Ota kahvia, saat pinssin, kynän, USB-tikun ja Pasi-Eemeli -kondomeja. Pane äänesi Pasi-Eemelille!

Pasi-Eemeli valitaan eduskuntaan. Ensimmäisellä kaudellaan hän kiertää maakuntia, erityisesti omaa vaalipiiriään varmistaen paikkaansa seuraavalle kaudelle. Toisella kaudellaan hänen puolueensa ponnistaa oppositiosta hallitukseen. Pasi-Eemelin kondomit ovat loppuneet ja hän saa perheenlisäystä Nelli-Jeminan kanssa. Sympaattisena perheenisänä Pasi-Eemelistä kuoriutuu vastuuntuntoinen poliitikko ja hänestä tehdään joku pikkuministeri. Hallituskausi ei mene ihan putkeen ja seuraavien vaalien jälkeen ollaan taas oppositiossa. Mutta koska Pasi-Eemelillä on karismaa, on hän tässä välissä Europarlamenttivaalien ääniharava. Brysselissä hän on muutaman vuoden ja sieltä käsin hänet valitaan puolueensa puheenjohtajaksi reilu vuosi ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Suomi on saatava kuntoon, vain työllä voimme menestyä, kyllä kansa tietää ja verotusta oikeudenmukaiseksi. Lässyn lässyn lää. No, tämä uppoaa kansaan ja Pasi-Eemelin kannatus gallupeissa nousee kohisten. Viikko ennen vaaleja hänen puolueensa johtaa kyselyitä eikä näinollen tarvitse ottaa kantaa mihinkään. Pasi-Eemeli voi kaikessa rauhassa tekonauraa vaalitenttitoimittajan vitseille.

Pasi-Eemeli on pääministeri. Hän ja hänen kannattajansa korostavat kuinka hän on niin erilainen kuin edeltäjänsä. No, neljä vuotta taas menee eikä mikään muutu. Paitsi puolueen kannatus joka valuu kohti seuraavan kauden oppositiota. Pettynyt Pasi-Eemeli ilmoittaa puoli vuotta ennen kauden päättymistä siirtymisestään pois puolueen puheenjohtajan paikalta. Pasi-Eemeli saa suhteillaan 30 000e/kk työpaikan jostain turhanpäiväisestä virastosta. Yhden vaalikauden hän on siellä "töissä". Tämän jälkeen hallitusbingo näyttää jälleen suosiolliselta Pasi-Eemelin edustamalle puolueelle ja Pasi-Eemeli kaivetaan naftaliinista ääniharavaksi. Pasi-Eemeli on ja pysyy siellä hamaan tappiin asti.
Tässä tämä ernestipotsin kuvaus politiikon pääsääntöisestä elämäntarinasta. Ja täytyy kyllä todeta, että onpahan erittäin todenmukainen teksti, tällaisia tapauksia politiikkaan kovin usein siunaantuu. Siitä vaan Jatkiksen nimimerkki antoi puolueille ilmaiset ohjeet luoda karismaattinen elämäntapapoliitikko mallia Pasi-Eemeli!

Kiitokset myös nimimerkille @kahden suunnan sentteri , joka palautit tämän ketjun jatkoaikalaisten tietoisuuteen.
 

