Olin tuossa viime tiistaina erään tukkurin sponssaamalla retkellä. Ohjelmaan kuului ruokailu maineikkaassa ravintelissa, lätkämatsi, sekä sokurina pohjalla naistentanssit eräässä perinteikkäässä tanssiravintolassa, jossa en koskaan ollut unissanikaan vieraillut aiemmin. Saattaapa olla myöskin, että seuraava visiitti antaa odottaa itseään. Yksityiskohdista lisää tuonnempana.
Noh, ilta eteni tavanomaisten kaavojen mukaan. Ruoka oli maukasta, viinit osuvasti valittuja, eikä konjakinkaan laadussakaan oltu pihistelty. Lätkämatsi oli suht pliisu, mutta meni siinä virvokkeita särpiessä -eihän siinä mitään. Aikanaan sitten pakkauduimme kummijalkaan ja shafööri kyyditti pikkuhiljaa riehaantuvaa äijäseuruetta naistentansseihin.
Matkalla tansseihin viljeltiiin rasvaisia kaskuja, sekä muisteloita aikaisemmilta reissuilta, poikkeuksetta oli äänessä olevaa lykästänyt -kehuskelivat. Ajattelin mielessäni, että nyt iskette turjakkeet kirveenne kiveen kaltaiseni hurmurin ollessa mukana. Tuskin katseita, saatikka uusia kokemuksia keräilisitte. Tulisin jättämään heidän mitättömät persoonansa voimakkaasti sädehtivän egoni varjoon. Naisiin tenhoava aurani olisi työntävä heidät nurkkapöytiin keskenään vaikeroimaan sivustakatsojan tylyyn rooliin. Lisäpontta aatoksilleni antoi menneen kesän hulvattomat vierailut tanssilavalle, missä en saanut tansittajilta hetken rauhaa. Eikä läheisemmätkään kontaktit tuolloin tuntuneet tyttäristä vastenmielisiltä -päinvastoin. Olin kaikin puolin valmis vastaamaan naistentanssien heittämään haasteeseen.
Saavuimme pelipaikalle hilpeissä tunnelmissa ja jätimme takit narikkaan. Siirryimme tiiviissä ryhmässä salin puolelle remakan mölinän kera. Seurueeseemme kiinnitettiin luonnollisesti huomiota luoviessamme pöytäämme kohti. Päätin tehdä heti pientä pesäeroa tuohon rahvaanomaisesti örveltävään muuhun joukkioon tehdäkseni oitis vaikutuksen hameväkeen, ja kipaisin joukon edelle ikääänkuin joukkoa paimentamaan. Nyökyttelin kulkiessani lähipöydissä istuville leideille lähes anteeksipyytävästi (tiedättehän, kun poikien kanssa lähtee, niin se on tätä...). Vanhempien naisten, sekä suttuisten vosujen ylitse annoin katseeni pyyhkäistä kuin ei heitä olisikaan. Sillä tunsihan olevani toki kaiken tämän yläpuolella.
Pöydän ääreen päästyäni valitsin paikan, josta olisi mahdollisimman helppo nousta tanssimaan muita jatkuvasti häiritsemättä. Otin siis paikkani pöydän päästä mistä minut myös laajalti huomattaisiin. Tilatut juomat kiikutettiin pöytään ja vilkas väittely autoista ja muusta kiinnostavasta pääsi vauhtiin. Itse en ottanut kovinkaan aktiivisesti sinänsä kiintoisiin aiheisiiin osaa, vaan nyökkäilin ja ilmehdin hyväntahtoisesti pojille, kuten hiukan kultivoituneemman ihmisen tulee. Ajoittain annoin ylevän katseeni kiertää pitkin tanssilattiaa sekä pöytiä; muutamien neitojen kohdalla hyväksyvästi hymyillen. Näin toimien annoin heille ikään kuin luvan hakea illan tavoitelluimpaa urosta tanssahtelemaan jne.
Kului kotvanen, ja eräs näistä "merkitsemistäni" naisista lähtikin keinuvin lantein purjehtimaan pöytäämme kohti. Tunsin suurta tyydytystä. Stumppasin juuri sytyttämäni savukkeen, ja työnsin tuoliani hieman loitommaksi pöydästä valmiina vastaamaan myöntävästi tanssiinkutsuun -ei kuitenkaan liian innokkaasti, vaan tyyliin:"no joutaahan tästä". Nainen ohitti minut kuitenkin katsettakaan taholleni luomatta ja niiasi tukkurin noutomyyjälle kysyvästi. Late lipaisi huuliaan ja könysi horjahdellen ylös tuoliltaan housujaan kohennellen, ja kiihkeä tango imaisi heidät pyörteisiinsä. Olin ymmälläni, muuten antanut muiden sitä huomata. Läpsin reittäni, kuin sinne olisi tulipää pudonnut -näin selittäen turhaksi osoittautuneen hötkyilyni. Yritin suhtautua tapahtuneeseen ylimalkaisesti, mutten voinut olla vaivihkaa vilkuilematta reisi daamin haarukassa taivuttelevaa Latea -minua kuvotti. Mikä tuota naista riivasi.