Anonymous

Jäsen
Kyllähän tuo case-Immonen on mielessäni heittänyt kuperkeikkaa moneen kertaan. Ensin ihmettelin häntä, miksi joku kirjoittaa noin muslimien fatwan omaisen taistelujulistuksen monikulttuurisuutta vastaan. Seurauksena oli vastenmielisyyttä. Nyt kuitenkin ihmettelen tätä joukkohysteriaa, marssitaan ja lauletaan ja heilutellaan natsikortteja ja media pyrkii lisäämään kierroksia joukkohypnoosiin. Vastenmieliseltä tuntuu tämä ylireagointikin.
Kun tosiasia on, että mitä pidempään maailmalla aikaa viettää niin sitä enemmän kannattaa maahanmuuton kontrollia. Itse olen työskennellyt ja asunut ulkomailla vajaan kymmenen vuotta ja samanmoisen ajan olen kotimaassa työskennellyt monikultuurisessa työympäristössä. Havainto on ollut, että kaikkialla ihmiset ovat aika samanlaisia ja rasismilla ei oikeasti ole mitään pohjaa.
Mutta samaan aikaan on havainnut, että vaikka maailmalla on kaikkea kivaa, jonka toivottaa tervetulleeksi Suomeen (lapsena en tiennyt mitä on sushi ja nyt osaan sitä itse tehdä), niin on siellä kyllä paljon semmoistakin mitä ei tarvita Suomessa (eikä missään). Käykääpä katsomassa miten arabiamaissa tai Afrikassa kohdellaan seksuaalivähemmistöjä - siellä ei puhuta tasa-arvoisesta lainsäädännöstä vaan siitä miten heidän kuolemantuomionsa pitäisi toteuttaa. Pitääkö homojen kärsiä enemmän kuin muiden rikollisten vai riittääkö sama kohtelu kuin muilla kuolemantuomituilla. Tai mikä on ihmisen yleinen ihmisarvo väli-Amerikassa. Tai miten suurin osa maailmaa alistaa naisia.
En ole vähäisemmässäkään määrässä suvaitsematon (omasta mielestäni), mutta en halua Suomeen ihmisiä, jotka asuvat keskenään, valittavat täkäläisistä olosuhteista ja vaativat muuttaa asioita ja lainsäädäntöä siihen suuntaan, että voisivat paremmin jatkaa omaa kulttuuriaan (sisältäen vähemmistöjen huonon kohtelun, naisten alistamisen jne) sekä yrittävät käännyttää paikallisia omiin uskontoihinsa. Maassa maan tavalla, on ihan hyvä linja.
Olen havainnut, että "suvaitsevainen" antaa aina periksi ja ongelmia on edessä. Suosittelen jokaista jolle mahdollisuus tulee eteen keskustelemaan muslimin (periaatteessa kai pitäisi sanoa, että uskovaisen muslimin, Suomessa kun on vanhoja varsin maallistuneita sukujakin) kanssa homojen ja naisten oikeuksista sekä sananvapauden ja uskonvapauden suhteesta. Avoimin mielin kokeilkaa ja hämmästykää.
Kyllä rajojen pitää olla auki työn ja rakkauden takia muuttaville. Maailma "monikulttuuristuu" väistämättä. Sen takia meillä ei ole vain oikeus vaan velvollisuus valita ketä maahan tulee. Ihmisiä, joilla ei ole kokemuksen mukaan edellytyksiä sopeutua tänne pitäisi päästää hyvin harvoissa tapauksissa, mieluummin ei ollenkaan (tätä ei pidä tehdä sillä perusteella mihin kansallisuuteen tulija kuuluu, joskin sekin voi asiaan vaikuttaa). Ja sopeutumattomat epärehelliset ja erityisesti väkivaltaiset pitää karkottaa. Asia on hyvin monimutkainen, mutta siksi siihen pitääkin alkaa keskittymään sen sijaan että marssitaan euforisessa monikulttuurisuus on ainoastaan kivaa kuplassa.
Yhteiskuntaa ei saa järjestää niin, että tulee ghettoja. Eikä niin, että kaikki muut joustavat ja vähemmistö saa erikoisoikeuksia. Eli jyrkkä ei pienillekin erityisoikeuksille, kuten jonkun uskontokunnan omille uimavuoroille. Tuollaiset pienetkin asiat vain eristävät maahanmuuttajia muista ja edistävät ghettoutumista ja jossain vaiheessa ollaan sitä mieltä, että vähemmistöä pitäisi koskea omat uskonnolliseen traditioon perustuvat lait.
Olen itsekin ollut maahanmuuttaja ja olen ehkä vielä jatkossakin (Kuriositeettinä mainittakoon, että kun asuu yli kaksi vuotta EUn ulkopuolella, niin Suomen kansalainenkin on takaisin muuttaessaan oikeutettu kotouttamistukeen ja koulutukseen - en ottanut vastaan). Budhalaisessa maassa olen mennyt paikallisten tapojen mukaan, samaten kristityssä, juutalaisessa ja islamilaisessa maassa (kaksi jälkimmäistä saattoi aiheuttaa rykimistä, mutta yritin kuitenkin oppia paikallisten tavoille, sekä opetella tuntemaan ihmisiä) .Kannatan jokaisen maan oikeutta valita maahantulijat. Maassa maan tavalla, ihmisarvoa kunnioittaen.