Tuo äskeinen oli kuitenkin vasta alkua, sillä sama kuvio toistui tavan takaa. Pöytäseurueestani oli jatkuvasti puolet parketilla. Ainostaan minä jökötin kuin juurtuneena tuolillani. Yritin peittää tyrmistykseni uppoutumalla räväkkään huulen heittoon pöydässä kulloinkin olevien äijien kanssa. Ei tuostakaan kuitenkaan mitään tullut, sillä kaverit vietiin heti kohta jutustelun päästessä vauhtiin tanssin pyörteisiin. Pikkuhiljaa kavereiden tarinat kääntyivät tanssipartnereiden vertailuun ja mehukkaaseen arvosteluun, josta sattumoisin olin täysin ulkona omakohtaisten kokemusten puuttuessa. Aloin olla epätoivoinen. Toivoin jo alkukarsinnassa raakkaamieni akan-raiskojen naistenhuoneeseen, taikka baaritiskille raahustaessaan, heidän aikovan kanssani tanssiin. Eipä kuitenkaan aikoneet nuokaan.
Tihensin kusella käyntejäni ja tilailin juomia tiskiltä , jottei jatkuvaan pöydässä jurottamiseeni kiinnitettäisii suurempaa huomiota. Pelailin rulettia ja raha-automaatteja parin kappaleen jaksoissa. Kysyttäessä katoamisteni syitä annoin epämääräisiä vastauksia, joita olisi voinut tulkita vaikka parketilla pistäytymisiksi. Yritin arvioida vessassa itseäni peilistä selvittääkseni mikä mättää. Koetin muuttaa lookkiani pörhöttämällä käsien kuivaajalla hiuksiani, sekä nykimällä paidan helmaa osittain housunpäälle. Harkitsin jopa sepaluksen auki unohtamista. Mikään ei kuitenkaan tuntunut tepsivän. Kaiken maailman reiskoja kyllä vietiin, jottei Pomarfinnit maata tavoittanut.
Lopulta annoin periksi. Vetosin illan isänille seuraavan työpäiväni kiireisiini ja noudin takkini. Pojat ihmettelivät tunnetusti pilkkuun asti lystinpitoon antautuvan Röörin vaisua otetta illan antiin. Olin täysin lyöty kaikilla vahvoina pitämilläni osa-alueillani. Aamuyöstä siivooja sai lakaista ylitse paisuneen egoni sirpaleet muiden roskien kanssa jäteastioihin. Mennyttä oli myös sen siliän tien pistämättömän häntäheikin maineeni. Nuo viekkaat naiset olivat juottaneet minulle omaa lääkettäni pohjanmaan kautta -yli omantarpeeni. Minut oli kertakaikkisesti nöyryytetty! Kaikki on siis aloitettava alusta...
Että sellaista tällä kertaa...
Terv. Rööri
Noh, ilta eteni tavanomaisten kaavojen mukaan. Ruoka oli maukasta, viinit osuvasti valittuja, eikä konjakinkaan laadussakaan oltu pihistelty. Lätkämatsi oli suht pliisu, mutta meni siinä virvokkeita särpiessä -eihän siinä mitään. Aikanaan sitten pakkauduimme kummijalkaan ja shafööri kyyditti pikkuhiljaa riehaantuvaa äijäseuruetta naistentansseihin.
Matkalla tansseihin viljeltiiin rasvaisia kaskuja, sekä muisteloita aikaisemmilta reissuilta, poikkeuksetta oli äänessä olevaa lykästänyt -kehuskelivat. Ajattelin mielessäni, että nyt iskette turjakkeet kirveenne kiveen kaltaiseni hurmurin ollessa mukana. Tuskin katseita, saatikka uusia kokemuksia keräilisitte. Tulisin jättämään heidän mitättömät persoonansa voimakkaasti sädehtivän egoni varjoon. Naisiin tenhoava aurani olisi työntävä heidät nurkkapöytiin keskenään vaikeroimaan sivustakatsojan tylyyn rooliin. Lisäpontta aatoksilleni antoi menneen kesän hulvattomat vierailut tanssilavalle, missä en saanut tansittajilta hetken rauhaa. Eikä läheisemmätkään kontaktit tuolloin tuntuneet tyttäristä vastenmielisiltä -päinvastoin. Olin kaikin puolin valmis vastaamaan naistentanssien heittämään haasteeseen.
Saavuimme pelipaikalle hilpeissä tunnelmissa ja jätimme takit narikkaan. Siirryimme tiiviissä ryhmässä salin puolelle remakan mölinän kera. Seurueeseemme kiinnitettiin luonnollisesti huomiota luoviessamme pöytäämme kohti. Päätin tehdä heti pientä pesäeroa tuohon rahvaanomaisesti örveltävään muuhun joukkioon tehdäkseni oitis vaikutuksen hameväkeen, ja kipaisin joukon edelle ikääänkuin joukkoa paimentamaan. Nyökyttelin kulkiessani lähipöydissä istuville leideille lähes anteeksipyytävästi (tiedättehän, kun poikien kanssa lähtee, niin se on tätä...). Vanhempien naisten, sekä suttuisten vosujen ylitse annoin katseeni pyyhkäistä kuin ei heitä olisikaan. Sillä tunsihan olevani toki kaiken tämän yläpuolella.