Todella asiallinen ja hyvä kirjoitus. Iso littipeukku. Ei tähän ole mitään lisättävää.
 
Suosikkijoukkue
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
@Iker kunnioittaa edesmennyttä Antti Leppästä ja nostaa esiin todella mielenkiintoisen historiatiedon Tapparan maalivahtien peluutuksesta 40 vuoden takaa erinomaisen hienolla viestillään:
Ensinnäkin, osanotot Antti Leppäsen menehtymisen johdosta, ja nauruketjuun hän ei sinänsä liity kuin välillisesti ja sekin hyvässä mielessä oltuaan kiistaton Tapparan ykkösveskari.

Aloin selailla Leppäsen uratilastoja tarkemmin, kun käsitin hänen olleen aikanaan kohtalaisen vahvassa ykkösveskarin asemassa Tapparassa. Siinä samalla huomasin, että mies toden totta on pelannut täysiä kausia toisensa jälkeen, ja siinä ei paljon kakkosveskarille ole vastuuta riittänyt. Kakkosen kovan kohtalon on noina vuosina kokenut näemmä herra nimeltä Seppo Mäkinen.

Tässä Tapparan maalivahtien pelimäärät muutamalta kaudelta eli koko Mäkisen Sepon edustusuran ajalta 1970-luvulta:

1970-71
Antti Leppänen 32 peliä
Seppo Mäkinen 0 peliä

1971-72
Antti Leppänen 32 peliä
Seppo Mäkinen 0 peliä

1972-73
Antti Leppänen 36 peliä
Seppo Mäkinen 0 peliä

1973-74
Antti Leppänen 36 peliä
Seppo Mäkinen 0 peliä

1974-75
Antti Leppänen 35 peliä
Seppo Mäkinen 0 peliä
Jarmo Grönlund 2 peliä, eli istuttuaan luukkuvahtina viitisen vuotta ilman yhtään matsia, Mäkisen Seppo ei saanut näitäkään paria matsia torjua vaan Grönlund tuli ja vei muruset pöydältä.

1975-76
Antti Leppänen 36 peliä
Seppo Mäkinen 0 peliä

Tässä vaiheessa Seppo Mäkinen, istuttuaan penkillä pipo päässä 208 matsia mahdollisesta 208 matsista ilman minuuttiakaan peliaikaa ja kenties huomattuaan olevansa varsin vahvasti luukkuvahdin roolinsa vanki, on lopettanut koko peliuransa.

Uratilastonsa ovat monivuotisesta Tapparassa vietetystä liigaurasta huolimatta varsin surullista luettavaa, tässä koko uransa tilastot Eliteprospectsista.

1970-71 Tappara SM-sarja 0 GP
1971-72 Tappara SM-sarja 0 GP
1972-73 Tappara SM-sarja 0 GP
1973-74 Tappara SM-sarja 0 GP
1974-75 Tappara SM-sarja 0 GP
1975-76 Tappara SM-sarja 0 GP

Ovat toki muutaman vuoden eri-ikäisiä Leppäsen kanssa, mutta mieleen tuli sekin hauska mahdollisuus, että ovatkohat pelanneet yhdessä jo junnuista asti, esim. niin että Mäkinen penkillä jostain 11-vuotiaasta junnusta asti ilman peläkään ja sama jatkunut uran edetessä Tapparan edustuksessa. Toisin sanoen, koko ura jostain F-juniorista asti ilman matsiakaan ikinä missään, mahtoi olla kova motivaatio pukea päällensä ja lähteä alkulämmittelyyn, istui varmaan katsomossa siviilit päällä tai kotonakin välillä kotimatsien aikana.

Eli, tuoppi niin Leppäsen Antin muistolle kuin myös tuopinnosto todella raskaan ja orjallisen työn sankarille eli kakkosmiehelleen Seppo Mäkiselle, vuosikausia kiekkouraa 1970-luvun Tapparassa ilman yhtäkään pelimerkintää historiankirjoissa.
Kauden 1974-75 dramaattiisille tapahtumille tuli hymähdettyä hyvässä hengessä. :) Rispektit Sepille.

Niin, ja ennen kaikkea kunnia Antti Leppäsen muistolle.
 
Viimeksi muokattu:
@peterra puhuu asiaa, har har!

Euroopan unionin tulevaisuus | sivu 16 | Jatkoajan keskustelupalsta

Inhimillisyys on yksi kokonainen arvo. Ymmärtämistä ja empaattisuutta ei voi maailmaan koskaan mahtua liikaa. Siellä missä on ihmisiä, on inhimillisiä ongelmia ja inhimillisyyteen liittyviä ilmiöitä. Loppujen lopuksi meillä täällä euroopassa on kaikkien vaikeuksiemme keskellä asiat niin hyvin, että olemme ehkä jopa vieraantuneet todellisesta kurjuudesta. Kannattaa ajatella asioita joskus ihmisten tasolla leimaamatta ketään "kukkahatuksi." Asioista kannattaa keskustella järkevästi. Totuus on se, että eihän me tänne rajattomasti voida ihmisiä ottaa, kyllähän meilläkin täällä on resurssit ja tietyt raamiehdot, joiden mukaan toimitaan, mutta lähtökohtaisesti se, että jossain päin maailmaa on ihan aito ja hirveä hätä ja edelleen korostan sitä, että eivät nämä ihmiset sieltä henkensä kaupalla huvin vuoksi lähde pois.

En vaan suostu ymmärtämään. Minä olen sitten varmasti kukkahattu tai mitä ikinä onkaan, mutta auttaminen on ihan jokaisen velvollisuus ja täällä lähes poikkeuksetta ollaan sellaisessa asemassa, että me voimme ihan oikeasti auttaa ja meillä on ihan oikeasti resursseja siihen. Ei kukaan kotoaan syyttä lähde minnekään. Jos apua ja poliittisia kestäviä ratkaisuja ongelmiin olisi tuolla Syyrian seudulla lähitulevaisuudessa nähtävissä, eivät ihmiset sieltä koko aika karkaisi muualle ja lähtisi oikeasti pakoon. Se vaan on niin, että kun ongelmat ovat tuota tasoa ja hätä on tuollaisissa mittaluokissa, että se viimeinenkin keino eli poistuminen kokonaan maasta tai alueelta on käytössä ja sitten meillä on vielä täällä otsaa miettiä, että kun meillä täällä on edelleen rauhaa, poliittista vakautta ja jonkinlaista uskoa tulevaisuuteen, että mikä oikeus meillä on evätä ihmisiltä apu.

Miksi on niin vaikeaa kuvitella tällaista tilannetta omalle kohdalle? Miksi on niin mahdotonta yrittää astua toisen ihmisen asemaan? Et sinä ole tehnyt mitään sellaista, että olisit ansainnut yhtään enempää sellaisen yksinkertaisen asian kuin tuurin, että olet sattunut syntymään olosuhteisiin, jotka ovat paremmat. Et sinä ole tätä maata yksin täällä kasvattanut ja vaurauteen nostanut vaan sinä olet ollut etuoikeutettu, ihan niin kuin minäkin, että olet lähtökohtaisesti syntynyt sellaisiin olosuhteisiin, että koet automaattisesti, että tämä kaikki kuuluu sinulle ja sinä sen ansaitset enemmän kuin muut.