Pöydän ääreen päästyäni valitsin paikan, josta olisi mahdollisimman helppo nousta tanssimaan muita jatkuvasti häiritsemättä. Otin siis paikkani pöydän päästä mistä minut myös laajalti huomattaisiin. Tilatut juomat kiikutettiin pöytään ja vilkas väittely autoista ja muusta kiinnostavasta pääsi vauhtiin. Itse en ottanut kovinkaan aktiivisesti sinänsä kiintoisiin aiheisiiin osaa, vaan nyökkäilin ja ilmehdin hyväntahtoisesti pojille, kuten hiukan kultivoituneemman ihmisen tulee. Ajoittain annoin ylevän katseeni kiertää pitkin tanssilattiaa sekä pöytiä; muutamien neitojen kohdalla hyväksyvästi hymyillen. Näin toimien annoin heille ikään kuin luvan hakea illan tavoitelluimpaa urosta tanssahtelemaan jne.
Kului kotvanen, ja eräs näistä "merkitsemistäni" naisista lähtikin keinuvin lantein purjehtimaan pöytäämme kohti. Tunsin suurta tyydytystä. Stumppasin juuri sytyttämäni savukkeen, ja työnsin tuoliani hieman loitommaksi pöydästä valmiina vastaamaan myöntävästi tanssiinkutsuun -ei kuitenkaan liian innokkaasti, vaan tyyliin:"no joutaahan tästä". Nainen ohitti minut kuitenkin katsettakaan taholleni luomatta ja niiasi tukkurin noutomyyjälle kysyvästi. Late lipaisi huuliaan ja könysi horjahdellen ylös tuoliltaan housujaan kohennellen, ja kiihkeä tango imaisi heidät pyörteisiinsä. Olin ymmälläni, muuten antanut muiden sitä huomata. Läpsin reittäni, kuin sinne olisi tulipää pudonnut -näin selittäen turhaksi osoittautuneen hötkyilyni. Yritin suhtautua tapahtuneeseen ylimalkaisesti, mutten voinut olla vaivihkaa vilkuilematta reisi daamin haarukassa taivuttelevaa Latea -minua kuvotti. Mikä tuota naista riivasi.
Tuo äskeinen oli kuitenkin vasta alkua, sillä sama kuvio toistui tavan takaa. Pöytäseurueestani oli jatkuvasti puolet parketilla. Ainostaan minä jökötin kuin juurtuneena tuolillani. Yritin peittää tyrmistykseni uppoutumalla räväkkään huulen heittoon pöydässä kulloinkin olevien äijien kanssa. Ei tuostakaan kuitenkaan mitään tullut, sillä kaverit vietiin heti kohta jutustelun päästessä vauhtiin tanssin pyörteisiin. Pikkuhiljaa kavereiden tarinat kääntyivät tanssipartnereiden vertailuun ja mehukkaaseen arvosteluun, josta sattumoisin olin täysin ulkona omakohtaisten kokemusten puuttuessa. Aloin olla epätoivoinen. Toivoin jo alkukarsinnassa raakkaamieni akan-raiskojen naistenhuoneeseen, taikka baaritiskille raahustaessaan, heidän aikovan kanssani tanssiin. Eipä kuitenkaan aikoneet nuokaan.
Tihensin kusella käyntejäni ja tilailin juomia tiskiltä , jottei jatkuvaan pöydässä jurottamiseeni kiinnitettäisii suurempaa huomiota. Pelailin rulettia ja raha-automaatteja parin kappaleen jaksoissa. Kysyttäessä katoamisteni syitä annoin epämääräisiä vastauksia, joita olisi voinut tulkita vaikka parketilla pistäytymisiksi. Yritin arvioida vessassa itseäni peilistä selvittääkseni mikä mättää. Koetin muuttaa lookkiani pörhöttämällä käsien kuivaajalla hiuksiani, sekä nykimällä paidan helmaa osittain housunpäälle. Harkitsin jopa sepaluksen auki unohtamista. Mikään ei kuitenkaan tuntunut tepsivän. Kaiken maailman reiskoja kyllä vietiin, jottei Pomarfinnit maata tavoittanut.
Lopulta annoin periksi. Vetosin illan isänille seuraavan työpäiväni kiireisiini ja noudin takkini. Pojat ihmettelivät tunnetusti pilkkuun asti lystinpitoon antautuvan Röörin vaisua otetta illan antiin. Olin täysin lyöty kaikilla vahvoina pitämilläni osa-alueillani. Aamuyöstä siivooja sai lakaista ylitse paisuneen egoni sirpaleet muiden roskien kanssa jäteastioihin. Mennyttä oli myös sen siliän tien pistämättömän häntäheikin maineeni. Nuo viekkaat naiset olivat juottaneet minulle omaa lääkettäni pohjanmaan kautta -yli omantarpeeni. Minut oli kertakaikkisesti nöyryytetty! Kaikki on siis aloitettava alusta...
Että sellaista tällä kertaa...
Terv. Rööri