Täällä maailmassa on miljardeja muita ihmisiä ja yksi ihmisyyden muoto on ymmärtää, että meitä on täällä monenlaisia ja meitä asuu täällä hyvin erilaisissa olosuhteissa erilaisia ihmisiä. Meitä yhdistää eniten vain se, että olemme inhimillisiä olentoja ja meitä muita samanlaisia on täällä on paljon ja pohjimmiltaan tarpeet, odotukset ja toivomukset elämältä ovat hyvin samankaltaisia. Utopiaa, ehkä, mutta ei maailmaan ole vielä kirjoitettu mihinkään sitä, että paljonko on yhden ihmisen elämän arvo ja minua yököttää ihmiset, jotka laskevat toisen elämän tai sen mitä joku toinen ansaitsee elämältään rahassa. Halusitte tai ette, meillä on täällä pohjoisessa maata ja mantua ja tilaa, vaikka muille jakaa ja se on fakta. Tämä on harvaan asuttu maa ja tilaa on paljon. Ei täällä kukaan ole tilatta jäämässä, vaikka uusia tulijoita olisikin tulossa.

Annetaan näille ihmisille mahdollisuus tulla osaksi tätä yhteiskuntaa ja annetaan heille mahdollisuus maksaa meille meidän avustamme päästämällä heidät tähän yhteiskuntaan ja antamalla heille mahdollisuus tehdä töitä ja maksaa veroja tähän maahan.
 

pikkuvaimo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Dallas, Puustinen ja NATO
Minä olen ollut jo pitkään sitä mieltä, että kouluissa lapsille pitäisi opettaa edes vähän talouden perusasioita. Ja mistä se raha oikeasti tulee. Ei syntyisi tuollaisia Anna Kontulan tapaisia kokovartaloääliöitä.

Olen usein miettinyt, ovatko vihervasemmistolaiset yleensä iloisia aina, kun Suomesta suljetaan esim. tehdas ja tuotanto siirretään johonkin halvempaan maahan? Siinähän tapahtuu ihan selkeää varallisuuden ja hyvinvoinnin tasaantumista globaalisti! Eli kun me menetämme suhteellisen ekologiset teollisuustyöpaikkamme ja siirrämme ne Intian tapaisiin maihin. missä kukaan ei välitä hevon vittuakaan Kioton sopimuksista, tasa-arvosta tai "ihmisoikeuksista", joku varmaan tässä yhtälössä voittaa? Itse en tosin ole vielä oivaltanut, kuka.

Meiltä lähtevät duunit (ja vihervasemmiston tulonsiirtojen ja julkisten suojatyöpaikkojen maksajat) sekä edistämme ilmastonmuutosta.

Ja kun me otamme äärisovinistisista, homoja vihaavista kulttuureista nuoria miehiä tänne elämään fattarahoilla ja alistamaan naisia, meidän ei tarvitse tehdä mitään muutoksia muuhun julkiseen kulutukseen ja tasa-arvo menee samalla jotenkin mystisesti eteenpäin. Tämä on outo yhtälö.
Voisiko joku palstalla päivystävä viherkommari tai "tiedostava kulttuurimarxisti" selittää tämän logiikan. Kiitos etukäteen.

Juuri tällä tapaa itsekin ajattelen. En vaan ole osannut näin hyvin sanoiksi pukea, niin on jäänyt kirjoittamatta.

@kristian
 
K

kiwipilot

Täällä joku puhui maajusseista. Otetaan esimerkiksi vaikka maidontuottajat, joiden tuottajahinnat romahtivat helmikuussa 2015 vajaat 20%. Kyseisellä toimialalla ei ole myöskään tavatonta investoida miljoonia velkarahalla esimerkiksi uusiin modernin teknologian navettoihin sekä rehun keräys- ja säilytysjärjestelmiin. Tuo ryhmä on siis jo kantanut noin 20% tulojen alennuksen kustannusten pysyessä ennallaan sekä kantanut ison osan mm. EU:n pakotepolitiikan vaikutuksista.


Suomi on ajautumassa konkurssiin 10 miljardin euron vuosivauhdilla. Turvapaikan hakijoiden invaasio, EU:n pakotepolitiikka, korkeat tuotannon yksikkökustannukset ja esimerkiksi suurimmat julkisen sektorin kustannukset suhteessa BKT:hen koko EU alueella ovat kaikki negatiivisia asioita talouden kannalta.


Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että suomalaisten pitää vastapainoksi luopua omasta elintasostaan, koska vaihtoehtoa ei ole. Yhtälö pitää saada tasapainoon, että hallitsematon velaksi eläminen saadaan loppumaan. Tämä on hiukan yllättävää, että monet tajuavat asian vasta kun vääjäämätön osuu omalle kohdalle. Toiset eivät vielä silloinkaan ja totaalinen tyhmyys ja yksinkertaisuus lakkokenraalien johdolla nostaa päätään. Lakot pahentavat tilannetta edelleen ja loppupelissä suurimman laskun tulevat maksamaan lakkoilijat itse.


Itse en usko, että hallituksen nyt julkisuuteen tuomat leikkaukset riittävät alkuunkaan, vaan lisää säästöjä ja kustannusten leikkaamista tarvitaan. Kitinän sijaan kannattaisi tunnustaa realiteetit ja keskittyä tekemään työnsä mahdollisimman hyvin, laadukkaasti ja tehokkaasti niin kauan kun töitä riittää.


Yhä useammalle tulevaisuudessa töitä ei nimittäin riitä ja todennäköisesti työttömyyden aiheuttamia kustannuksia mm. ansiosidonnaisia päivärahoja tullaan leikkaamaan.


E: Jos ei ole valmis omalta osaltaan odotettuun elintason alenemiseen, niin kannattaa varmasti harkita jonkinlaista muutosta. Esimerkiksi opiskelua ja ammattitaidon kartuttamista tavoitteena paremmin palkattu työ/ala tai nykyisen osaamisen hyödyntäminen ja muuttaminen jonnekin, jossa voi saada paremman toimeentulon/elintason.

Nimim. @Hartza kiteyttää hienosti Suomen tilanteen sekä valitettavan monen suomalaisen asenteen. Arvostan.
 

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset

Kyllä, tämä kannattaa lukea. Yksityiskohtiin puuttumatta ja ehkä kaikkea allekirjoittamattakaan tämä on osoitus loistavasta kirjoituksesta, jossa argumentaatiotaito kohtaa asiatietämyksen. Jospa tällaista olisikin enemmän "nyt on työnteon aika", "maahanmuuttajien invaasio tuhoaa Suomen" ja "herrat huijaavat kansalta rahat"-diskurssin, sinänsä toki mielenkiintoisen, sijaan. Hyvä @Tuamas !
 

regularflex

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
@Tuamas saa kyllä täältäkin virtuaalisen selkääntaputuksen. Selkokielellä lähdetty puuttumaan Suomen oikeisiin ongelmiin ilman jompaan kumpaan vasemmalle tai oikealle kallellaan olevaa retoriikkaa. Erityispisteet tulevat siitä, että ei ole keskitytty välillisiin ongelmiin (esim. nyt paljon pinnalla olevaan teollisuuden kilpailukykyyn), vaan on lähdetty ruotimaan näitä perustavanlaatuisia ongelmia, jotka välillisesti näkyvät sitten esim. juuri panos-tuotossuhteen heikkenemisessä.

Pidä yllä hyvä työ, sanoisi englantilainen palstaveli!
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
Täälläkin nousee @Tuamas sinulle virtuaalihattu ilmaan, loistava ja analyyttinen teksti.
 

cottonmouth

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo & Philadelphia Flyers
En ole aina nimimerkki Kirjoittelijan kanssa samoilla linjoilla, mutta nyt olen ja veli todistaa väkevästi. Puhutaan siis miljonääreistä ja tv-ohjelmista.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös